Kirkko eroon valtiosta – nyt vai heti?

[TosiFani]

Perinteet tulevat ainakin minun arvojärjestyksessäni periaatteiden jälkeen eli ensiksi tarkastetaan tunnustuksellisuus ja sitten voidaan harkita, että vaikuttaako perinteet. Suvivirrestä olisin kyllä valmis esimerkiksi leikkaamaan myös 2. säkeen pois, jossa Jumala mainitaan ja ensimmäinen vetäistään vaikka kahteen kertaan, niin ei ole yhdellä hengenvedolla lurautettu. Ensimmäinen säkeistö ei ole tunnustuksellinen, vaan jopa tarkoituksenmukainen kevätjuhlaan, sekä tällöin voidaan jättää tilaa myös perinteiden kunnioittamiselle eli jättämällä suvivirsi luritettavaksi. Ei tunnustuksellisuutta, sisällöltään sopiva laulu tilanteeseen, sekä perinteitä kunnioitettu ja no harm done.

Ok, olemme eri mieltä. Minusta perinteet ohittavat yksittäisen ihmisen periaatteet.

 

[Baldrick]

Ok, olemme eri mieltä. Minusta perinteet ohittavat yksittäisen ihmisen periaatteet.

Kyse ei tässä debatissa taida olla yksittäisen ihmisen periaatteista, vaan kyseessä on vähän suurempi väestönosa, joka olisi valmis muovaamaan perinteitä sillä tapaa, että setti olisi neutraali ja kaikki voisivat osallistua samoihin tsembaloihin ilman, että joutuu tekemään jotain sellaista, joka on ristiriidassa oman maailmankatsomusen kanssa. Kivahan se ois, kun kaikki ateistiantit, taavetit, muhammedit ja muut vittumarkot pystyisi yhdessä samassa tilassa vastenhakoisesti hiljaa laulamaan tai "lipsynkkaamaan" ne pakolliset alta pois, jotta saisi lähteä lomille kivittelemään koulun ikkunoita tai pelaamaan jalkapalloa tai miten ikinä nuo nykypäivänä nyt aikansa käyttävät.

 

[TosiFani]

Kyse ei tässä debatissa taida olla yksittäisen ihmisen periaatteista, vaan kyseessä on vähän suurempi väestönosa, joka olisi valmis muovaamaan perinteitä sillä tapaa, että setti olisi neutraali ja kaikki voisivat osallistua samoihin tsembaloihin ilman, että joutuu tekemään jotain sellaista, joka on ristiriidassa oman maailmankatsomusen kanssa. Kivahan se ois, kun kaikki ateistiantit, taavetit, muhammedit ja muut vittumarkot pystyisi yhdessä samassa tilassa vastenhakoisesti hiljaa laulamaan tai "lipsynkkaamaan" ne pakolliset alta pois, jotta saisi lähteä lomille kivittelemään koulun ikkunoita tai pelaamaan jalkapalloa tai miten ikinä nuo nykypäivänä nyt aikansa käyttävät.

Kyseessä on varsin pienen väestönosa, jotka ovat sitä mieltä, että yksittäinen virsi on ongelma.

 

[Kisapuisto]

Joulupukki on yleisesti hyväksytty osa joulutraditiota niin uskoville kuin uskonnottomillekin. Siksi siinä ei ole vikaa. Jeesuksesta kertomiseen käytetään verovaroja huomattavasti myös enemmän kuin Joulupukista, kun joka viikko muutamat uskonnontunnit, siihen liittyvät koulukirjat yms. Yleissivistävässä mielessä minulla ei ole ongelmaa siinä, että Jeesuksesta kerrotaan, mutta sen pitäisi tapahtua historiantunnilla liitettynä suomalaisen ja eurooppalaisen historian kulkuun. Uskontoon kasvattamista sen sijaan en hyväksy, eikä sitä pitäisi tapahtuakaan, mutta silti sitä tapahtuu ja osin nämä Jumalan kämmenellä-laulut sitä edistävätkin. Itselläni ei henkilökohtaisesti suvivirttä vastaan mitään ole tai ainakaan niitä ensimmäistä kahta(?) säkeistöä, jotka hyvin vähän Jumalaa ylistävät. Kakkossäkeistön lopussa taisi joku pikkupätkä olla, mutta siitä en jaksa pelihousujani repiä. Kuitenkin selkeä uskontoon kasvattaminen on mielestäni vastenmielistä aivopesua, jolla yritetään verovaroin saada kannattajia kirkolle ja tuo on mielestäni lasten hyväksikäyttöä.

Edit. Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu-kirjasta ei opetella myöskään kappaleita ulkoa ja hehkutella, kuinka Joulupukki on ylimaallinen olento, jonka arvojen mukaan ihmisen tulisi elää eli Joulupukilla koulumaailmassa ei myöskään yritetä vaikuttaa oppilaiden elämään. Koskaan ei opettaja ole joulun alla kysynyt, että olenko kiltti vai tuhma ollut, sen on tehnyt itse jurrinen retropukki (kerran oli) meidän kotonamme. Sen sijaan syntejäni olen koulussa joutunut uskonnontunneilla miettimään ja siinä yhteydessä on myös opetettu, että syntiset joutaa helvettiin ikuiseen kärsimykseen, jos ei rukoile Jumalalta syntejään anteeksi. Oikein vituttaa ajatella, että mitä kaikkea pajunköyttä sitä on pienelle pottatukkaiselle RäpyläRepelle on yritetty alakoulussa syöttää.

Jos koulussa ei opetettaisi uskontoa, niin olisiko silti ihan ok että joulunäytelmänä olisi Jeesuksen syntymä tai Kolme Viisasta miestä tms? Vrt. joulupukki.

Vähemmistö on kuitenkin huomattava, jota on syytä kuunnella.

Tähän mä haluaisin vastauksen, että mikä on mielestäsi tarpeeksi iso vähemmistö Suomessa (prosenttiosuus väestöstä), että se pitää ihan oikeasti ottaa huomioon tällaisissa asioissa?

Toinen kysymys mihin haluaisin vastauksen on se, että miksi uskonnottomien vähemmistö pitää ottaa huomioon mutta uskovien enemmistöä ei pidä ottaa huomioon?

Tunnustukseton koulumaailma ei sulkisi ketään pois ja jättäisi kaikille tilaa kasvattaa omat lapsensa mieleiseensä elämänkatsomukseen tai antaa vaihtoehdon myös lapselle itselleen valita ihan täysin puhtaalta pöydältä, kun kukaan ei ole kertomassa mitään totena jos vanhemmat eivät sitä tee. Koulun tehtävä on sivistää ja uskomaan opettaminen ei kuulu siihen kategoriaan. Tieto mihin kristitty uskoo on jees, lapsille tuputtaminen raamatun tapahtumista totena on luokkaa ei kiitos.

Tästä olen itse asiassa aika pitkälti samaa mieltä. Uskontoa sinänsä pitää opettaa, se on täysin kiistämätöntä ja oleellista koko maailman mittakaavassa, mutta uskomaan ei tarvitse opettaa koulussa.

 

[Vesuri]

Jos koulun joulujuhlissa laulatetaan enkeli taivaan viimeinen säkeistö, niin kyseessä on tyhmä valinta. En ole mielestäni kertaakaan törmännyt tällaiseen menettelyyn.

Siitä ollaan prikulleen samaa mieltä. Tyhmä valinta ja siihen törmäsin tyttären joulujuhlassa. erityisen tyhmäksi sen teki se, ettei oppilailla eikä vanhemmilla ollut mahdollisuutta olla osallistumatta kyseiseen palvontaan. Ei sinänsä yllättänyt, kun adventtina koko koulu oli haalattu saliin laulamaan hoosiannaa. Samoin poitsulla eskarissa.

Ok, olemme eri mieltä. Minusta perinteet ohittavat yksittäisen ihmisen periaatteet.

Ei ole kyse yksittäisistä ihmisistä, eikä perinteetkään saisi loukata kenenkään vakaumusta, joka on perustuslailla taattu. Ajat, perinteet ja tavat muuttuvat. siihen on myös kirkonmiesten sopeuduttava. Itse en moisista virsistä mitään ihottumaa saa, enkä ole mitenkään vakaumuksellinen muutenkaan. Jalat kyllä kantoi nousta virren veisauksen aikana seisomaan. Vitutti kyllä aika paljon niiden puolesta, jotka oikeasti eivät halunneet osallistua uskonnollisiin menoihin, mutta käytännössä pakotettiin.

Kyseessä on varsin pienen väestönosa, jotka ovat sitä mieltä, että yksittäinen virsi on ongelma.

Taitaa olla tällä hetkellä suurempi osa kuin niitä, joille uskonnolliset menot koulujen juhlissa ovat välttämättömiä. Selkeä enemmistöhän on kuitenkin väkeä, joille asia on lähinnä yhdentekevä. Tuskinpa kovin moni kokisi ongelmaksi sitä, että koulujen juhlista jätettäisiin virret ja muut uskonnolliset menot pois.

 

[Daespoo]

Siitä ollaan prikulleen samaa mieltä. Tyhmä valinta ja siihen törmäsin tyttären joulujuhlassa. erityisen tyhmäksi sen teki se, ettei oppilailla eikä vanhemmilla ollut mahdollisuutta olla osallistumatta kyseiseen palvontaan. Ei sinänsä yllättänyt, kun adventtina koko koulu oli haalattu saliin laulamaan hoosiannaa. Samoin poitsulla eskarissa.

Ei ollut mahdollisuutta? Pakotettiinko laulamaan? Estettiinkö poistuminen tilaisuudesta?

Ei ole kyse yksittäisistä ihmisistä, eikä perinteetkään saisi loukata kenenkään vakaumusta, joka on perustuslailla taattu.

Jos minun vakaumus on että mitään koulun yleisötilaisuutta ei saa järjestää, pitäisikö ne lopettaa? Vai riittäisikö että minulla on oikeus olla saapumatta? Perustuslaki jne.

Taitaa olla tällä hetkellä suurempi osa kuin niitä, joille uskonnolliset menot koulujen juhlissa ovat välttämättömiä. Selkeä enemmistöhän on kuitenkin väkeä, joille asia on lähinnä yhdentekevä. Tuskinpa kovin moni kokisi ongelmaksi sitä, että koulujen juhlista jätettäisiin virret ja muut uskonnolliset menot pois.

Niin, jos esimerkkinä 40% haluaa laulaa hoosiannaa/suvivirttä/tms, 50% on täysin indifferenttiä ja 10% vastustaa näiden laulamista niin kenen ehdoilla mennään?

 

[Vesuri]

Ei ollut mahdollisuutta? Pakotettiinko laulamaan? Estettiinkö poistuminen tilaisuudesta?

Tilaisuus oli kaikille oppilaille pakollinen koulupäivä. Muutamat vanhemmat olisivat halunneet poistua, mutta heidät käännytettiin takaisin. Kesken tilaisuuden ei tarjottu mahdollisuutta poistua. Huonojalkaisia kopisteltiin ylös viimeiselle säkeistölle tekemään kunniaa laulun päähenkilönä olleelle satuolennolle. Laulamaan ei tietääkseni pakotettu.

Jos minun vakaumus on että mitään koulun yleisötilaisuutta ei saa järjestää, pitäisikö ne lopettaa? Vai riittäisikö että minulla on oikeus olla saapumatta? Perustuslaki jne.

Olisi varmaan viisainta lopettaa, jos ei osata järjestää niin, ettei se loukkaa perustuslaissa turvattua uskonnonvapautta. Poiskin voi toki pysyä, mutta lapsille on varsin tärkeää osallistua yhteisiin juhliin, samoin haluavat vanhempienkin osallistuvan. Olisi hyvin yksinkertaista järjestää juhlat niin, ettei ne loukkaa kenenkään uskonnollista vakaumusta.

Niin, jos esimerkkinä 40% haluaa laulaa hoosiannaa/suvivirttä/tms, 50% on täysin indifferenttiä ja 10% vastustaa näiden laulamista niin kenen ehdoilla mennään?

Noilla lukemilla sitä haluaa vähemmistö, joten olisi luonnollista, että hoitavat uskonnolliset menonsa kirkossa niille varatuissa tilaisuuksissa. Varsinkin kun ne loukkaavat perustuslaillista uskonnonvapautta.

Jos koulussa ei opetettaisi uskontoa, niin olisiko silti ihan ok että joulunäytelmänä olisi Jeesuksen syntymä tai Kolme Viisasta miestä tms? Vrt. joulupukki.

Mielenkiintoinen kysymys, jota on tullut pohdittua. Mielestäni jouluevankeliumi menee joulujuhlassa näytelmänä, kunhan se esitellään lapsille fiktiivisenä näytelmänä niin kuin se onkin. Joku radikaalimpi on varmaan eri mieltä.

 

[Daespoo]

Muutamat vanhemmat olisivat halunneet poistua, mutta heidät käännytettiin takaisin. Kesken tilaisuuden ei tarjottu mahdollisuutta poistua. Huonojalkaisia kopisteltiin ylös viimeiselle säkeistölle tekemään kunniaa laulun päähenkilönä olleelle satuolennolle. Laulamaan ei tietääkseni pakotettu.

Et kai nyt usko että kukaan uskoo tätä paskaa mitä kirjoitat? Vanhemmat olisivat halunneet poistua mutta käännytettiin takaisin? Ei mahdollisuutta poistua? Huonojalkaisia kopisteltiin ylös?

Vitun iso heh tähän.

Olisi varmaan viisainta lopettaa, jos ei osata järjestää niin, ettei se loukkaa perustuslaissa turvattua uskonnonvapautta. Poiskin voi toki pysyä, mutta lapsille on varsin tärkeää osallistua yhteisiin juhliin, samoin haluavat vanhempienkin osallistuvan. Olisi hyvin yksinkertaista järjestää juhlat niin, ettei ne loukkaa kenenkään uskonnollista vakaumusta.

Oi kerro nyt ihmeessä miten järjestetään koululaisten juhlat ilman että loukataan niiden uskontoa jossa yhteisten juhlien järjestäminen loukkaa omaa uskontoa?

Noilla lukemilla sitä haluaa vähemmistö, joten olisi luonnollista, että hoitavat uskonnolliset menonsa kirkossa niille varatuissa tilaisuuksissa. Varsinkin kun ne loukkaavat perustuslaillista uskonnonvapautta.

Heh. Jos osallistujilta kysytään veisataanko hoosianna-laulu, 40% kannattaa ja 10% vastustaa loppujen levitellessä käsiään niin pitäisikö lauleskelu lopettaa koska 10%? 90% porukkaa ei viisu haittaa mutta mennään valistuneen 10% mukaan?

Mielenkiintoinen kysymys, jota on tullut pohdittua. Mielestäni jouluevankeliumi menee joulujuhlassa näytelmänä, kunhan se esitellään lapsille fiktiivisenä näytelmänä niin kuin se onkin. Joku radikaalimpi on varmaan eri mieltä.

Kannattaisi pohtia vähän lisää.

Olisihan se varsin poliittisesti korrektia aloittaa jouluevankeliumi sanoilla "tämä näytelmä, toisin kuin 1% muista näytelmistä, ei perustu tieteelliseen dokumentaatioon"

 

[Vesuri]

Et kai nyt usko että kukaan uskoo tätä paskaa mitä kirjoitat? Vanhemmat olisivat halunneet poistua mutta käännytettiin takaisin? Ei mahdollisuutta poistua? Huonojalkaisia kopisteltiin ylös?

Vitun iso heh tähän.

Sori. Unohdin, että sinähän siellä olitkin enkä minä. Mutta eihän siellä toki mitään virsiä veisattu, tonttuesitysten jälkeen toikkarit kouraan ja lomille. Adventtinakaan ei ollut mitään koulutyöhön kuuluvaa hoosiannaa, vaan oppilaille tarjoiltiin mehua ja korvapuusteja.

Oi kerro nyt ihmeessä miten järjestetään koululaisten juhlat ilman että loukataan niiden uskontoa jossa yhteisten juhlien järjestäminen loukkaa omaa uskontoa?

Kannattaisko sun kokeilla välillä piipahtaa täällä valoisan aikaan, kun näin yöllä ei tunnu luetun sisäistäminen oikein onnaavan. Onhan tuo moneen kertaan jo täällä tuotu esille. Jätetään uskonnolliset menot kirkkoon uskonnollisiin tilaisuuksiin kouluajan ulkopuolelle, niin ei loukkaa kenenkään uskonnollista vakaumusta.

Vappuna on laulettu perinteisesti työväen lauluja. Sinusta olisi ilmeisesti ihan ok, että kouluista lähdettäisiin vapun viettoon punalippujen liehuessa kansainvälistä laulaen.

Heh. Jos osallistujilta kysytään veisataanko hoosianna-laulu, 40% kannattaa ja 10% vastustaa loppujen levitellessä käsiään niin pitäisikö lauleskelu lopettaa koska 10%? 90% porukkaa ei viisu haittaa mutta mennään valistuneen 10% mukaan?
40% ei ole enemmistö millään laskutavalla, joten ei ole kovinkaan mielekästä heidän tahtonsa mukaan rikkoa uskonnonvapauteen perustuvia perusoikeuksia. Toisekseen vetelit lukemat puhtaasti hatusta, joten noilla luvuilla asian pyörittely on aivan täyttä ajanhukkaa. Palataan asiaan kun löydät jostain relevantit lukemat. Sihen asti saat heilutella käsiäsi aivan rauhassa. Mulla tuli kinkku valmiiksi ja loppuyön taidan käyttää nukkumiseen sen sijaan, että seuraan sun tuuleen huutelua.

 

[Vintsukka]

Toinen kysymys mihin haluaisin vastauksen on se, että miksi uskonnottomien vähemmistö pitää ottaa huomioon mutta uskovien enemmistöä ei pidä ottaa huomioon?

Uskovien enemmistö voidaan ottaa helposti huomioon siten, että ei lauleta lauluja jotka kieltävät jumalan/jumalien olemassaolon, samoin kuin uskonnottomien vähemmistö otetaan huomioon välttämällä biisejä jotka ylistävät jumalaa/jumalia. Everybody wins.

 

[Rod Weary]

Elämän- tai maailman katsomus, johon ei kuulu jumaluskoa, eikä sitä luulisi olevan tarve harjoitaa.

Ateismin kutsuminen elämänkatsomukseksi on kuin kutsuisi hiljaisuutta musiikiksi.

 

[MustatKortit]

Ateismin kutsuminen elämänkatsomukseksi on kuin kutsuisi hiljaisuutta musiikiksi.

Ei helposti tätä uskoisi, kun lukee tämän palstalla erittäin kovaäänisiä ateistien mielipiteitä. Toki ateistejakin on erilaisia. Oma anoppini on henkilökohtaisilta uskomuksiltaan ateisti, mutta ei häntä haittaa käydä vaikka kirkossa häissä tai vaikka lukea perinteen vuoksi pätkää jouluevankeliumista. Täällä saa sen käsityksen, että osa ottaa kristilliset jouluperinteet suorastaan henkilökohtaisesti. Eräs palstan tunnettu ateisti myönsi minulle taannoin, että hänellä on tapana myös pilkata päin naamaa muiden ihmisten vakaumusta, jos se poikkeaa hänen omastaan.

Osalla tähän keskusteluun osallistujista ei niinkään näy motiivina mainitsemasi hiljainen uskonnottomuus, vaan pikemminkin äänekäs eriävien vakaumusten vastustaminen.

 

[dana77]

Minusta hyvä kompromissi olisi että joulujuhlassa laulettaisiin John Lennonin Imagine. Kaunis, sanomaltaan kannatettava laulu, jonka ei pitäisi loukata ketään.

 

[Geezer]

Ateismin kutsuminen elämänkatsomukseksi on kuin kutsuisi hiljaisuutta musiikiksi.

Tai maailmankatsomus, kuten tuli edellä sanottua, minkä ilmeisesti sivuutit silkasta epähuomiosta.

Viisu kommenttiisi liittyen

John Cage - 4'33"

 

[MustatKortit]

Minusta hyvä kompromissi olisi että joulujuhlassa laulettaisiin John Lennonin Imagine. Kaunis, sanomaltaan kannatettava laulu, jonka ei pitäisi loukata ketään.

Kai nyt joulujuhlassa voi laulaa joululauluja, onhan niitä sellaisiakin, jotka ovat sisällöltään uskontoneutraaleja. Itselleni joulu merkkaa lasten juhlaa, he joulusta ovat eniten innoissaan. Kovin aikuismaiselta tuntuisi laulaa jotain Lennonin filosofista biisiä.

 

[Geezer]

Siis ihan nyt varmistukseksi kysyn, että onko Suvivirren veisaaminen silmissäsi uskonnon harjoittamista vai ei?

Jos sinä osallistusit kevätjuhlassa tuon kipaleen laulamiseen, harrastaisitko silloin uskontoa vai päästelisitkö vain suustasi sanoja?

 

[Rod Weary]

Ei helposti tätä uskoisi, kun lukee tämän palstalla erittäin kovaäänisiä ateistien mielipiteitä. Toki ateistejakin on erilaisia. Oma anoppini on henkilökohtaisilta uskomuksiltaan ateisti, mutta ei häntä haittaa käydä vaikka kirkossa häissä tai vaikka lukea perinteen vuoksi pätkää jouluevankeliumista.

Kun ymmärtää, mitä ovat kulttuuri ja perinteet, voi aivan helposti harrastaa noita asoita kulttuurin kannalta, vaikkei mihinkään korkeampaan voimaan uskoisikaan. Jos tykkää musiikista, minulle se on ihan sama, kuunteleeko mustiinpukeutujien mölinää vai virsiä. Vaikka joku saattaisikin luulla, että saarnaan tuota epämusiikkia vastaan, mutta se nyt vaan on sellaista hyväntahtoista höpsöttelyä, mitä noissa musiikkikeskusteluissa harrastan.

 

[erku]

Onko sillä mitään merkitystä, missä viitekehyksessä virret lauletaan? Isä ja isoisäkin ovat laulaneet nämä biisit ennen lomille lähtöä, ne kuuluu asiaa...

Eli jos minä ja isäni olemme joutuneet koulussa lausumaan ruokarukouksen ennen ruokailua, niin se on ihan ok, että minunkin lapseni velvoitetaan näin tekemään?

En voi olla muuta kuin eri mieltä.

 

[Geezer]

Eli jos minä ja isäni olemme joutuneet koulussa lausumaan ruokarukouksen ennen ruokailua, niin se on ihan ok, että minunkin lapseni velvoitetaan näin tekemään?

En voi olla muuta kuin eri mieltä.

Missä taka-pajulassa ja millä vuosikymmenellä rukoukset ovat kuuluneet kouluruokailuun?

 

[erku]

Osalla tähän keskusteluun osallistujista ei niinkään näy motiivina mainitsemasi hiljainen uskonnottomuus, vaan pikemminkin äänekäs eriävien vakaumusten vastustaminen.

Missä on vastustettu eriäviä vakaumuksia? Eriävien vakaumusten vastustaminen on eri asia kuin se, että vastustaa eriävien vakaumusten tuputtamista julkisiin juhliin. Ei me ateistitkaan olla tuputtamassa jumaluutta kieltäviä elementtejä julkisiin juhliin, joten kovasti oudoksuttaa, että uskikset (tai muuten vain konservatiivit) haluavat omia julkiset juhlat oman uskontonsa pönkittämiseen.

 

[erku]

Missä taka-pajulassa ja millä vuosikymmenellä rukoukset ovat kuuluneet kouluruokailuun?

Monissa pienemmissä kouluissa uskoakseni vielä tänä päivänäkin vedetään ruokarukouksia. No joka tapauksessa näin oli vielä ainakin 2000-luvun alussa eräässä Etelä-Savon kunnan koulussa, kun pikkuveljeni veteli viimeisiään ala-asteella.

 

[Barnes]

Huonojalkaisia kopisteltiin ylös viimeiselle säkeistölle tekemään kunniaa laulun päähenkilönä olleelle satuolennolle.

Sortuivatko kopisteluun opettajat vai kenties juhlavieraat?

Muistan omilta kouluajoiltani, että opettajat eivät olleet mikään ongelma, jos joku istui. Sen sijaan erityisesti iäkkäät juhlavieraat tökkivät ja mulkoilivat vihaisesti niitä lapsia tai aikuisia, jotka eivät nousseet ylös virren aikana.

 

[dana77]

Missä taka-pajulassa ja millä vuosikymmenellä rukoukset ovat kuuluneet kouluruokailuun?

Minä vähän muistelisin, että pikkukoulussa 80-luvun loppupuolella näin tehtiin.
Samoin kuin opeteltiin ulkoa virsiä musiikkitunnilla.

 

[Geezer]

Monissa pienemmissä kouluissa uskoakseni vielä tänä päivänäkin vedetään ruokarukouksia. No joka tapauksessa näin oli vielä ainakin 2000-luvun alussa eräässä Etelä-Savon kunnan koulussa, kun pikkuveljeni veteli viimeisiään ala-asteella.

Koulun kokoa merkittävämpi asia taitaa kuitenkin olla sen sijainti Suomen kartalla. Oman koulutien alkaessa meillä päin sentään esitettiin sivistäviä neuvostoliittolaisia propagandaelokuvia. No, saduiksi ne tunnisti lapsikin, siinä missä koulun juhlien raamatulliset esityksetkin.

 

[Geezer]

Minä vähän muistelisin, että pikkukoulussa 80-luvun loppupuolella näin tehtiin.
Samoin kuin opeteltiin ulkoa virsiä musiikkitunnilla.

Hämmästyttävän suuria kulttuurieroja maamme eri kolkkien välillä. Minä en ole törmännyt tällaiseen, vaikka aloitin koulunkäynnin 70-luvun alkupuolella.