Kapitalismi – hidaste vai edellytys ihmiskunnan kehitykselle?

  • 55 044
  • 504

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Tässäpä olisi myös arvio tuoreesta kirjasta joka olisi mielenkiintoista lukea. Rahan "repiminen taikaseinästä" ei ole pelkästään vasemmistolaisten oikeus?

Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta kirjalta, tosin tuon arvion pohjalta ei välttämättä mene lukulistalle eli kun siinä sanotaan, että olisi voinut ottaa kirjaan mukaan myös vastakkaisia näkemyksiä.

Rahan luominen "tyhjästä" ei ole uutta eikä myöskään pankkien yksinoikeus, vaan minäkin voin luoda rahaa tyhjästä. Sinä tuot minulle säkillisen perunoita ja minä maksan sen kirjoittamalla sinulle lapun, että "tällä lapulla saa Euro71:ltä säkillisen perunoita." - kas, näin on syntynyt uusi seteliraha ja uusi valuutta. Sinä voit käydä hakemassa joltain muulta jotain mitä tarvitset, annat lapun kaverille, ja aikanaan joku ketjusta tulee koputtamaan ovelleni, näyttää lappua ja pyytää minulta säkillistä perunoita. Se, että hyväksytkö sinä tuon maksuvälineeksi on mutkikkaampi juttu, sekä se, että pystytkö maksamaan tuolla lapulla omia ostoksiasi (eli joku toinen luottaa siihen, että lapulla tosiaan saa minulta perunasäkin kun tulee hakemaan).

Rahassa yksi keskeisimpiä tekijöitä on luottamus. Jos luottamus katoaa, katoaa myös rahalta arvo. Siksi rahaa valmistavat laitokset pyrkivät pitämään tästä luottamuksesta kiinni: se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että institutionaalisesti huolehditaan siitä, että velat tulevat maksetuksi.

Kun minä teen työnantajalle työtä, työnantaja on minulle velkaa tuon työsuorituksen verran. Hän kuittaa velkansa antamalla minulle velkakirjan: rahaa. Se, että minä hyväksyn tuon velkakirjan maksuksi, johtuu siitä, että luotan siihen, että tuolla velkakirjalla saan lähikaupasta ruokaa ja Netflixistä katsottavaa. Jos en luota siihen, haluan maksun jollain toisella tavalla.

Se, että rahan määrä ei ole enää sidoksissa reaaliomaisuuteen on myös vanhempi juttu eikä siis mikään uusi ilmiö. Kyse on pääsääntöisesti sekä aineettoman omaisuuden (immaterial property) osuuden kasvusta kaupankäynnistä, että myös palvelujen osuuden kasvusta. Rahaa siis liikkuu markkinoilla enemmän kuin mitä on reaaliomaisuutta. Tällä on sellaisia vaikutuksia, että talous omalla tavallaan kiikkuu ilmassa, eli jos tulee isompia myllerryksiä (eli vaikkapa aineettoman omaisuuden tai palvelun arvo romahtaa), niin katetta ei löydy.
 

Reilu 40 miljardin dollarin palkkio voi olla kohta Muskin. Melkein puolet Suomen valtion vuoden budjetista. Jossain vaiheessa tämä miljardöörien jatkuva ja älyttömän nopea rikastuminen tulee tiensä päähän tavalla tai toisella.
 

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL

Reilu 40 miljardin dollarin palkkio voi olla kohta Muskin. Melkein puolet Suomen valtion vuoden budjetista. Jossain vaiheessa tämä miljardöörien jatkuva ja älyttömän nopea rikastuminen tulee tiensä päähän tavalla tai toisella.
Mutta eikö se Musk hävitellyt jo noin 100 miljardia kun osti Twitterin ja nimesi sen X:ksi? Eli ei kai se pöhköily suoraan tee sinusta rikkaampaa.
 

Kampitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Wild, Avalanche
Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta kirjalta, tosin tuon arvion pohjalta ei välttämättä mene lukulistalle eli kun siinä sanotaan, että olisi voinut ottaa kirjaan mukaan myös vastakkaisia näkemyksiä.

Rahan luominen "tyhjästä" ei ole uutta eikä myöskään pankkien yksinoikeus, vaan minäkin voin luoda rahaa tyhjästä. Sinä tuot minulle säkillisen perunoita ja minä maksan sen kirjoittamalla sinulle lapun, että "tällä lapulla saa Euro71:ltä säkillisen perunoita." - kas, näin on syntynyt uusi seteliraha ja uusi valuutta. Sinä voit käydä hakemassa joltain muulta jotain mitä tarvitset, annat lapun kaverille, ja aikanaan joku ketjusta tulee koputtamaan ovelleni, näyttää lappua ja pyytää minulta säkillistä perunoita. Se, että hyväksytkö sinä tuon maksuvälineeksi on mutkikkaampi juttu, sekä se, että pystytkö maksamaan tuolla lapulla omia ostoksiasi (eli joku toinen luottaa siihen, että lapulla tosiaan saa minulta perunasäkin kun tulee hakemaan).

Rahassa yksi keskeisimpiä tekijöitä on luottamus. Jos luottamus katoaa, katoaa myös rahalta arvo. Siksi rahaa valmistavat laitokset pyrkivät pitämään tästä luottamuksesta kiinni: se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että institutionaalisesti huolehditaan siitä, että velat tulevat maksetuksi.

Kun minä teen työnantajalle työtä, työnantaja on minulle velkaa tuon työsuorituksen verran. Hän kuittaa velkansa antamalla minulle velkakirjan: rahaa. Se, että minä hyväksyn tuon velkakirjan maksuksi, johtuu siitä, että luotan siihen, että tuolla velkakirjalla saan lähikaupasta ruokaa ja Netflixistä katsottavaa. Jos en luota siihen, haluan maksun jollain toisella tavalla.

Se, että rahan määrä ei ole enää sidoksissa reaaliomaisuuteen on myös vanhempi juttu eikä siis mikään uusi ilmiö. Kyse on pääsääntöisesti sekä aineettoman omaisuuden (immaterial property) osuuden kasvusta kaupankäynnistä, että myös palvelujen osuuden kasvusta. Rahaa siis liikkuu markkinoilla enemmän kuin mitä on reaaliomaisuutta. Tällä on sellaisia vaikutuksia, että talous omalla tavallaan kiikkuu ilmassa, eli jos tulee isompia myllerryksiä (eli vaikkapa aineettoman omaisuuden tai palvelun arvo romahtaa), niin katetta ei löydy.
Eikö tuo nyt kuitenkin ole ennemmin Euro71 perunaoptio? Jotta kyseessä voisi olla raha, tulisi sen hyväksyttävyys vaihdannan välineeksi olla laajempi. Palaamme siis jälleen siihen luottamukseen jonka toitkin esiin. Samasta syystä myös Bitcoinin määrittely on vähän vaikeaa, sillä ei se kovin tehokas vaihdannan väline ole. Eri kansalliset valuutat maailmassa täyttävät rahan määritelmän, eli jopa näitä harvinaisempia kyllä saa laajalti vaihdettua, vaikka näissä pieni kurssiriski onkin. Sinun perunaoption vaihdettavuus vertautuu lähinnä tavanomaiseen vaihdantaan, jossa halutessaan option voi vaihtaa johonkin, jos molempien intressit kohtaa, mutta ei se vielä yleinen maksuväline ole. Samoin kuin velkakirja, arvopapereita ovat velkakirjat. Vaihdantaan toki käydään niilläkin, mutta eivät ne rahaa ole.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Eikö tuo nyt kuitenkin ole ennemmin Euro71 perunaoptio?
Heheh, omalla tavallaan kyllä. Kun perunan tilalle vaihtaa kullan ja hopean, huomaa varmasti, että skenaario vastaa sitä, kun keskiajalla kultaa tuotiin säilytettäväksi ja siitä sai itselleen talletuskirjan. Talletuskirjoista tuli vaihtokelpoista valuuttaa. Toisaalta kultaa säilyttäneet huomasivat, että kaikki eivät tulleet hakemaan kultaansa takaisin yhtä aikaa, joten he alkoivat tehdä varastoidulla kullalla bisnestä myöntämällä sitä velkakirjaa vastaan velaksi.

Jotta kyseessä voisi olla raha, tulisi sen hyväksyttävyys vaihdannan välineeksi olla laajempi.
Kyllä, kuten sanoin:

Se, että hyväksytkö sinä tuon maksuvälineeksi on mutkikkaampi juttu, sekä se, että pystytkö maksamaan tuolla lapulla omia ostoksiasi (eli joku toinen luottaa siihen, että lapulla tosiaan saa minulta perunasäkin kun tulee hakemaan).
Eli rahan tekeminen "taikaseinästä" voi osoittautua katteettomaksi lupaukseksi eikä sillä olekaan arvoa. Tämän asian kanssa tuskailevat myös erilaiset instituutiot luodessaan uusia maksun välineitä.

Palaamme siis jälleen siihen luottamukseen jonka toitkin esiin.
Juuri näin.

Samasta syystä myös Bitcoinin määrittely on vähän vaikeaa, sillä ei se kovin tehokas vaihdannan väline ole.
Näen Bitcoinin enemmän kullan tai timanttien kaltaisena hyödykkeenä: se on tarpeeksi harvinainen "jalometalli" tai "korukivi" toimiakseen välitysvälineenä. Kullalla ja timantilla ei aikanaan ollut juuri käytännön arvoa, molempia käytettiin koruissa. Kullan ehdoton etu on se, että alkeellisemmillakin välineillä sitä voi paitsi pilkkoa, myös sulattaa yhteen: eli kullasta sai tehtyä sen kokoisen "kolikon" kuin tarvittiin. Lisäksi se on korroosionkestävää eli säilyy kierrossa tavattoman pitkiä aikoja. Timantin ongelma on se, että sitä ei voi yhdistää, vaikka sen voi pilkkoa. Bitcoinille ei oikein voi tehdä kumpaakaan.

Eri kansalliset valuutat maailmassa täyttävät rahan määritelmän, eli jopa näitä harvinaisempia kyllä saa laajalti vaihdettua, vaikka näissä pieni kurssiriski onkin. Sinun perunaoption vaihdettavuus vertautuu lähinnä tavanomaiseen vaihdantaan, jossa halutessaan option voi vaihtaa johonkin, jos molempien intressit kohtaa, mutta ei se vielä yleinen maksuväline ole. Samoin kuin velkakirja, arvopapereita ovat velkakirjat. Vaihdantaan toki käydään niilläkin, mutta eivät ne rahaa ole.
Jeps, "perunatalletuskirjan" käyttöä maksuvälineenä rajoittaisi nyt se, että (a) sinä et välttämättä hyväksyisi sitä maksuvälineeksi, ja (b) vaikka sinä hyväksyisit, muut eivät. Samat ongelmat olivat aikanaan noiden kullan talletuskirjojen kanssa, tarvittiin oma prosessinsa ennen kuin luottamus niitä kohtaan oli riittävä, että ne toimivat maksuvälineenä. Silloinkin tilanne oli se, että ne eivät välttämättä kelvanneet maksuvälineeksi kaikkialla, vaan paikallisesti esimerkiksi Venetsiassa tai Firenzessä, jossa kullan tallettaja toimi. Siis ihan kuin nykyäänkin, valuutta ei välttämättä ole universaali, vaan vaikkapa eurot pitää vaihtaa paikalliseen valuuttaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös