Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[godofthunder]

Pitäisi, käytännössä kaikki keinot jotka johtavat joustavampiin työmarkkinoihin ovat kaikkien osapuolten etu.
Ruotsin malli on todettu toimivaksi Pohjoismaisessa ympäristössä, eikä se sisällä perustuslain ja demokratian vastaisia elementtejä läheskään yhtä paljon kuin Suomen korporatistinen malli.

Jännä miksi ihmiset niin innolla haluavat säilyttää korporaatioiden täydellisesti hallitseman status quon.

Tästä olisi kyllä hienoa saada joku kokeilu jollekin alalle, en tiedä vaan että kenellä olisi rohkeutta lähteä tälle linjalle.

 

[Tuamas]

Tästä olisi kyllä hienoa saada joku kokeilu jollekin alalle, en tiedä vaan että kenellä olisi rohkeutta lähteä tälle linjalle.

Mielenkiintoista olisi tosiaan nähdä rohkeutta pöydän molemmin puolin.

Saksassahan työntekijöillä on suuryrityksissä säännösten määräämä mandaattipaikka hallituksessa, näkisin sen todella positiivisena askeleena myös Suomessa.

 

[Cobol]

Tästä olisi kyllä hienoa saada joku kokeilu jollekin alalle, en tiedä vaan että kenellä olisi rohkeutta lähteä tälle linjalle.

Onhan noita ollut pitempään, ja ihan ilman mitään kokeiluja. En viitsi laittaa firman nimeä jossa itse olin, mutta pörssiyhtiö ja hallituksessa 1-2 työntekijöiden edustajaa samoin eduin ja velvollisuuksin kuin muutkin hallituksen jäsenet. Muitakin yrityksiä on, ehkä 10-20 ainakin, kun puhutaan isommista firmoista. IT-alalla ja pelialalla varsin tyypillistä, että henkilöstö on mukana hallituksessa.

Sanon edelleen, että työnantajapuolella on valmiuksia ottaa henkilöstöä mukaan päättämään, mutta ay-liike jarruttaa, koska kokee asian uhkana itselleen.

 

[Satunnainen]

Onhan noita ollut pitempään, ja ihan ilman mitään kokeiluja. En viitsi laittaa firman nimeä jossa itse olin, mutta pörssiyhtiö ja hallituksessa 1-2 työntekijöiden edustajaa samoin eduin ja velvollisuuksin kuin muutkin hallituksen jäsenet. Muitakin yrityksiä on, ehkä 10-20 ainakin, kun puhutaan isommista firmoista. IT-alalla ja pelialalla varsin tyypillistä, että henkilöstö on mukana hallituksessa.

Sanon edelleen, että työnantajapuolella on valmiuksia ottaa henkilöstöä mukaan päättämään, mutta ay-liike jarruttaa, koska kokee asian uhkana itselleen.

Onko noiden esimerkkiyritystesi joukossa yhtään sellaista, jossa työntekijät olisivat perinteisiä duunareita, eikä mitään pelialan korkeakoulutettuja tmv? Suoraa kokemusta minulla ei asiasta ole, mutta ei ole kauhean vaikeaa kuvitella, että tyypillinen pelifirma ja toisaalta sitten vaikka jokin konepaja tai vähittäiskauppa ovat työympäristöinä ylipäätään varsin erilaisia.

 

[dana77]

samalla pois myös työnantajan direktio-oikeus

Miten ihmeessä voi toimia työpaikka jossa kukaan ei ohjaa työtä? kaikki tekee mikä tuntuu sopivimmalta?

 

[Cobol]

Onko noiden esimerkkiyritystesi joukossa yhtään sellaista, jossa työntekijät olisivat perinteisiä duunareita, eikä mitään pelialan korkeakoulutettuja tmv? Suoraa kokemusta minulla ei asiasta ole, mutta ei ole kauhean vaikeaa kuvitella, että tyypillinen pelifirma ja toisaalta sitten vaikka jokin konepaja tai vähittäiskauppa ovat työympäristöinä ylipäätään varsin erilaisia.

Ihan perusisoista firmoista lähtien työkieli johdossa on englanti. Tämä johtuu siitä, että dokumentaatio tehdään englanniksi ja osa sopimusneuvotteluista, sopimuksista, asiakkaista jne ei ole suomea taitavia. Osalla on myös johdossa suomea puhumattomia. Kunhan kieli taipuu ja osaamista taloudesta yms löytyy, varmasti voi olla duunarinakin hallituksessa. Sellainen muistikuva on, että tapasin eräässä eteläisen Suomen kaupungissa eräässä isossa firmassa ex-duunarin, joka oli mukana hallinnossa. Muistan kyllä firman nimen ja kaupungin, mutta paha sanoa, oliko se, vai sittenkin eräs toinen aika läheisestä kaupungista...

Näkemysasia varmasti osin, mutta oma kokemus on sellainen, että työnantajapuolella on enemmän valmiuksia kuin ay-liikkeellä. En voi aiempaa tarkemmin yksilöidä tapauksia, mutta neljän vuoden päästä sekin on tarvittaessa mahdollista.

 

[Jymäkkä]

Pitäisi, käytännössä kaikki keinot jotka johtavat joustavampiin työmarkkinoihin ovat kaikkien osapuolten etu.
Ruotsin malli on todettu toimivaksi Pohjoismaisessa ympäristössä, eikä se sisällä perustuslain ja demokratian vastaisia elementtejä läheskään yhtä paljon kuin Suomen korporatistinen malli.

Jännä miksi ihmiset niin innolla haluavat säilyttää korporaatioiden täydellisesti hallitseman status quon.

Minä olisin erittäin valmis kokeilemaan juuri tällaista Ruotsin tai Saksan mallia tai niiden yhdistelmää. Tähän pitäisi kuitenkin lähteä nyt pyrkimään kokonaisuutena, jotta palkansaajapuolikin voisi nähdä etunsa näissä. Näin tämä ei tule hyvin maaliin menemään, että ensin puretaan hallituksen johdolla työntekijöiden oikeuksia ilman mitään lupausta parannuksista myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksiin. Toisaalta ay- liike nämä torppaa mahdollisuuksiensa mukaan, toisaalta työnantajapuolen halukkuus työntekijöiden hallituspaikkoihin tai muihin vaikutusmahdollisuuksiin on vähän arvailua, jos saavat päätavoitteensa läpi ensin jo muuta kautta.

Eiköhän se tutun ja turvallisen säilyttämisestä lähde tuo status quon suosio, näin luulen.

 

[Tami Talk]

Miten ihmeessä voi toimia työpaikka jossa kukaan ei ohjaa työtä? kaikki tekee mikä tuntuu sopivimmalta?

Ei. Tottakai yhtiön johto ohjaa ja määrää tehtävästä työstä. Mutta Direktio-oikeudella tässä yhteydessä tarkoitetaan työpaikalla syntyvien näkemyserojen ratkaisua, eli kiistatilannetta, jossa työnantaja haluaa muuttaa aiempaa käytäntöä työpaikalla, vakiintuneita toimintatapoja jne. Tilannetta, jossa työntekijät kokevat, että muutos ei ole reilun ja hyväksyttävä. Esimerkiksi muuttaa työvuoroja, työntekijöiden määrää ja tehtäviä työvuorossa jne.

Huom. Mikäli asiasta saadaan sovittua yhdessä ja asia kelpaa myös työntekijöille, ei ole ongelmaa. Mutta, jos asiassa on kiista, on Suomen ja Ruotsin välillä on tässä ero. Karkeasti ottaen näin:

Suomessa työnantajan määräämä muutos otetaan voimaan heti, työnantajan määräämänä. Työnantajan direktio-oikeus. Työntekijöillä ei ole muuta mahdollisuutta vaikuttaa, kuin viedä kiista työtuomioistuimeen ja odottaa sieltä ratkaisua. Tuomioistuin ratkaisee, onko työnantajan antama määräys lainmukainen ja vastaako se sovittua työehtosopimusta. Mikäli ratkaisu ei ole esim. TES:n mukainen, määrää työtuomioistuin työnantajan maksamaan hyvityksen. Koko odotusajan on siis toimittava vastoin työehtosopimusta, koska työnantajan direktio.

Ruotsissa kiista viedään ensin työtuomioistuimeen. Työtuomioistuimen ratkaisua odotellessa toimitaan vanhan käytännön mukaan. Eli ei mennä työnantajan määräyksen mukaan heti.

Tämä käytännön ero näkyy maiden välillä. Suomessa management-by-perkele ja työntekijöiden vastustus. Kovempi lakkoherkkyys, kun koetaan, ettei muuten voida vaikuttaa. Suomessa suoraviivaisempi ja nopeampi, mutta riitaisampi.

Ruotsissa neuvottelu, sopiminen ja palaveeraaminen. Hitaampi, mutta vähemmän riitaisa.

 

[dana77]

Ruotsissa kiista viedään ensin työtuomioistuimeen. Työtuomioistuimen ratkaisua odotellessa toimitaan vanhan käytännön mukaan.

Ok, kiitos selvityksestä. En vastustaisi muutosta. Eipä ole silti tarvinnut paljon työtuomioistuimissa istua työuralla.

 

[Tami Talk]

Ok, kiitos selvityksestä. En vastustaisi muutosta. Eipä ole silti tarvinnut paljon työtuomioistuimissa istua työuralla.

Useimmiten asiat saadaan töissä sovituksi ilman ongelmia, ja hyvä niin.

Mutta henkisesti näissä asetelmissa on iso ero. Olen aiemmassa työssä törmännyt siihen, että yhtiön johdossa oli jääräpäistä ja peräänantamatonta johtamista. Suoranaisesti ajoi tilanteen lukkoon ja sitten lakkoon asti. Kalliiksi tulleeseen ja turhaan lakkoon. Ja valitettavasti söi järkevältä neuvotteluita pohjan useiksi vuosiksi. Ja valitettavasti poiki vielä toisen tyhmän ja tarpeettoman lakon vielä toistamiseen, kun työntekijäpuoli puolestaan jumiutti neuvottelut omaan jääräpäisyyteensä. Eli molemmilta puolilta jääräpäistä ja lyhytnäköistä toimintaa.

Silloin mietin, että systeemissä olisi kehittämisen varaa ja ruotsalainen malli olisi saattanut estää pattitilanteeseen joutumisen ja estänyt lakkojen syntymisen.

 

[Vaughan]

Mitä kautta paikallisesti sovitut säännöt kantautuvat ay-liikkeen korviin jos ne kaikille sopivat? Jos työpaikalla on joku änkyrä niin sitten ymmärtäisin, muussa tapauksessa en.

Olin itse aikanani töissä (ja tein gradun) yrityksessä, jossa ensin yhteisesti sovittiin tietyistä "poikkeusjärjestelyistä" yhdessä paikallisen ammattiosaston kanssa. Synty win-win -tilanne, jossa kaikki voittivat ja osallistuminen oli vapaaehtoista.

Jälkikäteen yksi työpaikkaa vaihtanut työntekijä riitautti sopimuksen, ja vetosi, että ei ole saanut hänelle lain mukaan kuuluvia viikonloppu- ja yötyölisiä (vaikka ne oli firman sisällä korvattu yhteisesti sovitulla tavalla vapaaehtoisten osallistujien kohdalla - myös kyseinen henkilö oli vapaaehtoinen). Työtuomioistuin totesi, että paikallinen sopimus on yleissitovan työehtosopimuksen vastainen, ja työntekijälle täytyy maksaa korvauksia jälkikäteen (vaikka hän oli päässyt jo nauttimaan paikallisesti sovituista eduista).

Kokeilu päättyi. Kaikkia muita vitutti, paitsi sitä yhtä "änkyrää", joka pääsi hyötymään Suomen lain järjettömyydestä...

 

[Jymäkkä]

Olin itse aikanani töissä (ja tein gradun) yrityksessä, jossa ensin yhteisesti sovittiin tietyistä "poikkeusjärjestelyistä" yhdessä paikallisen ammattiosaston kanssa. Synty win-win -tilanne, jossa kaikki voittivat ja osallistuminen oli vapaaehtoista.

Jälkikäteen yksi työpaikkaa vaihtanut työntekijä riitautti sopimuksen, ja vetosi, että ei ole saanut hänelle lain mukaan kuuluvia viikonloppu- ja yötyölisiä (vaikka ne oli firman sisällä korvattu yhteisesti sovitulla tavalla vapaaehtoisten osallistujien kohdalla - myös kyseinen henkilö oli vapaaehtoinen). Työtuomioistuin totesi, että paikallinen sopimus on yleissitovan työehtosopimuksen vastainen, ja työntekijälle täytyy maksaa korvauksia jälkikäteen (vaikka hän oli päässyt jo nauttimaan paikallisesti sovituista eduista).

Kokeilu päättyi. Kaikkia muita vitutti, paitsi sitä yhtä "änkyrää", joka pääsi hyötymään Suomen lain järjettömyydestä...

Eikö maksettuja korvauksia huomioitu päätöksessä mitenkään. Oliko ne muuten pienemmät vai isommat kuin yleissitovassa?

 

[Grafix]

Miten ihmeessä voi toimia työpaikka jossa kukaan ei ohjaa työtä? kaikki tekee mikä tuntuu sopivimmalta?

Miksi ei toimisi? Ei työpaikka ole mikään päiväkoti. Paljonhan tämä on kiinni toimialasta, työkulttuurista sekä rekrytoinnin onnistumisesta. Asiantuntija-alalla ammattilaisista koostuva projektitiimi osaa ja varmasti haluaakin ohjata ja organisoida omaa tekemistään scopen puitteissa. Tuntuisi hassulta, jos joku projektihessu tulisi kertomaan kuinka tiimin nyt tulee toimia, mitä pitää tehdä ja miten. Jos henkilöstö on motivoitunutta, ammattimaista ja osaa muodostaa tavoitteensa, niin en näe mitään syytä sille, miksi tekeminen ei toimisi itseohjautuvasti.

Mitä tulee yrityksen suurempien linjojen asettamiseen, niin pidän hupsuna ajatuksena sitäkin, että henkilöstö ei olisi osallistettuna päätöksenteossa. Olen nähnyt lukemattomia kertoja kuinka sikariporras visioi, muodostaa strategiaa ja päättää arvoista keskenään ilman, että yrityksen tärkein voimavara on millään lailla mukana. Hyvä työkulttuuri syntyy avoimuudesta sekä luottamalla ihmisiin ja antamalla heille riittävän paljon mahdollisuuksia vaikuttaa sekä yritykseen, että omaan työntekemiseensä liittyviin asioihin. Yrityksen rakenne tulee olla sellainen, että se tukee työntekijöiden onnistumista, tarjoaa heille kehittymismahdollisuudet ja antaa heille parhaat mahdolliseet eväät omaan työhönsä.

 

[rosnäs]

Kokeilu päättyi. Kaikkia muita vitutti, paitsi sitä yhtä "änkyrää", joka pääsi hyötymään Suomen lain järjettömyydestä...

Mielenkiintoinen tapaus. Vietiinkö sopimusmuutokset kirjallisina kunkin työntekijän työsopimukseen?

 

[pernaveikko]

Miten ihmeessä voi toimia työpaikka jossa kukaan ei ohjaa työtä? kaikki tekee mikä tuntuu sopivimmalta?

Se on muotisana itseohjautuvuus.

 

[dana77]

Miksi ei toimisi? Ei työpaikka ole mikään päiväkoti. Paljonhan tämä on kiinni toimialasta, työkulttuurista sekä rekrytoinnin onnistumisesta. Asiantuntija-alalla ammattilaisista koostuva projektitiimi osaa ja varmasti haluaakin ohjata ja organisoida omaa tekemistään scopen puitteissa. Tuntuisi hassulta, jos joku projektihessu tulisi kertomaan kuinka tiimin nyt tulee toimia, mitä pitää tehdä ja miten. Jos henkilöstö on motivoitunutta, ammattimaista ja osaa muodostaa tavoitteensa, niin en näe mitään syytä sille, miksi tekeminen ei toimisi itseohjautuvasti.

Nimeomaan siksi kun työpaikka ei ole mikään päiväkodissa. Päiväkodissa siitä ei ole haittaa, vaikka jokainen puuhaisi mitä haluaa, mutta työpaikalla on toiminta on tavoitteellista. Asiantuntijatyössä esimiehenä olevana muistuttaisin, että joku ne projektitiimit muodostaa, scopen antaa ja tavoitteet asettaa. Työnohjausta sekin on, vaikkakin työn luonteet huomioon ottavaa eikä mitään mikromanageerausta. Kyse ei ole mistään osaamisesta tai sen puutteesta, mutta päätökset, että vaikkapa minkälaisia tuotekehityspanostuksia tehdään ovat tehtävä yhteistyössä mm myynnin kanssa eikä sitä voida hajauttaa.

Mitä tulee yrityksen suurempien linjojen asettamiseen, niin pidän hupsuna ajatuksena sitäkin, että henkilöstö ei olisi osallistettuna päätöksenteossa. Olen nähnyt lukemattomia kertoja kuinka sikariporras visioi, muodostaa strategiaa ja päättää arvoista keskenään ilman, että yrityksen tärkein voimavara on millään lailla mukana. Hyvä työkulttuuri syntyy avoimuudesta sekä luottamalla ihmisiin ja antamalla heille riittävän paljon mahdollisuuksia vaikuttaa sekä yritykseen, että omaan työntekemiseensä liittyviin asioihin. Yrityksen rakenne tulee olla sellainen, että se tukee työntekijöiden onnistumista, tarjoaa heille kehittymismahdollisuudet ja antaa heille parhaat mahdolliseet eväät omaan työhönsä.

Jossain määrin samaa mieltä. Ensinnäkin tuollaiset arvot ja muut ovat nyt ihan turhaa sanahelinää valtaosassa tapauksista, mutta kun mennään oikeisiin päätöksiin niin tavallaan periaatteena on hyvä, että henkilöstökin on mukana, mutta käytännössä varsin usein henkilöstöllä ei ole mitään annettavaa strategisiin päätöksiin. Se että sikariporras tekee jotain tyhmää kertoo vain siitä, että he ovat huonoja ja epäpäteviä johtajia, eikä niinkään siitä että henkilöstö ei ole mukana.

 

[Vaughan]

Mielenkiintoinen tapaus. Vietiinkö sopimusmuutokset kirjallisina kunkin työntekijän työsopimukseen?

Vietiin sopimuksiin. Muutokset olivat sen verran isoja.

Eikö maksettuja korvauksia huomioitu päätöksessä mitenkään. Oliko ne muuten pienemmät vai isommat kuin yleissitovassa?

Käsittääkseni ei huomioitu, koska niiden rahallisen arvon määrittäminen olisi ollut vaikeaa, ja osa annettiin vapaa-aikana.

Kyse oli siis tilanteesta, jossa sovittiin, että tietty vapaaehtoisten ryhmä tekee pelkästään viikonloppuisin kaksi 12 tunnin vuoroa. Heille ei maksettu yö- ja viikonloppukorvauksia, vaan yhdessä sovittu kiinteä palkka, joka vastasi suunnilleen "normaalia" kuukausipalkkaa (en tiedä miten laskettiin vuorotyöläisen normaali kuukausipalkka). Loppuviikon - siis viisi päivää - he saivat pitää vapaata. Eli tekemällä 2 x 12 h = 24 h töitä viikossa sai "normaalin" kuukausipalkan ja viisi päivää vapaata.

Tiedän, että joillain aloilla tällainen on mahdollista, kun siitä on erikseen TES:ssa sovittu. Ilmeisesti kyseisen yrityksen kohdalla sovelletussa TES:ssa se ei ollut mahdollista, koska yritys tuomittiin maksamaan "puuttuvat" yö- ja viikonloppulisät jälkikäteen tälle yhdelle järjestelyn jälkikäteen riitauttaneelle työntekijälle.

Tämän jälkeen kyseinen työntekijöiden keskuudessa suosittu menettely tietenkin lopetettiin, jotta ei tulisi lisää vahingonkorvausvaatimuksia. Yrityksen lisäksi tuomiosta kärsivät ne työntekijät, jotka halusivat työskennellä viikonloppuisin saadakseen viiden päivän vapaan, sekä ne työntekijät, jotka arvostivat varmuutta, että koskaan ei tarvitse käydä viikonloppuisin töissä (heillä kolmivuorotyö pyöri ma-pe).

 

[heavy]

Päiväkodissa siitä ei ole haittaa, vaikka jokainen puuhaisi mitä haluaa, mutta työpaikalla on toiminta on tavoitteellista.

Ja Supercellissä, mutta ne onkin joku pieni looserifirma...

Ilkka Paananen on kertonut pyrkivänsä ”maailman vähiten vaikutusvaltaiseksi toimitusjohtajaksi”.

Kuusi kuvailee, mitä se tarkoittaa käytännössä:

”Ei sadan hengen pelitiimejä, joissa on keskiverto-osaamista, vaan pieniä lätkäketjuja, joissa on just parhaat ihmiset. Ne tekee just sitä mitä ne haluaa tehdä. Siinä ympärillä firma vain mahdollistaa sen homman.”

Lähde: Supercellin menestyksen seitsemän salaisuutta

 

[dana77]

Ja Supercellissä, mutta ne onkin joku pieni looserifirma...

En löytänyt jutusta mainintaa, että Supercellissä toiminta ei olisi tavoitteellista. Jos nyt jääkiekkoa halutaan käyttää analogiana, niin jääkiekossakin on - yllätys yllätys - sellaisia pieniä lätkäketjuja joissa on parhaat pelaajat. Kuitenkin sielläkin on sellainen kaveri kuin valmentaja, joka ne ketjut valitsee ja jopa sellainen kaveri kuin GM, joka ne pelaajat palkkaa / hankkii.

 

[Rankkari]

Kun Sipilä kehoitti mukaan yhteisiin talkoisiin Suomen edun puolesta, luuliko joku, että tasapuolisesti kaikilta otetaan pois?
Tai luuliko joku, että se olisi vain nuo asiat, mitkä alussa kerrottiin muuttuvan?
Kun kerran tuolle tielle on menty, on edessä loputon suo.

 

[dana77]

Kun Sipilä kehoitti mukaan yhteisiin talkoisiin Suomen edun puolesta, luuliko joku, että tasapuolisesti kaikilta otetaan pois?

Tietenkään ei kaikilta oteta tasapuolisesti pois. Hyvin ansaitsevilta otetaan pois ansiotuloista 40-60% ja pientuloisilta 10-20%, ja keskituloisilta siitä välistä.

 

[Grafix]

Nimeomaan siksi kun työpaikka ei ole mikään päiväkodissa. Päiväkodissa siitä ei ole haittaa, vaikka jokainen puuhaisi mitä haluaa, mutta työpaikalla on toiminta on tavoitteellista.

Päiväkodissa joku sanoo, että pue ne rukkaset nyt käteen ja mennään tunniksi ulos leikkimään hippaa. Sitten syödään. Mukuloiden ei tarvitse kantaa vastuuta, ohjaus tulee ulkopuolelta. Eihän nyt asiantuntijatyössä voi olettaa, että joku ”ohjaa työtä” samalla tavoin sanomalla, että mitä nyt pitää seuraavaksi tehdä ja miten. Asiantuntijuus on sitä, että osaa tunnistaa tarpeen ja toimia sen mukaisesti. Jos jää odottamaan sitä työnohjausta, niin käy kuin Telian liigakoosteille, jotka ovat kyllä olemassa, mutta eivät kuitenkaan koskaan ilmesty sinne YouTubeen. Kukaan ei ilmeisesti ole ohjannut niitä sinne laittamaan ja Telian liigatiimissä ei sitten sen mukaisesti ole tehty asian eteen omaehtoisesti mitään.

Tavoitteellisuus tulee siitä, että on vastuullinen, ylpeä omasta työstään ja osaamisestaan, haluaa suoritua tehtävistään parhaalla mahdollisella tavalla ja ymmärtää mitä pitää tehdä ja miksi ja miten se kannattaa tehdä. Ei joku ulkopuolinen esimies-hessu niitä tavoitteita luo. Eihän niitä töitä edes tehdä sitä esimiestä tai omaa firmaa varten, vaan asiakasta varten. Jos firmassa ei ole vastuullisuuteen tai omaehtoiseen tavoitteellisuuteen kykeneväistä porukkaa, niin kääntäisin katseeni rekrytoinnin suuntaan.

Asiantuntijatyössä esimiehenä olevana muistuttaisin, että joku ne projektitiimit muodostaa, scopen antaa ja tavoitteet asettaa. Työnohjausta sekin on, vaikkakin työn luonteet huomioon ottavaa eikä mitään mikromanageerausta. Kyse ei ole mistään osaamisesta tai sen puutteesta, mutta päätökset, että vaikkapa minkälaisia tuotekehityspanostuksia tehdään ovat tehtävä yhteistyössä mm myynnin kanssa eikä sitä voida hajauttaa.

Tottakai scope pitää olla selvillä kun sopimuksia tehdään. Että mitä toteutaan ja mitä ei, mistä voidaan laskuttaa. Mutta eihän siinä vaiheessa mitään tavoitteita aleta luomaan. Projektitiimi määrittelee itse työnsä tavoitteet ja toimintatavat yhdessä asiakkaan kanssa, scopen puitteissa. Ei kai siihen mitään esimiestä tarvita? Projektitiimit voi muodostaa myös hyvin monella eri tavalla. Jos firmassa on avoin työntekemiskulttuuri, putkessa olevat projektit näkyvät kaikille. Näin ollen ihmiset voivat itse hakeutua projekteihin mukaan oman osaamisensa puitteissa ja toisaalta osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Ei nyt toki mikään villi länsi tässäkään toimi, etttä kaikki tekisivät vain niitä seksittäitä juttuja. Mutta en pidä ainoana toimintatapana sellaista, että joku esimies kertoo että Ville, Kalle ja Seppo alkavat nyt tekemään proggista X.

Ensinnäkin tuollaiset arvot ja muut ovat nyt ihan turhaa sanahelinää valtaosassa tapauksista, mutta kun mennään oikeisiin päätöksiin niin tavallaan periaatteena on hyvä, että henkilöstökin on mukana, mutta käytännössä varsin usein henkilöstöllä ei ole mitään annettavaa strategisiin päätöksiin. Se että sikariporras tekee jotain tyhmää kertoo vain siitä, että he ovat huonoja ja epäpäteviä johtajia, eikä niinkään siitä että henkilöstö ei ole mukana.

Jos puhutaan strategiasta, niin on lähtökohtaisesti jännä jos näistä ei voi puhua firman sisällä läpinäkyvästi, vaan ne valmistellaan jossain kabineteissä. Paljon olisi esimerkkejä, mutta esimerkkinä mielestäni olisi omituista, jos henkilöstöä ei kuultaisi vaikkapa mietittäessä laajennetaanko toimintaa ulkomaille. Asia, joka aivan varmasti koskee kiinteästi henkilökuntaa, töiden tekemistä, urakehitystä jne. Sama juttu arvoihin liittyen. Jos kabinettipäätöksellä päätetään laajentaa yrityksen toimintaa esimerkiksi sellaisiin maihin, joissa esim ihmisarvoja, uskontoa tai seksuaalista suuntautta ei kunnioiteta, tai tehdään töitä esim aseteollisuuden parissa, niin eikö tämä ole aika selkeä arvokeskustelun paikka läpi firman?

Toki jos on töissä jossain 20000 hengen globaalissa möhkäleessä, niin kaikki ymmärtää kuinka helppoa sellaisessa on saada oma äänensä kuuluviin ja osallistua oman työnsä organisointiin. Mutta valintakysymyshän sekin on. Toisaalta voi hakeutua aivan erilaisen työkulttuurin pariin, jos olen-vain-töissä-täällä ei tunnu omalta asialta.

 

[heavy]

En löytänyt jutusta mainintaa, että Supercellissä toiminta ei olisi tavoitteellista

Mutta kuvittelet että päiväkodissa toiminta ei olisi tavoitteellista?

 

[dana77]

Mutta kuvittelet että päiväkodissa toiminta ei olisi tavoitteellista?

Ei se niiden ipanoiden osalta joita tässä työntekijöihin verrataan ole.

 

[dana77]

Mutta eihän siinä vaiheessa mitään tavoitteita aleta luomaan. Projektitiimi määrittelee itse työnsä tavoitteet ja toimintatavat yhdessä asiakkaan kanssa, scopen puitteissa. Ei kai siihen mitään esimiestä tarvita? Projektitiimit voi muodostaa myös hyvin monella eri tavalla. Jos firmassa on avoin työntekemiskulttuuri, putkessa olevat projektit näkyvät kaikille. Näin ollen ihmiset voivat itse hakeutua projekteihin mukaan oman osaamisensa puitteissa ja toisaalta osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Ei nyt toki mikään villi länsi tässäkään toimi, etttä kaikki tekisivät vain niitä seksittäitä juttuja. Mutta en pidä ainoana toimintatapana sellaista, että joku esimies kertoo että Ville, Kalle ja Seppo alkavat nyt tekemään proggista X.

Jos nyt otetaan tuo SuperCell esimerkiksi, niin selvästi yrityksen johdon toimesta oli jossain vaiheessa linjattu, että keskitytään tabletti-peleihin, joiden ansaitalogiikka on sellainen, että ne ovat ilmaisia ladata, mutta joissa kerätään mahdollisimman paljon rahaa mikromaksuina pelin sisältä, eli vähän niinkuin huumeiden diilaamisessa. Siinä on varsin selkeät puitteet missä toimia ja tavoitteet mitä pitää saada aikaan. Samaten jutussa kerrottiin, että firmassa oli hyvinkin tiukasti katsottu uusien työntekijöiden selviytymistä ennen heidän vakinaistamistaan. Eli siellä on ollut selvä valvonta. Todennäköisesti kysytty kokeneemmilta tiimiläisiltä mielipiteitä ja he ovat sitten tehneet päätökset.

Sinänsä silti allekirjoitan SuperCellin toimarin haastattelussa esille tuoman asian, että mobiilipeliala on niin nuori ettei sieltä kellään ole vuosien kokemusta, jolloin toimintatavat voivat olla kovinkin eri näköistä kuin vaikkapa jossain metsäteollisuudessa.

Jos puhutaan strategiasta, niin on lähtökohtaisesti jännä jos näistä ei voi puhua firman sisällä läpinäkyvästi, vaan ne valmistellaan jossain kabineteissä. Paljon olisi esimerkkejä, mutta esimerkkinä mielestäni olisi omituista, jos henkilöstöä ei kuultaisi vaikkapa mietittäessä laajennetaanko toimintaa ulkomaille.

En varmaan ole sanonut, etteikö niistä voisi puhua, joskin nykyisin strategiaan kuuluu erittäin oleellisena asiana sisäpiiritietoon kuuluvat asiat, kuten yritysostot ai merget, yhteistyösopimukset ja vastaavat kuviot. joista ei voi puhua. Minä puhuin siitä, että onko henkilöstöllä tarvittavaa ja ymmärrystä liiketoimintaympäristöstä ja monista siihen vaikuttavista seikoista, joista selvillä pysyminen on lähestulkoonsa kokopäivätoimista työtä.