Virveliä kainaloon
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- 4.11., 7.4. ja pyhä henki
Muistakaa jatkossa keskittyä Moderaattoreihin. Minä ainakin ajattelen aina Moderaattoreita. Nukunkin Moderaattorit-lakanoissa.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Pelicansilla mahdollisuus punttien tasoittamiseen – Aatu Jämsen ja Ben Blood hyppäävät jälleen mukaanLue lisää »
-
Anton Lundell on pelannut vakuuttavasti tulosyksikössä ja ansaitsee jatkossakin kakkossentterin roolinLue lisää »
-
Superlupaus Gavin McKenna haluaa toistaa McDavidin ja Bedardin kultaiset sankariteot Kanadan paidassaLue lisää »
-
Luistimenviilto, ulosajo ja muuri-Maurins kiusana, kun Pikkuleijonat avasi kotikisat voitokkaastiLue lisää »
-
"Virtaa riittää kyllä kaikkiin peleihin" – A-maajoukkueesta kotikisoihin kutsuttu Konsta Helenius on valmis myös miesten MM-kisoihinLue lisää »
-
U18 MM-päiväraportti: Eiserman johti Yhdysvaltojen murska-avausta hattutempulla, Kanada rynnisti Ruotsilta karkuun avauserässäLue lisää »
Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa
- Viestiketjun aloittaja banaaninviljelijä
- Alkaa
- 5 318 643
- 66 802
Muistakaa jatkossa keskittyä Moderaattoreihin. Minä ainakin ajattelen aina Moderaattoreita. Nukunkin Moderaattorit-lakanoissa.
Ilmari Ahde
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Haukiputaan huorakuoro
En minäkään koko aikaa tumputa, mutta silloin kun tumputan, ajattelen Moderaattoreita.
Jokseenkin poikkeuksellisen raskas työviikko ollut toistaiseksi tämä työviikko ja se loppuhuipennus eli perjantai on vasta edessä.
Siihen on varmaan muutamia syitä että tämä työviikko on tuntunut raskaalta. Yksi on se että nyt on kelit todella helteiset ja se kyllä näkyy myös meillä keittiössä. Toinen syy on varmaan sitten ne lyhyiksi jääneet yöunet silloin tiistain vastaisena yönä ja vaikka viime yönä nukuin kyllä jo todella hyvin taas niin ehkä yhdet yöunet eivät vielä riitä paikkaamaan univajetta?
Kolmanneksi syyksi ajattelin sellaista vastuun kasvamista omalla kohdallani tuolla töissä. Jos verrataan vaikka alkuaikoihin niin kyllähän itse olen tietenkin oppinut parissa vuodessa entistä paremmin talon tavat ja mitä kuuluu aina tehdä sekä taas muu työväki on nyt ainakin tilapäisesti vaihtunut taas kokemattomampaan henkilöstöön osittain. Kesälomatkin kun pyörivät ja niitä paikkailee kaksi kyllä reipasta ja jo tuttua nuorta liikaa mutta ovathan he kokemattomia ylipäänsä työmaailmassa ja eikä heillä varsinaisesti ole alan koulutusta.
Saan itse nyt ainakin entistä enemmän ohjata, neuvoa, huomautellakin toisinaan ja muistutella asioista. Sekä tarvittaessa sitten tehdäkin jotain hommia omien töiden lisäksi vielä että hommat skulaavat. Esimerkiksi tiskauksesta joudun jonkin verran vastaamaan omien hommien lisäksi.
Melkein aina olen tuolla nykyisessä työpaikassa ollut sellainen suun aukoja, eli jaellut huomioitani, kysymyksiäni, muistutellut ja huomautellut. Vähän tällaista ja nyt tuntuu että tuo on vain viime kuukausina minulla lisääntynyt kun olen yhä paremmin oppinut hommat.
Enkä minä ole tuosta koskaan mitään negaa saanut vaan lähinnä päinvastoin. Se vaan on välillä sitten kyllä jo taakkakin kun emäntäkin aina jonkin asian kertoo minulle ensimmäisten joukossa kun minä muistan kuitenkin, minulla on hyvä muisti. Eihän yksi yksittäinen asia nyt niin vielä vaivaisi mutta sitten kun näitä alkaa kertymään ja kertymään... Joskus olen sitten puuttunut tähänkin jo ja neuvonut tekemään oikein jonkin muistilapun. Tarvitse kaikkea muistaa kenenkään.
Enkä minä tuota suutani auo noiden työasioiden vuoksi sen takia että omaa statusta nostaisin esille. Vaan siksi että välitän. Helpompaa se olisi olla jos ei tarvitsisi asioihin puuttua useinkaan mutta olen oppinutkin kaksi asiaa tässä myös viime aikoina. Toinen on se että joskus joihinkin pikkuasioihin ei kannata puuttua vaikka näkisi että nyt olisi aihetta. Kannattaa myös välillä säästää itseäänkin ja ajatella että jos eivät muut tajua niin olkoot.
Toinen on se että taas vastaavasti ja toisinpäin ajatellen se suunsa kannattaa useimmiten avata kuitenkin koska sitten on ollut näitä tapauksia monia kun jokin on mennyt pieleen, unohtunut tms. ja on kironnut itse sitä mielessään kun tietää huomanneensa mutta pitänyt kuitenkin turpansa kiinni. Harkintaa kannattaa käyttää niin muutenkin kuin tässäkin tapauksessa että milloin se oma suu on hyvä avata.
Sen tiedän että nuo tapani on kyllä pistetty merkille ja ne on huomattu. Mutta ei mielestäni huonossa valossa kuitenkaan. Just olen saanut kuulla tuota monesti että kerron sinulle kun sinun muistiin voi luottaa tai sinä muistat... Sinä se olet tarkka. Kysyn sinulta kun sinä tiedät kaiken, ja tämäkin sellain hyvällä tavalla sanottuna. Ja entinen eläkkeelle jäänyt emäntä jo aikoinaan sanoi minulle ettei sinusta uskoisi että olet kärsinyt sellaisista ongelmista kun sinulta tulee aina niin hyviä huomioitakin.
Mutta juu, kai se taas tästä ja vielä kaksi työpäivää tällä viikolla edessä. Perjantaihinhan tämäkin työviikko taas huipentuu. Perjantait tuolla on usein kiireellisiä koska valmistetaan ja pakataan sekä lähetetään asiakkaille koteihin niin monet ruoat, eli perjantain ja koko viikonlopun ruoat.
Siihen on varmaan muutamia syitä että tämä työviikko on tuntunut raskaalta. Yksi on se että nyt on kelit todella helteiset ja se kyllä näkyy myös meillä keittiössä. Toinen syy on varmaan sitten ne lyhyiksi jääneet yöunet silloin tiistain vastaisena yönä ja vaikka viime yönä nukuin kyllä jo todella hyvin taas niin ehkä yhdet yöunet eivät vielä riitä paikkaamaan univajetta?
Kolmanneksi syyksi ajattelin sellaista vastuun kasvamista omalla kohdallani tuolla töissä. Jos verrataan vaikka alkuaikoihin niin kyllähän itse olen tietenkin oppinut parissa vuodessa entistä paremmin talon tavat ja mitä kuuluu aina tehdä sekä taas muu työväki on nyt ainakin tilapäisesti vaihtunut taas kokemattomampaan henkilöstöön osittain. Kesälomatkin kun pyörivät ja niitä paikkailee kaksi kyllä reipasta ja jo tuttua nuorta liikaa mutta ovathan he kokemattomia ylipäänsä työmaailmassa ja eikä heillä varsinaisesti ole alan koulutusta.
Saan itse nyt ainakin entistä enemmän ohjata, neuvoa, huomautellakin toisinaan ja muistutella asioista. Sekä tarvittaessa sitten tehdäkin jotain hommia omien töiden lisäksi vielä että hommat skulaavat. Esimerkiksi tiskauksesta joudun jonkin verran vastaamaan omien hommien lisäksi.
Melkein aina olen tuolla nykyisessä työpaikassa ollut sellainen suun aukoja, eli jaellut huomioitani, kysymyksiäni, muistutellut ja huomautellut. Vähän tällaista ja nyt tuntuu että tuo on vain viime kuukausina minulla lisääntynyt kun olen yhä paremmin oppinut hommat.
Enkä minä ole tuosta koskaan mitään negaa saanut vaan lähinnä päinvastoin. Se vaan on välillä sitten kyllä jo taakkakin kun emäntäkin aina jonkin asian kertoo minulle ensimmäisten joukossa kun minä muistan kuitenkin, minulla on hyvä muisti. Eihän yksi yksittäinen asia nyt niin vielä vaivaisi mutta sitten kun näitä alkaa kertymään ja kertymään... Joskus olen sitten puuttunut tähänkin jo ja neuvonut tekemään oikein jonkin muistilapun. Tarvitse kaikkea muistaa kenenkään.
Enkä minä tuota suutani auo noiden työasioiden vuoksi sen takia että omaa statusta nostaisin esille. Vaan siksi että välitän. Helpompaa se olisi olla jos ei tarvitsisi asioihin puuttua useinkaan mutta olen oppinutkin kaksi asiaa tässä myös viime aikoina. Toinen on se että joskus joihinkin pikkuasioihin ei kannata puuttua vaikka näkisi että nyt olisi aihetta. Kannattaa myös välillä säästää itseäänkin ja ajatella että jos eivät muut tajua niin olkoot.
Toinen on se että taas vastaavasti ja toisinpäin ajatellen se suunsa kannattaa useimmiten avata kuitenkin koska sitten on ollut näitä tapauksia monia kun jokin on mennyt pieleen, unohtunut tms. ja on kironnut itse sitä mielessään kun tietää huomanneensa mutta pitänyt kuitenkin turpansa kiinni. Harkintaa kannattaa käyttää niin muutenkin kuin tässäkin tapauksessa että milloin se oma suu on hyvä avata.
Sen tiedän että nuo tapani on kyllä pistetty merkille ja ne on huomattu. Mutta ei mielestäni huonossa valossa kuitenkaan. Just olen saanut kuulla tuota monesti että kerron sinulle kun sinun muistiin voi luottaa tai sinä muistat... Sinä se olet tarkka. Kysyn sinulta kun sinä tiedät kaiken, ja tämäkin sellain hyvällä tavalla sanottuna. Ja entinen eläkkeelle jäänyt emäntä jo aikoinaan sanoi minulle ettei sinusta uskoisi että olet kärsinyt sellaisista ongelmista kun sinulta tulee aina niin hyviä huomioitakin.
Mutta juu, kai se taas tästä ja vielä kaksi työpäivää tällä viikolla edessä. Perjantaihinhan tämäkin työviikko taas huipentuu. Perjantait tuolla on usein kiireellisiä koska valmistetaan ja pakataan sekä lähetetään asiakkaille koteihin niin monet ruoat, eli perjantain ja koko viikonlopun ruoat.
banaaninviljelijä
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
Mitä muutakaan mies voi tehdä viikon ainoana vapaapäivänä, kuin lähteä junalla käymään sateisessa Kouvolassa ja maksaa siitä vielä? Siis mitään asiaahan minulla ei sinne ole.
K
Kiekkokatsoja
Näyttäisi tänään tulevan paikoittain viilentäviä sateita. Tervetuloa.
Sadetutkan mukaan Helsinki - Lahti seudulla sataa, tai juuri alkamassa. Kymenlaakso - Eteläkarjala, ei vielä.
Miltäs sun seudulla näyttää, joko sataa?
Sadetutkan mukaan Helsinki - Lahti seudulla sataa, tai juuri alkamassa. Kymenlaakso - Eteläkarjala, ei vielä.
Miltäs sun seudulla näyttää, joko sataa?
Ilmari Ahde
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Haukiputaan huorakuoro
Komeasti sataa, kiitoksia kysymästä. Tervehdin ilolla tämmöistä.
Onhan se selvinnyt. Itsekin kuulun varmasti aina välillä niihin.
Jokin sairaushan tuossa on pakko olla taustalla. Junalla kestää sen reilut puoli tuntia kauemmin tulla Lappeeseen ja jätit väliin. Ihmettelen kyllä suuresti.
Muutaman minuutin tuli vettä kuin saavista puolisen tuntia sitten. Sen jälkeen muutama tippa. Tälläistä Lappeessa.
No satoihan se, snadisti sellaisen tunnin verran. Kostutti maan ja nyt taas on helteen puolella. Ja kun ei yhtään tuule niin hiki valuu kun kosteutta riittää. No, aina pääsee järveen. Ja saa ilpun päälle jos alkaa ahdistaa.
banaaninviljelijä
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
No, naispuolisen kaverin matkaan lähdin. Työreissu hänelle.
Kaverini oli parikymmentä vuotta sitten kaverinsa häissä kotipaikkakunnallaan Savonlinnassa. Aamu oli ankea, kun heräsi Kouvolan rautatieasemalta muistamatta joutumisestaan Kouvolaan mitään. Matkalla kotiinsa Jyväskylään tuli sitten jakkupukunainen iskemään kaveriani ravintolavaunussa ja reissu muuttui hyväksi.
Välillä edelleen pohdimme, että miksi tämä nainen iski krapulaansa parannelleen punkkarin.
Löytyihän se syykin tuolle. Muuten olisin kyllä nostanut miitissä aiheen pöydälle.
Lueskelin vielä tänäänkin noista jäätelön syömisistä viestejä tuolta Tyhmien kysymysten ketjusta. Muistui sitten mieleeni syystä ja toisesta mummulasta aina kesäisin saamamme jäätelöpakkaukset. Tällä ei enää ole vaan yhteistä noiden tyhmien kysymysten kanssa niin kirjoitan tänne.
Pienenä poikana oli iso juttu aina kesäisin kun äidin äiti vielä eli ja hän sulatti pakkasensa aina kesällä. Tuolloin hän luopui muun muassa pakkasessaan olevista jäätelöpakkauksista, oli sellaisia perinteisiä litran pakkauksia. Ja hän antoi ne jäätelöt meidän lapsikolmikolle.
Tämä oli olevinaan aina iso juttu minulle lapsena vaikka vieläkin muistan niiden jäätelöiden maun. Eivät olleet mitään kovin hyviä enää maultaan kun oli ties montaa kertaa ehtinyt jo sulamaan, sitten taas uudestaan jäädytetty ja niin edelleen. Kyllä se maku kärsii ja on ihan perusteltua neuvoa ettei sulanutta jäätelöä saa enää uudelleen pakastaa. Vaikka taitaa tuossakin kehoituksessa olla takana jotain muitakin riskejä?
No joo, toinen asia mitä haluan nyt muistella on nuo työsuhde-edut. Itse en ole kyllä koskaan sen kummemmista eduista nauttinut mutta ainakin keittiöalan ihmisenä olen paljon saanut viedä mukanani töistä aina ruokaa kotiini joko ilmaiseksi tai sitten pientä korvausta vastaan. Armeijassa kun taas olin töissä sotilaskotiyhdistyksen leipomossa niin kyllähän sieltä sai isot kasat mukaansa aina niitä vähän pilalle menneitä leivonnaisia. Näitä ei voinut enää myydä koska niissä oli jotain pieniä virheitä mutta kyllä ne syötäväksi vielä silti erittäin hyvin kelpasi. Se ei vaadi kuitenkaan kovin isoa virhettä mikä jo johtaa siihen ettei tuotetta enää myydä.
Ja muistan lapsuudesta kun isosiskoni oli pari kesää töissä eräällä bensa-asemalla. Kuinka meidän pakkanen silloinkin oli aina täynnä siellä asemalla myynnissä olleita tuotteita, kuten leivonnaisia ja jäätelöitä joita siskoni aina sai sieltä huoltoasemalta mukaansa ilmaiseksi. No tätä huoltsikkaa ei ole kyllä enää aikoihin pystyssä ollutkaan...
Pienenä poikana oli iso juttu aina kesäisin kun äidin äiti vielä eli ja hän sulatti pakkasensa aina kesällä. Tuolloin hän luopui muun muassa pakkasessaan olevista jäätelöpakkauksista, oli sellaisia perinteisiä litran pakkauksia. Ja hän antoi ne jäätelöt meidän lapsikolmikolle.
Tämä oli olevinaan aina iso juttu minulle lapsena vaikka vieläkin muistan niiden jäätelöiden maun. Eivät olleet mitään kovin hyviä enää maultaan kun oli ties montaa kertaa ehtinyt jo sulamaan, sitten taas uudestaan jäädytetty ja niin edelleen. Kyllä se maku kärsii ja on ihan perusteltua neuvoa ettei sulanutta jäätelöä saa enää uudelleen pakastaa. Vaikka taitaa tuossakin kehoituksessa olla takana jotain muitakin riskejä?
No joo, toinen asia mitä haluan nyt muistella on nuo työsuhde-edut. Itse en ole kyllä koskaan sen kummemmista eduista nauttinut mutta ainakin keittiöalan ihmisenä olen paljon saanut viedä mukanani töistä aina ruokaa kotiini joko ilmaiseksi tai sitten pientä korvausta vastaan. Armeijassa kun taas olin töissä sotilaskotiyhdistyksen leipomossa niin kyllähän sieltä sai isot kasat mukaansa aina niitä vähän pilalle menneitä leivonnaisia. Näitä ei voinut enää myydä koska niissä oli jotain pieniä virheitä mutta kyllä ne syötäväksi vielä silti erittäin hyvin kelpasi. Se ei vaadi kuitenkaan kovin isoa virhettä mikä jo johtaa siihen ettei tuotetta enää myydä.
Ja muistan lapsuudesta kun isosiskoni oli pari kesää töissä eräällä bensa-asemalla. Kuinka meidän pakkanen silloinkin oli aina täynnä siellä asemalla myynnissä olleita tuotteita, kuten leivonnaisia ja jäätelöitä joita siskoni aina sai sieltä huoltoasemalta mukaansa ilmaiseksi. No tätä huoltsikkaa ei ole kyllä enää aikoihin pystyssä ollutkaan...
vastaantulija
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Määrätietoisesti HPK
Mökillä oltu viikko. Enpä ole juuri vaatteita käyttänyt viikkoon. Muutamat bokserit, yhet uikkarit ja yks t-paita käytettyjen pinossa..
Tuleekohan uudesta Pelle Hermannista sama homma kuin uusista muumeista. Aikuiset motkottaa ja valittaa, että väärät näyttelijät ja muutenkin väärin tehty. Samalla lapset nauttivat ja ihmettelevät miksi aikuiset sekoilevat nostalgiapäissään, eivätkä ymmärrä että he eivät ole kohderyhmää.
No, kyllä määki, kö Iisoppiki...
Eli kuva kasvarista, jossa "Hungarian Hot Wax" vielä kypsyttelee itseään - on kypsänä syvän punainen ja herkullinen...
Jos joku ihmettelee kuvan valkoista ainetta mullassa, se ei suinkaan ole lunta tai hometta, vaan munankuorta, joka luovuttaa kalkkia kasvualustaan.
Liitteet
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy