RauMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Detroit Red Wings
Kopsaan omaa tekstiä tännekin tuolta toisesta ketjusta. Vaikka lähdenkin siitä että lopetan enkä lakkoile:

Viikko ja kolme päivää ilman 25 vuoden polttamisen jälkeen. Tai no, lauantaina meni muutama oluen kylkeen vanhasta muistista. Jännä efekti: olen ruiskinut Nicoretten suusumutetta välillä pahimpiin viekkuihin ja huomasin etten saanut niistä parista tupakasta mitään iloa irti kun nikotiinia oli kropassa jo ennestään. Eli, niitten muutaman polttaminen itseasiassa vahvisti uskoa että niistä pääsee irti. Tätä sumutetta nyt varmaan menee jonkin aikaa mut se on aika pieni paha polttamisen rinnalla.
 
"Missä välissä ihmisten elämästä noin niinkuin yleensä tulee niin paskaa, että kääntävät suunnilleen kelkkansa täysin toiseen suuntaan kun kyseessä esimerkiksi musiikki? Jos parikymppisenä Iron Maiden on hyvä, niin perheen perustamisen ja talon rakentamisen on aika siirtyä Grönin Eikkaan?" - Le Banner

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toiselta planeetalta
Taas on kaksi kuukautta kulunut. Nyt, siis NYT, minä tunnen olevani todella irti tupakasta. Pääasiassa merkkinä siitä on että unohtaa pitkiksi ajoiksi polttaneensa eikä se tule mieleen edes itsemurha-aikeissa tms ankarassa tilanteessa. Olen ollut mukana kun mennään tupakille jne mutta oksettaa vain se haju, kuin ei olisi koskaan polttanutkaan. Voittajaolo! 11kk siis takana!
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toiselta planeetalta
Joo, vuosi taittui jo pari kuukautta sitten. Homma kulkee omalla painollaan, ja vaikka tupakkaa kuinka ajattelisi niin ei siltikään tee mieli yhtään. Ei vain tarvitse sitä enää mihinkään. Ihme että siihenkin käytti aikaa ja rahaa niin monta vuotta, olikos sitä nyt 15 vuotta noin yhteensä takana. On jo niin arkipäiväistä olla irti, ettei jaksa edes vaahdota. Toki pitää olla ILOINEN onnistumisestaan.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Olen polttanut 25 vuotta tupakkaa. Nyt olen noin vuoden lopetellut, en siis kokonaan stumpannut, mutta on tämä jo tuottanut hedelmää. Välillä on päiviä, etten polta ollenkaan ja muuten menee 2-5 tupakkaa päivässä. Nuuska on se apu, mikä itselläni tässä auttanut. En siis ajattele, että nuuska olisi hyvä asia, mutta mielestäni parempi asia ja jos pääsen sen avulla irti tupakasta kokonaan, niin hyvä.

Minulle tupakka on aina ollut se paras "ystävä", jokaisessa ilossa, surussa, vitutuksessa jne. jne. mukana. Enää se ei sitä ole. Vielä vuosi sitten poltin 2 askia päivässä. Joten parannus on mielestäni hyvä ja olen aika tyytyväinen, en silti täysin tyytyväinen. Tavoite minulla on stumpata viimeinen tupakka ja jatkaa ilman sitä, eikä palata samaan enää koskaan.

No, ehkä sitten jos 90- vuotiaana istun kiikkustuolissa ja elämä on tylsää sekä merkityksetöntä, niin se voisi palata.. nopeuttaisi lähtöä siinä kohtaa.
 

Linc

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Manchester United, Calgary Flames
Itse poltin 16-vuotiaasta 23-vuotiaaksi, jonka jälkeen on ollut aika on off - suhdetta tuohon. Kännissä tulee useasti lipsuttua ja ostettua se yksi aski, ja jos jotain jää yli niin se aski tulee poltettua loppuun. Uutta askia en kuitenkaan ikinä osta. Pitäisi tuostakin tavasta päästä eroon, mutta on se sentään parempi että polttaa askin kerran 1-2 kuukaudessa kun pari askia viikossa. Nyt on menossa vähän pidempi jakso taas, 6 viikkoa tuli täyteen tänään viimeisestä tupakasta.
 

Linc

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Manchester United, Calgary Flames
Pakko kysyä, porukka kun lopettaa röökin polttamisen niin meneekö kroppa ihan sekaisin? Ainakin itsellä on mennyt ihan. Hirveää ummetusta jos ei polta ja se on se suurin häiritsevä tekijä tälläkin hetkellä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy