Kellojen siirto

[dohf]

[SAMAA LAPSEN LOGIIKKAA="dohf, post: 7764096, member: 7440"]Käyttekö te jatkuvan kesäajan vaatijat joka ainoa päivä, myös ei-työpäivinä valoisan viimeisellä tunnilla pelaamassa frisbeegolfia, ulkoilemassa tai joitain muuta, nä mitä hä?

Jokainen ulkoilematta jättäminen valoisan viimeisellä tunnilla ja ulkoilu ennen valoisan viimeistä tuntia, pimeällä tai keinovalossa syö uskottavuutta jatkuvan kesäajan tarpeellisuudesta.[SAMAA LAPSEN LOGIIKKAA/]

Ooh, persoonaan kohdistuvaa argumentointia.

Kyllä. Käyn joka ilta lenkillä, pyöräilemässä, frisbeegolfaamassa, kävelyllä tai muuten vain ulkoilemassa. Myös viikonloppuisin. Herään aamulla kuuden maissa, myös viikonloppuisin. Problem, officer?

 

[dohf]

EDIT: tämä ei nyt ollut mitenkään sulle henkilökohtaisesti hyvä @Sistis - vaikka viestiäsi lainasinkin. Olit vain niin sopivasti maininnut tuon "auringon näkymisen". Mulle tuli vain heti mieleeni siitä, että onko sillä suuren suurta eroa, jos aurinko on horisontin alapuolella tai pilvimassojen takana.

Eikö joku sellainen kuvakin ollut, jossa Suomi on jaettuna kahtia (A ja B) Napapiirin korkeudelta?
Teksti meni suunnilleen näin: "In the winter the sun is... A) below the horizon B) behind the clouds".

Valaistusvoimakkuus – Wikipedia

Ulkoalueiden yleisvalaistus 30 luksia, toimistovalaistus 500 luksia, normaali pilvinen päivä 10 000 luksia, suora auringonpaiste 100 000 luksia. Pilvinenkin päivä on itse asiassa suhteellisen kirkas, joten on aika paljon eroa, onko aurinko taivaanrannan vai pilvien takana.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Ooh, persoonaan kohdistuvaa argumentointia.

Ja ei sitten niin vähääkään, ainoastaan viestiisi. Jos huomasit, määhän vaan käytin ihan sinun omaa logiikkaasi toiseen suuntaan.

Mulla ei ihan oikeasti ollut tarvetta tietää aikatauluistasi tai jumppaohjelmistasi. Mää vain halusin esittää sinulle omaa retoriikkaasi käyttäen, kuinka lapsellinen tuo viestisi ajatusrumba oli.

Tuo 'lapsen logiikkaa', koska viestisi kuulosti niin varhaisteiniltä, joka ei saa tahtoaan läpi ja kiukuttelee siitä vääntelemällä vanhempiensa perusteluja heitä vastaan.

 

[Sistis]

EDIT: tämä ei nyt ollut mitenkään sulle henkilökohtaisesti hyvä @Sistis - vaikka viestiäsi lainasinkin. Olit vain niin sopivasti maininnut tuon "auringon näkymisen". Mulle tuli vain heti mieleeni siitä, että onko sillä suuren suurta eroa, jos aurinko on horisontin alapuolella tai pilvimassojen takana.

Hyvä että tarkensit. Kyllä, auringon näkyminen oli oma termini, mutta kyllä se käsittääkseni on unitutkijoidenkin puheissa esiintynyt.

Sanon kuitenkin, että varmasti kaikki ovat oikeasti sitä mieltä, että on noilla eroa. Pilvimassat peittävät auringon, mutta ilma on silti valoisampi, kuin silloin kun aurinko on jo laskenut. Pilvisyyttä ei muutenkaan esiinny joka päivä, eli kyllä se aurinko sieltä pilkottaa aina toisinaan.

 

[Mr.Fox]

- - - normaali pilvinen päivä 10 000 luksia, suora auringonpaiste 100 000 luksia. Pilvinenkin päivä on itse asiassa suhteellisen kirkas, joten on aika paljon eroa, onko aurinko taivaanrannan vai pilvien takana.

Mun ei pitänyt sekaantua tähän yhtään enempää, mutta jäin hieman miettimään tätä kohtaa.

Kuinka paljon kirkkaudessa/valaistusvoimakkuudessa mahtaa olla eroa (erityisesti ulkoliikunnan kannalta), jos aurinko on pilvien takana vs. aurinko on juuri horisontin alapuolella? Hämärää on joka tapauksessa, mutta onko ero kuitenkaan niin suuren suuri.

Mä olen asunut Suomessa ainoastaan kohtuullisen etelässä - pääasiassa Turussa, neljä vuotta Porissa. Lapissa mä en ole kertaakaan käynyt kaamoksen aikaan. Lähimmäksi kaamosaikaa pääsee vissiin helmikuu Muoniossa. Aurinko kyllä näyttäytyi pilvien takaa jonkun verran päivisin, mutta pääasiassa oli "vain" hämärää. Itse asiassa ulkona oli jopa mukavaa hääräillä erilaisten aktiviteettien parissa. Ei Muoniossa ainakaan helmikuussa mitään säkkipimeää ole. En tiedä, ehkä olen pahastikin metsässä ajatuksineni?

 

[Sistis]

Aamulehdessä oli lauantaina hyvä artikkeli siitä, miten valoisat tunnit joko lisääntyvät tai vähenevät nykyiseen verrattuna eri vuorokausirytmiä noudattavien ihmisten valveillaoloaikoina, jos vaihdamme pysyvään kesä- tai talviaikaan. Tämä ei siis ota kantaa siihen, onko henkilö töissä vai ei, vaan ainoastaan hereillä. Uutinen lienee maksumuurin takana tai vain paperiversiona julkaistu. Tässä kuitenkin tulokset. Koska Aamulehti on tamperelainen, tulokset ovat Tampereen mukaan laskettuja.

- Hereillä 6:00 - 22:00: kesäaika: 0h, normaaliaika: -92h
- Hereillä 6:30 - 22:30: kesäaika +1h, normaaliaika -146h
- Hereillä 7:00 - 23:00: kesäaika +6h, normaaliaika -185h
- Hereillä 7:30 - 23:30: kesäaika +15h, normaaliaika: -202h
- Hereillä 8:00 - 24:00: kesäaika +26h, normaaliaika: -212h

Tässä on aika merkittävä ero. Sanoisinko näin, että uskon tuon aamuvalon kyllä olevan iltapäivävaloa tehokkaampi. Tässä kuitenkin valoisan ajan määrä vähenisi kokonaisuutena niin paljon, että kokonaismäärän voisi päätellä painuvan miinukselle. Laskelmat osoittavat mielestäni myös sen, että keväästä syksyyn on ajanjakso, jolla pysyvä normaaliaika lisäisi valoa aamuyössä, jolloin suurin osa ihmisistä vielä nukkuu. Kuinka paljon tämä sitten lisäisi unihäiriöitä? Tätä ei minusta ole myöskään käsitelty riittävästi.

Kyllä, tämä oli Tampereen tilanne. Suomen väestöllinen keskipiste sijaitsi ainakin jokunen aika sitten Hauholla, ja sieltä se liikkuu ymmärtääkseni hitaasti kohti etelää. Joku voi halutessaan toistaa nuo laskelmat, niin saadaan jonkinlainen keskiarvo tähän asiaan.

 

[opelix]

Mun ei pitänyt sekaantua tähän yhtään enempää, mutta jäin hieman miettimään tätä kohtaa.

Kuinka paljon kirkkaudessa/valaistusvoimakkuudessa mahtaa olla eroa (erityisesti ulkoliikunnan kannalta), jos aurinko on pilvien takana vs. aurinko on juuri horisontin alapuolella? Hämärää on joka tapauksessa, mutta onko ero kuitenkaan niin suuren suuri.

Mä olen asunut Suomessa ainoastaan kohtuullisen etelässä - pääasiassa Turussa, neljä vuotta Porissa. Lapissa mä en ole kertaakaan käynyt kaamoksen aikaan. Lähimmäksi kaamosaikaa pääsee vissiin helmikuu Muoniossa. Aurinko kyllä näyttäytyi pilvien takaa jonkun verran päivisin, mutta pääasiassa oli "vain" hämärää. Itse asiassa ulkona oli jopa mukavaa hääräillä erilaisten aktiviteettien parissa. Ei Muoniossa ainakaan helmikuussa mitään säkkipimeää ole. En tiedä, ehkä olen pahastikin metsässä ajatuksineni?

Tämäpä onkin mielenkiintoista kun mietitään asiaa vaikka nyt Lapin ja Keski-Suomen välillä. Itse olen asustellut sekä Rovaniemellä että Jyväskylässä ja perstuntuma sanoo että Jyväskylässä on talvella pimeämpää johtuen usein myöhään tulevasta lumesta. Lumi tekee melkein pimeästä hämärän ja hämärästä melkein valoisan. En mä tiedä mitä tuo kaamosmasennukseen ym.vaikuttaa mutta kyllä jossain lumettomalla rannikolla vaikka nyt stadissa on kokemukset todella ankeat keskitalvelta. Pilvetkin vaikuttavat puolta paksummilta. Kun mennään sitten vaikka Utsjoelle niin alkaa olla aurinko niin syvällä horisontissa että keskitalvella ei ihan valoisaa kyllä ole vaikka lunta olisikin.

 

[Sistis]

Ensialkuun isot kiitokset! Tämä viesti oli todella mielenkiintoinen, ja sisälsi paljon hyvää informaatiota aiheesta.

En tältä pohjalta ole suoraan vakuuttunut, että kellonsiirto olisi kaamosoireiden osalta ratkaisevassa roolissa, vaikka alan asiantuntija tätä mieltä onkin.

Veikkaisin tämän perusteella, että aikavyöhykkeellä on mahdollisesti joissain tapauksissa pieni vaikutus, mutta kokonaiskuvassa sen merkitys olisi varsin vähäinen.

Sen sijaan monia muita haittoja liian myöhäisellä ajalla vaikuttaa olevan, esim. USA:sta on aika raflaavia tuloksia, jossa todettiin syöpien keskimääräisen esiintyvyyden kasvavan n. 3-4 % siirryttäessä aikavyöhykkeen keskeltä kohti länsilaitaa [4]. Tuossa paperissa dataa on yli 2 miljoonasta syöpätapauksesta. Jos vaikutus on todellinen ja se olisi Suomessa samaa luokkaa, niin jopa 1000 syöpää vähemmän saataisiin vuosittain siirtymällä Ruotsin aikaan - tai kun kellojen siirtelystä ollaan luopumassa, niin kenties jo pysyvään talviaikaan siirtyminen riittäisi.

Tämä olikin mielenkiintoinen tieto, joka kyllä puhuu normaaliajan puolesta - ainakin teoriassa. Oliko artikkelissa pohdittu syitä tälle? Tai oliko tässä tutkittu esimerkiksi elintason, elämäntapojen tai väestön ikäjakauman vaikutuksia? Oliko näissä parametreissa esimerkiksi eroa tutkimuksen kohteina olleissa osavaltioissa? Tai oliko vastaavasti tutkittu, olisiko muissa sairauksissa vastaavaa tai päinvastaista korrelaatiota havaittavissa?

Kuriositeettina aika mielenkiintoinen detalji oli tutkimus siitä, että sokeilla naisilla rintasyöpää on vähemmän kuin muilla [5].

Mielenkiintoista tosiaan. Veikkaisin näin äkkiseltään, että sokeilla elämäntavoissa on joku merkittävä ero, mikä selittää asian.

Jos iltavalo lisää iltavirkkuutta (tälle en löytänyt muuta lähdettä kuin Partosen haastattelut), ja jos iltavirkkuus on yhteydessä huonompiin elintapoihin, mm. vähäisempään liikkumiseen [esim. 6], voisi kyseenalaistaa myös kesäajan vaikutuksen liikuntaa lisäävänä. Näissä asioissa ihmisillä on tapana mennä sen mukaan mikä vaikuttaa ja tuntuu kivalta, mutta unohtaa se, että jos nyt johonkin ihmisen tuntemuksissa voi luottaa, niin yleensä siihen, että kivat asiat ovat epäterveellisiä. Se iltavalon virkistävä vaikutus voi olla positiivinen kokemus, mutta sen kokonaisvaikutus silti terveydelle negatiivinen.

Tämäkin oli hyvä pointti. Onhan se totta, että iltavalo saattaa johtaa myös epäterveellisten aktiviteettien pariin, ja vaikka itse edustankin sitä ryhmää, joka kokee terveellisen liikunnan ja retkeilyn omakseen, on tuo toinen puoli silti olemassa.

Itse löysin artikkelin, jonka mukaan joka kahdeksas suomalainen olisi iltavirkku. Ja iltavirkkuus on tosiaan yhteydessä epäterveellisiin elämäntapoihin, sillä artikkelin mukaan "iltavirkku usein menee nukkumaan myöhemmin, herää väsyneenä töihin, ja juo enemmän alkoholia ja tupakoi saadakseen elämäänsä lohtua".

Kesäaika voi olla iltavirkuille hankala, mutta en ihan suoraan löytänyt mainintaa, että kesäaika lisäisi iltavirkkuutta. Timo Partonenkin on puhunut, että iltavirkkuus on ihmisen ominaisuus, johon ei suoraan voi vaikuttaa.

Asialla on toki kääntöpuoli. Jos 1/8 ihmisistä on iltavirkkuja, niin 7/8 ei kuitenkaan ole. Miten tämä kesä- tai normaaliaika -dilemma näkyy sitten enemmistön elämässä? Nämä ovat aina hankalia kysymyksiä.

Joka tapauksessa viestisi pisti ajattelemaan, ja saatan nyt pitää normaaliaikaa taas piirun verran parempana kuin eilen. Kesäaika on kuitenkin edelleen se valintani, mutta pystyn varmaan elämään normaaliajankin kanssa.

 

[Peltinen]

Sen sijaan monia muita haittoja liian myöhäisellä ajalla vaikuttaa olevan, esim. USA:sta on aika raflaavia tuloksia, jossa todettiin syöpien keskimääräisen esiintyvyyden kasvavan n. 3-4 % siirryttäessä aikavyöhykkeen keskeltä kohti länsilaitaa [4]. Tuossa paperissa dataa on yli 2 miljoonasta syöpätapauksesta. Jos vaikutus on todellinen ja se olisi Suomessa samaa luokkaa, niin jopa 1000 syöpää vähemmän saataisiin vuosittain siirtymällä Ruotsin aikaan - tai kun kellojen siirtelystä ollaan luopumassa, niin kenties jo pysyvään talviaikaan siirtyminen riittäisi. Kuriositeettina aika mielenkiintoinen detalji oli tutkimus siitä, että sokeilla naisilla rintasyöpää on vähemmän kuin muilla [5].

Näissä tilastollisissa tutkimuksissa on aina vaara tehdä "jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia" tyyppisiä löydöksiä jos ei ymmärretä tarkemmin takana olevaa mekanismeja.

 

[dohf]

Tämäpä onkin mielenkiintoista kun mietitään asiaa vaikka nyt Lapin ja Keski-Suomen välillä. Itse olen asustellut sekä Rovaniemellä että Jyväskylässä ja perstuntuma sanoo että Jyväskylässä on talvella pimeämpää johtuen usein myöhään tulevasta lumesta. Lumi tekee melkein pimeästä hämärän ja hämärästä melkein valoisan. En mä tiedä mitä tuo kaamosmasennukseen ym.vaikuttaa mutta kyllä jossain lumettomalla rannikolla vaikka nyt stadissa on kokemukset todella ankeat keskitalvelta. Pilvetkin vaikuttavat puolta paksummilta. Kun mennään sitten vaikka Utsjoelle niin alkaa olla aurinko niin syvällä horisontissa että keskitalvella ei ihan valoisaa kyllä ole vaikka lunta olisikin.

Ns. porvarillinen hämärä on se tila, kun aurinko on juuri horisontin alapuolella, eli käytännössä kaamosaika pohjoisessa. Sen valovoimakkuus on 2-3,5 luksia, eli todella alhainen. Auringonnousussa tai -laskussa voimakkuus nousee normaaliin toimistovalaistukseen eli 400-500 lx. Kirkasvalohoidolta edellytetään vähintään 2500 luksia, peruspilvinen päivä on tosiaan ~10 000 luksia ja suora kirkas auringonpaiste siitä vielä kymmenkertainen.

Aivan äärimmäisen umpisella myrskypilvisellä säällä keskellä päivää valonvoimakkuus voi olla 200 luksia, eli satakertainen porvarilliseen hämärään. Siis kunhan vain aurinko on horisontin yläpuolella, valon määrä on pilvistä huolimatta suurempi kuin kaamoksessa.

Valoisuuden kokemus on tosiaan hyvin suhteellista, koska ihmisen silmä reagoi valon määrään, ja juuri lumi antaa maisemasta valoisamman vaikutelman. Auringonvalon reaalinen määrä pohjoisen kaamoksessa on silti erittäin alhainen, ja Partosen väite aamuvalon vaikutuksesta pohjoisen Norjan kaamoksessa asettuu vähän outoon valoon. Luonnonvalon ei yksinkertaisesti pitäisi riittää minkäänlaiseen terveydelliseen kokemukseen, heräämiseen tms. Näkemiseenhän se tietysti vaikuttaa.

 

[Chambza]

Tämä olikin mielenkiintoinen tieto, joka kyllä puhuu normaaliajan puolesta - ainakin teoriassa. Oliko artikkelissa pohdittu syitä tälle? Tai oliko tässä tutkittu esimerkiksi elintason, elämäntapojen tai väestön ikäjakauman vaikutuksia? Oliko näissä parametreissa esimerkiksi eroa tutkimuksen kohteina olleissa osavaltioissa? Tai oliko vastaavasti tutkittu, olisiko muissa sairauksissa vastaavaa tai päinvastaista korrelaatiota havaittavissa?

Kiitokset asiallisesta vastauksesta. Syynä pidettiin nimenomaan ihmiseläimen luonnollisen päivärytmin häiriintymistä ("circadian disruption"), erityisesti melatoniinijärjestelmän kautta. Efekti toistui erikseen jokaisella manner-USA:n neljällä aikavyöhykkeellä, ja datasta oli kontrolloitu pois mm. ikään, rotuun, sosioekonomiseen asemaan ja tupakointiin liittyviä tekijöitä.
Tässä tutkittiin vain syöpiä, ei muita sairauksia. Kaikkien syöpien osalta vaikutusta ei havaittu, mutta yhdelläkään tutkitulla syöpätyypillä ei ollut käänteistä ja tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta. Vaikutus oli selkein sellaisissa syövissä, joilla on muissakin tutkimuksissa havaittu riippuvuutta vuorokausirytmin säätelyyn. Toinen selkeä ryhmä oli erilaiset ruoansulatusjärjestelmään liittyvät syövät, mutta on epäselvää onko syy vastaavasti hormonaalisen järjestelmän säätelyn ongelmissa, vai vaikkapa ihan vaan siinä, että iltavalo aiheuttaa grillaamista ja lihasyöntiä, minkä myös tiedetään lisäävän syöpiä.

Veikkaisin näin äkkiseltään, että sokeilla elämäntavoissa on joku merkittävä ero, mikä selittää asian.

Tarkalleen ottaen tutkimuksessa verrattiin täysin sokeita (ei valon havaitsemista) lähes sokeisiin (kliinisesti sokea, mutta näkee valoisuuden muutokset). Tuloksista kontrolloitiin pois mm. ikä, BMI, käytetty hormonaalinen ehkäisy, sukurasitteet ja menopaussin alkaminen. Tutkijoiden mielestä efekti syntyy erosta melatoniinin määrässä; normaalisti melatoniinia erittyy eniten yöaikaan, ja valon havaitseminen iltaisin tai öisin vähentää melatoniinin syntymistä. On myös tutkimuksia siitä, että vuorotyö ja erityisesti yötyö myöskin lisää rintasyöpäriskiä.

Näissä tilastollisissa tutkimuksissa on aina vaara tehdä "jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia" tyyppisiä löydöksiä jos ei ymmärretä tarkemmin takana olevaa mekanismeja.

Näin tietysti on. Jos kuitenkin ilmeiset piilovaikuttajat on pyritty kontrolloimaan (kts. ylempänä), on tähän syytä suhtautua vakavasti ja tutkia asiaa lisää. Aiheesta oli näköjään myös aiempi tutkimus [1], jossa sama efekti havaittiin Venäjällä ja Kiinassa. Tuossakin tutkimuksessa arveltiin syyksi vuorokausirytmin häiriintymistä.

Voi siis olla, että Afrikan auringossa kasvanut ihmislapsi on tarkoitettu viettämään iltansa pimeässä. Ja voi olla niinkin, että aikavyöhykkeistä riippumatta näyttölaitteidensa parissa lakkaamatta viihtyvä nykyihminen kuolee syöpäisenä joka tapauksessa.

[1] Borisenkov MF. Latitude of residence and position in time zone are predictors of cancer incidence, cancer mortality, and life expectancy at birth. Chronobiol Int. 2011 Mar;28(2):155-62.

 

[Sistis]

Sen sijaan monia muita haittoja liian myöhäisellä ajalla vaikuttaa olevan, esim. USA:sta on aika raflaavia tuloksia, jossa todettiin syöpien keskimääräisen esiintyvyyden kasvavan n. 3-4 % siirryttäessä aikavyöhykkeen keskeltä kohti länsilaitaa [4]. Tuossa paperissa dataa on yli 2 miljoonasta syöpätapauksesta. Jos vaikutus on todellinen ja se olisi Suomessa samaa luokkaa, niin jopa 1000 syöpää vähemmän saataisiin vuosittain siirtymällä Ruotsin aikaan - tai kun kellojen siirtelystä ollaan luopumassa, niin kenties jo pysyvään talviaikaan siirtyminen riittäisi.

Löysin tällaisenkin tiedon:

Kartta, joka kertoo, kuinka paljon syöpiä esiintyi eri osavaltioissa vuonna 2013, löytyy tästä artikkelista: The CDC mapped out where people with cancer live in the US — here's what it found

Ja tuo täälläkin esitetty aurinkoajan ja todellisen ajan eroa kuvaava karttakuva löytyy mm. täältä: How the Time in the Sky Differs From the Time on the Clock - The Atlantic

Etenkin tuo Yhdysvaltain väkirikas koilliskolkka särkee tuon tutkimuksen väitteitä. Siellä ollaan aurinkoaikaa idempänä, minkä pitäisi näkyä syöpien vähäisyytenä. Silti siellä esiintyy tilastollisesti enemmän syöpiä.

Ehkä tuo korrelaatio valon ja syöpien välillä on niin vähäinen, että muut tekijät painavat vaa'assa enemmän...

Edit: mistä näitä aivopieruja tulee? Ensin sieniketjussa alkeellinen virhe, ja nyt ilmansuunnat sekaisin... Taitaa olla koko mies pilalla...

 

[Chambza]

Etenkin tuo Yhdysvaltain väkirikas luoteiskolkka särkee tuon tutkimuksen väitteitä. Siellä ollaan aurinkoaikaa idempänä, minkä pitäisi näkyä syöpien vähäisyytenä. Silti siellä esiintyy tilastollisesti enemmän syöpiä.

Ehkä tuo korrelaatio valon ja syöpien välillä on niin vähäinen, että muut tekijät painavat vaa'assa enemmän...

Aivan varmasti muut tekijät painavat enemmän, lähtien elintasosta, elintavoista, paikallisesta UV-säteilystä, maasäteilystä ja muista ympäristötekijöistä ulottuen genetiikkaan ja kulttuurillisiin tekijöihin. Tutkimuksen pointti olikin, että näistä tekijöistä huolimatta se 3-4 % lisäys olisi "iltavalon vika". Myöskään siinä ei otettu kantaa siihen, mikä olisi se "absoluuttisesti oikea aika", vaan todettiin syöpien määrän kasvavan siirryttäessä samalla aikavyöhykkeellä idästä länteen. Tämä toteutui myös tuolla Pacific Time -vyöhykkeellä, vaikka ovatkin lähempänä aurinkoaikaa.

 

[Satunnainen]

Myöskään siinä ei otettu kantaa siihen, mikä olisi se "absoluuttisesti oikea aika", vaan todettiin syöpien määrän kasvavan siirryttäessä samalla aikavyöhykkeellä idästä länteen. Tämä toteutui myös tuolla Pacific Time -vyöhykkeellä, vaikka ovatkin lähempänä aurinkoaikaa.

Luulen, että @Sistis tarkoitti koillista. Uusi-Englanti kun näyttää olevan "syöpäisää" aluetta, vaikka on aikavyöhykkeensä itäisintä laitaa, ja koko USA:n "vihrein" osa, eli aurinko on siellä eniten edellä kelloon verrattuna.

 

[El Gordo]

Ei se terveys ja satakymmenvuotiaaksi eläminen ole kaikki kaikessa, kyllä hauskaakin pitää olla.

Pelkästään terveyttä ajatellen ulkoilut tulisi suorittaa aina pimeällä, pilvisellä säällä tai sateessa. Auringon paistaessa tulisi pysytellä varjossa, jottei tule ihosyöpää.

 

[Sistis]

Luulen, että @Sistis tarkoitti koillista. Uusi-Englanti kun näyttää olevan "syöpäisää" aluetta, vaikka on aikavyöhykkeensä itäisintä laitaa, ja koko USA:n "vihrein" osa, eli aurinko on siellä eniten edellä kelloon verrattuna.

Erittäin hyvä korjaus, meikäläiseltä toinen totaalinen aivopieru tälle viikolle. Tarkoitin todellakin koillista, mutta jostain syystä kirjoitin luoteen. Eilen tein alkeellisen yhdys sana virheen sieniketjussa. Taitaa olla ylirasitusta, tai sitten 38-vuotiaana alan saada vanhuuden ensimmäisiä oireita...

Jos ryhdyn kannattamaan normaaliaikaa, niin se menee saman sekavuuden piikkiin.

 

[Sistis]

Harkitsevarko ne nyt tosissaan meitä sinne Ruotsin aikaan kuitenkin? Tuolla otakantaa.fi -palvelussa oli nyt tuo kysely, ja siellä kyseltiin myös, että kuinka tärkeänä nähdään, että olemme samassa ajassa Keski-Euroopan maiden, Baltian maiden tai Moskovan kanssa. Lisäksi varsinaisessa vyöhykekysymyksessä oli mukana myös "muu vyöhyke" -vaihtoehto..

Jotenkin tuntuu, että kun tuo esitetään noin, eikä sen mukaan, miten valo osuu aamuun/iltaan, ihmiset äänestävät enemmän "poliittisen kannan mukaan", eivätkä valoisuuden. Etenkin kun todella iso osa kansan syvistä riveistä luulee edelleen Keski-Euroopan ajan olevan sama kuin kesäaika...

 

[pernaveikko]

Jotenkin tuntuu, että kun tuo esitetään noin, eikä sen mukaan, miten valo osuu aamuun/iltaan, ihmiset äänestävät enemmän "poliittisen kannan mukaan", eivätkä valoisuuden. Etenkin kun todella iso osa kansan syvistä riveistä luulee edelleen Keski-Euroopan ajan olevan sama kuin kesäaika...

Tutkimuksissa on aivan peruskauraa kuinka paljon kysymyksen tarkka asettelu vaikuttaa tuloksiin, vaikka kysytään täsmälleen samaa asiaa.

Niin se vain menee tyhmien ihmisten kanssa toimiessa. Tutkimukset eivät ole aivan niin luotettavia kuin minä niitä pidetään ja tutkimuslaitokset tietävät sen.

 

[arvee]

Taas EU ryhtyy säätämään tyhmyyksiä. Suomalaiset mepit ovat tyhmien eturiviin kailottamaan nousseet, kuinkas muutenkaan. Tämän tollon kansan edustajina.
Nimittäin, kellojen säätelystä luopumisen jälkeen reilusti yli puolet kansasta on sitä mieltä, että kesäaika ja kellojen siirto oli nerokasta.

 

[heavy]

Nimittäin, kellojen säätelystä luopumisen jälkeen reilusti yli puolet kansasta on sitä mieltä, että kesäaika ja kellojen siirto oli nerokasta.

Jutuistasi olen saanut sen kuvan että edustat selvästi tätä vanhempaa väestönosaa.. nyt kysynkin että muistatko ne ajat kun tätä kellojen veivausta ei ollut, sellaisena yhtenä helvetillisenä ajanjaksona elämässäsi?

 

[arvee]

Jutuistasi olen saanut sen kuvan että edustat selvästi tätä vanhempaa väestönosaa.. nyt kysynkin että muistatko ne ajat kun tätä kellojen veivausta ei ollut, sellaisena yhtenä helvetillisenä ajanjaksona elämässäsi?

Juu muistan kyllä, ei ollut helvettiä nuoruuteni, surutonta aikaa. Kylmä sotakin oli stabiili tila.
Kesäaika tuli sitten vielä parannuksena, oivana lisänä nuoruuttani piristämään.
Mutta luultavasti juuri tuo kellojen siirto ajoi huonosti nukkuneet suomalaiset romahduttamaan Neuvostoliiton ja siten idänkauppamme, taloutemme ahdinkoon.

 

[Vesuri]

Jutuistasi olen saanut sen kuvan että edustat selvästi tätä vanhempaa väestönosaa.. nyt kysynkin että muistatko ne ajat kun tätä kellojen veivausta ei ollut, sellaisena yhtenä helvetillisenä ajanjaksona elämässäsi?

Hyvin on muistissa pelkkä normaaliaika. Melkoista polemiikkia oli silloinkin kun kesäaika tuli puheisiin ja sitten toteutui. Aikana ennen nettiä ja sosiaalista mediaa keskustelut käytiin kahvipöydissä ja lehtien yleisönosastoilla.

Itselle ei kellojen siirrolla ole koskaan ollut mitään käytännön merkitystä. Meidän leveysasteilla on kesällä valoisaa ja talvella pimeää joka tapauksessa. Nyt ollaan jo ajassa jolloin herätessä on pimeää ja myös nukkumaan mennessä. Valoisat tunnit hereillä ja ei ole paskankaan väliä tuleeko se pimeä illalla tuntia aiemmin vai myöhemmin. Pimeässä täytyy osata olla ja elää jos näillä kulmilla haluaa pärjätä.

 

[Jermu]

Partonen taas HS:n vieraskynä-palstalla kiihkoilee asiasta ja esittää pohjoiskorealaisella tyylillä kuinka normaaliaika on ainoa oikea vaihtoehto, ihmiset olisivat hyvin levänneitä ja onnellisia ja kesäaika taasen johtaisi hyvin nopeasti ensin kansakunnan turmioon kunnes kuolisimme sukupuuttoon. Näin se meni tiivistetysti.

On kyllä raskasta lukea noin yksipuolista propagandaa "asiantuntijalta". Partonen ottanut näemmä tämän asian elämäntehtäväkseen ja kiihkoilee kyllä aika laput silmillä, eikä näe lainkaan pysyvän kesäajan positiivisia puolia (jotka allekirjoittaneen mielestä voittaa normaaliajan hyvät puolet jos ei nyt 10-0 niin ainakin 9-1).

 

[K.A.H]

Partonen taas HS:n vieraskynä-palstalla kiihkoilee asiasta ja esittää pohjoiskorealaisella tyylillä kuinka normaaliaika on ainoa oikea vaihtoehto, ihmiset olisivat hyvin levänneitä ja onnellisia ja kesäaika taasen johtaisi hyvin nopeasti ensin kansakunnan turmioon kunnes kuolisimme sukupuuttoon. Näin se meni tiivistetysti.

On kyllä raskasta lukea noin yksipuolista propagandaa "asiantuntijalta". Partonen ottanut näemmä tämän asian elämäntehtäväkseen ja kiihkoilee kyllä aika laput silmillä, eikä näe lainkaan pysyvän kesäajan positiivisia puolia (jotka allekirjoittaneen mielestä voittaa normaaliajan hyvät puolet jos ei nyt 10-0 niin ainakin 9-1).

Joo, tein saman huomion kun aamulla hesaria luin. Ja olen samoilla linjoilla kanssasi, että henk.koht kesäaika olisi minulle paljon mieluisampi vaihtoehto. Asia ei ole lainkaan niin mustavalkoinen, kuin mitä Partonen antaa ymmärtää. Jos tähän nyt tekisin pienen tiivistelmän kesä- ja talviajan plussista ja miinuksista, miten itse koen vaihtoehdot.

Kesäaika:
+ Valoisammat illat ympäri vuoden. Päivätyöläiset ja koululaiset ehtii valoisan aikaan lenkille tai muuten ulos, joka tutkitusti kohottaa mielialaa. Valoisat kesäillat on yksi hienoimpia juttuja Suomessa, sääli jos niistä "leikataan" tunti.

+ Aurinko ei kesälläkään nouse täysin keskellä yötä, jolloin valo ja lintujen laulu eivät ala häiritä unia klo 03.

- Hiukan tylyä kieltämättä, kun marras-joulu-tammikuussa päivänvaloa saisi odottaa pitkälle aamupäivään asti, mutta työssäkäyvät ihmiset ovat monet siihen aikaan joka tapauksessa sidottuja työpaikkaansa, joten näen tämänkin miinuksen aika pienenä.

Talviaika:
+ Valoisammat aamut pimeään vuodenaikaan. Tämä on toki ihan kiva juttu marras-helmikuussa, mutta muuten en koe merkitykselliseksi, sillä maalis-lokakuussa aurinko kyllä nousee ympäri valtakunnan riittävän aikaisin.

- Valoisammat aamut valoisaan vuodenaikaan. Kuka hyötyy siitä, että aurinko nousee kesällä ennen kello kolmea tai jopa kahta yöllä? Rekkakuskit? Sanoisin, että tästä on yhtä lailla haittaa ihmisten yöunille kuin mitä olisi ainaisesta kesäajasta ja valoisista illoista.

- Pimeys hiipii pelottavan aikaisin illalla valtaosan vuodesta. Hyvästi päivänvalo, jos olet töissä esim. klo 9-17.

Vaikka yritän pohtia asiaa mitenpäin hyvänsä, en saa Partosen hehkuttamasta talviajasta kesäaikaa parempaa vaihtoehtoa. Eläkeläisille se voi toki toimia paremmin.

 

[Sistis]

On kyllä raskasta lukea noin yksipuolista propagandaa "asiantuntijalta". Partonen ottanut näemmä tämän asian elämäntehtäväkseen ja kiihkoilee kyllä aika laput silmillä, eikä näe lainkaan pysyvän kesäajan positiivisia puolia (jotka allekirjoittaneen mielestä voittaa normaaliajan hyvät puolet jos ei nyt 10-0 niin ainakin 9-1).

Itse ihmettelen sitä, että yksi mies saa niin paljon näkyvyyttä, ja häntä pidetään laajalti jonain kaikkitietävänä auktoriteettina. Eilen kuulin eräältä tutultani, kuinka hänen työpaikallaan monet olivat puhuneet, että "kesäaika tuntuu paremmalta, mutta täytyy silti äänestää normaaliaikaa, kun se unitutkijakin piti sitä parempana". Surullista.

Itse eilen istuin iltaa muutaman ihmisen kanssa, ja kävimme keskustelua asiasta. Puhuimme unitutkijan suosituksista, mutta myös siitä, että normaaliaika vie valveillaoloajoista useita valoisia tunteja (Aamulehden laskelmat, jotka esitin täällä). Samalla kerroin täällä esittämäni laskelmat fillarikauden pituudesta eri vaihtoehdoilla sekä kerroin kauanko kestää "talven pimeä jakso", eli jakso, jolloin aurinko laskee ennen puolta viittä.

Miten keskustelu vaikutti? Kesäaikaa kannattaneet pysyivät kannassaan. Ne, keillä ei ollut alkuun mielipidettä, päätyivät kesäajan kannalle. Normaaliaikaa ei kannattanut enää kukaan.

Mukana keskusteluissa oli myös ihmisiä, jotka asuvat maaseudulla syrjemmässä. Vaikka he joutuisivat pysyvällä kesäajalla autoilemaan talviaamuina entistä pimeämmässä töihin, he eivät nähneet sitä ongelmaksi.

Olen pahoillani, että agitoin kansaa turmion tielle.