Hippikinkku
Taas on aika taistojen, kinkkuihin sekoillen.
Pari harjoituskinkkua on tosin jo tehty, sellaisia kolmikiloisia. Ekan tein omalla systeemilläni, mutta toisen sitten Ylen Pässi-Ollin ohjeella, kirjaimellisesti noudatettuna.
Omani oli parempi.
Ohjeissamme ei sinänsä ollut suurta eroa, mutta hänen kinkkunsa paistaminen kesti kaksi kertaa pitempään, eikä maku ollut mitenkään parempi vaan melkeinpä toisin päin. Jos viitsisi soittaa Pässi-Ollille, kai se tarjoisi lupaamansa munkkikahvit tms.
Perusidea meillä molemmilla kuitenkin on, että kamara-, siis läskipuoli on alla.
Mutta hippikinkkuun.
Sekalaiseen seurakuntaamme kun on eksynyt yksi kadonnut lammas, eli vegetaari. Viime jouluna hän oli kovin tyytyväinen laittamiini tofu-juttuihin, mutta nyt ajattelin yllättää hänet Seitankinkulla jonka itse teen. Nyt on ainekset kasassa, kuivat omassa kipossa ja märkäaineet omassaan, samoin marinadi on valmis. Joten eikun sitten sekoittamaan, päälle marinointi ja huomenna sitten paistetaan ennen oikean kinkun paistamista.
Ennen en ole hippikinkkua tehnyt, mutta sen verran ennakkoluuloton olen että pakko on kokeilla. Jos on vielä heittää hyviä vinkkejä mukaan, niin antaa palaa. Teen ensin sinapin ja wasabin sekä avocadotahnan ennen kuin alan leipoa kinkkua, heh.