Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta kirjalta, tosin tuon arvion pohjalta ei välttämättä mene lukulistalle eli kun siinä sanotaan, että olisi voinut ottaa kirjaan mukaan myös vastakkaisia näkemyksiä.Tässäpä olisi myös arvio tuoreesta kirjasta joka olisi mielenkiintoista lukea. Rahan "repiminen taikaseinästä" ei ole pelkästään vasemmistolaisten oikeus?
Kirja-arvio: Näin pankit taikovat rahaa tyhjästä – riittävätkö varat jos pahin tapahtuu?
Tietokirjailija Hannu Sokala aloittaa uusimman kirjansa ihmettelemällä, kuinka raha ilmaantuu maailmaan tyhjästäwww.mtvuutiset.fi
Rahan luominen "tyhjästä" ei ole uutta eikä myöskään pankkien yksinoikeus, vaan minäkin voin luoda rahaa tyhjästä. Sinä tuot minulle säkillisen perunoita ja minä maksan sen kirjoittamalla sinulle lapun, että "tällä lapulla saa Euro71:ltä säkillisen perunoita." - kas, näin on syntynyt uusi seteliraha ja uusi valuutta. Sinä voit käydä hakemassa joltain muulta jotain mitä tarvitset, annat lapun kaverille, ja aikanaan joku ketjusta tulee koputtamaan ovelleni, näyttää lappua ja pyytää minulta säkillistä perunoita. Se, että hyväksytkö sinä tuon maksuvälineeksi on mutkikkaampi juttu, sekä se, että pystytkö maksamaan tuolla lapulla omia ostoksiasi (eli joku toinen luottaa siihen, että lapulla tosiaan saa minulta perunasäkin kun tulee hakemaan).
Rahassa yksi keskeisimpiä tekijöitä on luottamus. Jos luottamus katoaa, katoaa myös rahalta arvo. Siksi rahaa valmistavat laitokset pyrkivät pitämään tästä luottamuksesta kiinni: se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että institutionaalisesti huolehditaan siitä, että velat tulevat maksetuksi.
Kun minä teen työnantajalle työtä, työnantaja on minulle velkaa tuon työsuorituksen verran. Hän kuittaa velkansa antamalla minulle velkakirjan: rahaa. Se, että minä hyväksyn tuon velkakirjan maksuksi, johtuu siitä, että luotan siihen, että tuolla velkakirjalla saan lähikaupasta ruokaa ja Netflixistä katsottavaa. Jos en luota siihen, haluan maksun jollain toisella tavalla.
Se, että rahan määrä ei ole enää sidoksissa reaaliomaisuuteen on myös vanhempi juttu eikä siis mikään uusi ilmiö. Kyse on pääsääntöisesti sekä aineettoman omaisuuden (immaterial property) osuuden kasvusta kaupankäynnistä, että myös palvelujen osuuden kasvusta. Rahaa siis liikkuu markkinoilla enemmän kuin mitä on reaaliomaisuutta. Tällä on sellaisia vaikutuksia, että talous omalla tavallaan kiikkuu ilmassa, eli jos tulee isompia myllerryksiä (eli vaikkapa aineettoman omaisuuden tai palvelun arvo romahtaa), niin katetta ei löydy.
