Keskustelu Suomen joukkueesta ja sen peliesityksistä alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa 2016–2017

Tila
Viestiketju on suljettu.

Zalmonella

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman lukko
Nieminen huutelee iltapulussa Rautakorven "vääryydestä" Ville Nieminen avautui Rautakorven potkuista: ”Olen kuin sokissa ja huolissani kaikkien puolesta” - MM-kiekko - Ilta-Sanomat

Juuri tälläiseksi ei saa Suomen kiekko missään nimessä mennä mitä Nieminen tuossa veistelee. Jos joukkue perseilee ja kyykkää niin kyllä valmentaja siitä on ulostettava. Mitään pään silityksiä ei kyllä valmentajalle saa antaa eikä sääliä tuntea.

Ihmeelliseksi on tämä Suomen kiekko-touhu viime vuosina mennyt...
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuvailemattomat linkit
Nieminen tuntee Rautakorven tietysti Tappara-ajoilta ja luonnollisesti puolustelee tätä. Rautakorven ulostaminen oli täysin oikea päätös ja Villekin voi tunkea nillityksensä juuri sinne.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuvailemattomat linkit
Syntipukit pihalla, johtajien kakarat pelastettu, voitto, uskottavuus kansan edessä ansaittu eli kaikki taas hyvin.
Luuserit pihalla ja joukkue voitti heti. Missä ongelma?

Huvittavasti juuri Tappara-faneilta tulee ymmärrystä ja puolustelua tulevalle päävalmentajalleen. Ei yllätä tietty, mutta ilmiönä ihan hupaisa.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Nieminen tuntee Rautakorven tietysti Tappara-ajoilta ja luonnollisesti puolustelee tätä. Rautakorven ulostaminen oli täysin oikea päätös ja Villekin voi tunkea nillityksensä juuri sinne.
Niin varmasti juuri tästä onkin kysymys. Varsinkin, kun välit olivat viileät Rautakorven ja Niemisen välillä erityisesti viimeisellä kaudella. Juuri siksi Nieminen lähti Lukkoon. Nieminen on kuitenkin suuri persoona, joka pystyi tuossakin hetkessä ajattelemaan isompaa asiaa kuin itseään nimittäin koko suomikiekkoa. Mutta eiköhän tämä keissi ole viimeistään nyt käsitelty - fanit ja suuri yleisö on saanut haluamansa syyllisen kaikkeen pahaan ja Rautakorpi tyylilleen uskollisesti varmasti sen kestää.

Toivottavasti tämä aiheuttaa miettimistä kulisseissa ja taustoilla siitä, miten nämä nuorisomaajoukkuekuviot pitäisi oikeasti hoitaa. Johdon munaukset jäävät nyt tässä ratkaisussa näkymättä.
 

ultras

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara Tampere
Nieminen tuntee Rautakorven tietysti Tappara-ajoilta ja luonnollisesti puolustelee tätä. Rautakorven ulostaminen oli täysin oikea päätös ja Villekin voi tunkea nillityksensä juuri sinne.
Eikös näiden näiden suhteessa pitänyt olla isokin särö ja välirikko? Ainakin media asiasta muisti vihjailla, kun Tukka ulosti Niemisen ulos harharetkelle Lukkoon.

Tietenkin tämä Niemisen ulostulo entistään korostaa mihin asti Tapparan lonkerot ulottuvat suomalaisessa jääkiekossa. Kukaan ei uskalla vanhoista aseveljistä kommentoida kriittisesti, koska liitto on Tapparan näpeissä ja se olisi valmennusura siinä. Lisäksi pelaajat ei voi päästä maajoukkueeseen muualta kuin Tapparasta, kuten Joona Luodon esimerkki osoitti. Pelottava mafia on syntynyt.
 

Jan Koller

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät ♠, Montreal Canadiens
Nieminen "Kun valmentaja joutui pois, nuoret pelaajat joutuvat kovaan paikkaan kaaoksen keskellä. Heidän pitää käsitellä tilanne, jossa ovat syypäitä ennenkuulumattomaan tilanteeseen." Eli Niemisen mielestä koko soppa oli pelaajien vika? No, hyvin käsittelivät asian ilman 13 joukkueen johdon ja valmentajan läsnäoloa, koska tappioita tuskin enää tässä turnauksessa tulee...
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Nieminen "Kun valmentaja joutui pois, nuoret pelaajat joutuvat kovaan paikkaan kaaoksen keskellä. Heidän pitää käsitellä tilanne, jossa ovat syypäitä ennenkuulumattomaan tilanteeseen." Eli Niemisen mielestä koko soppa oli pelaajien vika? No, hyvin käsittelivät asian ilman 13 joukkueen johdon ja valmentajan läsnäoloa, koska tappioita tuskin enää tässä turnauksessa tulee...
Niin siis ovathan pelaajat tulosvastuussa. Pelaajat ovat syyllisiä siihen, että kentällä ei ole tapahtunut oikeita asioita ja pelit on hävitty. Kyllä joukkue on syyllinen ihan kokonaisuudessaan, että turpaan tuli joka pelissä, turha sitä mistään muualta on etsiä syyllistä. Nyt pelaajat joutuvat lähtemään karsintasarjaan tilanteessa, jossa käsitellään valmentajanvaihtoa ja julkisuudessa kuohuu vielä enemmän. Tässä on paljon vaaran elementtejä. Mutta onni onnessa; pelaajat näyttävät käsitelleen tilanteen oikein ja peliotteet paranevat ja tulos saadaan. Todellinen testi on edessä Latviaa vastaan ja jos Leijona häviää ekan pelin nii silloin mitataan ekaa kertaa Ahokasta valmentajana.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kouvostoliitto, Stadi ja vähän Turkukin
Olen aina arvostanut Ville Niemistä, mutta tuo Rautakorven potkuista nillittäminen on täysin käsittämätöntä. Nieminen kääntää asian niin päin, että Rautakorven potkut olisivat pelaajille jonkinlainen katastrofi, vaikka nähtävästi pelaajatkin ovat muutosta halunneet. Niemisen höpinöistä voisi myös luulla, ettei joukkueella ole tällä hetkellä lainkaan valmentajaa.

Eivät valmentajien potkut ole mikään uusi asia, vaikka maajoukkueessa niitä harvemmin nähdäänkin. Rautakorpi joutui vain lähtemään muutamaa peliä aikaisemmin, siinä kaikki. Ja kuten joku sanoi, jos Tukka-Jukalla olisi menty B-sarjaan, niin sitten oltaisiin huudettu, että miksei mitään tehty. Silti koko hommassa saisi nyt kantaa vastuuta myös se taho, joka on istuttanut joukkueen penkin päähän viime vuosina näitä väsyneitä Rautakorpia ja Jortikoita, joita ei ainakaan enää tunneta minään nuorten pelaajien kehittäjinä, vaikka Jortsulla se nuorten maailmanmestaruus onkin 80-luvun lopulta.
 

PJx

Jäsen
Niemisen pointti taisi mennä ohi, tosin sortui selittelyyn. Jos tällaisiin tehtäviin halutaan varteenotettavia valmentajia, niin pitää olla luotto, että tehtävään on liiton selkänoja. Tällä kertaa selkänojaksi osoittautui puukko. Hyvä alku liiton ja valmentajien uudelle yhteistyölle...

Ei olisi yhtään pahitteeksi lopettaa hyssyttelyä siitä, miksi JR:n (en todellakaan pidä miehestä) urakka meni vihkoon. Toki kisastudiossa Tuulola puuttui siihen kautta rantain. Junnupojat tekevät pelin sisällä käsittämättömän määrän peliä huonosti edistäviä (=vääriä) valintoja. Jos valmentaja ei ymmärrä kuinka huonosti pojat pystyvät toteuttamaan väljää tai vaikeaa pelisuunnitelmaa, niin käy kuten kävi.

Pelisuunnitelmaa ei junnuille kannata rakentaa virheiden välttämisen varaan, sillä virheitä tulee joka tapauksessa ja paljon. Tosin kaverikin tekee virheitä samaan malliin ja vaikka puolustus on levällään ei kaverikaan oikein osaa iskeä siihen kuin satunnaisesti. Eli valtaosa pahoistakin mokista on paikattavissa aktiivisuudella.

JR lupasi lähteä turnaukseen luomu-kiekkoa pelaten. Kontrolli-narut olivat edelleenkin kuitenkin liian tiukalla tai pelisuunnitelmassa oli liikaa variaatiovaraa. Epäilen jälkimmäistä. Ei vaan menty niin, että joka jamppa olisi ollut pelikirjan samalla sivulla. JR:n olisi ehkä pitänyt repiä pelikirjastaan puolet sivuista pois, että kaikki pojat olisivat tienneet missä kulloinkin mennään. Olisi pää ja jalka ollut paremmassa vauhdissa.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Mielenkiintoinen ja älykkäältäkin tuntuva näkökulma, mutta mielestäni johtopäätöksesi ovat hiukan puutteelliset.
Kyse on siitä, että näe sitä sisäänkätkettyä tarkoitusta tai suunnitelmaa, miksi juuri Suomen olisi pitänyt voittaa viime vuonna. Tai miksi Suomi epäonnistui tänä vuonna. Kyse oli joukosta sattumuksia, jotka sitten saivat aikaan tämän katastrofin. Yleensä ihmisillä on taipumus korostaa tarkoituksellisia toimia ja nähdä ne syynä menestykseen. Mutta täydellinen analyysi voisi kuitenkin tuoda esille jotakin sellaista suunnittelematonta, mitä ilman voittoa ei olisikaan saavutettu. Hypoteettinen esimerkki: Kähkönen sai buustin hyvään vireeseensä jostakin täysin triviaalista asiasta.

En ymmärrä, mihin tämä perustuu. Ei sovi unohtaa, että viime vuonna Puljujärvi pääsi pelaamaan tuttujen pelikavereiden kanssa. Pulju-Aho-Laine oli jo valmis kokonaisuus ennen turnausta. Tänä vuonna kaikenlainen koheesio joukkueesta puuttui ja valmistautuminen turnaukseen vaikutti vaillinaiselta. Lähtökohdatkin olivat erilaiset, kun niin moni pelaajista tuli ennestään vieraista paikoista, eikä valmennus ollut nähtävästi tutustunut materiaaliinsa riittävästi, saati päässyt hitsaamaan joukkuetta kasaan edellisissä mj-tapahtumissa.
Varmasti pitää paikkansa, että tänä vuonna valmistautuminen oli erilaista, suorastaan itsestään selvää. Joukkueen menestys muodostuu joukosta tarkoitettuja ja tarkoittamattomia asioita ja toimenpiteitä, jotka joskus johtavat tulokseen, joskus eivät. Puljujärven panos oli merkittävä, joskaan ei ratkaiseva myös U18 MM-kisoissa, joissa Suomi pelasi ilman muita tähtiä. Se, mitä väitän, on että ainakin katastrofi olisi vältetty, jos Pulju olisi yksilösuorituksillaan tekaissut pari maalia tyyliin viime vuoden finaali.


En tiedä, miksi näet Suomen pelin alussa huonompana ja lopussa parempana. Viisikkotasolla suorittaminen vaikutti minusta aika tasaiselta läpi ottelun, yksilötasolla maalit toivat suorittamiseen ripauksen rentoutta ja veivät Sveitsiltä puhtia pois. Sveitsi ei pelannut ottelua puolivaloilla, vaan he pelasivat toisen ottelun 24 tunnin sisään hiukan pienemmällä energian kulutuksella. Tämä ei kuitenkaan ole se syy, miksi joukkueiden välillä näkyi selvä tasoero. Suomella oli ja on yksinkertaisesti yksilötaidoiltaan valtavan paljon parempi materiaali, varsinkin pakkien osalta. Sveitsin ohella myös Suomen energisyys jäi ennakoitua pienemmäksi läpi ottelun, joka oli monille varmaan pieni yllätys valmentajanvaihdon jälkeen. Suomen parhaaksi eräksi jäi Ruotsia vastaan käyty ensimmäinen erä, jossa joukkue kykeni lyömään kaiken peliin. Sama ei onnistunut enää toistamiseen Sveitsiä vastaan .
Sveitsimatsi ei Suomen osalta nyt kovin erikoisesti sujunut ennen maaleja. Sen jälkeen näytti kuin joukkue olisi saanut ylimääräistä virtaa maaleista. Suomi otti ottelun kontrolliinsa eikä Veini joutunut kovasti urakoimaan. Todella mielenkiintoista olisi tietenkin ollut, jos ottelussa olisi ollut todellinen panos. Suomi joukkueena kuitenkin oli heikko alkusarjassa eikä putoamista tällaisten esitysten jälkeen voida ihmetellä.

En näe asiaa myöskään näin. Se ei minusta vain ole kauhean älykästä, että menestys liitetään joukkueen poikkeusyksilöihin, joka varmaankin tässä ajattelumallissa johtaa siihen, että menestys perustuu suurimmaksi osaksi sattumaan. Joskus materiaali on heikompaa, joskus parempaa. Tämä on se ajattelumalli, jota juuri Suomessa on kylvetty vuosina, jolloin menestystä ei ole tullut. Se on mielestäni enemmän vastuun pakoilua, vaikka totta kai siinä voi olla ripaus totuutta mukana. Suurin vasta-argumentti tähän poikkeusyksilöteoriaan on se, että esimerkiksi Ruotsi on onnistunut voittamaan jokaisen alkusarjaottelunsa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Perustuuko heidän menestyksensä siis poikkeusyksilöihin? Tuollaisen esittäminen heidän yhteydessään tuntuu ainakin minusta täysin naurettavalta. Ja kun noin Suomen kokoiseen jääkiekkomaahan ei voida tätä poikkeusyksilöteoriaa soveltaa kuin erittäin rajallisella tavalla, joutuu se teoria auttamatta roskakoriin.
Tuo poikkeusyksilöihin liitetty menestys koski viime vuotta. Ja tietenkin myös tätä vuotta sikäli, että ko. ketju olisi voinut olla Suomella myös näissä kisoissa. On aika kova väite, jos väitetään, että PuLa-aho ei olisi tuonut Suomelle menestystä myös näissä kisoissa. Maalinteko kovissa turnauksissa aikuisten tasolla (ei MM-kisat) vaatii poikkeusyksilöitä, nuorten tasollakin parhaan pistemiehen lista vuodesta 2010 on seuraava: Mikael Granlund, Teemu Pulkkinen, Mikael Granlund, Joel Armia, Teuvo Teräväinen, Mikko Rantanen ja Jesse Puljujärvi. Joukkue ei aina menesty, vaikka sillä olisikin poikkeusyksilöitä, mutta ilman poikkeusyksilöitä menestyminen on erittäin hankalaa. Toki voidaan keskustella poikkeusyksilöiden määritelmästä: mutta vilkaisu 2000-luvun jälkipuoliskon joukkueisiin kertoo, että ainakin silloin poikkeus/huippuyksilöt puuttuivat ja kumma kyllä myös menestys.

Kaiketi täydellisesti viilattu pelitapa voisi tuoda yhtenä vuonna menestystä ennen kuin vastustajat oppivat sen. Ruotsin menestyksen taustalla on kuitenkin se, että Ruotsin juniorityö on tuottanut liukuhihnalla erittäin kovia pelimiehiä NHL:n viimeisen 10 vuoden aikana. Joukkueen materiaali on ollut ja on erittäin laadukasta. Mutta ehkäpä Ruotsikin olisi tarvinnut jonkun vielä ihmeellisemmän pelaajan pystyäkseen voittamaan juniorikisoja. Minusta sinun argumentointisi viittaa siihen, että olisi olemassa jokin muu menestyksen polku juniorikisoissa kuin huippuyksilöiden tuottaminen: en oikeastaan näe tuota yhteyttä sattumaan samalla tavalla. Huippupelaajien tuottaminen vaatii monia asioita ja ei ole aina tae menestykseen. Mutta jos joukkue rakennetaan oikealla tavalla ja kaikki muutkin tekijät puoltavat menestystä, silloin usein sattumakin on joukkueen puolella. Huippupelaajien tuottaminen ei puolestaan ole sattumaa tai sitten Ruotsin esimerkkiä seurannut Suomikin on vain sattumalta kyennyt tuottamaan huippupelaajia nuorissa.

Se nyt on vain niin, että menestyvien joukkueiden avainpelaajat nähdään menestyksen tullen poikkeusyksilöinä, vaikka asia on todennäköisesti myös niin, että menestys ruokkii menestystä ja vastuu lisää onnistumisia.
Tuo tulkinta voi joissakin tapauksissa olla lähellä totuutta, nimittäin silloin kun joku tavis nousee hetkeksi elämää suurempaan rooliin (Mäenalanen v. 2014 jne.), mutta eiköhän asia pian valkene kiekkomaailmalle. Tulkinta sitä paitsi soveltuu enemmänkin koko tarinan kertomiseen. Hyvin kuvaavaa on pelaajille esitetty kysymys voitetun pelin jälkeen: etsikää pelaaja, joka ei sano uskoneensa ja jopa tietäneensä joukkueen voittavan matsin. Näitä ennustajilta ei kysytä mitään silloin kun kisat ovat menneet pieleen, mitä he silloin aavistivat?
 
Viimeksi muokattu:

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Jopa P. Sihvonen, ylianalysoidessaan peliä astuu usein tähän miinaan. Eli riippuen tuloksesta kaikki selittyisi hänen haluamallaan tulkintatavalla. Eli jos peli menee tuloksellisesti huonosti, niin pelikirja on ollut heikko. Jos taas hyvin, niin silloin pelikirja on tuonot tulosta
Hyvää pohdintaa aiheesta, tuo Sihvosen tapa tulkita kiekkomatseja oli ainakin muutama vuosi sitten hyvin yksipuolinen tässä kuvatulla tavalla. Ja siksi todellakin oli turnauksia ja pelejä, jotka voitettiin väärällä tavalla. Hän varmaankin sai raivareita kun Shedden aivan karmealla pelitavallaan johti Suomen joukkueen mitaleille yms. Nyttemmin hän lienee viisastunut ja samalla tehnyt tulkinnoistaan entistä hermeettisempiä. Aikaisemmin oli olemassa huonoja pelikirjoja, nyt on vain voittavia tai häviäviä pelikirjoja. Niiden ero on täysin määritelmällinen. Sveitsikin osaa nykyään pelata oikein kun se voittaa ja meidän peliäkin voidaan pelata väärin kun hävitään. Voittamisen selityksessä joukkueen pelikirjasta kaivetaan esille tekijä, joka selittää voittamisen ja siksi se on oikeastaan meidän peliä whatever. Ja valmentaja, joka olisi pyhittänyt elämänsä meidän peliin, huomaa hävitessään yhtäkkiä olevansa paarialuokkaa, koska on hylännyt meidän pelin jonkun keskeisen elementin.

Oikeastaan vain monet eri näkökulmat voivat valaista ei niin itsestäänselvissä tapauksissa voittamisen syitä: ja kun näihin selityksiin lisätään ainakin ripaus ei-tarkoituksellisia tekijöitä, sattuumaakin, voidaan päästä ainakin jonkinlaiseen ymmärrykseen voittamiseen liittyvistä tekijöistä. Täydellistä tarinaa ei silti synny, aina jää kiusaava epäilys, että joku asia tyyliin Jake Virtasen tiedostamaton halu auttaa isiensä maata jää huomaamatta.
 

Warrington

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Se, mitä väitän, on että ainakin katastrofi olisi vältetty, jos Pulju olisi yksilösuorituksillaan tekaissut pari maalia tyyliin viime vuoden finaali.
Pulju olisi varmasti ollut erittäin hyvä suunnannäyttäjä hyökkäykselle ja muutenkin ottanut sitä vastuuta pois nuorilta Tolvasilta ja muilta, mutta tällaisen tuloksen jälkeen näillä yksilöillä jossittelu on lopulta turhaa. Jos Suomi olisi hävinnyt vaikka puolivälierissä tai välierissä jollekkin Kanadalle niin Puljuilla jossittelu olisi järkevämpää, Suomi hävisi kuitenkin Tsekille ja Tanskalle, joten rosterista tämä homma ei todellakaan jäänyt kiinni. Nykyisessä rosterissa oli riittävästi taitoa hyökkäyksessä, etenkin laitureissa oli leveyttä, vaikka se terävä kärki pelaakin jo NHL:ssä. Ja Suomen pakistohan oli jopa viime vuotista parempi, en muista koska viimeksi olisi ollut noin paljon kiekollista osaamista puolustuksessa. Noin muuten tekstissäsi oli paljon hyvää pohdintaa.

Niin siis ovathan pelaajat tulosvastuussa. Pelaajat ovat syyllisiä siihen, että kentällä ei ole tapahtunut oikeita asioita ja pelit on hävitty. Kyllä joukkue on syyllinen ihan kokonaisuudessaan, että turpaan tuli joka pelissä, turha sitä mistään muualta on etsiä syyllistä.
Siellä jäällä pelaajat ovat ne suorittavat osaset, mutta pelkästään pelaajistolle tätä floppia on turha sysätä. Aina kun koko joukkue yksilöineen alisuorittaa, on vikaa vahvasti myös siellä penkin takana. Ei Suomi kuitenkaan tässä turnauksessa mitenkään murskaavasti vastustajaa enemmän luonut maalipaikkoja, ja kun huomioi että maalivahtipeli oli pieni heikkous, niin niitä paikkoja olisi pitänyt pystyä luomaan vielä hieman totuttua enemmän. Valmennus ei todellakaan onnistunut näissä kisoissa edes kohtalaisesti, samaa voi toki sanoa monista Suomen pelaajistakin. Lätkä on edelleen pelaajien peli, tosin Rautakorven joukkueissa kaiketi vähemmän sitä, mutta kuitenkin se vastuu on viime kädessä aina valmennuksella. Ymmärrän ettei Tampereen jumalan epäonnistumista ole mukavaa myöntää, mutta tosiasiat ovat tosiasioita, olipa tilanne mikä hyvänsä. Pelaajistosta Tolvasten, Vesalaisten ja kumppaneiden on myöskään turha kuvitella saavansa puhtaita papereita, erikoisen vaisuja olivat nämä tulevat 1.kierroksen varaukset, ei olisi uskonut noiden pelien perusteella että esim. Tolvanen on ennakoissa tulevan draftin parhaita maalitykkejä.

Mihinkään liittymättömänä välihuomiona, tuo valmennuksen koostumus oli aika koomisen laaja, Tamperelaisia taisi olla valmennuksessa yhteensä 4 kappaletta (JR, Grönvall, Barkov sr, M.Ojanen). Jukka oli saanut kasata mieleisensä valmennuksen, ja toki niinhän sen pitää mennäkkin, että päävalmentaja päättää haluamansa apuvalmentajat sinne penkin taakse.

Nuoret tarvitsevat kovan vaatimustason sekä tietyissä asioissa vahvaa tukea sieltä penkin takaa, mutta samalla nuorten pitää säilyttää se peli-ilo ja intohimo siihen tekemiseen, nyt noita ei Suomelta jostain syystä kahdessa ensimmäisessä pelissä nähty. Kun puhtaasti valmennusta arvioidaan, niin ehkei Rautakorpi ja Urama ole oikeanlaisia valmentajia nuorille pojille ainakaan tällaisessa turnausmuodossa. Rautakorven tiukoista raameista on puhuttu vuosien mittaan paljonkin, ja varmasti niissä on myös paljon perää. Seuravalmentajana Rautakorven hyödyt tulevat varmasti pitkässä juoksussa paremmin esille, esim. erityisen hyvästä fysiikkavalmentamisesta ei ole hirveästi hyötyä näin lyhyessä turnauksessa. Pidin Rautakorpea ennen turnausta hyvänä valintana, näin jälkikäteen on tietenkin helppo viisastella, ehkä se Ahokas olisi pitänyt pyytää penkin taakse jo näihin kisoihin, hän kuitenkin tunsi U18-joukkueesta hyvin pelaajia. Oli miten oli, tuo liiton kiemurtelu näiden asioiden ympärillä on ollut suorastaan surkuhupaisaa.
 
Viimeksi muokattu:

Wire

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Luuserit pihalla ja joukkue voitti heti. Missä ongelma?

Huvittavasti juuri Tappara-faneilta tulee ymmärrystä ja puolustelua tulevalle päävalmentajalleen. Ei yllätä tietty, mutta ilmiönä ihan hupaisa.
Rautakorpi tuntuu pääsevän sinun ja monen muun ihon alle ja se vaikuttaa olevan ongelma.

Ihan vaan tiedoksi sinulle ja muille että itse en halua Jukkaa takaisin Tapparaan koska hän jätti aiemmin joukkueen heitteille ja tulee nyt lokkimaan menestystä. Pystyn kuitenkin elämään asian kanssa ja tämä on vain jääkiekko viihdettä.

Nuo luuseri jutut kannattaa jättää sinne eskarin hiekkalaatikolle...
 

Kimmo Stasi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Sveitsi-pelin perusteella Suomella näyttäisi edelleen olevan sama, perustavanlaatuinen ongelma, eli luokattoman huono viimeistely. Paikoista ei vaan saada kiekkoa sisään ja siihen on valmennuksen vaikea vaikuttaa.

Jos yli 50 laukauksesta vain kaksi menee sisään, niin eihän se kovin hyvää lupaa.

Tässä saattaa oikeasti käydä vielä kalpaten.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ymmärrän ettei Tampereen jumalan epäonnistumista ole mukavaa myöntää, mutta tosiasiat ovat tosiasioita, olipa tilanne mikä hyvänsä.
Rautakorpi on epäonnistunut ihan 100 %:n varmasti. Olisin silti antanut hänen viedä tämän turnauksen loppuun asti ja kantaa sitten kokonaistuloksesta vastuun. Pelkästään katastrofaalinen tulos olisi mielestäni ollut jo riittävä nöyryytys Rautakorvelle ja varmasti sinänsä jo kova isku. Tämä tapa, jolla toimittiin ärsyttää paljon enemmän kuin Tampereen jumalan kohtelu. Uskoisin ajattelevani pitkälti samalla tavalla, vaikka kyseessä olisi ollut toinenkin valmentaja. Mielestäni tulos on kaikessa kauheudessaan juuri tuo ja ei se siitä selittemällä muuksi muutu. Ja pelkästään tuloksen kovuus olisi mielestäni ollut riittävä rangaistus, mutta tämä julkinen nöyryytys vielä päällä oli mielestäni kelle tahansa valmentajalle liikaa yhdellä kertaa.

Päävalmentaja vastaa tuloksesta ja uskon, että myös Rautakorven johdolla tuo karsintasarja olisi selvitetty. Nyt se on sitten kysymys, joka jää vastaamatta. Liitosta ei enää löytynyt luottoa Rautakorpeen. Muuten erittäin ansiokas kommentti sinulta aiheesta, olen kanssasi pitkälti samaa mieltä. Olisin toivonut liitolta tästä kohtaa toisenlaista toimintatapaa, koska tuolla tuloksella Rautakorven pelit maajoukkueissa olisivat pelatut tavalla tai toisella. Pelkästään tuloksen jälkimainingeissa olisi ollut selvää, että Rautakorvelta menivät maajoukkueen portit nyt pysyvästi kiinni. Seurajoukkueissa toki Rautakorpea edelleen kaivataan kovasti, mutta Rautakorpi on niin usein tarttunut paskoihinkin maajoukkuepesteihin, että kai miehellä on intohimona ollut joskus leijoniin päästä valmentamaan.
 
Rautakorpi on epäonnistunut ihan 100 %:n varmasti. Olisin silti antanut hänen viedä tämän turnauksen loppuun asti ja kantaa sitten kokonaistuloksesta vastuun. Pelkästään katastrofaalinen tulos olisi mielestäni ollut jo riittävä nöyryytys Rautakorvelle ja varmasti sinänsä jo kova isku.
Siis todellako se miltä Rautakorvesta tuntuu on tärkeämpää kuin maajoukkueen menestys? Kyllähän tämä täydellinen epäonnistuminen on jo riittävä nöyryytys, olisi nyt annettu kaverin viedä projekti loppuun ja joukkue B-sarjaan?
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Siis todellako se miltä Rautakorvesta tuntuu on tärkeämpää kuin maajoukkueen menestys? Kyllähän tämä täydellinen epäonnistuminen on jo riittävä nöyryytys, olisi nyt annettu kaverin viedä projekti loppuun ja joukkue B-sarjaan?
Emmehän me koskaan saa nyt siihen vastausta, olisiko joukkue joutunut Rautakorven johdolla B-sarjaan. Nyt näemme ainoastaan sen, joutuuko joukkue sinne Ahokkaan johdolla. Ja jos joutuu, sitten tämänkin keskustelun muoto luonnollisesti muuttuu melkoisesti.
 

Salama44

Jäsen
Jos yli 50 laukauksesta vain kaksi menee sisään, niin eihän se kovin hyvää lupaa.

Tässä saattaa oikeasti käydä vielä kalpaten.
Keskiarvo 1,5 maalia per ottelu kun vastassa on mm. Tanskaa ja Sveitsiä on surkea. Surkea se olisi jo pelkästään Ruotsia ja Tsekkiäkin vastaan.

Suomen on ogelma on juuri se että se yrittää aina laukoa kiekon maaliin. Ilmeisesti valmennuksessa ei kukaan ole kuullutkaan että taitava ja hyvä joukkue voi laittaa kiekon maaliin muutekin kuin laukomalla.

Esim. kiekko voidaan pelata hyvällä syöttöpelillä vapaalle pelaajalle ja käyttää ns. harhautusta. Silloin ei tarvitse laukoa päin maalivahtia vaan kiekko voidaan taitavasti vain viedä maaliin. Kun Suomella ei ole ole taitavia pelaajia jotka osaavat harhautella kuljetus-, syöttö- ja maalintekotilanteissa niin joukkueen paikka on silloin karsintasarjassa.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Pulju olisi varmasti ollut erittäin hyvä suunnannäyttäjä hyökkäykselle ja muutenkin ottanut sitä vastuuta pois nuorilta Tolvasilta ja muilta, mutta tällaisen tuloksen jälkeen näillä yksilöillä jossittelu on lopulta turhaa. Jos Suomi olisi hävinnyt vaikka puolivälierissä tai välierissä jollekkin Kanadalle niin Puljuilla jossittelu olisi järkevämpää, Suomi hävisi kuitenkin Tsekille ja Tanskalle, joten rosterista tämä homma ei todellakaan jäänyt kiinni. Nykyisessä rosterissa oli riittävästi taitoa hyökkäyksessä, etenkin laitureissa oli leveyttä, vaikka se terävä kärki pelaakin jo NHL:ssä. Ja Suomen pakistohan oli jopa viime vuotista parempi, en muista koska viimeksi olisi ollut noin paljon kiekollista osaamista puolustuksessa. Noin muuten tekstissäsi oli paljon hyvää pohdintaa.
Puljun poissaolo on tietenkin oma tarinansa: täytyy vain ihmetellä sitä suurta merkitystä, mikä Puljulla NHL-seuralleen on, kun ei poika päässyt kisoihin, jossa hän olisi taas voinut näyttää osaamistaan ikäistensä seurassa. Puljujärvi olisi tuonut Suomelle puolivälieräpaikan ja varmaankin parantunut joukkuehenki olisi tehnyt puolivälierämatsista tiukemman. Olisi kuitenkin vaadittu melkoisia sattumuksia, jotta tästä matsista olisi päästy eteenpäin.

Tasoero U18 ja U20 MM-kisojen on kuitenkin huomattava, joten on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että häkkipäät eivät juhli Nuorten MM-kisoissa. Siksi oli toiveajattelua uskoa, että Tolvanen tai Vesalainen muodostaisivat vielä nyt todellisen huippuketjun (ainakin olisi vaadittu huippusentteri). Varmasti alkusarja olisi klaarattu paremmalla valmennuksella, mutta sen jälkeen seinä olisi tullut vastaan hyvin todennäköisesti Puljulla tai ilman. Mistä olisi kaivettu täydellinen maalivahtipeli tai saatu aikaan tarvittavia maaleja esim. Kanadaa vastaan, on hyvä kysymys. Suomen olisi pitänyt voittaa lohkonsa, vain sitä kautta välieriin pääsy olisi onnistunut varsin kivutta.

Käykääpä katsomassa IIHF:n joukkuetilastoja, sieltä selviää mm. se, että Suomen laukaustehokkuus on turnauksen heikoin ja että maalivahtipeli on keskitasoa. Maalivahtiin Suomi ei sortunut näissä kisoissa, päästettyjä maaleja oli vähän (toki lohko oli todennäköisesti helpompi kuin rinnakkaislohko), mutta hyökkäyspeliin sortui. Johtuivatko huonot laukaukset pelkästään huonosta pelitavasta, eli todellisia maalipaikkoja ei luotu? Itse epäilen tätä, myös hyviä paikkoja oli paljon, mutta viimeistely oli onnetonta. Vaikuttiko huonoon viimeistelyyn jokin muu tekijä, kuten pelaajien huono fiilis? Vaikea sanoa, mutta kun näillä pelaajilla ei ole vielä näyttöjä paremmastakaan, sanoisin, että hyökkääjissä ja myös puolustajissa oli viimeistelyn suhteen laatuongelmia. Minusta joukkueen hyökkääjistö on (pl. häkkipäät) tyypillistä suomalaista tasoa, kovia duunareita, mutta ei kärkiketjujen hyökkääjiä.

Tänään Suomi kohtaa Latvian. Toivottavasti kaverit laittavat verkot pulleiksi, niin saadaan vielä pistepörssiinkin hyvä suomalaisedustus. Tärkeintä olisi se, ettei tämäkään räpellys haittaisi NHL-draftia puolen vuoden päästä.
 

thnninen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoon jääkiekkojoukkue, millä nimellä milloinkin

lucas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues
MOjasen kommentteja lukiessani tuli mieleen, että osaisikohan joku valottaa mitä ne kaikki valmentajat siellä oikeasti tekee? Tai teki.

Näykki hoiti veskarit ja niiden peluutuksen?
Urama peluutti pakit?
Ojanen peluutti hyökkääjät?

Mitä se päävalmentaja sitten teki tai peluutti?

Entäs vielä ne puuttuvat kolme (Barkov ja ne pari jonka nimeä en muista)?

Ihan ilman sarvia ja hampaita kyselen, kun en tiedä. Isolta määrältä kuulostaa, mutta ehkä se on nykypäivää.
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
MOjasen kommentteja lukiessani tuli mieleen, että osaisikohan joku valottaa mitä ne kaikki valmentajat siellä oikeasti tekee? Tai teki.

Näykki hoiti veskarit ja niiden peluutuksen?
Urama peluutti pakit?
Ojanen peluutti hyökkääjät?

Mitä se päävalmentaja sitten teki tai peluutti?

Entäs vielä ne puuttuvat kolme (Barkov ja ne pari jonka nimeä en muista)?

Ihan ilman sarvia ja hampaita kyselen, kun en tiedä. Isolta määrältä kuulostaa, mutta ehkä se on nykypäivää.
Toisaalta olihan Leijonissakin World Cupissa iso johtoryhmä eikä sitä juurikaan edes Kummolan toimesta kyseenalaistettu.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
(Off-topic: Juu Karsinta-Jukka veti kisat täysin vihkoon, se lienee selvä. Sääliksi käy ja voipa tulla vaikea vuosi 2017-18, etenkin kun Tappara marssinee täysin suvereeniin mestaruuteen tällä kaudella. Voimia maakuntaan, koska paineet saattavat olla kovatkin.)
No Rautakorpi ei osoittautunut kovinkaan kummoiseksi maajoukkuevalmentajaksi, mutta liigassa on on rutinoitunut mestarivalmentaja ja menestynyt vielä ihan lähihistoriassakin. Lisäksi Rautakorven nimi houkuttelee kuulemma edelleen hyvin pelaajia, ja jos vielä Tapolan tällä erää viimeinenkin kausi päättyy menestykseen, niin hyvät lähtökohdat Tapparalla luulisi olevan hankkia Rautakorvelle sellainen joukkue jolla pärjää.

Saapa nähdä miten käy, mutta ei tuo maajoukkuefloppaus mitenkään automaattisesti tarkoita ongelmia Rautakorven paluulle Tapparan ruoriin. Turnaus- ja sarjamuotoinen valmentaminen kun tuppaa olemaan niin eri asioita.
 
MOjasen kommentteja lukiessani tuli mieleen, että osaisikohan joku valottaa mitä ne kaikki valmentajat siellä oikeasti tekee? Tai teki.

Näykki hoiti veskarit ja niiden peluutuksen?
Urama peluutti pakit?
Ojanen peluutti hyökkääjät?

Mitä se päävalmentaja sitten teki tai peluutti?

Entäs vielä ne puuttuvat kolme (Barkov ja ne pari jonka nimeä en muista)?
Nykyjääkiekossa on varsin tavallista, että apuvalmentajat hoitavat peluutuksen, toinen pakit ja toinen hyökkääjät ja päävalmentajalle jää sitten se "kokonaisuus".

Eli tuon mainitun kolmikon lisäksi siellä oli Barkov, Tommi Niemelä ja henkinen valmentaja Niilo Konttinen. Viimeksi mainitun tarvetta tuskin kukaan suomalaista jääkiekkoa viime vuosikymmeninä seurannut kyseenalaistaa. Tommi Niemelän roolista ne myöskään tuossa joukkueessa tiedä, mutta hän on päätoimenaan Suomen U17-joukkueen päävalmentaja ja nyt kesken kisojen ylennettiin Ahokkaan apuvalmentajaksi. Eiköhän jokaiselle valmentajalle oma roolinsa ollut sovittuna. Minusta tässä kiinnitetään vähän vääriin asioihin huomiota jos nähdään valmentajan lukumäärän olleen yhtenä syynä Suomen heikkoon tulokseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös