En viitsi omaa ketjua avata, koska liippaa niin lähelle tätä aihetta, mutta jatkan USA:n mellakkaketjussa olevaa keskustelua täällä. Siirtäköön
@Moderaattorit ketjun oikeaan osioon ja mielellään vielä nuo viestitkin tänne, ettei kenellekään tule paha mieli.
Esim tuosta lähtien voisi aloittaa:
BLM- ja MAGA-protestien vertailu tuntuu tämänhetkisessä yhteydessä vähän turhan yksinkertaiselta, vaikka molemmat ovat toki poliittisia liikkeitä ja niiden tuki tulee pääosin eri puolilta käytävää. Kuitenkin toinen perustuu yhden asiakysymyksen edistämiseen eli kannatusta voi olla ja oli kesällä...
keskustelu.jatkoaika.com
Kyse on siis kommunismi vs kapitalismi -akselista. Kuten olen useampaan kertaan todennutkin, niin ei ole olemassa mitään yksittäistä muuttujaa, joka kertoisi että onko vallitseva järjestelmä kapitalistinen vai kommunistinen, vaan sen kysymyksen määrittävät useat tekijät ja lopputulos on sitten jonkunlainen kokonaisarvio. Sen takia onkin tärkeää ymmärtää että mikä tekee jostain asiasta kommunismia eikä vain hysteerisesti pelätä leimaa ja koittaa valkopestä ettei mikään hyväksi koettu ole kommunismiä.
Vaikka kapitalismi on AIVAN ylivertainen tapa tuottaa hyvinvointia maailmaan, niin ei kommunismi ei ole mikään läpeensä paha ideologia vaan esim yhteisomistus on hyvinkin järkeä tapa hoitaa monia tarpeita (esim tiet ja infra). Kommunismin toteuttamisessa on kuitenkin ilmeiset vaaransa, joten on ymmärrettävä syy-seuraus -suhteet ja riippuvuudet mitä siitä seuraa. Lievimmillään ne ovat hyvinvoinnin väheneminen heikomman talouskehityksen muodossa, mutta ei ne keksitysleiritkään kivoja ole kun ahneet ihmiset haluavat itsekkäästi säilyttää omaisuutensa ja henkensä.
Kommunismin wiki-määritelmä on "Kommunismi on sosiaalis-taloudellinen tai poliittinen järjestelmä, joka ajaa luokatonta, tasa-arvoista ja yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntamallia. "
Jos lähdetään ihan siitä, että aatteen oppikirjamääritelmää ei ole koskaan tässä maailmassa yritetty. Täydellinen yhteisomistus tarkoittaisi, että yksityisomistusta ei olisi olemassa, vaan kaikki olisi yhteistä. Jokaiselle tarpeen mukaan. Eihän siinä olisi mitään ongelmaa jos mistään ei olisi pulaa, että kaikki olisi yhteistä.
Samaan hengen vetoon on sanottava, ettei missään ole myöskään harjoitettu puhdasoppista kapitalismia, vaan kaikki maailman historialliset yhteiskunnat ovat sekatalouksia. Myönnän että wiki-määritelmässä on tuo sana "enimmiltä osin", mutta se on varsin tulkinnallinen.
"Kapitalismi on
talousjärjestelmä[1], jossa
omaisuus ja sen tuotantovälineet ovat
enimmiltä osin yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa eivätkä valtion omistuksessa ja hallinnassa "
Koska tulkinta, että kaikki maailman talousjärjestelmät ovat sekatalouksia on varsin nollatasoinen, niin kysymystä pitää tarkastella paljon tarkemmin. Varsin hyvä lähtkökohta ajattelumallille on, että kun kommunismissa kaikki omaisuus on yhteistä, niin veroaste on silloin 100%, kun taas puhtaassa kapitalismissa kaikki omaisuus on yksityistä, jolloin veroaste on 0%. Tästä päästään jo ihan järkevään johtopäätökseen, että veroaste kertoo miten kommunistisesta maasta on kyse.
Wikipediasta löytyy vähintään suuntaan antava tilasto, joka osoittaa että Suomi on siellä aivan kärjessä ja toisesta päästä löytyy Arabiemiraatit ja Kuwaitit. Mielenkiintoista on huomata, että Venezuela on siellä leppoisesti puolen välin tietämillä, mutta Kuuba on varsin korkealla. Pohjois-Korea puuttuu listasta. USA 25%, Singapore 15%.
en.wikipedia.org
On muuten hauska huomata, että siinä missä markkinatalouden paradoksi on siinä, että vapaat markkinat tarvitsevat säätelyä, niin yhtälainen paradoksi on, että järjestelmä joka pyrkii tuottamaan tasa-arvoisen luokkayhteiskunnan ovat lopputuloksiltaan olleet historian saatossa sekä taloudellisesti että ihmisoikeuksien suhteen ehkäpä kaikkein epätasa-arvoimpia ja epäinhimillisimpiä.
Kuitenkaan asia ei ihan näin yksinkertainen vielä ole. Usein sosialismin määritelmänä on, että valtio
hallitsee tuotantotekijöitä, eli omistus ei ole se oleellisin asia. Kommunismin määritelmä täyttää myös silloin kun maa esim lainsäädännön avulla kontrolloi niin yrityksiä niin tarkasti, että ne "tuottavat tasa-arvoa", eivätkä voittoa omistajilleen, vaikkei valtio niitä teknisesti ottaen omistaisikaan. Tästä voidaan johtaa, että mitä säädellympi yhteiskunta on, niin sitä kommunistisempi se myöskin on.