Totesin jo aiemmin, että olen pitkälti samaa mieltä kuin Markku Jokispilä. Ymmärrän myös syyttäjän näkökulman paremmin, kun luin Räsäsen näkemyksen. Hän ei aio ottaa tekstejään säätiöltä tms alas. Tätä en tiennyt. Tällöin mennään mielestäni nykyisen rikoslain mukaan, joskin miettisin silti, ovatko näinkin vanhat asiat kuin 15 vuoden takaiset järkeviä käsittelyyn nyt. Lisäksi kun kyse on teksteistä netissä, niiden julkaisija voi estää tai olla estynyt ottamasta jonkun nykyistä lakia rikkovaa mielipidettä pois. Esimerkiksi jokin suuri amerikkalaisyhtiö. Tai riittääkö, että tekstin luoja pyytäisi mukamas anteeksi, mutta ei todellisuudessa laittaisi tikkua ristiin tekstien poistamiseksi, ja koska raamatulliset tekstit eivät loukkaa esimerkiksi Facebookia tai You Tubea, tekstit pysyisivät?
En nyt ensimmäisenä hakisi Kokoomuksen Kopran tavoin vertauksia DDR:stä, koska tilanne siellä oli paljon vakavampi kuin Suomessa. Ei voi verrata, uskokaa pois. Sananvapauteen pitäisi silti kuulua se, että voi nostaa esille raamatun tai koraanin tekstejä, joista voi sitten olla samaa tai eri mieltä tai ei mitään mieltä. Silloin kun on kyse uskonnollisista ns. pyhistä kirjoista, on mielestäni oltava oikeus kertoa, mitä niissä lukee ja mitä se oman tulkinnan mukaan tarkoittaa. Niin raamatun, koraanin kuin minkä tahansa vastaavan kohdalla.