Kapitalismi – hidaste vai edellytys ihmiskunnan kehitykselle?

  • 52 500
  • 495

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat
No jos jääkiekkovertauksiin mennään niin mitä etuja NHL ja sen omistajat ajavat? Omaa vai jääkiekon etua? Pitkässä juoksussa jääkiekon etu on myös NHL omistajien etu, mutta jostain syystä iso osa heistä ei näe asiaa sillä tavalla? Pitkä matka kapitalismiin, mutta tuo että kaikelle annetaa hinta X ei välttämättä palvele edes hänen etua joka koko lystin maksaa.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mietin ensin, linkaanko Stillerin jakson Kommunismi-ketjuun vai tähän. Sen verran paljon ohjelmassa kuitenkin puhuttiin nykyisen kapitalismin muuttamisesta että ohjelma sopii varmasti tähänkin ketjuun.


Täytyy vielä tänään kuunnella ohjelma ajatuksen kanssa, kun perjantaina meni keskustelu vähän ohi töiden lomassa.
Kuuntelin tätä eilisiltana ja uni tuli.

Täytyy myöntää, että luulin "työstäkieltäytyjäliiton" olevan joku hauska vitsi vuodelta 2015, mutta ilmeisesti ovat edelleen toiminnassa. Kovin hyvää kuvaa itsestään eivät kuitenkaan antaneet: yhdellä oli selvästi jokin kommunistinen agenda, toinen vaikutti muuten vain flegmaattiselta ja kolmas oli ilmeisesti etupäässä vastustamassa asioita.

Ruben uteli, että mitäs sitten tehdään, kun teidän tavoitteet on täytetty. "No ei me olla nii pitkälle mietitty", tuli vastaus.

Muutoinkin jäi vaikutelma, että tässä kerätään yhteen kasaan syrjäytyneitä, kiukkuisia, masentuneita jne, jotta päästään potkimaan vähän isommalla temmolla yhteiskunnan ulko-ovea. Vieraat totesivat esim. työelämästä, että "ei siellä ihmiset oikeasti viihdy". Näin voi toki olla omien kaverien kohdalla, mutta tilastot eivät mitenkään tue tuota väittämää. Juuri tuollaisiin mutuiluihin päästäneen siinä tapauksessa, että oma lähipiiri koostuu marxilaisista yhteiskuntakriitikoista, ahdistuneesta prekariaatista ja parista apurahataitelijasta.

En toki kuunnellut loppuun asti, joten voi olla, että ohjelman klangi muuttui.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Vähän kummallinen tuo työstäkieltäytyjäliitto jos ovat kommunisteja. Perinteisesti kun kommunismissa työttömyys on nähty lähinnä rikoksena. Ja monien mielestä työikäisten olisi pakko käydä töissä. Kapitalistisessa yhteiskunnassa ei tuollaista ongelmaa ole vaan saa olla työtön niin paljon kuin haluaa. Valtio ei välttämättä tue sinua siinä, mutta eipä ole vankilaan laittamassa.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Vähän kummallinen tuo työstäkieltäytyjäliitto jos ovat kommunisteja. Perinteisesti kun kommunismissa työttömyys on nähty lähinnä rikoksena. Ja monien mielestä työikäisten olisi pakko käydä töissä. Kapitalistisessa yhteiskunnassa ei tuollaista ongelmaa ole vaan saa olla työtön niin paljon kuin haluaa. Valtio ei välttämättä tue sinua siinä, mutta eipä ole vankilaan laittamassa.
Tuollaisiin kuperkeikkoihin päästään, kun jätetään ajattelu kesken, eli kun poimitaan sieltä täältä kivoja parannuskohteita ja jätetään seurausvaikutukset arvioimatta.

Tuossa lähetyksessä em. tyypit olivat kovin kapitalismikriittisiä, mutta sitten yhtäkkiä pamahtaakin pöytään vaatimus 1500€:n vastikkeettomasta perustulosta. Kuulostaa vähän siltä, että halutaan lähinnä kuoria kermat kakun päältä ja jättää tiskaaminen jollekin muulle. Perusteeksi riittänee jonkun parrakkaan hepun lisäarvoteoriat 1800-luvulta.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
@Walrus21 kuvasi osuvasti tuota pläjäystä siltä osin kuin sitä itse kestin kuunnella. Jossain vaiheessa aivojen sulaminen ylitti sietokyvyn ja päädyin sulkemaan tuon yleisradiomme tarjoileman epäkoherentin peruskoulutason "kapitalismikritiikin".
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Suosittelen tämän artikkelin lukemista ajatuksella:


@dana77 @Cobol @BigRedCat
 

Vahva tunne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Paras malli ehkä tällä hetkellä, mutta maailma muuttuu vinhaa vauhtia. Sitä mukaa, kun nuo kehitysmaat saadaan nousuun, niin omistus ja valta siirtyy yhä harvempien käsiin. Kapitalismin lopullinen muoto on monopoli, ja ellei ihminen muutu luonnoltaan hyvinkin paljon, siitä seuraa sotia ja vallankumouksia. Ja taas palataan alkuun. Hyvä diktaattori voi olla parempi kuin huono demokratia.
Ja ettei tule väärinkäsityksiä, huonolla demokratialla tarkoitan aikojen saatossa tapahtuvaa blokkiutumista, jossa puolueet lopulta lähentyvät toisiaan ja ovat loppujen lopuksi samaa mieltä lähes kaikesta, vaikkei kansa olekaan samaa mieltä. Vaan vaaleja varten sumutetaan kansaa.
Hyvä veli-kerho palkitsee "ansioituneet" poliitikot puoluetaustasta ja teoista riipumatta, ja kansa nurisee.
Kuulostaa tutulta, perskeles, mehän ollaan lähellä.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suosittelen tämän artikkelin lukemista ajatuksella:


@dana77 @Cobol @BigRedCat

Kiitos suosituksesta! Mielenkiintoinen luettava oli ja herätti ajatuksia vahvasta erimielisyydestä ja tiettyihin kohtiin korjausten/vastaväitteiden esittämisen tarpeesta samanmieliseen nyökyttelyyn ja myhäilyynkin tietyn terävän ja ansaitun kritiikin kohdalla. Palataan tähän vielä päivänvalossa tarkemmin!
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Suosittelen tämän artikkelin lukemista ajatuksella:

Kiitos tästä, luin. Kirjan kirjoittaja Robert Skidelsky on jo aiemman mm. The Guardianissa julkaistun kirjoituksensa perusteella sukua Financial Timesin julkaiseman julistuksen kirjoittajille sekä vajaan 200 amerikkalaisen yritysjohtajan kannanotolle kapitalismin tilasta ja tarvittavista korjaussarjoista. Yksi ongelma on, että tuotanto ei kasva entiseen tapaan. Keskuspankkien tulo aiempaa voimallisemmin markkinoille on faktaa ja artikkelin kirjoittajan David Graeberin näkemys rahan luomisesta tavallaan tyhjästä on todellisuutta.

EKP tai valtiolliset keskuspankit voivat lisätä taseen molemmille puolille saman summan, ja raha on luotu. Tähän ei tuotantoa tarvita. EKP:n (ja myös Suomen Pankin osaltaan) tase on moninkertaistunut ja eurojärjestelmän konsolidoitu tase oli viime vuoden lopulla 4 702 miljardia euroa ja tästä luokkaa 2 000 miljardia oli jälkimarkkinoilta ostettuja valtionlainoja. Tämä rahasumma on tavallaan uutta rahaa, sillä keskuspankit ovat ostaneet velkapaperit painamalla rahaa.

Suomen Pankin osalta suhteelliset luvut kertovat vielä enemmän. Suomen Pankin tase oli vuonna 2006, kaksi vuotta ennen Lehman Brothers -pankin kaatumista, noin 20 miljardia euroa. Lokakuussa 2019 se oli 136 miljardia ja merkittävä osa Suomen valtion lainoista oli ostettu jälkimarkkinoilta. Kukin euroalueen kansallinen keskuspankki ostaa käytännössä vain oman maansa velkakirjoja ja merkitsee ne taseeseensa saataviksi.

Mihin tämä on johtanut? Ainakin siihen, että osakkeiden arvo on noussut toimien seurauksena. Tämä taas on johtanut varallisuuserojen kasvuun. Uusia miljardöörejä ja vähän pienempiäkin tulee, kun lainarahalla operoivat voivat nauttia tuotoista valitessaan mm. osakkeet tai kaupunkien asunnot, koska korot ovat erittäin matalat tai alle nollan (pankeille). Kuinka tervettä kehitys on, riippuu sitten mittareista.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Suosittelen tämän artikkelin lukemista ajatuksella:


@dana77 @Cobol @BigRedCat
Eniten ekonomeissa vituttaa se, että he eivät osaa ennustaa talouden käänteitä ja toisekseen se, että heidän takiansa pääomat kasautuvat ekonomien palkanmaksajille. Talouden ennustamiseen saa osallistua kuka tahansa ja lopuksi se voittaa, jolla on eniten rahaa. Sitä ei ratkaista katu-uskottavuudella tai nokkeluudella keskustelupalstoilla eikä edes akateemisella tutkimuksella kuka jälkikäteen arvasi parhaiten.

Vaikka kirjoituksessa oli monenlaisia huomioita joille voi nyökytellä hyväksyvästi, niin mitään lahjakkuutta ei vaadi kritisoida tietyn tieteenalan valtavirtaa. Taloustiede ei ole mitään simppeliä fysiikkaa, joka ei vaadi mitään kokonaan uutta, vaan on enemmänkin sellaista kivaa laskuharjoitusta.

Sanotaan nyt sitten loppuun, että artikkelin kirjoittajat ovat oikeassa siitä, että monetaristit ovat väärässä. Kuitenkaan tästä ei johda, että keynesiläisyyttä voitasiin harjoittaa ainoastaan laskukausina ja unohtaa se nousukausina, vaan sitä että kumpaakin osaa tarvitaan. Sitten taas mikrotalouden tasolla artikkelin kirjoittajat ovat väärässä. Uusklassinen taloustiede on mikrotalouden tasolla ihan oikeassa, tai ainakaan sitä ei ole onnistettu todistamaan vääräksi kuten ei ole esim evoluutioteoriaakaan. Tai voidaan tarkentaa sillä itsestäänselvyydellä, että usein markkinoilla toimivilla tahoilla on käytössään varsin vajavaiset tiedot ja kyvyt, mutta tieteenala on aivan oikein ymmärtänyt heidän motiiviinsa toimintaaan.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tai voidaan tarkentaa sillä itsestäänselvyydellä, että usein markkinoilla toimivilla tahoilla on käytössään varsin vajavaiset tiedot ja kyvyt, mutta tieteenala on aivan oikein ymmärtänyt heidän motiiviinsa toimintaaan.

No, mietin vaan että keskuspankit ovat jo vuosikymmenen painaneet rahaa ihan homona, silti korot ovat - ei hyvää päivää - osin negatiivisia, inflaatiota ei missään edes vähän alusta ja markkinat eivät vain korjaa itseään "luonnolliseen" tasapainoon. Pääomaa on liikaakin, mutta kysyntää ei, korot mahdollistavat ties minkä taloudellisen toiminnan, luottoa saa jos edes etäisesti näyttää maksukykyiseltä, mutta silti ollaan jo yli kymmenettä vuotta hyvin heikon kasvun tilassa ja finanssisektori edelleen arveluttavissa kantimissa. Nykyinen mainstream-taloustiede ei pysty selittämään tätä yhtään mitenkään, mutta keynesiläisyys pystyy. Voisi kuvitella, että tämä olisi melko olennainen kriteeri jollain spesifillä tieteenalalla, että pystyykö teoria selittämään todellisuutta vai eikö pysty. Vaan taloustieteessä ei.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
No, mietin vaan että keskuspankit ovat jo vuosikymmenen painaneet rahaa ihan homona, silti korot ovat - ei hyvää päivää - osin negatiivisia, inflaatiota ei missään edes vähän alusta ja markkinat eivät vain korjaa itseään "luonnolliseen" tasapainoon. Pääomaa on liikaakin, mutta kysyntää ei, korot mahdollistavat ties minkä taloudellisen toiminnan, luottoa saa jos edes etäisesti näyttää maksukykyiseltä, mutta silti ollaan jo yli kymmenettä vuotta hyvin heikon kasvun tilassa ja finanssisektori edelleen arveluttavissa kantimissa. Nykyinen mainstream-taloustiede ei pysty selittämään tätä yhtään mitenkään, mutta keynesiläisyys pystyy. Voisi kuvitella, että tämä olisi melko olennainen kriteeri jollain spesifillä tieteenalalla, että pystyykö teoria selittämään todellisuutta vai eikö pysty. Vaan taloustieteessä ei.
Sinä puhut makrotaloustasosta ja minä puhun mikrotaloustasosta.
Suhteellisuusteoria pystyy selittämään monia asioita ja kvanttifysiikka toisia asioita, mutta kumpikaan ei kaikkea. Siitä vaan kertomaan, että eivät täytä tieteen kriteerejä, kun eivät pysty selittämään koko todellisuutta.
Eikä Keynesillä ole parempaa teoriaa kysynnän ja tarjonnan tilalle mikrotaloustasolla.

Pitää aiempaa viestiä sen verran tarkentaa, että tarkoitin että Keynesiläisyyttä tulee makrotaloudessa harjoittaa suhdanteista riippumatta, enkä että monetarismi olisi parempi joissain suhdanteissa. Jos tuosta nyt sellaisen kuvan saa.
 
Viimeksi muokattu:

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Voisi kuvitella, että tämä olisi melko olennainen kriteeri jollain spesifillä tieteenalalla, että pystyykö teoria selittämään todellisuutta vai eikö pysty. Vaan taloustieteessä ei.

Tämä vitsihän kerrottiin heti peruskurssin ensimmäisellä luennolla, että taloustieteessä reaalimaailma on erikoistapaus, joka voidaan jättää huomioimatta. Heti siis sen jälkeen, kun kerrottiin että on nakkeja ja talousnakkeja, kyljyksiä ja talouskyljyksiä, miehiä ja talousmiehiä. Itse asiassa taloustieteen nimittäminen tieteeksi on kyseenalaista ja taloustieteen Nobelin palkintoa ei ole edes olemassa. On vain Ruotsin keskuspankin palkinto Nobelin muistoksi.

Poliittisten päätösten tekeminen pelkästään taloustieteilijöiden neuvojen mukaan olisi täysin vastuutonta. Paitsi että ei varmaan löydy mitään sellaista päätöstä, jonka tueksi ei löytyisi edes yhtä taloustieteilijää. Tieteessä noin ylipäänsä voidaan lähteä joistain premisseistä, joista kaikki ovat samaa mieltä. Paitsi taloustieteessä.
 
Suosittelen tämän artikkelin lukemista ajatuksella:


@dana77 @Cobol @BigRedCat


Luin.

Anarkistiksi ja sosialistiksi julkisesti tunnustautuva, jopa vasemmistolta kritiikkiä totuuden vääristelystä saanut, antropologi David Graeber, hyökkää taloustiedettä vastaan käyttäen hyväksi poliittisen taloustieteen professorin,Robert Skidelskyn, keynesiläisyyden puolestapuhujan, julkaisua.

Skidelskystä on pitkä matka kapitalismin vastustamiseen, mutta tämä David Graeber on näitä punalippu hulmuten-bareikaadeille-miehiä.

Graeber pyrkii hyökkäämään kapitalismia vastaan ja "ihmettelee" pankkien toimintaa. Noin ne pankit ovat toimineet parin vuosisadan ajan.

Skidelski, Corbynin tukija, tosin sosiaalidemokraatiksi ennemminkin identifioituva, taas lähinnä puhuu, kuten sosiaalidemokraatit yleensäkin, uusliberalismia vastaan, ja haluaisi palata länsimaissa 1950-1970-luvuilla vallinneeseen perinteisempään kapitalismiin, jossa kansantaloutta ohjattaisiin aktiivisemmin poliittisten elinten toimesta.

Ketjun otsikkoon kyseinen artikkeli tai kirja ei liity, sillä Graerin tolloilua lukuunottamatta tässä ei edes pyritty väittämään, että kapitalismilla olisi vakavasti otettavaa vaihtoehtoa. Tässä oli kyse mahdollisesta seuraavasta kapitalismin sisäisestä korjausliikkeestä.
 

Byvajet

Jäsen
Tässäpä se kapitalismin ihmiskuva, vaikka sitä linkatussa tapauksessa yritetäänkin naamioida leikin muotoon.

Ainahan se on tällainen ollut, mutta nykyään ihmisten luokitteluun ei liity enää samanlaista häpeää kuin ennen, joten todellisuus pääsee näkyvämmin esiin.

Nyky-yhteiskunnassa ihmisen arvo ja hänen mahdollisuutensa määräytyvät suoriutumisen perusteella. Se tarkoittaa kylmää kyytiä porukalle, joka ei pärjää.

Mutta tämä se kai sitten näiden oikeistolaisesti ajattelevien tavoitekin on. Heitä ei kiinnosta sivistys tai inhimillisyys vaan ainoastaan ihminen tuotantoyksikkönä riippumatta esimerkiksi siitä, mitä tällainen ajattelu tekee ympäristölle.

Nyt tämä vielä herättää porua, mutta kun vuosia kuluu, tästä tulee ihan luonteva normi.

 
Tässäpä se kapitalismin ihmiskuva, vaikka sitä linkatussa tapauksessa yritetäänkin naamioida leikin muotoon.

Ainahan se on tällainen ollut, mutta nykyään ihmisten luokitteluun ei liity enää samanlaista häpeää kuin ennen, joten todellisuus pääsee näkyvämmin esiin.

Nyky-yhteiskunnassa ihmisen arvo ja hänen mahdollisuutensa määräytyvät suoriutumisen perusteella. Se tarkoittaa kylmää kyytiä porukalle, joka ei pärjää.

Mutta tämä se kai sitten näiden oikeistolaisesti ajattelevien tavoitekin on. Heitä ei kiinnosta sivistys tai inhimillisyys vaan ainoastaan ihminen tuotantoyksikkönä riippumatta esimerkiksi siitä, mitä tällainen ajattelu tekee ympäristölle.

Nyt tämä vielä herättää porua, mutta kun vuosia kuluu, tästä tulee ihan luonteva normi.

Toki yrityksissä ihmisten suoriutumista mitataan tuloksella ja kustannuksilla.

Jos tätä hämmästelee, niin sitten maailma on kumma paikka.

Ymmärtääkseni myynti, asiakaspalvelu ja valmistus ovat olleet suoritusperusteista tekemistä aina ihmiskunnan historiassa.

Jopa kommunismissa oli 5-vuotisuunnitelmiin perustuvia suoritetavotteita, sektori-ja tehdaskohtaisesti.

Siinä systeemissä tosin epäonnistumisista seurasi vähän muutakin kuin julkinen nöyryytys tai kehoitus vaihtaa työpaikkaa.

Kapitalismin ihmiskuva on kuitenkin huomattavasti ylevämpi , kuin siinä vaihtoehtoisessa systeemissä, jossa massoja käsiteltiin numeroina ja yksilön oikeuksia ei ollut.

Tämä koko ketju on näköjään tarkoitettu tällaisille yksilötapauksille, joilla pyritään todistelemaan kapitalismin huonoutta.

Kehotan kaikkia aiheesta kiinnostuneita lukemaan Suomen Kuvalehden jutun kapitalismista. Ohessa linkki, on tosin maksumuurin takana: (kapitalismia!):



Kapitalismin suurin vikahan on yksiselitteisesti se, että se toiminut liiiankin hyvin, eikä anna vaihtoehtoisille malleille mitään mahdollisuuksia.

Jutussa todetaan, että kapitalistisen mallin kritiikki tulee järjestelmän sisältä, koska se ulkopuolella ei ole mitään uskottavaa, toimivaa mallia.

Täälläkin esitetty kritiikki tulee kapitalistisessa maailmassa eläviltä, sen saavutuksista nauttivilta, ja sen suomia oikeuksia ja mahdollisuuksia nauttivilta ihmisiltä, joilla ei olisi edes ääntä siinä vaihtoehtoisessa järjestelmässä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tässäpä se kapitalismin ihmiskuva, vaikka sitä linkatussa tapauksessa yritetäänkin naamioida leikin muotoon.

Mutta tämä se kai sitten näiden oikeistolaisesti ajattelevien tavoitekin on. Heitä ei kiinnosta sivistys tai inhimillisyys vaan ainoastaan ihminen tuotantoyksikkönä riippumatta esimerkiksi siitä, mitä tällainen ajattelu tekee ympäristölle.
On ikävää että oikeistolainen maailman koittaa puuttua tällaiseen AY-henkiseen käytökseen:
Kun puhutaan tasapuolisesta kulttuurista, olen sanonut hyvin suoraan, että meidän yrityksessä ei kiusata enää ketään, hän sanoo.
Anttila kertoo, että viestinä oli panna stoppi huonolle käytökselle, kuten ”ovien paiskomiselle”, ”haistattelulle” tai ”fyysiselle väkivallalle”.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tuossa lähetyksessä em. tyypit olivat kovin kapitalismikriittisiä, mutta sitten yhtäkkiä pamahtaakin pöytään vaatimus 1500€:n vastikkeettomasta perustulosta. Kuulostaa vähän siltä, että halutaan lähinnä kuoria kermat kakun päältä ja jättää tiskaaminen jollekin muulle. Perusteeksi riittänee jonkun parrakkaan hepun lisäarvoteoriat 1800-luvulta.
Mistähän nämä läskit takkutukat oikein meinaa, että tuo 1500€ leivotaan jokaiselle halukkaalle?
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Nämä keskustelut lähtee heti vähän väärään suuntaan, jos kritiikkiin vastataan kommunismi-kortilla. Tuohon kun (juuri) kukaan ei haikaile, vaan lähinnä kapitalismin suunnasta keskustellaan. Eihän tuo edes ole yksiselitteinen asia, vaan esimerkiksi pohjoismaiden yhdistelmätalous-kapitalismi ihan erilaista kuin amerikkalainen kapitalismi. Omasta mielestäni pohjoismainen kapitalismi on onnistunut paremmin, joten kritiikkini kapitalismin suhteen kohdistuu siihen, että globaali kilpailu on viemässä kehitystä enemmän kohti amarikkalaista kapitalismia, jossa hyvä jakautuu epätasaisemmin(saa toki jakautuakin kykyjen ja ansioiden mukaan, kunhan kaikki pyritään pitämään jollain lailla mukana).

Kapitalismi on jauhanut hyvää niin omistajille kuin työntekijöillekin. Tämä ei ole mikään luonnonlaki, vaan riippuvuussuhde. Omistajat ovat tarvinneet työntekijöitä, ja näille on pitänyt asiallista palkkaa maksaa, jos bisnestä on haluttu tehdä. Jos robotiikka ja digitalisaatio horjuttaa tätä riippuvuutta liikaa, kapitalismikaan ei välttämättä ole se kaikista paras järjestelmä. Jos liian harva hyötyy, järjestelmä kaatuu(kaadetaan).
 

Zeic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, JHT
Maailman kahdekses ihme on korkoa korolle ja se on myös kapitalismin ihme. Vuonna 1950 SP500 indeksi oli noin 20 pistetä, satapistetä meni rikki vuoden 1970 tienoilla ja vuonna 1990 SP500 indeksi oli 300 pistettä. Nyt kolmekymmentävuotta myöhemmin se on 3221 pistettä. Kriitikko voi sanoa että tämän ei ole johtanut ihmisten elämänlaadun kasvuun, mutta samaan aikaan myös väkivalta on vähentynyt, samoin lapsikuolleisuus ja keskimääräiset eliniät ovat nousseet globaalisti.

Samoin voimme havaita, että kaikki valtiot jotka ovat yrittäneet jotakin muuta järjestelmää kuin kapitalismia ovat köyhtyneet ja kansalaiset ovat tästä kärsineet. Kasvua ei siis syyttä pidetä tärkeänä ja täytyy myös muistaa että tämän päivän kasvu on huomisen varakkuutta ja siten kansalaisten hyvinvointia, sen voisi muistaa tulevaisuushallituskin.

Kapitalismissa on vikansa. Kysymys tietenkin asettuu siihen mikä on oikea määrä sääntelyä. Ilman minkäänlaista valvontaa voisi epäilemättä käydä jopa niin että yksi ainoa korporaatio omistaa kaiken maapallolla. Monopoleja tulee siis hillitä ja pitää huolta kilpailusta.

Myös tuloeroja on syytä tasata riittävästi, sillä ameriikan malli näyttää johtavan liian suureen eriarvoistumiseen. Veroprosentti nolla on siis huono. Jos heitetään ajatusleikki että verot olisivat täydet 100% niin kenenkään ei tietenkään kannattaisi tehdä enää mitään. Jossain välimaastossa kulkee sopiva taso. yksi arvaus tästä on Lafferin käyrä, joka kuvaa valtion verokertymää veroasteen funktiona. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Suomen verotus on jo korkeampi kuin Lafferin käyrän optimi, eli veroja saataisiin paradoksaalisesti kerättyä enemmän matalammalla veroasteella.

Yksi kapitalismin puutteista on tietenkin se ettei sillä ole moraalia. Esimerkkinä tästä Harari mainitsi orjuuden, joka kyllä rikastutti silmittömästi eurooppalaisia, mutta tuotti lukuisia onnettomia ihmiskohtaloita. Lainsäädäntöä tarvitaan. Hieman vastaava moraalin puute näkyy myös ympäristön suojelussa. Tosin täytyy myös muistaa että kapitalismiin on sisäänrakennettuna se että tehokkain voittaa. Tällöin esim. valmistusmateriaalien tuhlaus ei kannata. Samaten kasvun ei välttämättä tarvitse tarkoittaa aineellista tuotannon kasvua vaan se voi olla myös aineetonta. Nytkin sanomalehti mainokset ovat korvautuneet digitaalisilla Facebook mainoksilla ja VHS kasetit Netflixillä. Kuluttajan kannalta tarjonta on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta mitään ei tarvitse valmistaa. Neuvostoliitossa sen sijaan...

Yksi asia mistä kapitalismia syytetään on työläisten riistäminen. Kuitenkin läpi lähes koko maailman historian keskimääräinen työaika on lyhentynyt. Esimerkiksi IT-alalla, jossa työntekijöistä on kilpailua huonosti työntekijää kohteleva yritys on häviävä yritys, koska työntekijä voi äänestää jaloillaan. Tässä voi tietenkin viitata myös yllämainittuun Instru tapaukseen. Kapitalismi lyö huonosti käyttäytyvää työnantajaa näpeille. Toki jossain Teslalla Musk ruoskii insinöörejä töyskentelemään kellon ympäri vuosikausia, mutta eiköhän näille tätä myös kompensoida. Muutenkin raha on tasa-arvoista. Markkinoiden näkymätön käsi ohjaa yrityksiä valitsemaan itselleen tuottavimmat työntekijät ja ihmiset saavat itse valita mitä ammattia harjoittavat.
 
Viimeksi muokattu:

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Tässä hyvä ja lukemisen arvoinen kirjoitus. Olen itsekin tästä asiasta paasannut jo vuosia. Lieve ilmiönä, kuten niiiin usein on tapana, syytetään väärää tahoa ongelmista. Milloin kapitalismia, milloin EU:ta, milloin maahanmuuttajia. You name it.

Palvelualoilla kotimaisuusaste on ylivoimainen, työllistyminen on ylivoimaista, vienti kasvaa kovinta vauhtia jne. Silti asiaa ei ymmärretä tai siitä ei haluta välittää. Riippumatta siitä kuka istuu hallituksessa, meillä tuetaan aina muita aloja kuin palvelualoja.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Sosialismi on niin ihmeellinen aate, että mahdotonkin muuttuu todennäköiseksi.

Muttei koskaan hyvässä mielessä.
Kaikille tasa-arvoinen kurjuus. Paitsi sille hyvin pienelle puolue-eliitille, jolle keskittyy aivan uskomaton määrä valtaa, mammonaa ja luksusta.

"Mutta kun sitä sosialismia ei ole vain toteutettu vielä oikein missään maassa" Terveisin; hieman naiivi ideologi

Niinpä niin...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös