jokainen yksittäinen ihminen voi sitten itse päättää kuuluko kirkkoon vai ei ja näin ollen maksaako maksua paikallisseurakunnalleen vai ei.
Tämä on ollut tilanne vasta pari vuotta (2016), eli yhteisöveroista kirkolle ei mene automaattisesti, vaan kirkon saamista valtion rahoista päätetään budjetissa erikseen. Siihen asti maksoit aina kirkollisveroa ostaessasi kebapin.
esimerkiksi historiallisesti merkittävien rakennusten osalta rahoituksen loppupelissä pitänee tulla valtiolta
Ja tulee tälläkin hetkellä.
mutta samalla sitten pitäisi miettiä miten hoidetaan kirkon tarjoamien palveluiden hinnoittelu (väestökirjanpitoon liittyvä nyt ainakin) ja rahoitus.
Väestökirjanpito on kaksinkertaista, eikä kirkon pitämää tarvita mihinkään. Diakoniatyö, tärkeää sosiaalipuolen työtä, on kirkollisveroihin nähden hemmetin tehotonta. Kerätyistä varoista käytetään diakoniatyöhön n. 22% ja esim palvontamenoihin 54%. Toki aina voi kinata kerhotoiminnan osuasta, onko se kirkollista työtä vai lastenhoitopalvelua, mutta enivei, jos nyt vaikka saisivat ton suhteen käännettyä toistepäin, eli enemmän sinne diakoniaan, vähemmän palvontamenoihin.
Palvontamenoista hautaamisesta Valtio maksaa erikseen ja ihmiselle tärkeitä palvontamenoja hautajaisten lisäksi lienevät häät, mutta tätä ei voi kyllä mitenkään pitää perusteena Valtion rahoitusosuudelle. Hautaamista ja niitä historiallisia rakennuksia lukuun ottamatta penniäkään ei tarttis antaa.
JA mielestäni palkan yhteydessä perittävä veroluonteisuus pitäisi ulottaa Ruotsin tapaan kaikille uskonnollisille yhteisöille TAI ottaa se pois näiltä parilta (Ruotsissa on ny 10 uskonnollista yhteisöä, jonka jäsenmaksut peritään palkasta)