Kielipoliisit

[Klose16]

Suomessa sanat lausutaan kuten on kirjoitettu. Kyynärpää.

 

[pernaveikko]

Toisaalta kun lueskelee ympäri internettiä, niin englantia käyttävillä näyttää olevan huomattavasti enemmän ongelmia sanojen kanssa. Tämä siis oma huomioni joka on puhdasta mututuntumaa.

Mitä tarkoitat englantia käyttävillä? Natiivipuhujat tunnetusti eivät osaa sanojaan kirjoittaa eikä se ole mitään omaa mutuasi.

Syy lienee koulutuksen yleisessä heikkoudessa ja sitten siinä, että sanat kun kirjoitetaan miten sattuu riippumatta siitä kuinka ne lausutaan, niin ei kai se helppoa ole. Suomalainen opettelee ulkoa miten accommodation ja millennium kirjoitetaan, natiivi vain luottaa vaistoonsa ja siksi ne menevät väärin.
--

Aika lennokkaaksi on mennyt yhden sanan oikeinkirjoitus ja varsinkin siksi, kun ei ole kuin yksi oikea muoto.

 

[Kirjoittelija]

Suomessa sanat lausutaan kuten on kirjoitettu.

Ei pidä paikkaansa. Asia on pääsääntöisesti näin, mutta ei aina.

 

[pernaveikko]

Ei pidä paikkaansa. Asia on pääsääntöisesti näin, mutta ei aina.

Ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta on silti hyvä ohjenuora. Pääsääntöisesti se menee juuri noin.

Olen tässä aloitellut puolan opintoja ja vaikka se näyttää aika uuvuttavalta ensi alkuun, niin ei se lopulta sitä ole. Viisi konsonanttia lausutaan peräjälkeen niin kuin ne kirjoitetaan.

Poikkeuksia on, mutta jätetään ne poliiseille. Lopulta on kuitenkin aika mahtavaa, jos voisi ymmärtää eri ihmisiä, vaikka vähän väärin menisi. Suomalaiset osaavat teorian paremmin kuin paikalliset, mutta tilanteen tullen eivät uskalla sanoa mitään.

 

[Pihlis87]

Eipä ole ensimmäinen kerta kun kielipoliisit iskee. Kyynerpäät lentelee puhekielestä taatusti myös jatkossa kun murrealueet ovat rikastamassa meidän suomalaista puhekulttuuria. Toinen hyvä on tietty "ketä" yksilöstä, joka on niin syvällä omassa puhekielessä, ettei mennyt päivääkään aikoinaan Mikkelissä kuulematta vääräkielisyydestäni. Tulee aivan suoraan takaraivosta edes ajattelematta, että olisi oikeasti väärinkirjoitettu.

 

[Pulle Nah]

Omilta murrealueilta kyynerpää ei ole tuttu, mutta itämurteissa ja Savon suunnalla monet puhuvat kyynespäästä.

Kyynöspiä.

 

[apulais-GM]

Hauska huomata, että vaikka Thaimaa on ollut suomalaisten suosima matkakohde jo pitkään, niin vielä joku sanoo "Thaimaaseen".
Jere Karalahdesta oli Iltalehden sivuilla juttua joku aika sitten, että ei rakennakaan taloa Thaimaahan:
- Tai sit mä muutan Thaimaaseen vaan treenaa, kun alettiin just rakentaa kämppää sinne. Muistakaa, et mä oon Tapulikaupungista Palovartijantieltä, Jere kirjoitti.

Mutta helpostihan sitä sanoo Thaimaaseen, jos ei ajattele sen olevan niinku Thai maa.

 

[Radiopää]

Hauska huomata, että vaikka Thaimaa on ollut suomalaisten suosima matkakohde jo pitkään, niin vielä joku sanoo "Thaimaaseen".

Tunnen monta suomalaista, joka on joskus matkustanut Thaimaaseen. Ovat ilmeisesti vielä reissussa, sillä en ole kuullut kenenkään palanneen kotimaaseen.

 

[MacRef]

Tuopa onkin mainio kysymys heittää, jos joku kertoo matkaavansa Thaimaaseen. Siihen perään heti kysymys "Milloin palaat kotimaaseen?" Fiksuimmat saattavat tuosta vinkistä jo ymmärtää asian.

 

[Nick Neim]

Orpo - Orvon

Markus oli orpo.

Markus oli orvon mielestä mukava poika.

Urpo - Urpon

Markus oli urpo.

Markus oli urpon mielestä mukava poika.

Eikö? Miksi tuo orpo taivuttaessa muotoon "orpon" kuulostaa niin dorkalta? Toisaalta mikäli urpoa taivuttaa muotoon "urvon", niin se näyttää ja kuulostaa...urpolta.

Mitkä muodot ovat siis oikeat, uskaltaako tässä luottaa korvaansa? Googleen en luota, täällä on asiansa osaavaa väkeä ihan riittävästi.

 

[Fordél]

Orpo - Orvon

Markus oli orpo.

Markus oli orvon mielestä mukava poika.

Urpo - Urpon

Markus oli urpo.

Markus oli urpon mielestä mukava poika.

Eikö? Miksi tuo orpo taivuttaessa muotoon "orpon" kuulostaa niin dorkalta? Toisaalta mikäli urpoa taivuttaa muotoon "urvon", niin se näyttää ja kuulostaa...urpolta.

Mitkä muodot ovat siis oikeat, uskaltaako tässä luottaa korvaansa? Googleen en luota, täällä on asiansa osaavaa väkeä ihan riittävästi.

Tässä Helsingin Sanomien jutussa on vastausta kysymykseen miksi "Orpon" eikä "Orvon" vaikka jälkimmäinen olisi suositus.

 

[Nick Neim]

Tässä Helsingin Sanomien jutussa on vastausta kysymykseen miksi "Orpon" eikä "Orvon" vaikka jälkimmäinen olisi suositus.

Okei, eli olisi siihen Googleenkin ehkä voinut luottaa. Tuo selittää ainakin sen, miksi tuota "Orpon" taivutusta näkee medioissa, ja miksi se kuulostaa yhtä kamalalta joka kerta.

Tosin tuo urpon ja orvon (ilmeisesti oikeat muodot?) eroavaisuudet häiritsee. Tosin poikkeuksiahan tämä kieli tuntuu muutenkin olevan täynnä.

 

[Kirjoittelija]

Marseille'ssa

Heittomerkkiä käytetään ennen taivutuspäätettä, kun sanan kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin. Jos sana päättyy kirjoitettaessa vokaaliin, pääte liitetään suoraan sanaan: Marseillen, Marseilleta, Marseillehin.

 

[mutina]

Tosin tuo urpon ja orvon (ilmeisesti oikeat muodot?) eroavaisuudet häiritsee.

Kyse on astevaihtelusta, siis siitä, kun konsonantti sanan sisällä vaihtuu toiseksi sanaa taivutettaessa. Piirre on kielissä harvinainen, ja löytynee suomalais-ugrilaisistakin kielistä kai lähinnä suomesta ja virosta. Ainakaan unkarissa moista jäännettä ei enää ole. Virossa astevaihtelu on tärkeä, koska siellä taas on hävinnyt osa sanapäätteistä, jolloin astevaihtelu ilmaisee esimerkiksi genetiivin.

Nimissä astevaihtelu on perinteisestikin ollut heikompi, siksi Urpo, Urpon, mutta urpu, urvun. Asiaan vaikuttaa myös se, milloin sana on suomen kieleen tullut. Tiettyinä aikoina tulleissa sanoissa astevaihtelu on vahvempi, siis pysyvämpi piirre. Uusiin sanoihin astevaihtelua ei enää synny.

 

[Kulkija]

Arvon kielipoliisit huomenta. Kumpi on oikein sanottu, kauhajokinen mies vai kauhajokelainen mies?

 

[Radiopää]

Arvon kielipoliisit huomenta. Kumpi on oikein sanottu, kauhajokinen mies vai kauhajokelainen mies?

Molemmat. Pohjanmaalaisten eli pohjalaisten mukaan maakunnassa asuu kauhajokisia, ilmajokisia ja seinäjokisia, mutta jos asiaa kysyy etelän veteliltä, ovat he kauhajokelaisia, ilmajokelaisia ja seinäjokelaisia. Jos haluat miellyttää pohjalaisia, käytä silloin -jokisia.

 

[Radiopää]

En olisi muutama vuosi sitten uskonut, että näen vielä ongelman, jossa kirjoitetaan yhteen sanoja, jotka eivät ole yhdyssanoja.

Oletkos ihan tosissas, jos jengi saa kahdessaerässä 11-laukausta maalivahdille asti joista maalivahti torjuu 10 en lähtis puhumaan hallinnasta ja niskanpäällä olemisesta. Kärppien maalille tuli muuten 15-laukausta joista 2 meni sisään...

Älä Skutsari ota tätä henkilökohtaisesti. Satuin tällä kertaa ottamaan kirjoituksesi esimerkiksi ilmiöstä, joka on valitettavan yleinen.

 

[roottori]

Osaako kukaan sanoa mistä johtuu, että nykyään ja sanan eteen laitetaan pilkku? Tätä on alkanut esiintyä tämän vuoden puolella niin Iltapuluissa kun Hesarissakin. Rinnakkaispronominin eteenhän ei pilkkua saa laittaa. Urheilutoimittajilta tuon vielä voisi ymmärtää mutta muiden aiheiden toiimittajilta en.

 

[mutina]

Osaako kukaan sanoa mistä johtuu, että nykyään ja sanan eteen laitetaan pilkku? Tätä on alkanut esiintyä tämän vuoden puolella niin Iltapuluissa kun Hesarissakin. Rinnakkaispronominin eteenhän ei pilkkua saa laittaa. Urheilutoimittajilta tuon vielä voisi ymmärtää mutta muiden aiheiden toiimittajilta en.

Rinnakkaispronominin erottamilla lauseilla tulee olla yhteinen lauseenjäsen, silloin pilkkua ei tule. En ole itse huomannut tässä erityistä löysenemistä lehdissä, mutta ehkä näin on. Pilkut ovat kyllä oman kirjoittamiseni akilleen kantapää. Oi niitä aikoja, kun yo-aineessa ei ollut yhtään virhettä...

 

[roottori]

Tässä nyt yksi esimerkki tuosta pilkkuvirheestä hs.fi:ssä

Puolue sai kerättyä lain vaatimat 5 000 kannattajakorttia, ja puolueen rekisterihakemus on hyväksytty oikeusministeriössä.

linkki artikkeliin

 

[finnjewel]

Tässä nyt yksi esimerkki tuosta pilkkuvirheestä hs.fi:ssä

Puolue sai kerättyä lain vaatimat 5 000 kannattajakorttia, ja puolueen rekisterihakemus on hyväksytty oikeusministeriössä.
linkki artikkeliin

Tässä ei ole pilkkuvirhettä, sillä päälauseen subjekti on "puolue" ja predikaatti "sai". Pilkulla erotettu lause on subjektiton passiivilause, jonka predikaatti on "on hyväksytty".

 

[roottori]

Tässä ei ole pilkkuvirhettä, sillä päälauseen subjekti on "puolue" ja predikaatti "sai". Pilkulla erotettu lause on subjektiton passiivilause, jonka predikaatti on "on hyväksytty".

Tulkintasi on mielestäni väärä, sillä lainaamassani esimerkkilauseessa on kaksi rinnakkaislausetta erotettuna ja sanalla, jolloin niiden väliin ei tule pilkkua. Yleinen pilkkusääntöhän on se, ettei rinnakkaispartikkelien väliin sitä laiteta.

 

[mutina]

Tulkintasi on mielestäni väärä, sillä lainaamassani esimerkkilauseessa on kaksi rinnakkaislausetta erotettuna ja sanalla, jolloin niiden väliin ei tule pilkkua. Yleinen pilkkusääntöhän on se, ettei rinnakkaispartikkelien väliin sitä laiteta.

Ei, vaan yleinen pilkkusääntö on, että kahden rinnakkaislauseen väliin ei tule pilkkua, jos niiden välillä on rinnakkaispartikkeli JA niillä on yhteinen lauseenjäsen.

 

[#_6]

Tulkintasi on mielestäni väärä, sillä lainaamassani esimerkkilauseessa on kaksi rinnakkaislausetta erotettuna ja sanalla, jolloin niiden väliin ei tule pilkkua. Yleinen pilkkusääntöhän on se, ettei rinnakkaispartikkelien väliin sitä laiteta.

Heh, mikä auktoriteetti. Tuossa antamassasi esimerkissä lauseilla ei ole mitään yhteistä lauseenjäsentä, joten ei virhettä.

 

[roottori]

Tämä selvä, myönnän olleeni väärässä. Tuo rinnakkaislauseiden yhteinen lauseenjäsensääntö oli minulle uutta.