Kellojen siirto

[Sistis]

Eli sinä kuvittelet että kaamosmasennus voi johtua vain siitä että on käynnissä täydellinen kaaos. Sitähän se ei ole, vaan myös meillä eteläisemmässä Suomessa tuosta vaivasta kärsitään.

No et kyllä ymmärrä pointtiani yhtään. Partosen mielestä Pohjois-Norjassa kärsitään tavallista vähemmän kaamosmasennuksesta, koska siellä eletään ikään kuin väärällä aikavyöhykkeellä, jolloin saadaan enemmän aurinkoa aamuisin. Tätä hän käyttää argumenttina sille, että Suomessakin pitäisi siirtyä Ruotsin aikaan. Hän kuitenkin tekee alokasmaisen virheen unohtaessaan, että Pohjois-Norjassa on melkein kaksi kuukautta kestävä jakso, jolloin sitä aamuaurinkoa ei saada yhtään! Siksi aamuaurinko ei voi olla syy sille, miksi Pohjois-Norjassa on vähemmän kaamosmasennusta.

Tuosta syystä ei siis voida tehdä johtopäätöksiä siitä, että lisääntynyt aamuaurinko olisi automaattisesti kaamosväsymyksen torjuja.

Minulla kaamosväsymyksen oireet alkoivat hellittää, kun ryhdyin syömään päivittäin pellavarouhetta jogurtin kera. Epäilen sen johtuvan Omega-3 -rasvahappojen saannista. Pellava kun on yksi parhaista kasvikunnan tuotteista siinä. Kalaa en voi allergikkona syödä, enkä edes kalaöljykapseleita.

 

[Sistis]

Siis UTC +2 keskikohta menee 30°E pituuspiirin kohdalla eli Joensuun itäpuolella ja Pietarin kohdalla. Ihanko oikeasti ajattelit tarjota tätä sopivaksi ajaksi vaikkapa Göteborgin asukkaille?

Vaikka tämä ei minun viestini ollutkaan, niin vastaan tähän kuitenkin, ja kerron, että Ruotsissa on ihan vakavasti pohdittu pysyvää kesäaikaa, eli tuota UTC +2:a.

Uutinen on nykyään valitettavasti maksumuurin takana, mutta näkyvän osion perusteella tätä on ihan ministeritasolla ehdotettu: Kellonviisarien siirtelystä luopuminen on alkanut kiinnostaa myös Ruotsia – ajatuksena pelkässä kesäajassa eläminen

Mitenhän Ruotsin unitutkijat ovat aiheeseen suhtautuneet?

 

[Sistis]

Mitenhän Ruotsin unitutkijat ovat aiheeseen suhtautuneet?

Itse itseäni lainaten... En löytänyt unitutkijoiden kirjoituksia, mutta yhden artikkelin kuitenkin löysin. Tunnustan kuitenkin rehellisesti, että toinen kotimainen on kovin ruosteessa, kun ylioppilaskirjoituksista on lähes 20 vuotta, ja virkamieskurssistakin 15... Voi olla, että olen jotain ymmärtänyt väärinkin.

Så påverkas din kropp av sommar- och vintertid

En positiv aspekt med sommartid är att vi tar tillvara ljuset bättre. Ljus påverkar hälsan på ett bra sätt. Man ser även att den som är morgonpigg har lättare att anpassa sig till den nya tiden jämfört med personer som är mer morgontrötta.

Ljusare kvällar innebär också mer utrymme för aktiviteter efter arbetet och många blir även mer engagerade i motion och att vara ute och röra på sig vilket även det är positivt för vår hälsa.

Samoilla linjoilla kuitenkin, kuin "mutuileva latumies" ja valtion liikuntaneuvosto.

Tuollainenkin löytyi: Vintertid 2017 – allt du behöver veta om när (och varför!) vi ställer tillbaka klockan

Forskare: Avskaffa vintertid – tidsomställningen påverkar oss negativt
Tidsomställningen till vintertid kan påverka många negativt – både fysiskt och psykiskt. Detta eftersom det är väldigt viktigt för vår mentala hälsa att vara ute i dagsljus. Dessutom upplever många att de inte har tid med att träna när mörkret faller på snabbare.

Dessutom finns det massor av forskning som visar att människor upplever sig friskare, lyckligare och piggare under sommartid.

Mielestäni tuossa todetaan, että on paljon tutkimuksia, joiden mukaan ihmiset voivat paremmin kesäaikana.

Harmillista, ettei noihin tutkimuksiin viitata artikkelissa. Lukisin ne mielelläni. Tämä kuitenkin osoittaa, ettei tämä suomalaisen asiantuntijan näkemys ole välttämättä absoluuttinen totuus, vaan eri mieltä ovat muutkin, kuin Jatkoaikaan kirjoittavat maallikot.

 

[Shardik]

Tässä keskustelussa on muuten unohdettu yksi tärkeä aspekti. Talviaikaan siirtyminenhän on vuoden paras päivä. Ei niinkään siksi, että lopputuloksena on talviaika, vaan 25 h vuorokauden takia. Aina aivan mahtava sunnuntai kun aikaa tuntuu olevan vaikka mihin. Vastapainona on tietenkin keväällä sitten vuoden kököin päivä, kun 23-tuntinen vuorokausi vain saa ärsytyksen päälle. Nythän siis saamme näillä näkymin yhden loistavan päivän ja yhden paskan päivän vielä kokea varmasti. Mutta jos jäämme lopullisesti talviaikaan, saamme vielä yhden ylimääräisen pitkän päivän, mikä on aika kiva bonus!

 

[Sistis]

Täytyy olla sen verran suoraselkäinen, että ottaa huomioon myös näitä löytämiäni vastakkaisia näkemyksiä. Myös Ruotsissa on unitutkija, joka on pitkäkti Partosen linjoilla. Kyseinen henkilö, Arne Lowden näyttää olevan varsin meritoitunut tutkija, joka toimii Tukholman yliopistossa professorina. Tässä hänen tutkijaprofiilinsa englanniksi: Arne Lowden - Stress Research Institute

Tässä on yksi lehtiartikkeli, jossa Lowdenia siteerataan: Forskaren: Därför mår vi bra av att byta till vintertid

Erityisen tärkeänä hänkin näkee aamuisen valon, ja erityisen tärkeää olisi, että tuo valo nähtäisiin ennen kello kymmentä.

Toisaalta, Lowden ei ole ihan niin radikaali kuin Partonen, eikä ehdota esimerkiksi aikavyöhykkeen vaihtoa läntisemmäksi. Sen sijaan hän näkee myös kesäajassa hyviä puolia, ja pitäisi seuraavaksi parhaana vaihtoehtona kellojen siirron jatkamista.

Så ställer du om sömnen – när vi går över till sommartid!

Tässä artikkelissa oli minusta puntaroitu asiaa mukavasti molemmista näkökulmista. Tämä on huomattavasti helpompi niellä näin eriävän mielipiteen edustajanakin. Toivoisin tällaista puntarointia Suomeenkin. Silloin minunkin olisi helpompi muuttaa näkemystäni, jos asia olisi uskottavasti ja monipuolisesti perusteltu. Kuten olen sanonut, pystyisin elämään pysyvässä normaaliajassakin, mutta pysyvä Ruotsin aika olisi katastrofi.

Edit: Tähän liittyen, löysin ihan mielenkiintoisen näkökulman, jonka esittää yhdysvaltalainen tutkija, Louis Ptacek, vapaasti käännettynä suunnilleen näin:

Kesäaika sekoittaa biologista rytmiämme. Olemme kuitenkin sotkeneet biologista rytmiämme keinovaloilla jo kauan ennen kuin kesäaikaa on edes ollut käytössä. Kesäaika ei siis ole biologisen rytmin kannalta yhtään sen luonnottomampi kuin keinovalo. Siksi kesäaikaa ei ole tarvetta lopettaa, etenkin kun sillä on monia yhteiskunnallisia hyötyjä.

Body's Clock Never Adjusts to Daylight Saving Time

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Erityisen tärkeänä hänkin näkee aamuisen valon, ja erityisen tärkeää olisi, että tuo valo nähtäisiin ennen kello kymmentä.

Mää jotenkin kuvittelin, että tämä biologinen vinkkeli olisi ollut vähän niinku itsestäänselvää kaikille, jotka tässä asiassa tieteellisten tutkimusten perään huhuilevat. Käpyrauhanen, aamun valon vaikutus melatoniinin tuotantoon, jne.

Sehän on siis selvä, että aamun valo mm. parantaa yöunta ja nukahtamista illalla; vähentää stressiä, masennusta, väsymystä sekä makea- ja hiilarihimoa, ja niin päin poies. Mutta se on sitten ihan oma hommansa, kuinka paljon se kokonaisvaikutuspotissa kenellekin merkitsee. Itse olen skeptinen, että hieman valoisammassa tapahtunut iltaulkoilu ja -sporttailu (vaikka kiva juttu olisikin) kuittaisi kattavasti noita pimemmän aamun negatiivisia vaikutuksia.

Aamun valon korvaaminen keinovalolla on myös vähän katsojan silmissä. Omakohtaisesti en koe mainittavaa virkeytymistä talviaamuna, vaikka olisi joka goddamn valo päällä. Täytyy varmaan kokeilla kirkasvalolamppua - semminkin jos kesäaika runnotaan oljamiin.

 

[Sistis]

Mää jotenkin kuvittelin, että tämä biologinen vinkkeli olisi ollut vähän niinku itsestäänselvää kaikille, jotka tässä asiassa tieteellisten tutkimusten perään huhuilevat.
-clip-
Mutta se on sitten ihan oma hommansa, kuinka paljon se kokonaisvaikutuspotissa kenellekin merkitsee. Itse olen skeptinen, että hieman valoisammassa tapahtunut iltaulkoilu ja -sporttailu (vaikka kiva juttu olisikin) kuittaisi kattavasti noita pimemmän aamun negatiivisia vaikutuksia.

Lyhentelin vähän lainausta. En minä tuota aamuvalon merkitystä ole koskaan kiistänyt. Enemmänkin olen taittanut peistä siitä, että onko tuo valo niin hyödyllistä, kuin annetaan ymmärtää, juurikin siksi, että työikäinen väestö ei ehdi siitä nauttia. Toisaalta iltojen pimeys ohjaa ihmisiä viihde-elektroniikan pariin, jolloin altistutaan siniselle valolle, mikä taas osaltaan kumoaa kirkkaiden aamujen hyötyjä. Mielestäni tähän nämä samaiset unitutkijat ovat myös kiinnittäneet huomiota.

Tässä linkki yhteen artikkeliin, jossa käsitellään tuota sinistä valoa. Lisäksi siinä siteerataan ulkomaalaista unitutkijaa, jonka suulla mainitaan, että pimeän ajan uniongelmien taustalla on se, että päiväsaikaan ei nähdä tarpeeksi luonnonvaloa.

Eikö uni tule? Testaa unitutkijan aurinkolasivinkkiä

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Enemmänkin olen taittanut peistä siitä, että onko tuo valo niin hyödyllistä, kuin annetaan ymmärtää, juurikin siksi, että työikäinen väestö ei ehdi siitä nauttia.

Käsittääkseni tuo aamuvalohan on juuri se tärkein, juuri noista aiemmin mainituista syistä.

Toiseksi tarvisi vissiin määritellä mitä tuo valosta nauttiminen tarkoittaa. Työssä ollessaankin voi nauttia valosta ihan yhtälailla. Valosta nauttiminen ei kaiketi käsitä pelkästään vapaa-ajan ulkoilemista. Sitäpaitsi päivänvalo on päivänvaloa ikkunankin takana.

Toisaalta iltojen pimeys ohjaa ihmisiä viihde-elektroniikan pariin, jolloin altistutaan siniselle valolle, mikä taas osaltaan kumoaa kirkkaiden aamujen hyötyjä.

Tuo nyt on ihan spekulaatiota, kuinka paljon talviaika verrattuna kesäaikaan lisäisi viihde-elektroniikan käyttöä talvella. Yhtälaillahan voisi spekuleerata, että aamuvalolisän tuomasta paremmasta unenlaadusta ja -määrästä johtuva lisävirkeys ja lisäjaksaminen antaisi potkua pois viihde-elektroniikasta ulos sporttihessuilemaan iltaisinkin. Tai sitten ei - tai ties vaikka vähän liikaakin. Nobooody knows but Jebus.

Tässä linkki yhteen artikkeliin, jossa käsitellään tuota sinistä valoa. Lisäksi siinä siteerataan ulkomaalaista unitutkijaa, jonka suulla mainitaan, että pimeän ajan uniongelmien taustalla on se, että päiväsaikaan ei nähdä tarpeeksi luonnonvaloa.

Sinivalohan on tosiaankin kakka homma ennen nukkumaan menoa ja muutenkin. Jokuhan joskus jossain sanoi jotenkin, että nykypolven parikymppisillä olisi moninkertainen silmälasien tarve verrattuna aiempiin ikäpolviin johtuen juuri mobiililaitteiden herkeämättömästä tuijottelusta.

Mitä tuohon päivänvaloon ja univajeeseen tuleepi, niin se aamun valohan juuri siihen unenlaatuun ja -määrään eniten vaikuttaa. Ja sitä paitsi edelleenkin se luonnonvalo on luonnonvaloa työaikanakin.

 

[Vesuri]

Tuo auringonloimotus on yleensä kesäisin ainut joka mahdollistaa edes jonkinlaisen ulkoilun iltasella. Mieluusti ne "lämpimämmät" kesäillat eli pysyvä kesäaika. Kolme edellistä kesää ei tarjennut olemaan kuin lasitetulla terdellä luukut kiinni.

Miten tarkenet syksyllä, talvella ja keväällä jolloin on varmasti kylmempää kuin kolmena edellesinä kesänä? ei kai pukeutuminen ole kalenterista kiinni kuin aikoinaan intissä, jossa mentiin karvalakki päässä vappuun asti, koska niin oli päätetty.

 

[pernaveikko]

Tuo nyt on ihan spekulaatiota, kuinka paljon talviaika verrattuna kesäaikaan lisäisi viihde-elektroniikan käyttöä talvella.

Mikään merkki ei viittaa siihen, etteikö viihde-elektroniikan käyttö vain lisääntyisi koko ajan entisestään. Spekulaatiota tai ei, mutta siihen ei taida yksi kellonaika vaikuttaa.

ei kai pukeutuminen ole kalenterista kiinni kuin aikoinaan intissä, jossa mentiin karvalakki päässä vappuun asti, koska niin oli päätetty.

Oletko koskaan käynyt esimerkiksi Suomessa. Pukeutuminen on nimenomaan kalenteriin sitoutunutta ihmisten mielissä. Kokeilepa olla joskus sortsit jalassa, vaikka olisi kuinka lämmintä syyskuussa. Alkaa samantien ihmeellinen pulina ja joku kesämies-naureskelu.

Puola on toinen maa missä laitetaan talvivaatteet kalenterin mukaan. Uusi-Seelanti esimerkiksi on sitten sellainen missä saa käyttää aurinkolaseja sateella, jos haluaa. Eli tietenkin saa olla myös sortsitkin jalassa, jos haluaa.

 

[Vesuri]

Oletko koskaan käynyt esimerkiksi Suomessa. Pukeutuminen on nimenomaan kalenteriin sitoutunutta ihmisten mielissä. Kokeilepa olla joskus sortsit jalassa, vaikka olisi kuinka lämmintä syyskuussa. Alkaa samantien ihmeellinen pulina ja joku kesämies-naureskelu.

Puola on toinen maa missä laitetaan talvivaatteet kalenterin mukaan. Uusi-Seelanti esimerkiksi on sitten sellainen missä saa käyttää aurinkolaseja sateella, jos haluaa. Eli tietenkin saa olla myös sortsitkin jalassa, jos haluaa.

Olen kokeillut Suomessa käydä ja ihan vakituiseen asunkin. Shortseissa olen kulkenut toukokuusta asti ja saa nähdä miten pitkälle mennään. Katseita on toki kääntynyt, varsinkin muutama vuosi sitten kun olin jouluostoksilla shortseissa, tennareilla ja ohuessa fleece-pusakassa. Kelit oli reilusti plussalla, mutta väki hikoili toppatakeissa ja villapuseroa alla kun oli joulu käsillä. Mulla oli oikein mukavan vilpoisa jappasta ruuhkassa, jos jouluostoksilla voi koskaan olla mukava.

 

[dohf]

Heräättekö te aamuvalon vaatijat myös ei-työpäivinä samaan aikaan? Aika turha puhua terveellisyydestä, jos muutoin herääminen tapahtuu puolen päivän aikoihin.
Onko makuuhuoneessa verhot/sälekaihtimet/pimennysverhot? Mihin ilmansuuntaan makuuhuone on? Heräättekö herätyskelloon? Jokainen ei-luonnollinen herääminen syö uskottavuutta kaikesta normaaliajan terveellisyyden ja luonnollisuuden puolustamisesta.

 

[heavy]

Aika turha puhua terveellisyydestä, jos muutoin herääminen tapahtuu puolen päivän aikoihin.

Ei kai aikuiset ihmiset nuku puolille päivin asti? Teinien elämää sellainen.

 

[El Gordo]

Ei kai aikuiset ihmiset nuku puolille päivin asti? Teinien elämää sellainen.

Kyllä nukkuvat, mutta vasta kun ovat ottaneet unilääkkeen aamuviideltä.

 

[heavy]

Kyllä nukkuvat, mutta vasta kun ovat ottaneet unilääkkeen aamuviideltä.

Joihinkin liika valoisuus iltaisin voi vaikuttaa noinkin...

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Heräättekö te aamuvalon vaatijat myös ei-työpäivinä samaan aikaan? Aika turha puhua terveellisyydestä, jos muutoin herääminen tapahtuu puolen päivän aikoihin.
Onko makuuhuoneessa verhot/sälekaihtimet/pimennysverhot? Mihin ilmansuuntaan makuuhuone on? Heräättekö herätyskelloon? Jokainen ei-luonnollinen herääminen syö uskottavuutta kaikesta normaaliajan terveellisyyden ja luonnollisuuden puolustamisesta.

[SAMAA LAPSEN LOGIIKKAA="dohf, post: 7764096, member: 7440"]Käyttekö te jatkuvan kesäajan vaatijat joka ainoa päivä, myös ei-työpäivinä valoisan viimeisellä tunnilla pelaamassa frisbeegolfia, ulkoilemassa tai joitain muuta, nä mitä hä?

Jokainen ulkoilematta jättäminen valoisan viimeisellä tunnilla ja ulkoilu ennen valoisan viimeistä tuntia, pimeällä tai keinovalossa syö uskottavuutta jatkuvan kesäajan tarpeellisuudesta.[SAMAA LAPSEN LOGIIKKAA/]

 

[heavy]

Professori ja latumies olivat aamu-tv:ssä juttelemassa Sanna Savikon kanssa aiheesta. Tiivistettynä keskustelu meni niin että latumiehen mielestä pysyvä talviaika aiheuttaa sen että sienet jäävät metsään, professorin mielestä pysyvä kesäaika aiheuttaa terveysongelmia. Ja Sanna on ihana.

 

[Sistis]

Professori ja latumies olivat aamu-tv:ssä juttelemassa Sanna Savikon kanssa aiheesta. Tiivistettynä keskustelu meni niin että latumiehen mielestä pysyvä talviaika aiheuttaa sen että sienet jäävät metsään, professorin mielestä pysyvä kesäaika aiheuttaa terveysongelmia. Ja Sanna on ihana.

Kiitos vinkistä. Loistavaa, että pääsivät keskustelemaan asiasta saman pöydän ääreen. En ole tuota nähnyt, mutta täytyy väijyä tuo areenasta illasta. Pimeän aikaan toki, valoisalla käyn vielä fillaroimassa.

Tuo sieniargumentti on huono kahdesta syystä. Ensinnäkin sienistä jää joka tapauksessa ylivoimainen enemmistö metsiin. Toiseksi, sieniä poimivista henkilöistä aika iso osa on eläkeläisiä, joihin tuo valoisan ajan paikka vuorokaudessa ei samalla tavalla vaikuta, kuin työssä käyviin. Henkilökohtaisesti sienestämiseni osuu usein viikonloppuihin, koska kesäajallakin metsässä tulee melko hämärää niin aikaisin, ettei arkena töiden jälkeen ehdi kovinkaan kauas lähteä. Joitain lyhyitä retkiä lähimetsiin ehtii toki heittää. Pysyvällä normaaliajalla nuo lyhyet arkiset sieniretket jäisivät todennäköisesti kokonaan väliin.

Toivottavasti keskustelivat tuosta valon merkityksestä työpäivän jälkeisessä ulkoilussa? Se on tuota sienestystä tärkeämpi pointti.

 

[Cougar]

Heräättekö te aamuvalon vaatijat myös ei-työpäivinä samaan aikaan? Aika turha puhua terveellisyydestä, jos muutoin herääminen tapahtuu puolen päivän aikoihin.
Onko makuuhuoneessa verhot/sälekaihtimet/pimennysverhot? Mihin ilmansuuntaan makuuhuone on? Heräättekö herätyskelloon? Jokainen ei-luonnollinen herääminen syö uskottavuutta kaikesta normaaliajan terveellisyyden ja luonnollisuuden puolustamisesta.

Ei kai aikuiset ihmiset nuku puolille päivin asti? Teinien elämää sellainen.

Mulle ihan säännönmukaista elämää. Tosin mä nyt olen melkein aina yöllä duunissa niin ei varmasti mitään ihmeellistä siinä. Myös lomalla elän pääosin samassa rytmissä ja tämän vuoksi mulle on ihan sama valitaanko normaali- tai kesäaika. Herätyskelloa tarvitsen vain erityistilanteissa lomalla ja silloin kun joutuu muuttamaan rytmiä joidenkin "kissanristiäisten" vuoksi.

 

[Andrej]

Ei mitään, oli hyvä hetki olla itsekin hiljaa tässä ketjussa. Olen muutenkin meuhkannut täällä ihan liikaa, joten hiljaisuus on hyvästä. :)

Jees, ongelmana vähän vaan tahtoo olla se, että näitä viestejä tulee ensin kirjoitettua vähän turhan nopeasti, ja sitten vastausta lukiessaan ei meinaa edes muistaa, mistä asiasta oltiin puhuttu.

Toimittajien osalta tuo voi hyvinkin mennä noin, mutta minusta hän ei ole asiaa käsitellyt blogikirjoituksissaankaan. Silloin syy on hänen itsensä. Häntä on kritisoitu nyt tästä yksipuolisuudesta muutenkin kuin meikäläisen toimesta, joten minusta olisi uskottavuuden kannalta hyvä käsitellä tätäkin näkökulmaa, eikä jättää sitä avoimeksi.

Jos näin on, niin olen samaa mieltä. En ole hänen blogiinsa tutustunut kuin sen aiemmin linkitetyn kirjoituksen verran. Jäin tosin käsitykseen, että se oli THL:n yleinen blogi, eikä Partosen oma. Tällöin on ymmärrettävämpää, että sinne ei ole useampia ja laajemmin asiaa käsitteleviä kirjoituksia häneltä tullut.

1. hän on jättänyt jatkuvasti käsittelemättä tätä toista näkökulmaa, 2. hänen argumentit eivät kaikilta osin ole järkeviä (Pohjois-Norja) ja 3. Hän itsekin myöntää teesiensä olevan osin mutuilua.

Samaa mieltä olen myös siitä, että Partonen ei missään nimessä ole jumala, jonka sanaa ei saisi kritisoida. Näistä ylläolevista kohta 1 on ihan perusteltu, kohdasta 2 taas olen hiukkasen erimielinen: vaikka aikavyöhyke ei varmastikaan kaikkea selitä, on sen vaikutuksen poissulkeminen sekin mahdotonta. Tiedän, tämä ei ole se tapa, jolla asioita perustellaan, mutta (myös kohtaan 3 liittyen) tieteen tekijät joutuvat aloittamaan hypoteesistä. Se ei ole sama asia kuin mutuilu, mutta ei myöskään vielä testattu teoria. Siksi pidän asiantuntijan valistuneita arvauksiakin jonkin arvoisina, vaikka ne eivät vielä todeistettuja olekaan.

Esimerkkinä tuo Partosen Pohjois-Norjan vähäisen kaamosmasennuksen johtuminen siitä, että siellä aamut ovat muuta maata valoisampia. Kun ihan kuka tahansa voi selvittää kaamoksen kestävän siellä melkein kaksi kuukautta, on aika perusteltua kyseenalaistaa asiantuntijan esittämä argumentti. Vai oletko tästä esimerkistä eri mieltä?

Näin hatusta tempaistuna kaksi pointtia: kaamoksen aikanakaan ei ole säkkipimeää, joten tuonakin aikana valoisimman hetken ajoittumisella voi olla merkitystä. Toisekseen kaamosmasennuksen kokonaisesiintyvyyten voi vaikuttaa myös se, että kaamoksen molemmin puolin aamuvaloa saadaan myös enemmän. Mutta nämä nyt tosiaan ihan näin hetkessä keksittynä.

Tuo taisi osua siihen ajankohtaan, kun jotkut pyrkivät väittämään meidän pro-kesäaikalaisten luulevan, että kesäaika lisäisi valoa vuorokaudessa... Tuo oli vastaveto siihen. Tai yritti olla.

Nyt muuten metatasot paukkuu. Mutta juu, ymmärsin, hyväksyn, kunhan piruilin.

 

[Andrej]

Timo Partoselle Islanti olisi hyvä tutkimuskohde. Siellä ollaan näemmä saman verran normaaliajan itäpuolella, kuin Suomi olisi kesäaikaan siirryttäessä. Partosen teesien perusteella Islannissa pitäisi olla paljon kaamosmasennusta. No, mikä on totuus? Täysin päinvastainen, Islannissa kaamosmasennusta on hyvin vähän, mitä selitellään mm. geneettisillä syillä.

Ohessa linkki tutkimukseen, jossa asiasta mainitaan: https://www.google.fi/url?sa=t&sour...FjABegQICRAB&usg=AOvVaw2R9KEQa3Yz0GGqPJYMfZz0

Eipähän minulla tähänkään oikeastaan muuta kommentoitavaa ole, kuin se samainen usean tekijän vaikutus asiaan. Soputuminen voi hyvin olla noin pohjoisessa oloissa asuvilla suurikin tekijä. Suomessa pääosa väestöstä on pitkään asunut islantilaisia etelämmässä, joten voi hyvin olla, että kaamoksen sietokyky ei ole ollut väestön evoluutiota yhtä vahvasti ohjaava tekijä.

"Selitellään" muuten on, taas kerran, mielenkiintoisen vähättelevä termi tutkijan hypotesia kuvaamaan.

 

[Sistis]

"Selitellään" muuten on, taas kerran, mielenkiintoisen vähättelevä termi tutkijan hypotesia kuvaamaan.

Kirjoitusvirhe meikäläisellä. Pitäisi olla "selitetään". Ja, nythän kohdistin sen omaa mielipidettäni tukevaan tutkimukseen, joten minulla ei olisi edes mitään mieltä vähätellä tutkijaa. :)

 

[Chambza]

Timo Partoselle Islanti olisi hyvä tutkimuskohde. Siellä ollaan näemmä saman verran normaaliajan itäpuolella, kuin Suomi olisi kesäaikaan siirryttäessä. Partosen teesien perusteella Islannissa pitäisi olla paljon kaamosmasennusta. No, mikä on totuus? Täysin päinvastainen, Islannissa kaamosmasennusta on hyvin vähän, mitä selitellään mm. geneettisillä syillä.

Ohessa linkki tutkimukseen, jossa asiasta mainitaan: https://www.google.fi/url?sa=t&sour...FjABegQICRAB&usg=AOvVaw2R9KEQa3Yz0GGqPJYMfZz0

Tässä viitataan Magnussonin [1] v. 2000 tekemään review-artikkeliin, jossa oli puolestaan kerrattu tutkimustuloksia lähinnä 80- ja 90-luvuilta. Islannin kaamosmasennuslukema oli 3.8 %, Ruotsin 3.9 % ja Suomen 7.1 %. Eli ei ne islantilaisetkaan ihan immuuneja tälle ole. Genetiikan osuutta oli tutkittu kahdessa eri populaatiossa Kanadassa, joiden perimä oli lähes täysin islantilaista, ja näillä kaamosoireita oli selvästi vähemmän kuin muilla saman alueen asukeilla [2, 3]. Kun näistä maista Ruotsi on aikavyöhykkeensä itäreunassa ja Suomi ja Islanti länsireunassa, niin mikäli genetiikka ja sopeutuminen asiaan tosiaan vaikuttaa, kenties islantilaiset saisivat hajurakoa Ruotsiin vaihtamalla aikavyöhykettä "Partosen suuntaan"?

Yritin tänään sukeltaa aihepiiriin tiedelasit päässä, ja kaikkinensa tutkimusta tästä aiheesta on kyllä vähän, ja niin mittarit, tutkimukset kuin tulostenkäsittelykin aika sekavaa. Jotain viitteitä on genetiikan osalta varsinkin noiden islantilaisten osalta, mutta esim. saamelaisten kanssa tuloksia on ristiin rastiin. En tältä pohjalta ole suoraan vakuuttunut, että kellonsiirto olisi kaamosoireiden osalta ratkaisevassa roolissa, vaikka alan asiantuntija tätä mieltä onkin.

Sen sijaan monia muita haittoja liian myöhäisellä ajalla vaikuttaa olevan, esim. USA:sta on aika raflaavia tuloksia, jossa todettiin syöpien keskimääräisen esiintyvyyden kasvavan n. 3-4 % siirryttäessä aikavyöhykkeen keskeltä kohti länsilaitaa [4]. Tuossa paperissa dataa on yli 2 miljoonasta syöpätapauksesta. Jos vaikutus on todellinen ja se olisi Suomessa samaa luokkaa, niin jopa 1000 syöpää vähemmän saataisiin vuosittain siirtymällä Ruotsin aikaan - tai kun kellojen siirtelystä ollaan luopumassa, niin kenties jo pysyvään talviaikaan siirtyminen riittäisi. Kuriositeettina aika mielenkiintoinen detalji oli tutkimus siitä, että sokeilla naisilla rintasyöpää on vähemmän kuin muilla [5].

Jos iltavalo lisää iltavirkkuutta (tälle en löytänyt muuta lähdettä kuin Partosen haastattelut), ja jos iltavirkkuus on yhteydessä huonompiin elintapoihin, mm. vähäisempään liikkumiseen [esim. 6], voisi kyseenalaistaa myös kesäajan vaikutuksen liikuntaa lisäävänä. Näissä asioissa ihmisillä on tapana mennä sen mukaan mikä vaikuttaa ja tuntuu kivalta, mutta unohtaa se, että jos nyt johonkin ihmisen tuntemuksissa voi luottaa, niin yleensä siihen, että kivat asiat ovat epäterveellisiä. Se iltavalon virkistävä vaikutus voi olla positiivinen kokemus, mutta sen kokonaisvaikutus silti terveydelle negatiivinen.

[1] Magnusson A. An overview of epidemiological studies on seasonal affective disorder. Acta Psychiatr Scand. 2000 Mar;101(3):176-84.
[2] Magnusson A, Axelsson J. The prevalence of seasonal affective disorder is low among descendants of Icelandic emigrants in Canada. Arch Gen Psychiatry. 1993;50:947-951.
[3] Axelsson J, Stefansson JG, Magnusson A, Sigvaldason H, Karlsson MM. Seasonal affective disorders: relevance of Icelandic and Icelandic-Canadian evidence to etiologic hypotheses. Can J Psychiatry. 2002;47:153-158.
[4] Gu F, Xu S, Devesa SS, Zhang F, Klerman EB, Graubard BI, Caporaso NE. Longitude Position in a Time Zone and Cancer Risk in the United States. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2017 Aug;26(8):1306-1311.
[5] Flynn-Evans EE, Stevens RG, Tabandeh H, Schernhammer ES, Lockley SW. Total visual blindness is protective against breast cancer. Cancer Causes Control 2009;20:1753–6
[6] Réka Ágnes Haraszti, Gyorgy Purebl, Gyongyver Salavecz, Lydia Poole, Samantha Dockray & Andrew Steptoe (2014) Morningness–eveningness interferes with perceived health, physical activity, diet and stress levels in working women: A cross-sectional study, Chronobiology International, 31:7, 829-837

 

[Sistis]

Jos näin on, niin olen samaa mieltä. En ole hänen blogiinsa tutustunut kuin sen aiemmin linkitetyn kirjoituksen verran. Jäin tosin käsitykseen, että se oli THL:n yleinen blogi, eikä Partosen oma. Tällöin on ymmärrettävämpää, että sinne ei ole useampia ja laajemmin asiaa käsitteleviä kirjoituksia häneltä tullut.

Olen samassa käsityksessä. Blogiin kirjoittaa useampikin ammattilainen. Näkisin kuitenkin, että Partosella olisi ollut useampikin tilaisuus ottaa edes jossain tekstissä kantaa tähän asiaan, mutta hän on sivuuttanut sen täysin. Toivottavasti hän joutui nyt tuossa televisiohaastattelussa tämän kysymyksen pariin.

Näin hatusta tempaistuna kaksi pointtia: kaamoksen aikanakaan ei ole säkkipimeää, joten tuonakin aikana valoisimman hetken ajoittumisella voi olla merkitystä. Toisekseen kaamosmasennuksen kokonaisesiintyvyyten voi vaikuttaa myös se, että kaamoksen molemmin puolin aamuvaloa saadaan myös enemmän. Mutta nämä nyt tosiaan ihan näin hetkessä keksittynä.

Otin tähän nyt Nuorgamin auringonnousun ja -laskun kellonajat, koska ne olivat helposti saatavilla, ja ne ovat suunnilleen samanlaisia kuin Pohjois-Norjassa. Sen verran on tunnustettava, etten alkuun osannut huomioida, että aamu pimenee noin korkealla noinkin kovalla vauhdilla:

Auringon nousu- ja laskuajat Suomessa

Mitä tulee kommenttiisi, niin minusta ratkaisevaa pitäisi olla auringon näkyminen, sillä unitutkijat ovat nimenomaan puhuneet auringon valosta, ja siitä, kuinka tärkeää on saada sitä ennen kello kymmentä. Kaamoksen aikaan aurinko on horisontin alapuolella, eli tilanne karkeasti vastaa auringonnousua edeltäviä tunteja Etelä-Suomessa.

Nuorgamissa täysi kaamos kestää 24.11. klo 12:27 - 17.1. 12:03. Pohjois-Norjan verrokkipaikassa 24.11. klo 11:27 - 17.1. 11:03.

Nuorgamissa ajanjakso, jolloin auringonvaloa ei näe ennen kello kymmentä, on 16.11. - 31.1. Pohjois-Norjan verrokkipaikassa taas 23.11. - 22.1. Erot ovat melko pieniä - ainakin verrattuna kesäajasta luovuttaessa menetettyihin iltapäivän valoisiin tunteihin, jotka ovat pro-normaaliaikaväen mielestä varsin vähäisiä.

Tuo kuvitteellinen verrokkipaikka on siis paikka, jossa aurinko nousee ja laskee kuin Nuorgamissa, mutta paikassa eletään tuntia aiemmassa ajassa.

 

[Mr.Fox]

- - - minusta ratkaisevaa pitäisi olla auringon näkyminen, sillä unitutkijat ovat nimenomaan puhuneet auringon valosta, ja siitä, kuinka tärkeää on saada sitä ennen kello kymmentä. Kaamoksen aikaan aurinko on horisontin alapuolella, eli tilanne karkeasti vastaa auringonnousua edeltäviä tunteja Etelä-Suomessa.

Tämän enempää en halua työntää lusikkaani tähän soppaan!

Pers'tuntumalta sanoisin, että Suomessa aurinko on joka tapauksessa suurimman osan vuodesta näkymättömissä. Ymmärrän oikein hyvin tuon pointin, että jengi haluaa joskus loka-marraskuussa nähdä enemmän auringonvaloa myöhemmin iltapäivällä - so. kannattavat pysyvää kesäaikaa. Mun mielestäni minkäänlainen kellojen siirtely ei kuitenkaan poista niitä pilvilauttoja, joiden takana aurinko kuitenkin lymyilee. Onhan se kaunis ajatus, että pysyvään kesäaikaan siirtymällä kauniit, auringonpaisteiset syysiltapäivät lisääntyisivät. Valitettavasti vain näin ei ole. Loka-marraskuussa tulee kuitenkin vettä/räntää/lunta vaakatasossa, ja se aurinko lymyilee siellä tummien pilvilauttojen takana.

EDIT: tämä ei nyt ollut mitenkään sulle henkilökohtaisesti hyvä @Sistis - vaikka viestiäsi lainasinkin. Olit vain niin sopivasti maininnut tuon "auringon näkymisen". Mulle tuli vain heti mieleeni siitä, että onko sillä suuren suurta eroa, jos aurinko on horisontin alapuolella tai pilvimassojen takana.

Eikö joku sellainen kuvakin ollut, jossa Suomi on jaettuna kahtia (A ja B) Napapiirin korkeudelta?
Teksti meni suunnilleen näin: "In the winter the sun is... A) below the horizon B) behind the clouds".