Johtuu lausumisesta. Jos lausuttaisiin "Li", kirjoitettaisiin se "Lin". Mutta kun se lausutaan "Lii", se kirjoitetaan vissiin "Li:n".
Johtuu lausumisesta. Jos lausuttaisiin "Li", kirjoitettaisiin se "Lin". Mutta kun se lausutaan "Lii", se kirjoitetaan vissiin "Li:n".Mikä hemmetin "Li:"?!
Johtuu lausumisesta. Jos lausuttaisiin "Li", kirjoitettaisiin se "Lin". Mutta kun se lausutaan "Lii", se kirjoitetaan vissiin "Li:n".
Johtuu lausumisesta. Jos lausuttaisiin "Li", kirjoitettaisiin se "Lin". Mutta kun se lausutaan "Lii", se kirjoitetaan vissiin "Li:n".
Nyt kun Listä (vai Li'stä?)
Kaksoispiste tulee ainoastaan silloin, kun kysymys on lyhenteestä, jossa kirjaimet lausutaan yksitellen. Siis ei "hpk" vaan "hoopeekoo", jolloin kirjoitusasu on "HPK:n", ei "HPKn".
Heittomerkki taas tulee silloin, kun kirjoitusasu päättyy konsonanttiin, mutta lausuntatapa vokaaliin. Esim. Bordeaux lausutaan bordoo, jolloin genetiivissä se lausutaan bordoon. Kirjoitusasu ei kuitenkaan ole Bordeauxn tai Bordeauxin, vaan Bordeaux'n.
Monet ovat sisäistäneet tämän säännön siten, että ranskankielisiä nimiä taivutettaessa pitää aina käyttää heittomerkiä. Tulevista jaitsun EM-kisoista lukiessani olen huomannut, että joku on lähdössä katsomaan matsia "Parc des Princes'lle", kun taas toinen futisfani on tsiigaillut töllöstään "Nantes'issa" pelattua harjoitusmatsia.
Sinikettu on jo vääntänytkin kanssasi tästä, mutta ei tämä ole vain matematiikkaa, vaan kyse on siitä miten kieltä käytetään ja miten ihmiset ymmärtävät toistensa sanomista. Laukaisuprosenttiesimerkissäsi (prosentin ja prosenttiyksikön sekoittaminen) ei ole kyse samasta asiasta, mutta silti natiivisti kieltä puhuvat ihmiset osaavat kieltä niin hyvin että tällaisissa virhetilanteissakin tajuavat mitä tarkoitetaan, kunhan ymmärtävät matikan asian taustalla.Annetaanpa Patrik Laineelle tällainen tehtävä: "Laukaisuprosenttisi on 15 prosenttia. Sitten laukaisuprosenttisi nousee kolme prosenttia. Kuinka paljon laukaisuprosenttisi on tämän jälkeen?"
Onkohan Patrik Laineen vastaus 15,45 prosenttia vai 18 prosenttia? Veikkaan jälkimmäistä. Selkeä vähemmistö suomalaisista vastaisi 15,45. Sen on siis oltava väärä vastaus.
Ikä taas ei lisäänny vuosi kerrallaan, eli mies on 24 vuotta sillä kellon lyömällä kun 24 vuotta tulee täyteen vuorokauden vaihtuessa, ja siitä lähtien hän on yli 24 vuotta.
18 vuoden ja yhden päivän ikäinen ihminen on 18-vuotias. 18 vuoden ja 100 päivän ikäinen ihminen on 18-vuotias. 18 vuoden ja 200 päivän ikäinen ihminen on 18-vuotias. 18 vuoden ja 360 päivän ikäinen ihminen on 18-vuotias. Näetkö tässä mitään virhettä?
En näe, mutta samalla tuo ihminen on yli 18-vuotias. Tästä asiasta on vähän turha jankata. Jollain perverssillä logiikalla voi ajatella, että ihmisestä tulee yli 18-vuotias hänen täytettyään 19 vuotta.
Mitä tulee kilpailuun, niin jos et ole huomannut, tässä pelissä ei ole ideana vain kävellä ja kerätä pokemoneja
En ole kielioppimestari, mutta tässä nyt wiktionaryn mielipide:Kielioppimestarit, auttakaa.
Mikä on sanan "vain" tarkoitus kyseisessä lauseessa? Eikö nimenomaan sana "vain" rajaa pois vaihtoehdon, että pelin idea olisi pelkästään kävellä ja kerätä pokemoneja?
Minua syytettiin huonosta äidinkielestä, mutta jotain vahvistusta tuolle haluaisin. Jos tosiaan olen noin kyvytön ymmärtämään suomea, niin myönnän tälle susihukalle auliisti virheeni.
Kielioppimestarit, auttakaa.
Mikä on sanan "vain" tarkoitus kyseisessä lauseessa? Eikö nimenomaan sana "vain" rajaa pois vaihtoehdon, että pelin idea olisi pelkästään kävellä ja kerätä pokemoneja?
Minua syytettiin huonosta äidinkielestä, mutta jotain vahvistusta tuolle haluaisin. Jos tosiaan olen noin kyvytön ymmärtämään suomea, niin myönnän tälle susihukalle auliisti virheeni.
Kiitän.Pelin idea ei ole pelkästään kävellä ja kerätä pokemoneja vaan pelissä on jokin muukin idea.
On varmasti, mutta se ei ole vain sitä, jos siis ei halua sen olevan vain sitä. Tätä et nyt tunnu ymmärtävän. Jos jokin asia on tehty moneen tarkoitukseen ja sinä et käytä kuin osan sen kapasiteetista niin ei sitä ole silloin tehty vain siihen sinun asiaan, vaan kyllä se on tehty niihin kaikkiin muihinkin asioihin. Jos nyt menet ja luet sen alkuperäisen tekstin niin minä nimen omaan siinä sanoin, että siinä pelissä on kilpailullisuutta ja se ei ole vain kävelemistä ja keräämistä ja tästä johtuen.... niin en minä siinä missään sano ettei joku voisi vain kävellä ja keräillä, tottakai saa, jokainen saa pelata juurikin niinkuin haluaa. Mutta siinä on myös kilpailullisuutta koska siinä on muutakin ja siitä johtuu...Kiitän.
Pysyn edelleen @BlackWolf kannassani joka on siis toisen ketjun kamaa, mutta aika isolle osallehan tuo nimenomaan on pelin idea, eikä moni tee mitään muuta. Pelkästään kävelee ja kerää pokemoneja.
Jos jokin asia on tehty moneen tarkoitukseen ja sinä et käytä kuin osan sen kapasiteetista niin ei sitä ole silloin tehty vain siihen sinun asiaan, vaan kyllä se on tehty niihin kaikkiin muihinkin asioihin.
Kouluissa kyllä opetetaan ihan oikein, mikä on tietysti ainoa oikea menettelytapa, mutta muuten on tullut huomattua, että kun tarpeeksi puhutaan ja kirjoitetaan vituiksi, niin kielikin muuttuu. "Ruoan" kohdalla taistelin vielä pikkumaisesti vastaan katkeraan loppuun saakka ja ylikin, joskin myöhemmin ymmärsin sen olleen tyhmää, sillä "ruuan" nyt vaan on paremmin linjassa. Alkaa tehdä/tekemään oli sitten jo ihan sama, ja Li:n kirjoitusasu on keskustelupalstalla luettavampi noin joten olen antanut itseni seistä etujoukoissa, mutta virallisissa yhteyksissä en kyllä kirjoittaisi noin.Mikä hemmetin "Li:"?! Opetetaanko Suomen kouluissa tosiaan, että erisnimen ja sijamuodon väliin kuuluu kaksoispiste vai mistä tällainen typerä logiikka kumpuaa?
Kiitos.Tuosta lihavoimastani kohdasta puuttuu possessiivisuffiksi. Lisäksi virkkeen alussa olevien sivulauseiden ja niitä seuraavan päälauseen välistä puuttuu pilkku.
En olisi tähän puuttunut missään muussa ketjussa, mutta tässä ketjussa on mielestäni syytä puuttua.
"Ruoan" kohdalla taistelin vielä pikkumaisesti vastaan katkeraan loppuun saakka ja ylikin, joskin myöhemmin ymmärsin sen olleen tyhmää, sillä "ruuan" nyt vaan on paremmin linjassa. Alkaa tehdä/tekemään oli sitten jo ihan sama, ja Li:n kirjoitusasu on keskustelupalstalla luettavampi noin joten olen antanut itseni seistä etujoukoissa, mutta virallisissa yhteyksissä en kyllä kirjoittaisi noin.
Siis mitä nyt en ymmärrä? Selittäkää.Sanan ruoka osata kysymys on erilainen. Ruoan lienee nykyisin jo hyväksytty yksikön genetiivin/genetiivin kaltaisen akkusatiivin kirjoitusmuoto, mutta ruuan ei ole. Astevaihtelu poistaa taivutettaessa konsonantin, mutta ei muuta vokaalia.
Sanan ruoko yksikön genetiivi/genetiivin kaltainen akkusatiivi pitänee vielä kirjoittaa näin: ruo'on.
Onko muuten mitään yhteyttä, jossa sanasta ruoka tai sanasta ruoko käytetään genetiiviä?
Molemmat taivutustavat, ruoan ja ruuan, ovat mahdollisia ja oikein.
Vielä 80-luvulla ruuan-taivutusta koetettiin silti pitää poissa painetusta tekstistä (Kielikello 2/1983):
Vaikka yleisen ääntämyksen mukaiselle, tosin muuten kielenvastaiselle, ”ruuan”-asulle annettiin periksi 50-luvulla, on ainakin painetussa tekstissä suositeltavampaa kirjoittaa ”ruoan”. Näin jo senkin tähden, että muuten myös vuoka-sanan taivutus ryöstäytyy ”vuuan”-asuun, niin kuin on jo näkynyt.
Nykyään tyydytään lähinnä toteamaan, että yhdessä tekstissä on tyylikästä käyttää vain jompaakumpaa muotoa.
Siis mitä nyt en ymmärrä? Selittäkää.
http://www.kielitohtori.fi/suomen-k...taivuttaa-ruoan-ruoasta-vai-ruuan-ruuasta-jne
Genetiivi: Ruuanlaitto
Akkusatiivi: Laitoin ruuan.
Ruo'on nyt on ihan pläkki. Ruo'on korsi.
Kysykää Anderssonilta, miten hänen etunimensä kuuluu taivuttaa. Erisnimet taivutetaan siten kuin "omistaja" haluaa.
"Ammuskelusta" tulee jotenkin minulle sellainen olo, että joku puolihuolimattomasti sojottaa asettaan mihin suuntaan sattuu ja laukaisee aina silloin tällöin.
Oma korvani tulkitsee "ammuskelun" nimenomaan sattumanvaraiseksi useita laukauksia sisältäväksi toiminnaksi. "Ampuminen" kuulosta yhdeltä laukaukselta ja "ampumavälikohtaus" ei taas kerro minulle onko ammuttu yksi tai useampi laukaus.Kaikki on vaan "ammuskelua" nykyään, kun minun mielestäni pitäisi sanoa "ampuminen" tai "ampumavälikohtaus" .
Usein noin väitetään. Erityisesti, jos nimi ei ole yleinen. Kuitenkin on aika ilmeistä, ettei tuollainen sääntö voi olla pätevä. Vai onko joku oikeasti sitä mieltä, että joku vaikkapa Matti-niminen voisi päättää, että hänen nimessään ei ole astevaihtelua, ja siten siis esimerkiksi genetiivimuoto olisi Mattin?Kysykää Anderssonilta, miten hänen etunimensä kuuluu taivuttaa. Erisnimet taivutetaan siten kuin "omistaja" haluaa.
Eikös Petteri Orpon tapauksessa tuo sääntö ole pätevä? Miten se eroaa mielestäsi esimerkkisi Matista? Kotuksen mukaanhan taivutusmuoto Orpon on hyväksyttävissä, joten sen suhteen tuossa ei ole ongelmaa.Usein noin väitetään. Erityisesti, jos nimi ei ole yleinen. Kuitenkin on aika ilmeistä, ettei tuollainen sääntö voi olla pätevä. Vai onko joku oikeasti sitä mieltä, että joku vaikkapa Matti-niminen voisi päättää, että hänen nimessään ei ole astevaihtelua, ja siten siis esimerkiksi genetiivimuoto olisi Mattin?
Kotus on tosiaan hyväksynyt joillekin nimille taivutuksen, joka poikkeaa vastaavasta yleissanasta. Tosin silloinkaan ei käsittääkseni ole väärin taivuttaa samoin kuin yleissanaa (pl. jotkin etunimet). Joka tapauksessa nimen "omistaja" ei siis ole ollut se, joka tästä on päättänyt.Eikös Petteri Orpon tapauksessa tuo sääntö ole pätevä? Miten se eroaa mielestäsi esimerkkisi Matista? Kotuksen mukaanhan taivutusmuoto Orpon on hyväksyttävissä, joten sen suhteen tuossa ei ole ongelmaa.