Ainakin 120 kilometrin päässä Tampereesta puhutaan myös kyynerpäästä. Siis muutenkin kuin minä ja minun lähipiirini. En mä ole koskaan edes huomannut, että joku sanoisi kyynärpää puhuessaan. Kuulostaa dorkalta, vaikka se toki kirjoitetaankin tuolla tavalla.Siinä vaiheessa kun selkeä enemmistö suomalaisista käyttää kyynerpäätä, joudun tuon hyväksymään. Mutta se, että muutamat lähipiirisiisi kuuluvat tamperäläiset tuota käyttävät, ei tee siitä vielä enemmistöä suomalaisista.
En osaa sanoa onko kyynerpää lausuntavirhe - omalla kotiseudullani tuollaista lausuntaa ei käytetä. Mahtaako olla yleinen?
Onkohan "kyynerpään" lisäksi yhtään muuta kantasanasta "kyynärä" johtuvaa sanaa, jossa käytettäisiin e- eikä ä-muotoa?
kyynärluu, kyynärnivel, kyynärsauva, kyynärsuoja, kyynärtaive, kyynärvarsi, kyynärkeppi
Ovat varmaan närpiöläisiä.Jotkut olivat kanssani samaa mieltä myös siitä, että "kyynärpää" kuulostaa ruotsinkielisen puheelta.
Toisaalta kun lueskelee ympäri internettiä, niin englantia käyttävillä näyttää olevan huomattavasti enemmän ongelmia sanojen kanssa. Tämä siis oma huomioni joka on puhdasta mututuntumaa.
Suomessa sanat lausutaan kuten on kirjoitettu.
Ei pidä paikkaansa. Asia on pääsääntöisesti näin, mutta ei aina.
Omilta murrealueilta kyynerpää ei ole tuttu, mutta itämurteissa ja Savon suunnalla monet puhuvat kyynespäästä.
Hauska huomata, että vaikka Thaimaa on ollut suomalaisten suosima matkakohde jo pitkään, niin vielä joku sanoo "Thaimaaseen".
Orpo - Orvon
Markus oli orpo.
Markus oli orvon mielestä mukava poika.
Urpo - Urpon
Markus oli urpo.
Markus oli urpon mielestä mukava poika.
Eikö? Miksi tuo orpo taivuttaessa muotoon "orpon" kuulostaa niin dorkalta? Toisaalta mikäli urpoa taivuttaa muotoon "urvon", niin se näyttää ja kuulostaa...urpolta.
Mitkä muodot ovat siis oikeat, uskaltaako tässä luottaa korvaansa? Googleen en luota, täällä on asiansa osaavaa väkeä ihan riittävästi.
Okei, eli olisi siihen Googleenkin ehkä voinut luottaa. Tuo selittää ainakin sen, miksi tuota "Orpon" taivutusta näkee medioissa, ja miksi se kuulostaa yhtä kamalalta joka kerta.Tässä Helsingin Sanomien jutussa on vastausta kysymykseen miksi "Orpon" eikä "Orvon" vaikka jälkimmäinen olisi suositus.
Marseille'ssa
Kyse on astevaihtelusta, siis siitä, kun konsonantti sanan sisällä vaihtuu toiseksi sanaa taivutettaessa. Piirre on kielissä harvinainen, ja löytynee suomalais-ugrilaisistakin kielistä kai lähinnä suomesta ja virosta. Ainakaan unkarissa moista jäännettä ei enää ole. Virossa astevaihtelu on tärkeä, koska siellä taas on hävinnyt osa sanapäätteistä, jolloin astevaihtelu ilmaisee esimerkiksi genetiivin.Tosin tuo urpon ja orvon (ilmeisesti oikeat muodot?) eroavaisuudet häiritsee.
Arvon kielipoliisit huomenta. Kumpi on oikein sanottu, kauhajokinen mies vai kauhajokelainen mies?
Oletkos ihan tosissas, jos jengi saa kahdessaerässä 11-laukausta maalivahdille asti joista maalivahti torjuu 10 en lähtis puhumaan hallinnasta ja niskanpäällä olemisesta. Kärppien maalille tuli muuten 15-laukausta joista 2 meni sisään...
Rinnakkaispronominin erottamilla lauseilla tulee olla yhteinen lauseenjäsen, silloin pilkkua ei tule. En ole itse huomannut tässä erityistä löysenemistä lehdissä, mutta ehkä näin on. Pilkut ovat kyllä oman kirjoittamiseni akilleen kantapää. Oi niitä aikoja, kun yo-aineessa ei ollut yhtään virhettä...Osaako kukaan sanoa mistä johtuu, että nykyään ja sanan eteen laitetaan pilkku? Tätä on alkanut esiintyä tämän vuoden puolella niin Iltapuluissa kun Hesarissakin. Rinnakkaispronominin eteenhän ei pilkkua saa laittaa. Urheilutoimittajilta tuon vielä voisi ymmärtää mutta muiden aiheiden toiimittajilta en.