Ensialkuun isot kiitokset! Tämä viesti oli todella mielenkiintoinen, ja sisälsi paljon hyvää informaatiota aiheesta.
En tältä pohjalta ole suoraan vakuuttunut, että kellonsiirto olisi kaamosoireiden osalta ratkaisevassa roolissa, vaikka alan asiantuntija tätä mieltä onkin.
Veikkaisin tämän perusteella, että aikavyöhykkeellä on mahdollisesti joissain tapauksissa pieni vaikutus, mutta kokonaiskuvassa sen merkitys olisi varsin vähäinen.
Sen sijaan monia muita haittoja liian myöhäisellä ajalla vaikuttaa olevan, esim. USA:sta on aika raflaavia tuloksia, jossa todettiin syöpien keskimääräisen esiintyvyyden kasvavan n. 3-4 % siirryttäessä aikavyöhykkeen keskeltä kohti länsilaitaa [4]. Tuossa paperissa dataa on yli 2 miljoonasta syöpätapauksesta. Jos vaikutus on todellinen ja se olisi Suomessa samaa luokkaa, niin jopa 1000 syöpää vähemmän saataisiin vuosittain siirtymällä Ruotsin aikaan - tai kun kellojen siirtelystä ollaan luopumassa, niin kenties jo pysyvään talviaikaan siirtyminen riittäisi.
Tämä olikin mielenkiintoinen tieto, joka kyllä puhuu normaaliajan puolesta - ainakin teoriassa. Oliko artikkelissa pohdittu syitä tälle? Tai oliko tässä tutkittu esimerkiksi elintason, elämäntapojen tai väestön ikäjakauman vaikutuksia? Oliko näissä parametreissa esimerkiksi eroa tutkimuksen kohteina olleissa osavaltioissa? Tai oliko vastaavasti tutkittu, olisiko muissa sairauksissa vastaavaa tai päinvastaista korrelaatiota havaittavissa?
Kuriositeettina aika mielenkiintoinen detalji oli tutkimus siitä, että sokeilla naisilla rintasyöpää on vähemmän kuin muilla [5].
Mielenkiintoista tosiaan. Veikkaisin näin äkkiseltään, että sokeilla elämäntavoissa on joku merkittävä ero, mikä selittää asian.
Jos iltavalo lisää iltavirkkuutta (tälle en löytänyt muuta lähdettä kuin Partosen haastattelut), ja jos iltavirkkuus on yhteydessä huonompiin elintapoihin, mm. vähäisempään liikkumiseen [esim. 6], voisi kyseenalaistaa myös kesäajan vaikutuksen liikuntaa lisäävänä. Näissä asioissa ihmisillä on tapana mennä sen mukaan mikä vaikuttaa ja tuntuu kivalta, mutta unohtaa se, että jos nyt johonkin ihmisen tuntemuksissa voi luottaa, niin yleensä siihen, että kivat asiat ovat epäterveellisiä. Se iltavalon virkistävä vaikutus voi olla positiivinen kokemus, mutta sen kokonaisvaikutus silti terveydelle negatiivinen.
Tämäkin oli hyvä pointti. Onhan se totta, että iltavalo saattaa johtaa myös epäterveellisten aktiviteettien pariin, ja vaikka itse edustankin sitä ryhmää, joka kokee terveellisen liikunnan ja retkeilyn omakseen, on tuo toinen puoli silti olemassa.
Itse löysin artikkelin, jonka mukaan joka kahdeksas suomalainen olisi iltavirkku. Ja iltavirkkuus on tosiaan yhteydessä epäterveellisiin elämäntapoihin, sillä artikkelin mukaan "iltavirkku usein menee nukkumaan myöhemmin, herää väsyneenä töihin, ja juo enemmän alkoholia ja tupakoi saadakseen elämäänsä lohtua".
Kesäaika voi olla iltavirkuille hankala, mutta en ihan suoraan löytänyt mainintaa, että kesäaika lisäisi iltavirkkuutta. Timo Partonenkin on puhunut, että iltavirkkuus on ihmisen ominaisuus, johon ei suoraan voi vaikuttaa.
Asialla on toki kääntöpuoli. Jos 1/8 ihmisistä on iltavirkkuja, niin 7/8 ei kuitenkaan ole. Miten tämä kesä- tai normaaliaika -dilemma näkyy sitten enemmistön elämässä? Nämä ovat aina hankalia kysymyksiä.
Joka tapauksessa viestisi pisti ajattelemaan, ja saatan nyt pitää normaaliaikaa taas piirun verran parempana kuin eilen. Kesäaika on kuitenkin edelleen se valintani, mutta pystyn varmaan elämään normaaliajankin kanssa.