Tänks, Jaakko, sulla on jokseenkin helpompaa :)
Mene hitossa liikkumaan. Olen itse harrastanut tällä viikolla liikuntaa tasan yhden kerran, juoksulenkki keskiviikkona. Väsyttää vitusti, just sen takia, että liikuntaa on ollut niin vähän.
Aa okei. Hankala aina tajuta netissä huumorin/sarkasmin/ironian rajat.
No äijällä on Bukowskia allekirjoituksena niin eihän sitä voi olla vihainen.Totta on ja anteeksi.
Mun mielestä Pirkassa maistuu selvästi että on jatkettu jollain, kuten muissakin suomalaisissa merkeissä. Ja ainakin aiemmin siinä oli jotain lisäainettakin.
No äijällä on Bukowskia allekirjoituksena niin eihän sitä voi olla vihainen.
Pitää kokeilla tuota kirjaa. Bukowski on kyllä lähellä sydäntä. "Jos Jumalalla olisi pillu sinä olisit Jumala!"Ei se ole Bukowskia, vaan Bukowskin tyttökaveria. Kannattaa lukea tuo kirja, jos tykkää Hankista.
Pitää kokeilla tuota kirjaa. Bukowski on kyllä lähellä sydäntä. "Jos Jumalalla olisi pillu sinä olisit Jumala!"
Väitätkö että muuten saisi pillua? Ei saa. Yhden illan jutuilta saa mutta muuten ei. Sais ees joskus.Kun naisella on kuukautiset, mies löytyy pe-iltana kalsarikänniketjusta.
Kuten Ernestilla. Hän ei turhaa käyttänyt tilaa kuvailuun. Kuten ei Burroughs vainaa myöskään. Alaston Lounas nevö foget!Bukowskista puheen ollen, itse arvostan eniten sujuvaa kerrontaa. Aiheesta viis. Tarinan vieminen oli ukolla hallussa.
Kuten Ernestilla. Hän ei turhaa käyttänyt tilaa kuvailuun. Kuten ei Burroughs vainaa myöskään. Alaston Lounas nevö foget!
Burroughsin kirjojen juttu on siinä että ne ovat non-lineaarista tarinankerrontaa. Esim. Alastoman Lounaan voi lukea mistä tahansa kappaleesta aloittaen.Alaston lounas jäänyt lukematta, mutta yksi muu huonompi kokemus on.
Hemingway oli Bukowskin yksi innoittaja. Olen lukenut Burroughsia, mutta en tykästynyt kaveriin. Aivan liian sekavaa kuvausta omaan makuun (oli tässä teoksessa, punainen jotain?). Hemingwayn kerronta on jees, mutta ehkä hiukan on aikansa vanki. Tietyllä tapaa aihepiirit alkaa olla jo meille nykyihmisille vanhoja.
Burroughsin kirjojen juttu on siinä että ne ovat non-lineaarista tarinankerrontaa. Esim. Alastoman Lounaan voi lukea mistä tahansa kappaleesta aloittaen.
Ernestin Jäähyväiset Aseille oli kyllä minulle edelleen merkittävä teos. Kuvaus hyvin paljasta ja tarina sydäntä riipivä.
Jaa jäänkö minä tänne yksin? Vittu. Protestina voisi jatkaa aamuun saakka.
Bukowskista jauhettiin näköjään yöllä. Sen verran mitä olen tyypin tuotoksiin tutustunut, niin kaverista huokui tuollainen "I'm so edgy, I eat shit and spill out diarrhea"-asenne. Jokaisesta lähiräkälästä löytää vähintään yhden bukowskin.
En laske itseäni Bukowski-faniksi, mutta olen kiinnostunut siitä, miten noin vähällä sanottavalla (tämä tietty myös mielipideasia) saa kirjoitettua mielekästä luettavaa. Tuntuu että niin sanotut mestarilliset kirjat pilataan turhan usein puuduttavalla kerronnalla. Bukowski edustaa täysin toista laitaa ja hän on osaltaan auttanut minua ymmärtämään, kuinka suuri on sujuvan tekstin merkitys lukuelämyksessä.
Olen kokoomuksen miehiä.Noniin, ja illan gallup-kierros koskee teitä Perussuomalaiset; Asteikolla yhdestä kymmeneen, kuinka pahasti koette olevanne 1) halllituksen, 2) EU:n tossun alla kun olette hallituksessa?
Noniin, ja illan gallup-kierros koskee teitä Perussuomalaiset; Asteikolla yhdestä kymmeneen, kuinka pahasti koette olevanne 1) halllituksen, 2) EU:n tossun alla kun olette hallituksessa?
