Eli tulkitsenko oikein, että tämä on sinusta mutuilua, mutta Partosen pohdinnat aamuisen valon lisäämisen vaikutuksista eivät?
Lähteenä:
Epäterveelliselle kesäajalle on hyvä vaihtoehto: siirretään Suomi toiselle aikavyöhykkeelle | THL-blogi
Eli tuon tutkimuksen lopputulos näyttää tältä:
"...the introduction of additional daylight saving measures could yield worthwhile public health benefits."
On vaikea ennakolta tietää, olisiko aikavyöhykkeen vaihtamisella myönteisiä vaikutuksia terveydelle. Se on kuitenkin mahdollista, sillä Pohjois-Norjassa kaamosoireilevia on yllättävän vähän.
Tarkoitin vain ja ainoastaan ettei tuo esille tuomasi tutkimus kumoa hirveästi mitään.Eli tulkitsenko oikein,
Tarkoitin vain ja ainoastaan ettei tuo esille tuomasi tutkimus kumoa hirveästi mitään.
Niille nurkille, juu.Ihan vain selvennykseksi, mihin asetat tuon "(normi)työajan päättymisen"? Kello 15, 16, 17?
Trafi.fi - Katsastus [Linkki Trafin sivujen katsastustilastoihin]miksi Toyota on Suomessa niin suosittu auto.
Määkin tulen vielä näin sivusta kolmanneksi yhtämieliseksi tähän. Loppujen lopuksi kuitenkin kaikki valitsee puolensa ihan oman tarpeensa mukaan.Mutta olemme varmaan molemmat yhtä mieltä siitä, että on olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että molemmilla vaihtoehdoilla on hyviä ja huonoja puolia?
Tuo +/- X.30 on vielä suht yleistä, mutta tässä ketjussa aiemmin tuli esille semmoinen hämmästyttävä aikavyöhyke Australian Euclan saarella kuin UTC +8.45.Ehdotan pian, että siirrytään ns. välimallin aikaan, niin ei kukaan pahota mieltään. Kelloja puoli tuntia talviaikaan päin. Sri Lankassa on ainakin käytössä tuollainen mielenkiintoinen puolituntinen. En edes tiennyt että niin voi olla, ja hämmästyin asiaa kun matkustin sinne.
Nyt en oikein ymmärrä. Väitit, että tunnin merkitys olisi siinä, että tuleeko pimeä työajan päättyessä vaiko työmatkalla/kotona, mutta kuten jo totesin, normaaliajassa aurinko laskisi Tampereellakin yli kahden kuukauden ajan ennen klo 16:tta. Miksi siis pimeä ei haittaisi työntekoa iltapäivällä, jos se kerran on kuitenkin haitallista aamulla?Niille nurkille, juu.
Sweet grandmother's spatula!Nyt en oikein ymmärrä. Väitit, että tunnin merkitys olisi siinä, että tuleeko pimeä työajan päättyessä vaiko työmatkalla/kotona, mutta kuten jo totesin, normaaliajassa aurinko laskisi Tampereellakin yli kahden kuukauden ajan ennen klo 16:tta. Miksi siis pimeä ei haittaisi työntekoa iltapäivällä, jos se kerran on kuitenkin haitallista aamulla?
Totta tosiaan. Itse asiassa, kun otetaan tuo huomioon, Tampereen leveyspiirillä hämärän ja valoisan työskentelyajan yhteenlaskettu määrä on pienimilläänkin lähes kahdeksan tuntia. Eli ajoittamalla työaika sopivasti ei edes ole mitään ongelmaa, että tarvitsisi työskennellä pimeässä kummassakaan päässä työpäivää. Pohjoisempana joutuvat miettimään, ottavatko pimeän alkuun vai loppuun, mutta jätetään se heidän huolekseen.Nyt sää, hei, unohdat porvarillisen hämärän. 42 minuuttia tehokasta aikaa painaa hirveellä sykkeellä auringonlaskun jälkeen ja oksoviidare toisinpäin ennen nousua.
Ja nämä vaikutukset varmasti ovat vielä yksilöllisiä... esim. itse nautin eilen illalla ulkona kun oli pimeää, lämmintä ja kosteaa. Ts. kaikki eivät kaipaa sitä auringonpaistetta ulkoiluunsa.Mutta olemme varmaan molemmat yhtä mieltä siitä, että on olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että molemmilla vaihtoehdoilla on hyviä ja huonoja puolia?
Isoin kritiikkini Partosen suuntaan tulee kahdesta asiasta: 1. lausunnoissaan hän ei käsittele tämän iltapäivävalon ja lisääntyneen liikunnan merkitystä lainkaan, ja 2. Hänen johtopäätöksensä esimerkiksi Pohjois-Norjan kaamosmasennuksen vähäisyyden syistä vaikuttavat jo maalaisjärjellä ajateltuna virheellisiltä.
Voin kertoa Partoselle, että kesällä ei tule hämärä, vaikka aurinko laskeekin.
Ja nämä vaikutukset varmasti ovat vielä yksilöllisiä... esim. itse nautin eilen illalla ulkona kun oli pimeää, lämmintä ja kosteaa. Ts. kaikki eivät kaipaa sitä auringonpaistetta ulkoiluunsa.
Joka tapauksessa sitä pimeää on talvella tuntitolkulla vaikka kesäaika jäisikin pysyväksi, ainoa käytännön ero on että parisen kuukautta olisi edes teoriassa mahdollista nähdä valoa myös päivätyössäkävijöiden toimesta töiden jälkeen.Yksilöllisiä kyllä. Enkä minäkään pimeää vihaa, vaan pidän siitä. Liikun myös ulkona pimeässä. Tykkään esimerkiksi talvisina pakkasiltoina kävellä syrjäisemmälle paikalle pois katuvalojen luota, jolloin on mukavaa tuijottaa tähtitaivasta.
Mutta vielä enemmän pidän valosta, ja valoisassa liikkuminen on niin henkisen kuin fyysisen hyvinvointini kannalta erittäin tärkeää. Siksi olen ottanut tämän keskustelun niin vakavasti. Tunnen melkein tulevani petetyksi, kun valtakunnan puoliviralliset auktoriteetit tuntuvat sivuuttavan tämän näkökulman kokonaan ja yrittävät paukuttaa päähäni, kuinka voin paremmin silloin jos valo lisääntyy aamulla, jolloin en voi nauttia siitä yhtään.
Joka tapauksessa sitä pimeää on talvella tuntitolkulla vaikka kesäaika jäisikin pysyväksi, ainoa käytännön ero on että parisen kuukautta olisi edes teoriassa mahdollista nähdä valoa myös päivätyössäkävijöiden toimesta töiden jälkeen.
Minä taas kuulun niihin ihmisiin, joille valo aamulla on tärkeämpää kuin illalla. Töihin meneminen on vähän siedettävämpää, kun ulkona on jo valoisaa niin ei tunnu kuin olisi joutunut sydänyöllä heräämään vaan ihan järkevään aikaan. Ja normaaliaika lisää juuri tätä tärkeää aamuvaloa keväällä ja syksyllä. Myös koululaisten näkökulmasta valoisat aamut ovat iltoja arvokkaampia juuri samasta syystä.Joka tapauksessa sitä pimeää on talvella tuntitolkulla vaikka kesäaika jäisikin pysyväksi, ainoa käytännön ero on että parisen kuukautta olisi edes teoriassa mahdollista nähdä valoa myös päivätyössäkävijöiden toimesta töiden jälkeen.
Helppo ratkaisu. Pidetään nykyinen järjestely, niin keväällä ja syksyllä valoisaa iltaa kaipaavat saavat ne ja talvisin on aamulla valoisampaa.
Tähän on kaksi todennäköistä syytä: asiaa ei ole häneltä haastatteluissa kysytty, tai toimittaja ei ole nähnyt asiaa tarpeelliseksi lopullisessa jutussa käsitellä. Kolmaskin vaihtoehto aiemmin oli mielessäni, eli se, että Partonen ei liikunnan vaikutusta tai sen määrän muuttumista puheena olevassa asiassa tunne, ja siksi ei ole sitä kommentoinut. Tuon blogikirjoituksen perusteella kaiketi tämä vaihtoehto on pois suljettu, joten Partonen siis pitänee liikunnan lisääntymisen hyötyjä aamun valoisuuden hyötyjä pienempinä.Minä en ole nähnyt Partoselta yhtään kannanottoa, jossa hän puntaroisi eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Kun hän puhuu normaaliajan hyödyistä, hän käyttää argumenttina juuri tuon aamuvalon lisääntymistä, muttei ota yhtään kantaa tähän ulkoiluun.
Minä en välitä siitä, miten ihmiset vain omaan elämäänsä vaikuttavat päätökset tekevät. En esimerkiksi kiellä ketään hoitamasta itseään homeopatialla. Lähimmäisiin, saati koko kansakuntaan, liittyviä päätöksiä kuitenkin vaadin tekemään asiantuntijoiden parhaaseen tietoon perustuen. Mutta kuten sanottua, näinhän eivät kaikki asiaa näe.Kyllä. Olen tyytyväinen siihen, että myös muitakin näkökulmia on otettu esiin.
Vielä on sekin vaihtoehto, että toimittajat eivät osaa kysyä oikeita asioita. Partosen kompetenssia tai tieteellistä integriteettiä tämä ei vähennä.En ole kiistänyt Partosen kompetenssia, vaan kritisoinut hänen tapaansa tarkastella asiaa vain yhdestä suunnasta. Vika on joko tarkastelussa, tai sitten siinä, miten hän esittää asiat. Jos luet julkista keskustelua, niin tästä yksipuolisuudesta ovat muutkin ryhtyneet esittämään kritiikkiä.
Tästä olemme puhuneet aiemminkin. Oma näkemyksenihän oli silloin ja on yhä, että kritisoida saa, mutta asiantuntijan näkemyksellä on asiantuntemuksen tuoma painoarvo. Sinulla ja minulla vain maallikon oma fiilis.Minusta julkisesti esiintyvän tutkijan mielipiteitä saa kritisoida, jos tähän on perusteita.
Enpä kai tuollaista ole väittänytkään. Sen sijaan vaikkapa tuo viesti 572 on esimerkki aika tiedevastaisesta tekstistä. Ymmärrän, tietysti, että et sitä tosissasi kirjoittanut, mutta niinhän se on kuin siinä seisoo. Etkä, tietysti, ole pahimmasta päästä tässä, mutta kun jotenkin olen aiemmin sinua tieteelliseen metodiin luottavana pitänyt, niin sillä hiukkasen ihmetyttää.Minä en kuitenkaan ole missään yhteydessä ainakaan tietoisesti tehnyt tulkintoja, että "jos Partonen on tätä mieltä, niin silloin hän pitää varmaan tätä vielä parempana". Jos olen, niin osoita tämä, niin voin korjata viestejäni ja tunnustaa virheeni.
Nämä vastaukset nyt vähän viivästyvät, kun tässä on kaikkea muutakin touhua. Sorry Sistis.
Tähän on kaksi todennäköistä syytä: asiaa ei ole häneltä haastatteluissa kysytty, tai toimittaja ei ole nähnyt asiaa tarpeelliseksi lopullisessa jutussa käsitellä. Kolmaskin vaihtoehto aiemmin oli mielessäni, eli se, että Partonen ei liikunnan vaikutusta tai sen määrän muuttumista puheena olevassa asiassa tunne, ja siksi ei ole sitä kommentoinut. Tuon blogikirjoituksen perusteella kaiketi tämä vaihtoehto on pois suljettu, joten Partonen siis pitänee liikunnan lisääntymisen hyötyjä aamun valoisuuden hyötyjä pienempinä.
Minä en välitä siitä, miten ihmiset vain omaan elämäänsä vaikuttavat päätökset tekevät. En esimerkiksi kiellä ketään hoitamasta itseään homeopatialla. Lähimmäisiin, saati koko kansakuntaan, liittyviä päätöksiä kuitenkin vaadin tekemään asiantuntijoiden parhaaseen tietoon perustuen. Mutta kuten sanottua, näinhän eivät kaikki asiaa näe.
Tässä puheena olevassa asiassa tutkimustieto on toki ohkaista, mutta asiantuntijan valistunut arvio omassa rankingissani hakkaa mutuilun aika lailla selkeästi.
Vielä on sekin vaihtoehto, että toimittajat eivät osaa kysyä oikeita asioita. Partosen kompetenssia tai tieteellistä integriteettiä tämä ei vähennä.
Tästä olemme puhuneet aiemminkin. Oma näkemyksenihän oli silloin ja on yhä, että kritisoida saa, mutta asiantuntijan näkemyksellä on asiantuntemuksen tuoma painoarvo. Sinulla ja minulla vain maallikon oma fiilis.
Enpä kai tuollaista ole väittänytkään. Sen sijaan vaikkapa tuo viesti 572 on esimerkki aika tiedevastaisesta tekstistä. Ymmärrän, tietysti, että et sitä tosissasi kirjoittanut, mutta niinhän se on kuin siinä seisoo. Etkä, tietysti, ole pahimmasta päästä tässä, mutta kun jotenkin olen aiemmin sinua tieteelliseen metodiin luottavana pitänyt, niin sillä hiukkasen ihmetyttää.
Minkähän takia maailman valtiot eivät käytä "normaaliaikaansa" läntisempää aikaa? Moni maa käyttää kyllä itäisempää, jolloin aurinko on korkeimmillaan puolen päivän jälkeen.Toistaiseksi tieteellisiä todisteita on esitetty lähinnä läntisempien aikavyöhykkeiden käytön puolesta: siis ”normaaliajan” tai Keski-Euroopan ajan.
Ruotsille voisi helposti siirtyä UTC+2:een ja Suomelle puolestaan UTC+3 ei olisi sen kummempi juttu kuin islantilaisille UTC+0:n käyttö.
Lupaan lukea tuon paremmalla ajalla, mutta sitä ennen tartun aiheeseen vain tämän viestisi kautta, johon en aikaisemmin jaksanut puuttua:Mielenkiinnosta kuulisin kommentit tähän kunnioitetuilta vastaväittelijöiltäni,
Minua huvittaa tuossa Partosen teoriassa se, että kaamos kestää esimerkiksi Suomen Lapin pohjoisosissa hieman yli 50 vuorokautta, ja Norjassa suunnillen saman verran. On näemmä hirvittävän merkittävä vaikutus sillä, alkaako tämä melkein kaksi kuukautta kestävä pimeä jakso "kello 12 vai kello 13"...