Ooh, persoonaan kohdistuvaa argumentointia.
Kyllä. Käyn joka ilta lenkillä, pyöräilemässä, frisbeegolfaamassa, kävelyllä tai muuten vain ulkoilemassa. Myös viikonloppuisin. Herään aamulla kuuden maissa, myös viikonloppuisin. Problem, officer?
Ooh, persoonaan kohdistuvaa argumentointia.[SAMAA LAPSEN LOGIIKKAA="dohf, post: 7764096, member: 7440"]Käyttekö te jatkuvan kesäajan vaatijat joka ainoa päivä, myös ei-työpäivinä valoisan viimeisellä tunnilla pelaamassa frisbeegolfia, ulkoilemassa tai joitain muuta, nä mitä hä?
Jokainen ulkoilematta jättäminen valoisan viimeisellä tunnilla ja ulkoilu ennen valoisan viimeistä tuntia, pimeällä tai keinovalossa syö uskottavuutta jatkuvan kesäajan tarpeellisuudesta.[SAMAA LAPSEN LOGIIKKAA/]
Valaistusvoimakkuus – WikipediaEDIT: tämä ei nyt ollut mitenkään sulle henkilökohtaisesti hyvä @Sistis - vaikka viestiäsi lainasinkin. Olit vain niin sopivasti maininnut tuon "auringon näkymisen". Mulle tuli vain heti mieleeni siitä, että onko sillä suuren suurta eroa, jos aurinko on horisontin alapuolella tai pilvimassojen takana.
Eikö joku sellainen kuvakin ollut, jossa Suomi on jaettuna kahtia (A ja B) Napapiirin korkeudelta?
Teksti meni suunnilleen näin: "In the winter the sun is... A) below the horizon B) behind the clouds".
Ja ei sitten niin vähääkään, ainoastaan viestiisi. Jos huomasit, määhän vaan käytin ihan sinun omaa logiikkaasi toiseen suuntaan.Ooh, persoonaan kohdistuvaa argumentointia.
EDIT: tämä ei nyt ollut mitenkään sulle henkilökohtaisesti hyvä @Sistis - vaikka viestiäsi lainasinkin. Olit vain niin sopivasti maininnut tuon "auringon näkymisen". Mulle tuli vain heti mieleeni siitä, että onko sillä suuren suurta eroa, jos aurinko on horisontin alapuolella tai pilvimassojen takana.
Mun ei pitänyt sekaantua tähän yhtään enempää, mutta jäin hieman miettimään tätä kohtaa.- - - normaali pilvinen päivä 10 000 luksia, suora auringonpaiste 100 000 luksia. Pilvinenkin päivä on itse asiassa suhteellisen kirkas, joten on aika paljon eroa, onko aurinko taivaanrannan vai pilvien takana.
Mun ei pitänyt sekaantua tähän yhtään enempää, mutta jäin hieman miettimään tätä kohtaa.
Kuinka paljon kirkkaudessa/valaistusvoimakkuudessa mahtaa olla eroa (erityisesti ulkoliikunnan kannalta), jos aurinko on pilvien takana vs. aurinko on juuri horisontin alapuolella? Hämärää on joka tapauksessa, mutta onko ero kuitenkaan niin suuren suuri.
Mä olen asunut Suomessa ainoastaan kohtuullisen etelässä - pääasiassa Turussa, neljä vuotta Porissa. Lapissa mä en ole kertaakaan käynyt kaamoksen aikaan. Lähimmäksi kaamosaikaa pääsee vissiin helmikuu Muoniossa. Aurinko kyllä näyttäytyi pilvien takaa jonkun verran päivisin, mutta pääasiassa oli "vain" hämärää. Itse asiassa ulkona oli jopa mukavaa hääräillä erilaisten aktiviteettien parissa. Ei Muoniossa ainakaan helmikuussa mitään säkkipimeää ole. En tiedä, ehkä olen pahastikin metsässä ajatuksineni?
En tältä pohjalta ole suoraan vakuuttunut, että kellonsiirto olisi kaamosoireiden osalta ratkaisevassa roolissa, vaikka alan asiantuntija tätä mieltä onkin.
Sen sijaan monia muita haittoja liian myöhäisellä ajalla vaikuttaa olevan, esim. USA:sta on aika raflaavia tuloksia, jossa todettiin syöpien keskimääräisen esiintyvyyden kasvavan n. 3-4 % siirryttäessä aikavyöhykkeen keskeltä kohti länsilaitaa [4]. Tuossa paperissa dataa on yli 2 miljoonasta syöpätapauksesta. Jos vaikutus on todellinen ja se olisi Suomessa samaa luokkaa, niin jopa 1000 syöpää vähemmän saataisiin vuosittain siirtymällä Ruotsin aikaan - tai kun kellojen siirtelystä ollaan luopumassa, niin kenties jo pysyvään talviaikaan siirtyminen riittäisi.
Kuriositeettina aika mielenkiintoinen detalji oli tutkimus siitä, että sokeilla naisilla rintasyöpää on vähemmän kuin muilla [5].
Jos iltavalo lisää iltavirkkuutta (tälle en löytänyt muuta lähdettä kuin Partosen haastattelut), ja jos iltavirkkuus on yhteydessä huonompiin elintapoihin, mm. vähäisempään liikkumiseen [esim. 6], voisi kyseenalaistaa myös kesäajan vaikutuksen liikuntaa lisäävänä. Näissä asioissa ihmisillä on tapana mennä sen mukaan mikä vaikuttaa ja tuntuu kivalta, mutta unohtaa se, että jos nyt johonkin ihmisen tuntemuksissa voi luottaa, niin yleensä siihen, että kivat asiat ovat epäterveellisiä. Se iltavalon virkistävä vaikutus voi olla positiivinen kokemus, mutta sen kokonaisvaikutus silti terveydelle negatiivinen.
Sen sijaan monia muita haittoja liian myöhäisellä ajalla vaikuttaa olevan, esim. USA:sta on aika raflaavia tuloksia, jossa todettiin syöpien keskimääräisen esiintyvyyden kasvavan n. 3-4 % siirryttäessä aikavyöhykkeen keskeltä kohti länsilaitaa [4]. Tuossa paperissa dataa on yli 2 miljoonasta syöpätapauksesta. Jos vaikutus on todellinen ja se olisi Suomessa samaa luokkaa, niin jopa 1000 syöpää vähemmän saataisiin vuosittain siirtymällä Ruotsin aikaan - tai kun kellojen siirtelystä ollaan luopumassa, niin kenties jo pysyvään talviaikaan siirtyminen riittäisi. Kuriositeettina aika mielenkiintoinen detalji oli tutkimus siitä, että sokeilla naisilla rintasyöpää on vähemmän kuin muilla [5].
Ns. porvarillinen hämärä on se tila, kun aurinko on juuri horisontin alapuolella, eli käytännössä kaamosaika pohjoisessa. Sen valovoimakkuus on 2-3,5 luksia, eli todella alhainen. Auringonnousussa tai -laskussa voimakkuus nousee normaaliin toimistovalaistukseen eli 400-500 lx. Kirkasvalohoidolta edellytetään vähintään 2500 luksia, peruspilvinen päivä on tosiaan ~10 000 luksia ja suora kirkas auringonpaiste siitä vielä kymmenkertainen.Tämäpä onkin mielenkiintoista kun mietitään asiaa vaikka nyt Lapin ja Keski-Suomen välillä. Itse olen asustellut sekä Rovaniemellä että Jyväskylässä ja perstuntuma sanoo että Jyväskylässä on talvella pimeämpää johtuen usein myöhään tulevasta lumesta. Lumi tekee melkein pimeästä hämärän ja hämärästä melkein valoisan. En mä tiedä mitä tuo kaamosmasennukseen ym.vaikuttaa mutta kyllä jossain lumettomalla rannikolla vaikka nyt stadissa on kokemukset todella ankeat keskitalvelta. Pilvetkin vaikuttavat puolta paksummilta. Kun mennään sitten vaikka Utsjoelle niin alkaa olla aurinko niin syvällä horisontissa että keskitalvella ei ihan valoisaa kyllä ole vaikka lunta olisikin.
Kiitokset asiallisesta vastauksesta. Syynä pidettiin nimenomaan ihmiseläimen luonnollisen päivärytmin häiriintymistä ("circadian disruption"), erityisesti melatoniinijärjestelmän kautta. Efekti toistui erikseen jokaisella manner-USA:n neljällä aikavyöhykkeellä, ja datasta oli kontrolloitu pois mm. ikään, rotuun, sosioekonomiseen asemaan ja tupakointiin liittyviä tekijöitä.Tämä olikin mielenkiintoinen tieto, joka kyllä puhuu normaaliajan puolesta - ainakin teoriassa. Oliko artikkelissa pohdittu syitä tälle? Tai oliko tässä tutkittu esimerkiksi elintason, elämäntapojen tai väestön ikäjakauman vaikutuksia? Oliko näissä parametreissa esimerkiksi eroa tutkimuksen kohteina olleissa osavaltioissa? Tai oliko vastaavasti tutkittu, olisiko muissa sairauksissa vastaavaa tai päinvastaista korrelaatiota havaittavissa?
Tarkalleen ottaen tutkimuksessa verrattiin täysin sokeita (ei valon havaitsemista) lähes sokeisiin (kliinisesti sokea, mutta näkee valoisuuden muutokset). Tuloksista kontrolloitiin pois mm. ikä, BMI, käytetty hormonaalinen ehkäisy, sukurasitteet ja menopaussin alkaminen. Tutkijoiden mielestä efekti syntyy erosta melatoniinin määrässä; normaalisti melatoniinia erittyy eniten yöaikaan, ja valon havaitseminen iltaisin tai öisin vähentää melatoniinin syntymistä. On myös tutkimuksia siitä, että vuorotyö ja erityisesti yötyö myöskin lisää rintasyöpäriskiä.Veikkaisin näin äkkiseltään, että sokeilla elämäntavoissa on joku merkittävä ero, mikä selittää asian.
Näin tietysti on. Jos kuitenkin ilmeiset piilovaikuttajat on pyritty kontrolloimaan (kts. ylempänä), on tähän syytä suhtautua vakavasti ja tutkia asiaa lisää. Aiheesta oli näköjään myös aiempi tutkimus [1], jossa sama efekti havaittiin Venäjällä ja Kiinassa. Tuossakin tutkimuksessa arveltiin syyksi vuorokausirytmin häiriintymistä.Näissä tilastollisissa tutkimuksissa on aina vaara tehdä "jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia" tyyppisiä löydöksiä jos ei ymmärretä tarkemmin takana olevaa mekanismeja.
Sen sijaan monia muita haittoja liian myöhäisellä ajalla vaikuttaa olevan, esim. USA:sta on aika raflaavia tuloksia, jossa todettiin syöpien keskimääräisen esiintyvyyden kasvavan n. 3-4 % siirryttäessä aikavyöhykkeen keskeltä kohti länsilaitaa [4]. Tuossa paperissa dataa on yli 2 miljoonasta syöpätapauksesta. Jos vaikutus on todellinen ja se olisi Suomessa samaa luokkaa, niin jopa 1000 syöpää vähemmän saataisiin vuosittain siirtymällä Ruotsin aikaan - tai kun kellojen siirtelystä ollaan luopumassa, niin kenties jo pysyvään talviaikaan siirtyminen riittäisi.
Aivan varmasti muut tekijät painavat enemmän, lähtien elintasosta, elintavoista, paikallisesta UV-säteilystä, maasäteilystä ja muista ympäristötekijöistä ulottuen genetiikkaan ja kulttuurillisiin tekijöihin. Tutkimuksen pointti olikin, että näistä tekijöistä huolimatta se 3-4 % lisäys olisi "iltavalon vika". Myöskään siinä ei otettu kantaa siihen, mikä olisi se "absoluuttisesti oikea aika", vaan todettiin syöpien määrän kasvavan siirryttäessä samalla aikavyöhykkeellä idästä länteen. Tämä toteutui myös tuolla Pacific Time -vyöhykkeellä, vaikka ovatkin lähempänä aurinkoaikaa.Etenkin tuo Yhdysvaltain väkirikas luoteiskolkka särkee tuon tutkimuksen väitteitä. Siellä ollaan aurinkoaikaa idempänä, minkä pitäisi näkyä syöpien vähäisyytenä. Silti siellä esiintyy tilastollisesti enemmän syöpiä.
Ehkä tuo korrelaatio valon ja syöpien välillä on niin vähäinen, että muut tekijät painavat vaa'assa enemmän...
Luulen, että @Sistis tarkoitti koillista. Uusi-Englanti kun näyttää olevan "syöpäisää" aluetta, vaikka on aikavyöhykkeensä itäisintä laitaa, ja koko USA:n "vihrein" osa, eli aurinko on siellä eniten edellä kelloon verrattuna.Myöskään siinä ei otettu kantaa siihen, mikä olisi se "absoluuttisesti oikea aika", vaan todettiin syöpien määrän kasvavan siirryttäessä samalla aikavyöhykkeellä idästä länteen. Tämä toteutui myös tuolla Pacific Time -vyöhykkeellä, vaikka ovatkin lähempänä aurinkoaikaa.
Luulen, että @Sistis tarkoitti koillista. Uusi-Englanti kun näyttää olevan "syöpäisää" aluetta, vaikka on aikavyöhykkeensä itäisintä laitaa, ja koko USA:n "vihrein" osa, eli aurinko on siellä eniten edellä kelloon verrattuna.
Jotenkin tuntuu, että kun tuo esitetään noin, eikä sen mukaan, miten valo osuu aamuun/iltaan, ihmiset äänestävät enemmän "poliittisen kannan mukaan", eivätkä valoisuuden. Etenkin kun todella iso osa kansan syvistä riveistä luulee edelleen Keski-Euroopan ajan olevan sama kuin kesäaika...
Jutuistasi olen saanut sen kuvan että edustat selvästi tätä vanhempaa väestönosaa.. nyt kysynkin että muistatko ne ajat kun tätä kellojen veivausta ei ollut, sellaisena yhtenä helvetillisenä ajanjaksona elämässäsi?Nimittäin, kellojen säätelystä luopumisen jälkeen reilusti yli puolet kansasta on sitä mieltä, että kesäaika ja kellojen siirto oli nerokasta.
Jutuistasi olen saanut sen kuvan että edustat selvästi tätä vanhempaa väestönosaa.. nyt kysynkin että muistatko ne ajat kun tätä kellojen veivausta ei ollut, sellaisena yhtenä helvetillisenä ajanjaksona elämässäsi?
Hyvin on muistissa pelkkä normaaliaika. Melkoista polemiikkia oli silloinkin kun kesäaika tuli puheisiin ja sitten toteutui. Aikana ennen nettiä ja sosiaalista mediaa keskustelut käytiin kahvipöydissä ja lehtien yleisönosastoilla.Jutuistasi olen saanut sen kuvan että edustat selvästi tätä vanhempaa väestönosaa.. nyt kysynkin että muistatko ne ajat kun tätä kellojen veivausta ei ollut, sellaisena yhtenä helvetillisenä ajanjaksona elämässäsi?
Partonen taas HS:n vieraskynä-palstalla kiihkoilee asiasta ja esittää pohjoiskorealaisella tyylillä kuinka normaaliaika on ainoa oikea vaihtoehto, ihmiset olisivat hyvin levänneitä ja onnellisia ja kesäaika taasen johtaisi hyvin nopeasti ensin kansakunnan turmioon kunnes kuolisimme sukupuuttoon. Näin se meni tiivistetysti.
On kyllä raskasta lukea noin yksipuolista propagandaa "asiantuntijalta". Partonen ottanut näemmä tämän asian elämäntehtäväkseen ja kiihkoilee kyllä aika laput silmillä, eikä näe lainkaan pysyvän kesäajan positiivisia puolia (jotka allekirjoittaneen mielestä voittaa normaaliajan hyvät puolet jos ei nyt 10-0 niin ainakin 9-1).
On kyllä raskasta lukea noin yksipuolista propagandaa "asiantuntijalta". Partonen ottanut näemmä tämän asian elämäntehtäväkseen ja kiihkoilee kyllä aika laput silmillä, eikä näe lainkaan pysyvän kesäajan positiivisia puolia (jotka allekirjoittaneen mielestä voittaa normaaliajan hyvät puolet jos ei nyt 10-0 niin ainakin 9-1).