godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toiselta planeetalta
Joo, vuosi taittui jo pari kuukautta sitten. Homma kulkee omalla painollaan, ja vaikka tupakkaa kuinka ajattelisi niin ei siltikään tee mieli yhtään. Ei vain tarvitse sitä enää mihinkään. Ihme että siihenkin käytti aikaa ja rahaa niin monta vuotta, olikos sitä nyt 15 vuotta noin yhteensä takana. On jo niin arkipäiväistä olla irti, ettei jaksa edes vaahdota. Toki pitää olla ILOINEN onnistumisestaan.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Olen polttanut 25 vuotta tupakkaa. Nyt olen noin vuoden lopetellut, en siis kokonaan stumpannut, mutta on tämä jo tuottanut hedelmää. Välillä on päiviä, etten polta ollenkaan ja muuten menee 2-5 tupakkaa päivässä. Nuuska on se apu, mikä itselläni tässä auttanut. En siis ajattele, että nuuska olisi hyvä asia, mutta mielestäni parempi asia ja jos pääsen sen avulla irti tupakasta kokonaan, niin hyvä.

Minulle tupakka on aina ollut se paras "ystävä", jokaisessa ilossa, surussa, vitutuksessa jne. jne. mukana. Enää se ei sitä ole. Vielä vuosi sitten poltin 2 askia päivässä. Joten parannus on mielestäni hyvä ja olen aika tyytyväinen, en silti täysin tyytyväinen. Tavoite minulla on stumpata viimeinen tupakka ja jatkaa ilman sitä, eikä palata samaan enää koskaan.

No, ehkä sitten jos 90- vuotiaana istun kiikkustuolissa ja elämä on tylsää sekä merkityksetöntä, niin se voisi palata.. nopeuttaisi lähtöä siinä kohtaa.
 

Linc

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United
Itse poltin 16-vuotiaasta 23-vuotiaaksi, jonka jälkeen on ollut aika on off - suhdetta tuohon. Kännissä tulee useasti lipsuttua ja ostettua se yksi aski, ja jos jotain jää yli niin se aski tulee poltettua loppuun. Uutta askia en kuitenkaan ikinä osta. Pitäisi tuostakin tavasta päästä eroon, mutta on se sentään parempi että polttaa askin kerran 1-2 kuukaudessa kun pari askia viikossa. Nyt on menossa vähän pidempi jakso taas, 6 viikkoa tuli täyteen tänään viimeisestä tupakasta.
 

Linc

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United
Pakko kysyä, porukka kun lopettaa röökin polttamisen niin meneekö kroppa ihan sekaisin? Ainakin itsellä on mennyt ihan. Hirveää ummetusta jos ei polta ja se on se suurin häiritsevä tekijä tälläkin hetkellä.
 

Kari Runk

Jäsen
Alkuvuodesta tulikin jo täyteen lähes 11 vuotta tupruttelua, kun 2009 aloittelin nuorena poikana lukiossa polttamaan. 2016 tuli aikanaan lopeteltua ensimmäistä kertaa aloittamisen jälkeen, ja jokin aika myöhemmin samana vuonna tuli polteltua muutama tupakka kännipäissään. Ja siitähän se kierre silloin taas lähti. Ainoa lopetusyritys oikeastaan olikin tuo 2016 mikä onnistui ihan hyvin ja pysyi raiteillaan, ennen kuin sitä kuvitteli olevansa voittamaton. Voihan sitä pari polttaa, kun muuten ollaan jo kokonaan irti. Ja parin jälkeen taas mentiin, pari vaihtuikin omaksi askiksi, ja oma aski vaihtui taas vakituiseksi sauhutteluksi.

Nyt tuli lopeteltua maaliskuussa polttaminen seinään (erittäin pahan flunssan avustuksella), ja nyt uskaltaa jo sanoa, että se oli nyt vihdoin ja viimein tässä. Päätin "kärsiä" ne vieroitusoireet kun en halunnut siirtyä nuuskaan, purkkaan, suihkeeseen tai mihinkään muuhunkaan, vaan halusin eroon koko saatanan nikotiinista ja kerralla. Tarpeeksi hyvin kun oman mielen saa jostain asiasta ja sen haitallisuudesta vakuutettua, niin on se ihmismielen voima ja kyky ihan uskomaton. Meni lopetus ihan käsittämättömän helposti, ja eniten kaduttaa, että tuon 2016 jälkeen tuli kitkuteltua tänne vuoteen 2020 asti ilman yhtään lopettamisen yritystäkään. Tavallista purkkaa meni pari päivää, muuten neljän seinän sisällä oloa (koronahässäkän alku, oma aika paha flunssa, joten eipä kotoa mihinkään tullut poistuttua) ja Netflixin tuijottamista. Tavallinen purkkakin "korvikkeena" loppui parissa päivässä. Pahin testi oli ensimmäinen ryyppyreissu kavereiden kanssa, mutta sekin meni loistavasti, kun alkaa tuo touhu niin harvinaista olemaan meidänkin kaveriporukassa. Vielä kun nyt edellisestä viisastuneena tiedän sen aivan varmaksi, että en voi polttaa edes sitä yhtä. En edes yhtä hatsia. Muuten taas mennään aivan varmasti alusta.


Faija-vainaa poltti aikoinaan yli 20 vuotta, ja onnistui lopettamaan vasta kolmannella kerralla. Ehti tosin ollakin melkein 30 vuotta polttamatta. Nyt voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että tässä tapauksessa pojasta polvi paranee.
 
"Että minua pistää vihaksi tämä ajattelu, että kaikki mielipiteet ovat muka tasa-arvoisia. Eivät ole. Osa on paskoja. Niiden takana ovat idiootit. Internet on kuin joku ajattelun Idols-kilpailu, että sinne vaan, sinne vaan jokainen, jolla ei ole mitään pätevyyttä ajatella monimutkaisia asioita, menee mesoamaan suuna päänä ilman minkäänlaista itsekritiikkiä, ja sitten loukkaantuu, kun joku ei vaan tykkää."

teppana

Jäsen
Tänään tulee 10 päivä kokonaan ilman tupakkaa. Luin sen Stumppaa tähän kirjan ( @godspeed ) ja se auttoi muuttamaan ajatusmaailmaa. Nyt on vahvasti sellainen olo, että ei koskan enää. Vieeoitusoireet on ollu todella lievät eikä ratkeaminen ole oikeastaan ollut edes lähellä. Jos tämä ei tästä pahene, voi todellakin sanoa että omalla kohdalla lopettaminen oli naurettavan helppoa. Mutta ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Vielä pitää olla pitkä aika polttamatta ennen kun voi sanoa lopettamisen onnistuneen.
 

redpecka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihreä shakki
Toivotan sinulle @Kari Runk tsemppiä hyvin alkaneelle urallesi. Tykkään tatsistasi, että vihollinenhan on se se nikotiini ja silloin ei mitään perkeleen laastareita tai purkkia isketä itseensä jotka sisältävät sitä addiktoivaa ainetta, josta siis nimeen omaan yrittää päästä eroon. Tietty erilaisia ihmisiä olemassa ja jollekin purkka toimii niin en dumaa. Mutta oletan monelle sen rahan säästön polttamati olemisesta olevan myös yksi motivaation lähde ja itse en tälläisen ison päätöksen tehneenä haluaisi maksaa nikotiinista vielä enemmän kuin polttaessa. (Mun historia: poltin 30v, kuivilla vajaa 10v, ei korvikkeita)
 

redpecka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihreä shakki
Vielä pitää olla pitkä aika polttamatta ennen kun voi sanoa lopettamisen onnistuneen.
Oikeeta tapaa lopettaa ei ole, joten tsemppiä paljon sullekin valitsemallasi tiellä.

Itse kuulun addiktoivien aineiden kohdalta siihen rykelmään, jotka ei voi käyttää nikotiinikorvaustuotteita jos pyrkimyksenä päästä itse paskasta eroon. Jos jollain on varaa ja tuntee jutun toimivan niin palakoon, hienoa. Tai jos joku tuntee että on kiva vaan blaadaa murehtimatta sen kummemmin niin sekin on kai okei, ainakin mun puolesta.

Itelläni, vaikken sen takia lopettanutkaan, oli suuri ilon aihe kun ei enää mennyt 60 euroo kuukaudessa tupakkatarvikkeisiin. Mulle iso raha. Polttaessa se oli vaan kulu siinä kuin sähkö ja vesi ja vuokra jotka eka maksettiin pois ja sit katottiin paljo jää käteen.

Tsemppiä kaikille, mutta en silti ikinä tule hyväksymään sitä kuinka tässä siirtymäajassa kurmootettiin tupakoitsijoita lentoasemilla ja junassa ja kaupan tiskillä. Päämäärät jalot, mutta toteutus perseestä.
 

Kari Runk

Jäsen
Tänään tulee 10 päivä kokonaan ilman tupakkaa. Luin sen Stumppaa tähän kirjan ( @godspeed ) ja se auttoi muuttamaan ajatusmaailmaa. Nyt on vahvasti sellainen olo, että ei koskan enää. Vieeoitusoireet on ollu todella lievät eikä ratkeaminen ole oikeastaan ollut edes lähellä. Jos tämä ei tästä pahene, voi todellakin sanoa että omalla kohdalla lopettaminen oli naurettavan helppoa. Mutta ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Vielä pitää olla pitkä aika polttamatta ennen kun voi sanoa lopettamisen onnistuneen.
Tämä kirja muuten toimii. Tai sanotaan näin, että jokaisen tupakoinnin lopettamista harkitsevan tämä pitäisi lukea, ja jokainen saa sitten itse päättää, toimiiko vai ei. Lopetellessani 2016 tuo tuli luettua läpi, ja onhan tuo tietynlaista aivopesua parhaimmillaan.

Toki 2016 tuota kirjaa mainostin ja hehkutin tässäkin ketjussa innoissani, ja ratkesin taas polttamaan n. 1,5kk sen lukemisesta. Eipä siitä tullut paljoa enää tässä ketjussa huudeltua. Tämä muistutuksena myös sinullekin, sekä kaikille muillekin kirjan lukeneille. Todella helposti se 1,5kk savuttomuus silloin alkuun vierähti, ja sitten pihalla istuskellessa pummasin kaverilta kännipäissäni tupakan. Kaikki se vaiva ja työ heitetty suoraan hukkaan. Toki jotkut pystyvät polttamaan sen yhden tai kaksi, mutta lähinnä tässä pelottelen sillä, että jättäkää se yksikin ottamatta. Niin paljon helpommalla silloin pääsee.

Monen asian suhteen se menee allekirjoittaneella vähän niin, että monesti pitää tehdä ennen kuin oppii, mutta jos nyt tämän suhteen olisin oppinut kerrasta.
 
"Että minua pistää vihaksi tämä ajattelu, että kaikki mielipiteet ovat muka tasa-arvoisia. Eivät ole. Osa on paskoja. Niiden takana ovat idiootit. Internet on kuin joku ajattelun Idols-kilpailu, että sinne vaan, sinne vaan jokainen, jolla ei ole mitään pätevyyttä ajatella monimutkaisia asioita, menee mesoamaan suuna päänä ilman minkäänlaista itsekritiikkiä, ja sitten loukkaantuu, kun joku ei vaan tykkää."

Sue

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, #89; lentosuukko KooKoolle
Mä en ole koskaan onnistunut lopettamaan, se ei toimi mun aivoille. Sen sijaan olen ollut nyt vuoden verran tauolla. Aloitin viime kesänä, kun loma alkoi, ja sen jälkeen olen ostanut kaksi askia, toisen syksyllä työstressiin ja toisen vuodenvaihteessa viihteelle. Kumpaakaan en polttanut yksin, vaan ne oli sellaisia sosiaaliaskeja porukassa. Kollegat ovat kunnioittaneet pyristelyäni eivätkä pyydä mukaan röökitauolle.

Tänä kesänä on ollut kaksi kertaa, kun rööki on tuoksunut sietämättömän hyvältä, mutta se on mennyt ohi. Ja säästäähän sitä. On myös ollut hyvä haaste oppia tauottamaan töissä muuten kuin polttamalla, vaikka ekat kuukaudet meinasin unohtaa tauot kokonaan. Nikotiinittomuus aiheutti omat hankaluutensa, mutta tavasta pois oppiminen teki paljon tiukempaa.

Tsemppiä kaikille taistelijoille.
 
Allting är mycket osäker och det är just det som lugnar mig. (Tove Jansson)

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toiselta planeetalta
Kaksi vuotta olen nyt ollut polttamatta. Voin sanoa kirkkain silmin, että olen irti. Ihan ohimenevän hetken, tai kahden, verran voi jonain päivänä ns. tyhjänä hetkenä käydä mielessä, mutta joskus menee päivätolkulla kun ei edes muista tupakoineensa aiemmassa elämässä. Kaukainen on kuitenkin tämä asia, eikä oikein jaksa lukea siitä enää. No, pitipä silti tulla päivittämään oma tilanne ja kertomaan, että lopettaminen on mahdollista.

@teppana
 

Gostisbehere

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia City of Brotherly Love
Itse olin tuosta 24.03- tämän viikon maanantaihin polttamatta. Sitten alkoi vitutus ja masennus oleen siinä pisteessä että oli pakko tarttua röökiin. 2askia meni. Nyt taas alkaa uusi yritys
 

vastaantulija

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Muistuipa taas mieleen ketjun nähdessäni, että sitä on tullut aikanaan poltettua n. 17-18 vuotta. Olen näköjään tännekin kirjoittanut kolme vuotta sitten, jolloin olin ollut 6 vuotta kuivilla.

Itse olen nyt ollut 6 vuotta polttamatta, ja kun tässä lopetuksessa vihdoin onnistuin (nyt uskallan jo sanoa onnistuneeni), niin alussa mulla meni oikeasti vuoden päivät ennen kuin se tupakan kaipuu ei ollut mielessä joka helvetin päivä. Jälkeenpäin ajateltuna se jo ihmetyttää, että miten se nyt oli niin vaikeaa, mutta se vaan oli. Eihän fyysinen riippuvuus tietenkään noin kauan kestä, vaan henkinen riippuvuus oli aivan äärettömän vahva itselläni. Se tupakka vaan kuului käteen, eikä sitä ilman osannut olla missään. Onneksi se on nyt takanapäin ja yhtäkään en aio enää polttaa elämäni aikana, ettei se salakavalasti hiippaile koskaan takaisin.
Päivitetään nyt sen verran, että alkaa olla siis 9 vuotta viimeisestä polttamastani tupakasta ja vaikka se oli pitkään mulle ihan järjettömän vahva addiktio, niin kyllä se on kadonnut. Enää ei herätä mitään ajatuksia, kun näkee ihmisten ostavan tupakkaa tai jossain polttavan niitä. Ei kuulu mun elämään, ei mitään mielihalua enää tupakkaa kohtaan.

Kai se kuitenkin on hyvä muistuttaa itselleen ajoittain, koska en menis vannomaan, ettei se taas lähtisi viemään, jos erehtyisi pikkusormen sille antamaan.

Tsemppiä kaikille, jotka asian kanssa taistelee.
 
Eteläpäädyn piippuhylly (1995 - 2008)
Kun yhdessä matkaan lähdettiin, oli nuoruuden kultainen aika.
Sinä ensiksi saavutit määränpään, minä hetkeksi vielä tänne jään.
Suosikkijoukkue
Ässät
Ekan kerran tuli lopettamista yritettyä opiskeluaikoina, kun poltteli sätkiä. Tuota kesti muutaman kuukauden, kunnes tuli hairahdettua ja tupruttelu jatkui tehdastupakeilla. Toinen kerta oli muutama vuosi sitten ja jälleen retkahdus joskus kolmen - neljän kuukauden jälkeen, tällä kertaa pikkusikarien voimalla. Nyt ei kolmatta kertaa enää uskalla yrittää, kun ei pörssi kestä sitä, että siirtyis kuubalaisia vetelemään sen 20 kappaletta päivässä..

Mutta tosissaan, tsemit kaikille yrittäville! Sen parin kuukauden päästä tasoittuu ja tupakki ei enää pyöri päässä harvase tunti. Älkää olko niin saatanan tampioita kuin minä ja mokatko tuota enää tuon vaiheen jälkeen. Kyllä minäkin oikeasti vielä tämän körssittelyn lopetan, mutta ajankohta on vielä avoinna. Tällä hetkellä takana n. 20 vuotta tupakoitsijana.
 
I don't make mistakes. I make prophecies which immediately turn out to be wrong. - Murray Walker

Fallossymboli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, SPFC, Satanic Satans
Aski päivässä ja viihteellä enemmänkin noin viiden vuoden ajan, kattaen ikävuodet 18-23. Sitten yksi sunnuntaiaamu rahattomana krapuloissani tuhkakupista jämiä kaivellessa päätin että tää loppuu tähän. Kerrasta poikki, ei nikotiinia missään muodossa.

Ensimmäiset viikot vaikeita, sitten helpotti. Jäljelle jäi lähinnä lihasmuistiin käden levoton vaellus askia taskusta tunnustelemaan. Kaljoittelukin meni yllättävän helposti ilman suurempia houkutuksia. Vähitellen röökin hajukin alkoi etomaan. Jossain vaiheessa annoin itselleni luvan juhlavammassa tilaisuudessa vetää sikarin tai pikkusikarin mutta parin kokeilun jälkeen unohtui koko juttu vaikka tarjolla olisi ollut. Ei vain toiminut enää.

Tällä hetkellä tupakkalakko on kestänyt 23 vuotta ja ennemmin helvetti jäätyy ja Lordi voittaa Euroviisut uudestaan kuin lähtisin taas käryttelemään. Vituttaa suunnattomasti koko röökin käry jos siitä jossain joutuu kärsimään, esim. paikallisella ostarilla tupakkapaikat aivan sisäänkäyntien vieressä.
 

Escapist

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kappas vaan tämmöinenkin ketju löytyi. Toukokuun loppupuolella kun loppui mentholi-savukkeiden myynti niin loppui oma tupakointi. Kyseessä kolmas kerta kun lopetan, ensimäinen kesti reilun vuoden kunnes työtilanne meni aivan vituiksi, toinen sitten kolmisen kuukautta kunnes keittiöstä paljastui vesivahinko. Jospa tällä kertaa olisi sen verran vanhempi ja viisaampi ja kessuttelu jäisi lopullisesti. Tulihan tuota liki 20 vuotta imeskeltyä joten aikakin olisi onnistua jotta kroppa kerkeäisi vielä palautua. Kyllähän tuo mielessä pyörii ja jokusen kerran tullut lipsuttua, mutta kun vaan muistaa imeskellä nicorette tabuja ja pitää mielessä miten paljon helpommin henki kulkee kun ei tupakoi niin ehkä se tästä. Onhan tuo nykyään niin perkeleen kallistakin että ei oikein omatuntokaan kestä kuluttaa mokomaan hyödyttömyyteen yli 200 euroa/kk. Lisäksi nyt alkaa vanhin muksukin olemaan sen ikäinen että tajuaa kohta jo mistä on kyse, enkä todella halua näyttää huonoa esimerkkiä. Syitä lopettamiseen siis riittää kyllä, ja motivaatio on kunnossa mutta päivä kerrallaan mentävä ja mainoksen sanoin "jonain päivänä huomaat unohtaneesi tupakan"
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Tässä kun isän nurkissa asustelee ja hänellä on pieniä lapsia niin heidän nähden en tupakoi. Enkä äidin läsnäollessa (silleen kiva olla nössö).
 
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death"
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
"It is possible to commit no mistakes and still lose. That is not a weakness. That is life."

Partakus

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Ketjua vähän selanneena totean Allen Carrin Stumppaa Tähän-metodin olevan varmastikkin toimiva monelle. Tiedän sen avulla lopettaneita.

Omat kokemukset:

1. Luin kirjan kaverin suosituksesta, joka oli silloin ollut polttamatta n.2v. kirjan luettuaan. Olin 8kk polttamatta.
2. Kävin luennolla. Maksoiko se suunnilleen sen 300e ja rahat takasin takuuhan sillä on, jos ratkeaa parin kk.n sisään. Olin polttamatta vajaat 2 vuotta.
3. Luin kirjan ja olin polttamatta 1.5v.

Joitain satunnaisia viikon ja tunnin lopettamisiahan mahtuu varrelle vuosien, mutta toi Allenin juttu kyllä on aina saanu sen stopin kerrasta eikä ollu mitään tuskia taikka vaikeuksia. Jotain siinä on siis oltava ja sen vielä haluan oivaltaa kunnolla. Vaikkakin olen paskaluuseri ja olen kerta kerran jälkeen ratkennut niin uskon hänen juttuunsa ja vielä sen kirjan luen viimeisen kerran.

Kuuden ikäinen olin, kun ensi kertaa kiinni röökistä jäin ja sittemmin on tullut siis noi tauot poistettuna sen rapiat 30v. polteltua. Ja ihan säännöllisesti vaikkenkaan sitä malluaskia ehkä kersana päivittäin vetänytkään.

Hienoa että saatte sauhuttelunne poikki ja iso tsemppi niille jotka eroon haluaa. Ei oo helppoo voin sanoo. Edes terveydelliset tekijät ei oo vielä itteeni kunnolla herättänyt vaikka syytä oikeesti ois. Kun yöllä herään, yleensä hengityskatkoihin, meen melko varmasti röökille. Kuvottava tapa ja monta vuotta hävennyt polttamista julkisesti. Sietääkin.

Kuten @Ollakseni olen nössö. Koskaan en tietoisesti vanhempieni nähden ole polttanut. En tee sitä myöskään pienten nähden.
 

TykkiJutila

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Leijonat, ManU, Vegas Golden Knights, SiiPe
Sattui silmiin tällainen ketju ja kerrotaan nyt omakin stoori.

Tupakoinnin olen aloittanut "myöhään" kokeilemalla sitä ensimmäisen kerran rippikoulussa kesällä -99. Pysyvämmin se astui kuvioihin lätkäaikoina ja kun lähdin opiskelemaan lähihoitajaksi vuonna 2000. Siitä sitten aktiivista polttelua opiskeluaikojen, Postin aikojen ja armeija aikojen. Kunnes 2006 muutin Turkuun ja tapasin ex-vaimoni, joka kertoi seurustelun ehtona olevan tupakan jättäminen.

2009 vuoden lopussa alkoi eroprosessi ja tupakka tuli takaisin hyvinkin nopealla tahdilla. Meni siinä kolmisen vuotta ilman kessua. Siitä sitten 2010-2020 sellasta itselleni normaalia noin 10 tupakan per päivä tahtia ja tupakkana ollut aina nämä extra mentholit ja kaikki napsut sun muut. Siinä vuosien saatossa jäin koukkuun nimenomaan siihen extra mentholiin ja muut tupakit maistui pahalta.

Oliko 2014 kun alettiin puhua mentholin kieltämisestä tulevaisuudessa ja silloin päätin että kun se päivä koittaa, niin yritän taas vakavasti jättää tupakan pois. Kävin viimeiset kaksi vuotta hakemassa laivalta tupakkia, koska polttamaani ei saanut täältä. Ja yllätyksekseni 14.2. risteilyllä huomasin, että laivalla ei enää myytykään mentholia. Olin aika pettynyt, koska olin siinä uskossa, että toukokuussa se/ne loppuu kaikkialta.

Siitäpä sitten sain kuitenkin kimmokkeen stumpata ehkä viimeistä kertaa ja nyt on 134 päivää takana ilman mitään nikotiinia tai korvauksia. Tupakkamies on aina tupakkamies, mutta jospa sitä ei tarvitsisi enää jatkossa käryytellä.
 
Kyllä kansa sietää
No niin. Tasan kaksi vuorokautta on nyt kulunut siitä, kun elimistöni sai edellisen kerran nikotiinia. Päivittäin olen tottunut polttamaan muutaman tupakan/puoli askia ja mitään päätöksiä ei todellakaan ole tehty minkään suhteen. Eli just nyt mitään motivaatiojuttuja on turha miettiä. Itseasiassa mitä enemmän asiaa ajattelee ja siitä kirjoittaa, niin sitä enemmän varmasti alkaa tekemään mieli. Nyt vain on käynyt näin parista syystä johtuen. Ei tää ole ensimmäinen kerta. Eka päivä on aina paha, mut siitä selvittyä sit sen jälkeen alkaa helpottamaan.
 

smugu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Itse olen polttanut vuodesta 2004 tai 2005 asti säännöllisesti. Viimeiset vuodet on mennyt 1-10 savuketta arkipäivisin ja viikonloppuisin 5-30 päivässä vähän riippuen, mitä on ollut ohjelmassa. Nyt kuitenkin heinäkuun alkupuolelta asti olen tupakoinut vaan viikonloppuisin ja koko viikonlopun aikana on mennyt 2-10 savuketta. Nyt mulla myös selkä leikattiin ja tupakoimattomuus olisi suositeltavaa joten ajattelin jättää tuon tupruttelun ainakin toistaiseksi kokonaan pois. Saa nähdä. Varmasti jossain kohtaa tulee taas tavallaan ikävä tätä vanhaa tapaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy