Kyllähän tuo hölmöltä kuulostaa, kun vielä ihan oikeasti oli winwin-tilanne, eli palkan voi katsoa olleen n. 100% korotuksella ja lisäbonarina pitkät vapaat. Ainahan tuo ei ole ihan winwin...Vietiin sopimuksiin. Muutokset olivat sen verran isoja.
Käsittääkseni ei huomioitu, koska niiden rahallisen arvon määrittäminen olisi ollut vaikeaa, ja osa annettiin vapaa-aikana.
Kyse oli siis tilanteesta, jossa sovittiin, että tietty vapaaehtoisten ryhmä tekee pelkästään viikonloppuisin kaksi 12 tunnin vuoroa. Heille ei maksettu yö- ja viikonloppukorvauksia, vaan yhdessä sovittu kiinteä palkka, joka vastasi suunnilleen "normaalia" kuukausipalkkaa (en tiedä miten laskettiin vuorotyöläisen normaali kuukausipalkka). Loppuviikon - siis viisi päivää - he saivat pitää vapaata. Eli tekemällä 2 x 12 h = 24 h töitä viikossa sai "normaalin" kuukausipalkan ja viisi päivää vapaata.
Tiedän, että joillain aloilla tällainen on mahdollista, kun siitä on erikseen TES:ssa sovittu. Ilmeisesti kyseisen yrityksen kohdalla sovelletussa TES:ssa se ei ollut mahdollista, koska yritys tuomittiin maksamaan "puuttuvat" yö- ja viikonloppulisät jälkikäteen tälle yhdelle järjestelyn jälkikäteen riitauttaneelle työntekijälle.
Tämän jälkeen kyseinen työntekijöiden keskuudessa suosittu menettely tietenkin lopetettiin, jotta ei tulisi lisää vahingonkorvausvaatimuksia. Yrityksen lisäksi tuomiosta kärsivät ne työntekijät, jotka halusivat työskennellä viikonloppuisin saadakseen viiden päivän vapaan, sekä ne työntekijät, jotka arvostivat varmuutta, että koskaan ei tarvitse käydä viikonloppuisin töissä (heillä kolmivuorotyö pyöri ma-pe).
Jos nyt veikata pitää niin pankkien laajentuminen terveydenhuoltoon onnistuu hyvin ja alkaa tuottaa rahaa melko nopeastikin. Postin lisäpalveluihin en usko.
.
Yksi asia on joka on muuttunut tässä viime aikoina. Takavuosina megatrendi liike-elämässä oli ns. rönsyjen karsiminen. "Keskitymme ydinliiketoimintaan" jne oli yhden aikakauden totuus jonka mukaan yritykset loivat strategioitaan. Eli kun munat ovat yhdessä korissa ja jos tulee vastoinkäymisiä niin jälki on rumaa.
Nyt ihan omien poikkitieteellisten havaintojeni perusteella voisin väittää että suunta on jossain määrin muuttunut. Moni yhtiö on alkanut perustaa omia sisäisiä start-uppejaan. Näiden tehtävä on etsiä uutta kassavirtaa ydinbisneksen rinnalle. Raaka-ainevaltaiset alat etsivät prosessiensa sivuvirroista uusia kaupallisia sovelluksia. Posti leikkaa nurmikoita, pankit perustavat omia sairaaloitaan.. listaa voisi jatkaa enemmänkin. Muutama tuttu pk firmakin etenee omien start-uppiensa kanssa uskoen, toivoen ja investoiden riskirahaa etsien.
On näitä tietysti aina ollut jossain määrin, mutta nyt kehitysprojektit ovat enemmän etupainotteisia, enemmän riskirahalla ja toivotaan toivotaan linjalla. Onko Suomi muuttunut uskaliaaksi kokeilijaksi? Mihin katosi ydinliiketoimintojen palvominen sekä rönsyjen vihaaminen?
Ihan mielenkiinnosta nähdä miten tämä istuu mainostoimistotyöhön. Voi hyvin olla että istuu.Kun viime kesänä Sanna Marin heitti utopiansa nelipäiväisestä työviikosta, se sai ristiriitaisen vastaanoton. Nyt eräs helsinkiläinen yritys on aloittanut kokeilun, miten homma toimii käytännössä: Ei enää perjantaita töissä – Näin mainostoimisto yrittää siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon
Pitäisikö sellaisissa töissä maksaa palkkaa viideltä päivältä?Luulen, että aika monessa toimistotyössä hommat saisi tehtyä kuudessa tunnissa/pvä tai neljässä päivässä/vko.
Luulen, että aika monessa toimistotyössä hommat saisi tehtyä kuudessa tunnissa/pvä tai neljässä päivässä/vko.
Pitäisikö sellaisissa töissä maksaa palkkaa viideltä päivältä?
Pitäisikö sellaisissa töissä maksaa palkkaa viideltä päivältä?
Miksei siihen voitaisi palkata osa-aikaisia tekemään neljää päivää viikossa? Mikä intressi työnantajalla on olisi antaa palkankorotusta siitä, että tehdään töitä vajaakuormalla?Näin nopeasti ajateltuna, kyllä kai. Jos nykyinen työmäärä on mahdollista suorittaa lyhyemmässä ajassa niin kai se on työnantajalle samanarvoinen suoritus. Saisiko sitä sitten jatkaa 40 tuntista työviikkoa ja saada vaikka 20% palkankorotuksen?
Miksei siihen voitaisi palkata osa-aikaisia tekemään neljää päivää viikossa? Mikä intressi työnantajalla on olisi antaa palkankorotusta siitä, että tehdään töitä vajaakuormalla?
Oikein vieläkään tässä ole päässyt siihen olennaiseen. Eikö sitä työtä ole enempää tarjolla vai onko kyseessä työnjohdollinen ongelma, että toimistolla laiskotellaan? Esim kaupassa voi asiakkaita käydä hiljaisena aikana yksinkertaisesti vähemmän ja myyjä joutuu pyörittelemään peukkuja, mutta häntä kuitenkin paikalla tarvitaan. Sitten on kaupungin työmaita, joissa neljä katsoo kun viides nojaa lapioon vanhaa vitsiä lainatakseni.Ei työnantajan näkökulmasta oikein olekaan intressiä. Varmaan siinä se syy pakolliseen toimistolla oloon on. Sinänsä kyseessä on pattitilanne jossa työntekijän ja työnantajan suhde perustuu enemmän aikaan kuin työpanokseen.
Kaiken perimmäinen ongelma on mittaaminen. Jos osaisimme mitata työpanosta paremmin voisi palkkauksen muodostaa jokaisen henkilökohtaisen panostuksen mukaan. Mutta tämä on enemmän sci-fiä kuin todellisuutta.
Oikein vieläkään tässä ole päässyt siihen olennaiseen. Eikö sitä työtä ole enempää tarjolla vai onko kyseessä työnjohdollinen ongelma, että toimistolla laiskotellaan? Esim kaupassa voi asiakkaita käydä hiljaisena aikana yksinkertaisesti vähemmän ja myyjä joutuu pyörittelemään peukkuja, mutta häntä kuitenkin paikalla tarvitaan. Sitten on kaupungin työmaita, joissa neljä katsoo kun viides nojaa lapioon vanhaa vitsiä lainatakseni.
Jos kyse on jälkimmäisestä, niin olisiko ratkaisu siihen kuitenkin toisenlainen palkkaus/työnohjaus tai esimiesten insentiivit kuin työajan vähentäminen.
Oikein vieläkään tässä ole päässyt siihen olennaiseen. Eikö sitä työtä ole enempää tarjolla vai onko kyseessä työnjohdollinen ongelma, että toimistolla laiskotellaan? Esim kaupassa voi asiakkaita käydä hiljaisena aikana yksinkertaisesti vähemmän ja myyjä joutuu pyörittelemään peukkuja, mutta häntä kuitenkin paikalla tarvitaan. Sitten on kaupungin työmaita, joissa neljä katsoo kun viides nojaa lapioon vanhaa vitsiä lainatakseni.
Jos kyse on jälkimmäisestä, niin olisiko ratkaisu siihen kuitenkin toisenlainen palkkaus/työnohjaus tai esimiesten insentiivit kuin työajan vähentäminen.
Vaikka kuinka tätä mietin, niin ne millään näe että neljän päivän viikkoon siirtyminen auttaisi asiaa millään tavalla. Jos ihmiset ovat vain laiskoja ja lopputuloksia ei pystytä mittaamaan, niin sitten lopputulema olisi että sillloin siellä laiskoteltaisiin neljänä päivänä viikossa.Työelämä on muokkaantunut sellaiseksi, missä työnantajan ja työntekijän välinen sopimus on useimmiten aikaperusteinen. Se on varmaankin hallinnoinnin sekä käytännöllisyyden puolesta se paras. On kuitenkin töitä, joissa urakkaperusteista työmallia ei ole käytössä vailla se olisi aivan perusteltu.
Vaikka kuinka tätä mietin, niin ne millään näe että neljän päivän viikkoon siirtyminen auttaisi asiaa millään tavalla. Jos ihmiset ovat vain laiskoja ja lopputuloksia ei pystytä mittaamaan, niin sitten lopputulema olisi että sillloin siellä laiskoteltaisiin neljänä päivänä viikossa.
Eri asia olisi jos homma olisi urakkaperusteista. Silloin siinä ei olisi mitään väärää, että nopea ja ahkera työntekijä hoitaisi hommansa neljäss päivässä, mutta hitaalla ja laiskalla siihen menisi viisi.
Uskoisin silti nytkin, että esimiehillä on jonkinlainen haju siitä että ketkä hommat hoitavat parhaiten ja kun YT:t tulevat, niin kenelle lappu annetaan. Nyt on vaan niin pitkään ollut talouskasvua, että läskistymistä on varmasti tapahtunut (tulisi siis sota ja normaalit ajat).
Minusta tässä on väärä lähtöoletus. Mainostoimistossa jossa pitää keksiä vaikka 4 hyvää logoa tai slogania se homma voi oikeasti onnistua täysin yhtä hyvin neljässä päivässä kuin viidessä. Siinä ei toimistolla istuminen auta mitään jos ja kun hyvää ajatusta ei tule väsyneenä. Sen sijaan rutiininomaisissa toimistohommissa jos työtä on oikeasti viideksi päiväksi, niin se ei neljässä päivässä onnistu.Ilman muuta siis näkisin itse urakkaperusteisen mallin järkevänä. Samaa mieltä olen siitä, että laiska laiskottelee oli sitten neljä tai viisi päivää töissä. Otinkin tuossa aiemmin kantaa sanamudolla "työt voi tehdä neljässä päivässä tai kuudessa tunnissa". Ei sen työpäivän tarvitse olla fiksattu työtunteihin vaan työmäärään.
Laiskuus voi olla esimiehelle ihan hyvä draivaava voima, sillä homma ei usein ratkea sillä että hän itse tekee enemmän vaan sillä, että saa muut tekemään. Mitä motivointiin tulee, niin ensimmäisenä miettisin että onko esimiehen itsensä motivaatio kunnossa. Taloudellinen insentiivi yleensä motivoi.Esimiehet yleensä ottaen on kyllä hajulla aika hyvin. Elleivät itse ole epäpäteviä. Ja vaikka olisivat niin silloinkin ovat usein hajulla. Laiska laiskan tuntee jne. Motivoinnon suhteen kyvyt ovat usein luokkaa olemattomat.
Minusta tässä on väärä lähtöoletus. Mainostoimistossa jossa pitää keksiä vaikka 4 hyvää logoa tai slogania se homma voi oikeasti onnistua täysin yhtä hyvin neljässä päivässä kuin viidessä. Siinä ei toimistolla istuminen auta mitään jos ja kun hyvää ajatusta ei tule väsyneenä. Sen sijaan rutiininomaisissa toimistohommissa jos työtä on oikeasti viideksi päiväksi, niin se ei neljässä päivässä onnistu.
Laisuus voi olla esimiehelle ihan hyvä draivaava voima, sillä homma ei usein ratkea sillä että hän itse tekee enemmän vaan sillä, että saa muut tekemään. Mitä motivointiin tulee, niin ensimmäisenä miettisin että onko esimiehen itsensä motivaatio kunnossa. Taloudellinen insentiivi yleensä motivoi.
Ei ainakaan vielä laajemmin tuohon neljään päivään ja saa nähdä miten tuonkin kokeilun kanssa käy. Toki liukuva työaika on ihan normi ja etätöitä "saa" varmasti monessa paikassa tehdä vapaasti.Käsittääkseni luovassa työssä on jo aika pitkälti siirrytty joustavamman työajan piiriin. Tämä on mutuilua mutta näin muistelisin.
Menee jo vähän kuolleen hevosen hakkaamisen osaksi tältä osin, mutta en puhu mistään laskennallisesta työmäärästä vaan oikeasta. No eiköhän tämä selväksi tullutkin.Oman kokemukseni mukaan rutiinityössä on myös eroja. Joku tekee laskennalliset 8 tunnin hommat 6 tuntiin samalla tasolla kuin joku toinen 8 tuntiin.
Tämä on totta, joskin tällainen demari-suomen kansallinen tai jopa geneettinen erityispiirre. Kouluttamaton väki ansaitsee hyvin, mutta koulutettu ei, joten miksi yrittää kovemmin. En ole vakuuttunut, että tämä on ihan optimaalinen tilanne, joskin eri aloilla tilanteet poikkeavat toisistaan.Lähiesimiehen työ on kyllä haastavaa siinä mielessä, että palkkaus ei useinkaan ole palkitsevaa.
Toisten komentelu ei ole useille ihmisille mukavaa, vaan siinä joutuu menemään epämukavuusalueelle. Joillekin se on pienempi paha tehdä itse kun pyytää jotain toista, kun taas laiskalle ihmisille itse tekeminen voi olla epämukavampaa ja tämä ajaa hänet mieluummin komentelemaan muita - kuten toimessa kuuluu.Laiskuuskin voi olla hyvä työkalu delegoinnin suhteen.
Ei ainakaan vielä laajemmin tuohon neljään päivään ja saa nähdä miten tuonkin kokeilun kanssa käy. Toki liukuva työaika on ihan normi ja etätöitä "saa" varmasti monessa paikassa tehdä vapaasti.
Menee jo vähän kuolleen hevosen hakkaamisen osaksi tältä osin, mutta en puhu mistään laskennallisesta työmäärästä vaan oikeasta. No eiköhän tämä selväksi tullutkin.
Tämä on totta, joskin tällainen demari-suomen kansallinen tai jopa geneettinen erityispiirre. Kouluttamaton väki ansaitsee hyvin, mutta koulutettu ei, joten miksi yrittää kovemmin. En ole vakuuttunut, että tämä on ihan optimaalinen tilanne, joskin eri aloilla tilanteet poikkeavat toisistaan.
Toisten komentelu ei ole useille ihmisille mukavaa, vaan siinä joutuu menemään epämukavuusalueelle. Joillekin se on pienempi paha tehdä itse kun pyytää jotain toista, kun taas laiskalle ihmisille itse tekeminen voi olla epämukavampaa ja tämä ajaa hänet mieluummin komentelemaan muita - kuten toimessa kuuluu.
Paljon puhutaan että pitäisi helpottaa ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen ja aika pitkälle olisin samaa mieltä, mutta sitten todellisuus on kuitenkin tätä: Meyerin Turun-telakalla ongelmia ulkomaisten työntekijöiden kohtelussa – intialaiset insinöörit suunnittelivat luksuslaivaa harjoittelijapalkalla
Paljon puhutaan että pitäisi helpottaa ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen ja aika pitkälle olisin samaa mieltä, mutta sitten todellisuus on kuitenkin tätä: Meyerin Turun-telakalla ongelmia ulkomaisten työntekijöiden kohtelussa – intialaiset insinöörit suunnittelivat luksuslaivaa harjoittelijapalkalla
Jos Intialaiset insinöörin saa 1200 eurolla tekemään saman työn kuin jonka suomalaien insinööri tekee kolmella-neljällä tonnilla, niin tietenkin yritys pyrkii sitä hyödyntämään. Eikö tuota suunnittelua voisi tehdä intiassa, että kaikki tapahtuisi lakien mukaan ettei koko telakkaa tarvitse viedä sinne?
En minä ainakaan kykene alkaa Meyeria neuvomaan laivojen rakentamisessa joten jos he ovat laskeneet että Intiasta kannattaa lennättää tekijöitä, niin eiköhän me voida luottaa siihen että sitten se kannattaa.Samaa työtä eivät tee kuin suomalaiset insinöörit, pl. ehkä vastavalmistuneet. Heille annetaan jotain rutiininomaisia 3D-mallinnus / piirustustuotantotehtäviä mitä voi tehdä ns. liukuhihnatyönä pienellä ohjeistuksella. Esimerkiksi opiskelijoille tuo olisi ok hommaa. Sitten kun noille hommataan lennot ja asumiset yms. niin kyllä sekin alkaa jotain maksaa kun heitä lennätetään Intiasta tänne. Kova tarve olisi myös oikeille osaajille, mutta jostain syystä saksalaista insinööriä ei kiinnosta tulla Suomeen.