Kirkko eroon valtiosta – nyt vai heti?

  • 628 608
  • 7 275

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Missä taka-pajulassa ja millä vuosikymmenellä rukoukset ovat kuuluneet kouluruokailuun?
Keskikokoisessa kaupungissa Pohjois-Pohjanmaalla kuuluivat mm. ruokarukoukset ja pappien päivänavaukset ohjelmaan (ainakin) vielä pitkälle 90-luvulle.

Tuntuu perinne olevan se tärkein syy miksi jotkut haluavat roikottaa virsiä mukana koulun juhlissa. Perinteitä on syytä päivittää mikäli ne muuttuvat jollekin ihmisryhmälle loukkaaviksi. Ennen neekeri-sana oli perinteinen suomalainen käyttösana, sittemmin siitä on luovuttu. Samaten olisi syytä luopua suhteellisen isoa ryhmää häiritsevistä virsistä koulumaailmassa. Ei olisi edes mitenkään pisimmälle vietyä tai turhinta pc:tä tässä maailmassa. Uskonvapautta kuitenkin olettaisi yhteiskunnan kustantaman tilaisuuden kunnioittavan.

Ja virsien laulatus on uskonnon harjoittamista, sanoi joku valtion virkamies mitä tahansa.
 

Isaa

Jäsen
Paikkakuntana Lahti ja ajankohtana 2000-luvun alku. Ruokarukoukset ja uskonnolliset aamunavaukset olivat jokapäiväistä toimintaa ala-asteella. Alkuaikoina jokaisella oli vielä oma virsikirja ja jokainen päivä aloitettiin laulamalla opettajan valitsema virsi yhdessä.
 
Viimeksi muokattu:

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Sori. Unohdin, että sinähän siellä olitkin enkä minä. Mutta eihän siellä toki mitään virsiä veisattu, tonttuesitysten jälkeen toikkarit kouraan ja lomille. Adventtinakaan ei ollut mitään koulutyöhön kuuluvaa hoosiannaa, vaan oppilaille tarjoiltiin mehua ja korvapuusteja.

Virta päälle! Suomessa ei ketään voida oikeasti estää poistumasta koulun tilaisuudesta, sen voi tehdä milloin tahansa. Sinun väitteesi että sinua estettiin poistumasta tilaisuudesta on täyttä fuulaa TAI sitten joku rikkoi ihan perusoikeuksia räikeästi ja siitä voi ja pitää tehdä rikosilmoitus välittömästi.

Sama koskee väitettäsi että jengi "koputeltiin" ylös, jos ei halua nousta niin kukaan ei siihen pakota.

Vappuna on laulettu perinteisesti työväen lauluja. Sinusta olisi ilmeisesti ihan ok, että kouluista lähdettäisiin vapun viettoon punalippujen liehuessa kansainvälistä laulaen.

Surkea vertaus. Punaliput tai vasemmistolaisuus ei ole ollut missään vaiheessa 1) valta-asemassa tai 2) osa kansanperinnettä joka olisi nauttinut pitkäaikaista laajaa suosiota kansan keskuudessa.

Eli jos minä ja isäni olemme joutuneet koulussa lausumaan ruokarukouksen ennen ruokailua, niin se on ihan ok, että minunkin lapseni velvoitetaan näin tekemään?

Höpöhöpö taas kerran, ketään ei pakoteta lausumaan ruokarukousta.

Eivät kuulu. Ei kyllä suvivirsikään ruotsalaisena tuontitavarana mielestäni kuulu sen kummemmin suomalaisuuteen.

Suvivirsi on ollut suomenkielisissä virsikirjoissa jo satoja vuosia, aika hyvin se voidaan laskea suomalaisuuteen siinä missä länsimainen demokratiakin (tuontitavara Ruotsista sekin).

Ajatus kieltää suomalainen ev.lut. kulttuuriperintö viittaa itäsuunnan tuontitavaraan jota väkisin yritettiin tuoda Suomeen 1918 punikkien toimesta.
 

Lomppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Olenkohan minäkin sellainen ateisti? Kun minusta uskonnon mukana tullut yleinen moraalin kohoaminen on ihan hyväkin juttu. Toisaalta en ole oikein uskovainen eikä minua häiritse virret joulunaikaan. Tai sitten on sellainen asperger enkä osaa reagoida asioihin riittävällä palolla.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Uskonvapautta kuitenkin olettaisi yhteiskunnan kustantaman tilaisuuden kunnioittavan.

Niin, tämähän on se asian ydin. Uskonnonvapauteen kuuluu olennaisena osana vapaus olla harjoittamatta uskoa. Nythän nämä käytännöt niin koulussa kuin Puolustusvoimissa ovat sellaisia, että yksilö sinällään toki voi kieltäytyä tästä uskonnon harjoittamisesta, mutta siinä kohtaa vastaan tulee Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätös, jonka nojalla yksilöä ei tule julkisessa tilaisuudessa asettaa asemaan, jossa hän joutuu näkyvästi paljastamaan uskonsa tai ei-uskonsa. Nythän esimerkiksi Suvivirren alkaessa on käytännössä niin, että ateisti tai muslimi joutuu joko harjoittamaan hänen vakaumuksensa vastaista uskoa tai sitten poistumaan tilasta ja samalla osoittamaan sen, ettei hän ole kristitty. Eli valitsemaan kahden sellaisen toimenpiteen välillä, mitkä kummatkin hänen tulisi perusoikeuksien nojalla kyetä välttämään.

Ja vielä isompi ongelma on Puolustusvoimien tai koulujen henkilökunnan asema. Esimerkiksi prikaatin komentajan tosiasiallinen mahdollisuus olla osallistumatta prikaatinsa valatilaisuuteen vakaumuksensa nojalla on uskoakseni aika lähellä nollaa. Samaten luokanopettajan lienee aika vaikeaa olla osallistumatta joihinkin kevätkirkkoihin, jos ylempänä ollaan päätetty, että oppilaat viedään kirkkoon.

Ja virsien laulatus on uskonnon harjoittamista, sanoi joku valtion virkamies mitä tahansa.

Niin, onhan se veikeä tulkinta, että kristillisen virren veisaaminen ei ole kristinuskon harjoittamista. Paradoksaalisuutta korostaa se, että kuitenkin on nähty tärkeäksi se, että ei-kristityille pitää luoda mahdollisuus poistua salista ennen virttä. Jos kyse ei ole uskonnon harjoittamisesta ollenkaan, niin miksi moinen poistumisoikeus?
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Jotenkin musta tuntuu, että aika moni nykyistä Suvivirsi-käytäntöä puolustava tapakristitty kääntäisi välittömästi takkinsa, jos yhteisessä juhlassa biisinä olisikin kristillisen virren sijaan vaikkapa islamilainen Allah on suuri -kappale tai joku vapaa-ajattelijoiden kibale, jossa korostetaan jumalien ei-olemassaoloa.
Ei kai Suvivirren puolustajat nyt pelkästään tapakristittyjä ole?

Minusta Suvivirsi on ihan harmiton kappale, joka suorastaan kuuluu koulun kevätjuhliin, ja näin ajattelee myös se paljon puhuttu kansan enemmistö Iltalehti -gallupin mukaan.

Olen sitä mieltä, että Suvivirren sijaan tulisi keskittyä niihin oikeisiin ongelmiin kuten uskonnollisiin päivänavauksiin tai uskonnonopetuksen sisältöön.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Samaten luokanopettajan lienee aika vaikeaa olla osallistumatta joihinkin kevätkirkkoihin, jos ylempänä ollaan päätetty, että oppilaat viedään kirkkoon...

Kirkkoon kuulumattoman opettajan ei tarvitse istua kirkossa, muut opet hoitavat hänen oppilaansa. Ja homma toimii käytännössäkin näin.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Kirkkoon kuulumattoman opettajan ei tarvitse istua kirkossa, muut opet hoitavat hänen oppilaansa. Ja homma toimii käytännössäkin näin.
Ei toimi näin. Jos on ottanut viran vastaan, niin on velvoitettu menemään tarvittaessa kirkkoon. Esimerkkitapaus on olemassa missä kirkkoon kuulumaton opettaja ei mennyt/kieltäytyi ja virka/työsuhde päättyi siihen. Hallinto-oikeuksia myöten on tämä asia mennyt ja potkut ovat pitäneet. Malliesimerkkinä hallinto-oikeuden jutuissa em. tapaus.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ei toimi näin. Jos on ottanut viran vastaan, niin on velvoitettu menemään tarvittaessa kirkkoon. Esimerkkitapaus on olemassa missä kirkkoon kuulumaton opettaja ei mennyt/kieltäytyi ja virka/työsuhde päättyi siihen. Hallinto-oikeuksia myöten on tämä asia mennyt ja potkut ovat pitäneet. Malliesimerkkinä hallinto-oikeuden jutuissa em. tapaus.

Aika erikoista, mistä löytäisin tämän jutun päätöksen?

Tiedän tapauksia, joissa opettaja on saattanut lapset kirkkoon ja poistunut tämän jälkeen ulkopuolelle odottelemaan menojen ajaksi ja saattanut tämän jälkeen oppilaat kouluun takaisin.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Muistaakseni tämä: Laakso - Suviranta - Tarukannel, Yleishallinto-oikeus, 2006 . Puolenkymmentä vuotta sitten tentin hallinto-oikeutta syystä jos viidennestä. Sieltä tämän bongasin. Yllätti minutkin.
 

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Jos koulussa ei opetettaisi uskontoa, niin olisiko silti ihan ok että joulunäytelmänä olisi Jeesuksen syntymä tai Kolme Viisasta miestä tms? Vrt. joulupukki.

Jumalaa tai jumaluuksia ylistävät rallit tai näytelmät voisi mielestäni jättää pois. Sen sijaan jouluun liittyvä tarina esimerkiksi ei haittaa paljoa, siinä missä on näytelmiä joulupukistakin jne. Kuuluhan se sivistykseen tietää Jessen syntymätarina. On koulussa ollut myös kalevalaisiakin näytelmiä. Ero on siinä, että voidaanko näytelmää pitää vakaumuksellina ja onko juhla tunnustuksellinen. Kuten olit uskonnon opettamisesta samaa mieltä, että on hyvä opettaa uskonnoista, mutta ei uskomaan, niin sama pätee mielestäni juhliinkin. Minulla ei antipatiat niin paljoa tähän juhlajuttuun kohdistu, vaan enemmänkin tuohon aivopesuopetukseen.

Tähän mä haluaisin vastauksen, että mikä on mielestäsi tarpeeksi iso vähemmistö Suomessa (prosenttiosuus väestöstä), että se pitää ihan oikeasti ottaa huomioon tällaisissa asioissa?

Toinen kysymys mihin haluaisin vastauksen on se, että miksi uskonnottomien vähemmistö pitää ottaa huomioon mutta uskovien enemmistöä ei pidä ottaa huomioon?

En tiedä, että onko kivaa järjestää juhlia, jos lähtökohtaisesti esimerkiksi tuo @Daespoo heittämä 10% eivät pitäisi juhlista lainkaan. Tarkempaa prosenttiosuutta en nyt osaa sanoa ja jos sanoisin, niin senkin heittäisin vain mutulla. Tunnustuksettomuus on kuitenkin se tilanne, missä ei loukata ketään, kun taas kristilliset tunnustukselliset juhlat eivät ole ystävällisiä muiden uskontojen edustajille tai uskonnottomille. Se ei sorsi ketään, jos tunnustuksellisuus jätettäisiin pois. Täällä ei kuitenkaan kukaan ole vaatimassa näytelmiä esimerkiksi raamatun logiikkavirheistä tai siitä, että jumalia ei ole olemassa. Minä ja moni muu vain toivoisimme, ettei juhlat ole tunnustuksellisia, jotta 100% väestöstä voi hyvällä omatunnolla osallistua ja heillä on myös mahdollisuus nauttia juhlasta lähtökohtaisesti.

Missä taka-pajulassa ja millä vuosikymmenellä rukoukset ovat kuuluneet kouluruokailuun?
Jyväskylässä 90- ja 2000-lukujen taitteessa. Ala-asteen mitassa meillä vedettiin ruokarukous: "Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme, aamen." Sitten mentiin pesemään kädet ja syömään. Uskonnon tunnit olivat myös varsin vakaumuksellisia, joissa ajottain jopa harjoitettiin uskontoa ja opeteltiin raamatun tekstejä ulkoa. Vastenmielistä.
 

paki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Erosin pari päivää sitten kirkosta. Pääsyynä 1000€ vuosisäästö, mutta myös kirkon nykyinen "politiikka" vaikutti asiaan.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Espoossa 2015.

Yksittäistapaus toki (eli siis ainoastaan yhden opettajan virhe) ja asiaan kuulemma puututtiin nopeasti, mutta silti.

Selvästikin on niin, että opetusministeriön ja/tai opetushallituksen tulisi tarkemmin eritellä ja määritellä käytännöt uskonnollisuuden suhteen. Nyt jää liian paljon tulkinnan varaa opettajille ja kristilliset hihhulit käyttävät sitä näköjään häikäilemättömästi hyväkseen.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Selvästikin on niin, että opetusministeriön ja/tai opetushallituksen tulisi tarkemmin eritellä ja määritellä käytännöt uskonnollisuuden suhteen. Nyt jää liian paljon tulkinnan varaa opettajille ja kristilliset hihhulit käyttävät sitä näköjään häikäilemättömästi hyväkseen.

Kuten olen jo useampaan kertaan sanonut, jokainen opettaja opettaa persoonallaan. Minulla on ollut ässämuki luokassa, toinen opettaa matematiikkaa raamatun avulla. Opetussuunnitelma antaa ohjeet miten pitäisi toimia, opettajien pitäisi näiden mukaan toimia.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Kuten olen jo useampaan kertaan sanonut, jokainen opettaja opettaa persoonallaan. Minulla on ollut ässämuki luokassa, toinen opettaa matematiikkaa raamatun avulla. Opetussuunnitelma antaa ohjeet miten pitäisi toimia, opettajien pitäisi näiden mukaan toimia.
Mitä ihmettä ässämuki tähän asiaan liittyy? Totta helvetissä jokainen saa avoimesti kannattaa urheilujoukkuetta, olla poliittisesti aktiivinen tai uskovainen. Ei ole myöskään mitään väärää juoda sumppeja ässämukista, pitää che-paitaa tai ristiä kaulassa. Sitten astutaan rajan yli kun sitä omaa faniutta, aatetta tai uskoa aletaan puskemaan opetuksen lomaan ja vaatimaan oppilaita osallistumaan siihen. Fiksut opettajat ja muut lasten ja nuorten parissa työskentelevät tämän ymmärtävätkin.

Hyvänä esimerkinä tästä eräs kaverini, joka on hyvinkin harras kristitty. Hän on julkisesti uskovainen ja elää kristillistä elämää. Työnsä ja myös harrastuksensa puolesta järjestää jumalanpalveluksia ja muutamia kymmeniä tapahtumia ylä- ja alakouluilla vuodessa. Jumalanpalvelukset ovat jumalanpalveluksia, mutta koulujen tapahtumissa ei hiiskuta sanallakaan jessestä tai jumalasta. Pitää erittäin tärkeänä sitä, että hengelliset tapahtumat pidetään siellä missä ne kuuluu ja ehdottomasti erillään lasten ja nuorten koulutyöstä.

Virta päälle! Suomessa ei ketään voida oikeasti estää poistumasta koulun tilaisuudesta, sen voi tehdä milloin tahansa. Sinun väitteesi että sinua estettiin poistumasta tilaisuudesta on täyttä fuulaa TAI sitten joku rikkoi ihan perusoikeuksia räikeästi ja siitä voi ja pitää tehdä rikosilmoitus välittömästi.

Sama koskee väitettäsi että jengi "koputeltiin" ylös, jos ei halua nousta niin kukaan ei siihen pakota.
Mitä sä taas sekoilet. Kokeile ihan oikeasti lukea viestejä valoisan aikaan ja mielellään valoisalla mielin, kun ei näytä yöaikaan onnistuvan. Ei minua ole kukaan estänyt poistumasta yhtään mistään. Miksi ihmeessä olisikaan? En kai minä lapseni joulujuhlasta poistuisi mihinkään.

Surkea vertaus. Punaliput tai vasemmistolaisuus ei ole ollut missään vaiheessa 1) valta-asemassa tai 2) osa kansanperinnettä joka olisi nauttinut pitkäaikaista laajaa suosiota kansan keskuudessa.
Surkea vertaus sinun mielestäsi, koska ei sovi agendaasi ja kommarien laulut olisivat mielestäsi vastenmielisiä. Niin olisi minunkin mielestäni, mutta aivan yhtä soveliaita koulutyöhön kuuluviin juhliin kuin virretkin.

Höpöhöpö taas kerran, ketään ei pakoteta lausumaan ruokarukousta.
Johan tässä on useampia esimerkkejä siitä, että ruokarukouksia on vaadittu. Omalta kohdaltani voin sanoa, että meillä luokanopettajan johdolla valittiin ykkösellä heti alkuun virsi, joka veisattiin aamuisin aamunavauksen yhteydessä luokassa ja ruokarukous, joka luettiin ennen ruokailua. Ei kyselty kuuluuko ne omaan vakaumukseen vai ei. Toki täytyy myöntää, ettei koulussa tietenkään voida pakottaa ketään mihinkään. Matikan tunnilla jää laskut laskematta ja liikuntatunnilla juoksut juoksematta, jos ei vaan suostu vaadittua tekemään. Arvosanoihinhan se tietenkin vaikuttaa ja taitaa tulla vähän muitakin sanktioita. Noin yleisesti ottaen siellä koulussa pärjää vähän paremmin, jos suorittaa vaaditut asiat sen enempää vastaan pullikoimatta. Eipä sitä silloin ykkösluokan alkumetreillä olisi oikein osaanutkaan alkaa vetoamaan uskonnonvapauteen ja perustuslakiin ja kieltäytyä virren veisuusta tai ruokarukouksista.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Selvästikin on niin, että opetusministeriön ja/tai opetushallituksen tulisi tarkemmin eritellä ja määritellä käytännöt uskonnollisuuden suhteen. Nyt jää liian paljon tulkinnan varaa opettajille ja kristilliset hihhulit käyttävät sitä näköjään häikäilemättömästi hyväkseen.

Ilman aatteen paloa, joku saattaisi sanoa, että löyhät säännökset saattavat johtaa virheisiin, mutta vastaleirin hihhuli tietää asian todellisen laidan ja tunnistaa välittömästi absoluuttisen pahuuden.

(Lainauksen boldaus luonnollisesti oma)
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mitä ihmettä ässämuki tähän asiaan liittyy? Totta helvetissä jokainen saa avoimesti kannattaa urheilujoukkuetta, olla poliittisesti aktiivinen tai uskovainen. Ei ole myöskään mitään väärää juoda sumppeja ässämukista, pitää che-paitaa tai ristiä kaulassa. Sitten astutaan rajan yli kun sitä omaa faniutta, aatetta tai uskoa aletaan puskemaan opetuksen lomaan ja vaatimaan oppilaita osallistumaan siihen. Fiksut opettajat ja muut lasten ja nuorten parissa työskentelevät tämän ymmärtävätkin...

Erku peräsi tarkempia ohjeita opettajille uskonnon opetuksen ja koulun uskonnollisten tilaisuuksien suhteen, vaikka asiasta on olemassa varsin selkeät ohjeet. Vuonna 2003 on luovuttu ilmaisusta "tunnustuksellinen uskonnon opetus" ja tämän jälkeen tämä on näkynyt myös opetussuunnitelmassa ja opetushallituksen ohjeissa.

Opetushallituksen ohjeissa sanotaan uskonnollisista tilaisuuksista seuraavaa:

Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, tai sisällyttää koulun toimintaan uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Tällaiset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin.

Samoissa ohjeissa sanotaan myös:

Oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai ei. Ilmoituksen voi tehdä kertaluonteisesti erimerkiksi kouluun ilmoittauduttaessa tai tarvittaessa tapauskohtaisesti. Ilmoituksen muodon päättää opetuksen järjestäjä. Ilmoituksen jälkeen koulu huolehtii siitä, että oppilaan osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen taikka siihen osallistumatta jättäminen toteutuu huoltajan ilmoituksen mukaisena

Koulujen on tilaisuuksien aikana mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa (perustuslakivaliokunta 2/2014 vp). Vaihtoehtoisen toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään. Koulun tulee huolehtia myös siitä, ettei uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia.

Koululla on vastuu oppilaan turvallisuudesta myös silloin, kun oppilas ei osallistu koulun järjestämään uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Opetuksen järjestäjällä ja koululla on velvollisuus tiedottaa huoltajille koulun toiminnasta. Koska oppilaalla on huoltajan ilmoituksesta perustuslain 11 §:n 2 momentin nojalla mahdollisuus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen, tiedotteista on käytävä ilmi koulun järjestämät uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset. Koulun on myös huolehdittava siitä, että tieto koulun uskonnollisista tilaisuuksista ja toimituksista sekä niille vaihtoehtoisesta toiminnasta sekä niiden sisällöstä saavuttaa huoltajat ja oppilaat riittävän ajoissa.


Ohje kokonaisuudessaan:

http://www.oph.fi/download/160301_o...don_opetuksen_jarjestamisesta_esi-ja_peru.pdf

Jos opettaja aloittaa päivän virren veisuulla tai luetuttaa ruokarukouksen, eikä ilmoita tästä kotiin, hän tekee virkavirheen. Tähän pitää hänen pomonsa puuttua tai hän syyllistyy tehtäviensä laiminlyöntiin. Tiedän, että opettajissa on monenlaisia persoonia, mutta ihmettelen suuresti, jos jossain päin Suomea vielä tänä päivänä pakotetaan lukemaan ruokarukous tai kopistellaan juhlayleisöä seisomaan virren ajaksi. Näin ei voi toimia, se vastoin lakia.

Edit:

Minusta päivänavaukset ovat menneisyyttä, ne saisi poistaa opetussuunnitelmista kokonaan.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Jos opettaja aloittaa päivän virren veisuulla tai luetuttaa ruokarukouksen, eikä ilmoita tästä kotiin, hän tekee virkavirheen.
Mulle ei kyllä vieläkään avaudu, miksi virsi osana aamunavausta on uskonnon harjoittamista, mutta osana joulu- tai kevätjuhlaa ei.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mulle ei kyllä vieläkään avaudu, miksi virsi osana aamunavausta on uskonnon harjoittamista, mutta osana joulu- tai kevätjuhlaa ei.

Sitä sinun pitää kysyä tätä perustuslakivaliokunnan jäseniltä, he ovat näin linjanneet:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/pevm_2+2014.pdf

Omasta mielestäni kysymys on toistuvuudesta, yksittäinen virsi joulu- tai kevätjuhlassa ei ole ns. "palvontamenoja". Sen sijaan päivittäinen virren veisuu tai rukoileminen ovat.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Koulun tulee huolehtia myös siitä, ettei uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia.
Olisi mielenkiintoista tietää miten tällaisesta huolehtiminen ylipäänsä olisi muka mahdollista.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Olisi mielenkiintoista tietää miten tällaisesta huolehtiminen ylipäänsä olisi muka mahdollista.

Minusta koulujen uskonnolliset tilaisuudet voisi jättää kokonaan pois, seurakunnan järjestämistä tilaisuuksista, esim. joulu- ja kevätkirkosta, voitaisiin koulussa tiedottaa. Tässä keskustelussa kuitenkin käydään keskustelua pääosin periaatteellisella tasolla, oppilaat eivät näihin asioihin paljoa huomiota kiinnitä. Kokemukseni mukaan oppilaan kodin lahkolaisuus tai tiukka uskovaisuus aiheuttaa enemmän leimaantumista kuin uskonnottomuus.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös