Jatkoajan tupakkilakkolaiset

[godspeed]

Parastahan siinä on se, ettei itsekään tiedä, mitä mieltä on. Ihan varmuudella ei voi sanoa vituttaako vai eikö vituta. Jompikumpi tai molemmat. Ja kohta se on jo ohi. Nikotiinitabletit roskiin, niin kyllä se siitä alkaa kohta jo helpottamaan.

No itsellä se polttamattomuuden tuoma henkisesti osittain tullut vapaus ja into on vaihtunut nyt kuukautta kohti mennessä masennusoireistoksi. Niin sekavaa ja ristiriitaista tämä meininki nyt on. Tabut olin jo pari päivää sitten heittämässä mäkeen, ja niin aion lähipäivinä tehdäkin. Jos enää on vain nikotiini oireena eikä ole halua polttaa, niin tabuilla ei tee enää mitään.

 

[-Kantor-]

Lisäksi itse silloin aikoinaan keittiössä töitä tehneenä (viiltohaava sormeen per päivä) huomasin, että veri alkoi virtaamaan paljon ärhäkämmin. Myös kikkeli(varsinkin aamukikkeli) oli paljon kovempi kuin polttaessa.

Tämä liittyy kaiketi pintaverenkierron paranemiseen. Lopetettuani itselläni on alkanut silloin tällöin vuotamaan verta nenästä (vanha lapsuudessa piinannut vaiva minkä olin tupakoidessani ehtinyt jo unohtaa). Samoin piilenneet ientulehduksen havaitsin kun hampaita langatessa alkoi ikenistä vuotaa verta.

Sellaisen jännän jutun huomasin myös lopetettuani, että tupakoidessani en ollut juuri koskaan kipeänä. Lopettamisen jälkeen sairastin varmaan kolme flunssaa viime talven aikana. Aika monella tuttavalla on kuuleman mukaan ollut vastaavanlaisia oireita, enkä oikein osaa sanoa, että mistä tämä johtuu..? Kenties kroppa menee "shokkitilaan" kun nikotiininsaanti loppuu ns. seinään ja tämän takia vastustuskyky väliaikaisesti heikkenee?

Itse siis lopetin sellaiset 15 vuotta kestäneen jokapäiväisen sauhuttelun seinään tarkalleen 164 päivää sitten ja tämän jälkeen en ole minkäänlaisia nikotiinituotteita käyttänyt enkä kaivannut.

Tuossa yllä tuli lueteltua niitä lopettamiseen liittyviä negatiivisia havaintoja, mutta muutenhan vaikutukset ovat olleet lähinnä positiivisia. Haju- ja makuaisti on parantunut, olo on energisempi, kunto on kohentunut ja pelkästään se ajatus, ettei enää tarvitse jokaista palaveria ja illallista rakentaa tupakkataukojen ympärille, tuo minulle huomattavasti aiempaa rentoutuneemman olon. Tuon energisen olon vuoksi olen alkanut liikkua huomattavasti aiempaa enemmän ja tästä intoutuneena jättänyt myös kaljan tissuttelun minimiin. Voinee siis sanoa, että lopettamispäätös on allekirjoittaneen kohdalla todellakin kannattanut.

No itsellä se polttamattomuuden tuoma henkisesti osittain tullut vapaus ja into on vaihtunut nyt kuukautta kohti mennessä masennusoireistoksi. Niin sekavaa ja ristiriitaista tämä meininki nyt on. Tabut olin jo pari päivää sitten heittämässä mäkeen, ja niin aion lähipäivinä tehdäkin. Jos enää on vain nikotiini oireena eikä ole halua polttaa, niin tabuilla ei tee enää mitään.

Muistan, että ensimmäisen 1.-2. kuukakuden kohdalla oli minullakin vähän vastaavanlaisia tuntemuksia. Eli fyysiset vieroitusoireet muuttuivat vähitellen henkisiksi ja tämä aiheutti sellaisen "harmaan" fiiliksen, jota voinee myös masentuneeksi olotilaksi kutsua. Tämä on käsittääkseni aivan normaalia kun jättää pois asian mikä on ollut vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässä hyvin pitkään ja johon on ollut vahvasti riippuvainen. Ei varmaan tässä vaiheessa paljon lohduta, mutta voin sanoa, että kyllä tuo menee ohi. Itselläni ainakin liikkuminen auttoi noihin negatiivisiin tuntemuksiin, mutta tokihan tämäkin on yksilöllistä.

 

[sinnepäinsä]

Tämä liittyy kaiketi pintaverenkierron paranemiseen.

Jotain tämmöistä. Yksi asia mikä tuli myös mieleen, että kylmät varpaat/varpaiden palelu saattaa myös loppua. Nämä on aika mielenkiintoisia asioita ja suosittelen kaikkia kyllä seuraamaan omaa kroppaansa tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

 

[godspeed]

Uskallan sanoa että tupakka on taaksejäänyttä elämää. Toivottavasti tähän ketjuun ei tule koskaan itseä koskevaa asiaa enää.

 

[Amerikanihme]

Uskallan sanoa että tupakka on taaksejäänyttä elämää. Toivottavasti tähän ketjuun ei tule koskaan itseä koskevaa asiaa enää.

Hieno juttu, toivotaan niin! Tsemppiä jatkoonkin.

 

[Salama15]

Kesäkuun lopulla alkoi Champix-kuuri, vika rööki iltapäivällä 2.7. Kohta siis kuukausi polttamatta ja vähän semmonen erikoinen fiilinki... Ei isosti ole tehnyt edes mieli, eli lääke toimii. Toki välillä esim. safkan jälkeen tulee sellainen ”nyt röökille”-ajatus, mutta se taitaa olla niitä selkäydin-juttuja, ei sinällään riippuvuutta? Unet on mallia levoton, mutta kuulemma kuuluu asiaan, välittäjäaineiden kanssahan tässä pelataan.

Champixiin päädyi syystä, että en halunnut korvata röökiriippuvuutta toisella koukulla. Olen aiemminkin ollut joitain hetkiä / kuukausia polttamatta niksapurkan voimalla, mutta aina sit jossain kohtaa palannut pikkusikareihin tai röökiin. Nyt olis tarkoitus laittaa tämän kirjan kannet kiinni lopullisesti, ehkä sitä saa olla vähän pidempään tyttärenpojan elämässä mukana? Ainakin juoksulenkit kulkee jo iha jees...

 

[godspeed]

Kun näen tupakoitsijan nyt niin ensimmäinen ajatus on sääli. Toinen se, ettei itse ole enää narkkari. Vahvoja ja voimakkaita tunteita ja sanoja, vaikka takana on vasta nyt tasan kuukausi. Mutta se, että ajattelen noin muista nortin sankareista, ei tarkoita että näkisin heidät vähäpätöisempinä ihmisinä, sillä vihaan ja rakastan kaikkia ihmisiä ja humaaniutta tasapuolisesti.

 

[godspeed]

Ylläolevasta viestistäni huolimatta fiilis on niinkin kiero, että jos ratkeamisen seurauksena uudelleen aloitetusta polttelusta jokin vakava sairaus tulisikin, niin kyllä se oli sen arvoista käryttää kuin viimeistä päivää. Voin tietysti tällaisia puhella aika rohkeinkin mielin, koska ei ole vaaraa sortua. Mutta kyllä vain riepoo tämä riippuvuus, koska arvioin etten pääse himosta irti ehkä vuodessakaan. Viisi viikkoa tulee siis kohta täyteen savutta.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Itse lopetin reilu vuosi sitten ja on se ollut aivan saatanan helppoa. Luulin, että juodessa tekisi mieleni poltella, mutta suurin houkutus varsinkin alkuun oli hyvän pihvin jälkeen ulos mennessä. Aina silloin tällöin tulee mieleen tupakka, muttei mitenkään vahvoja haluja ole ollut alkaa polttamaan.

 

[godspeed]

Itse lopetin reilu vuosi sitten ja on se ollut aivan saatanan helppoa. Luulin, että juodessa tekisi mieleni poltella, mutta suurin houkutus varsinkin alkuun oli hyvän pihvin jälkeen ulos mennessä. Aina silloin tällöin tulee mieleen tupakka, muttei mitenkään vahvoja haluja ole ollut alkaa polttamaan.

Sanoisin omalla kohdallani, että tämä on ollut yllättävän helppoa alusta asti. On vituttanut ja hermostuttanut, mutta kun pitää päänsä ja psyykkaa asiat siten, ettei tupakasta vain enää saa kuin vielä turhauttavamman riesan myöhemmiksikin vuosiksi, niin on helppoa vain jättää ostamatta. Mitään muuta ei tarvitse tehdä tai ajatella. Juomista kokeilin jo kaiketi ekalla viikolla, eikä siitä tullut sen suurempaa himoa, vaikka pienessä kännissä olin polttanut aina eniten.

Ja minulla sentään kesti lähes 20 vuotta ennen kuin uskalsin yrittää lopettamista. Aiemmin se ei tuntunut mahdolliselta.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Sanoisin omalla kohdallani, että tämä on ollut yllättävän helppoa alusta asti. On vituttanut ja hermostuttanut, mutta kun pitää päänsä ja psyykkaa asiat siten, ettei tupakasta vain enää saa kuin vielä turhauttavamman riesan myöhemmiksikin vuosiksi, niin on helppoa vain jättää ostamatta. Mitään muuta ei tarvitse tehdä tai ajatella. Juomista kokeilin jo kaiketi ekalla viikolla, eikä siitä tullut sen suurempaa himoa, vaikka pienessä kännissä olin polttanut aina eniten.

Ja minulla sentään kesti lähes 20 vuotta ennen kuin uskalsin yrittää lopettamista. Aiemmin se ei tuntunut mahdolliselta.

Mulla meni kans sen 20 vuotta aski pari per päivä tahtia. Huomasin kuntoillessa että hengästyy niin saatanan nopeaa. Enää ei. Kyllä siitä urheillessa hyötyä on ollut. Muutaman viikko lopettamisesta hajuaisti parani mikä ei aina ole hyvä asia. Makuasiti taasen loistava juttu. Ei tarvi sitä suolaa niin perkeleesti.

 

[godspeed]

Minusta on tullut hermoraunio ihmisperse. Nimim. 6 viikko ilman.

 

[Hauntti]

Minusta on tullut hermoraunio ihmisperse. Nimim. 6 viikko ilman.

Minä (ja varmasti moni muu täällä) olen sinusta ylpeä. Pitäisi saada itseäkin niskasta kiinni, mutkumutku. Töissä polttaa about kaikki, joten ympäristö ei varsinaisesti kannusta yrittämään. Tarvitsisin jonkinlaisen kannustimen, oma terveys ei siihen rooliin riitä. Noh, poltellaan tämä aski loppuun ja katsotaan taas sitten, huoh.

 

[godspeed]

Minä (ja varmasti moni muu täällä) olen sinusta ylpeä. Pitäisi saada itseäkin niskasta kiinni, mutkumutku. Töissä polttaa about kaikki, joten ympäristö ei varsinaisesti kannusta yrittämään. Tarvitsisin jonkinlaisen kannustimen, oma terveys ei siihen rooliin riitä. Noh, poltellaan tämä aski loppuun ja katsotaan taas sitten, huoh.

Rahan säästö ja tupakoinnin turhauttavuus/hyödyttömyys monella tavalla kannustivat minua. Pitää vain heti alussa psyykata itsensä kunnolla. Minä psyykkasin niin vahvasti, että kaupassa ollessa en edes muista koko tupakin olemassaoloa, mutta sitten kotona muistan että ai niin, munhan tekee mieli tupakkia. Tuo ostamatta jättämis -psyykkaus onkin ollut minulle henkireikä, sillä muut ajatukset ovat jo ehtineet hieman kulua, eikä niistä aina ole tarpeeksi apua rauhoittumiseen.

Noin muutoin fiilikset pyörivät haikeuden ja vanhan jo menetetyn kaverin kaipuussa. Eli jos elämä ei ala potkiin päähän liikaa, niin uskon pääseväni lopullisesti kuiville. Jos alkaa potkiin päähän, niin toivottavasti vasta sitten kun on kunnolla erossa eikä polttaminen ole edes teoriassa henkisesti mahdollista. Hermot menee nykyään aivan liian usein ja helposti, mutta tupakointi ei itsessään houkuttele, koska tiedän ettei se auttaisi vaikka laittaisi palamaan.

 

[godspeed]

Jos ei olisi rahapulaa, niin polttaisin kyllä edelleen. 1,5 kk takana.

 

[sinnepäinsä]

kunnolla erossa eikä polttaminen ole edes teoriassa henkisesti mahdollista.

Uskallan väittää, että noin käyminen on erittäin harvinaista. Pitkään polttaneilla ja sen jälkeen lopettaneilla tulee aina olemaan sortumisen uhka, enkä usko kenenkään tuollaisen henkilön pääsevän koskaan tupakasta täysin eroon (henkisesti).

 

[godspeed]

Uskallan väittää, että noin käyminen on erittäin harvinaista. Pitkään polttaneilla ja sen jälkeen lopettaneilla tulee aina olemaan sortumisen uhka, enkä usko kenenkään tuollaisen henkilön pääsevän koskaan tupakasta täysin eroon (henkisesti).

Niin no minä olen ajatellut, että sorrun mahdollisesti vain jos elämä menee jotenkin kovasti perseelleen. Muutoin pärjään vaikka vituttaisikin kuin pientä oravaa tämä polttamattomuus nyt ja lähiaikoina.

 

[sinnepäinsä]

Niin no minä olen ajatellut, että sorrun mahdollisesti vain jos elämä menee jotenkin kovasti perseelleen. Muutoin pärjään vaikka vituttaisikin kuin pientä oravaa tämä polttamattomuus nyt ja lähiaikoina.

Toki, itsellä osittain sama. Tarkoitin vain, että tuskin polttamattomuudesta koskaan tulee niin vakiota, etteikö polttaminen olisi "teoriassa henkisesti mahdollista". Toki joku voi tuonkin saavuttaa, mutta jotenkin näen tuon aika epätodennäköisenä pitkän linjan röökaajille.

 

[godspeed]

Toki, itsellä osittain sama. Tarkoitin vain, että tuskin polttamattomuudesta koskaan tulee niin vakiota, etteikö polttaminen olisi "teoriassa henkisesti mahdollista". Toki joku voi tuonkin saavuttaa, mutta jotenkin näen tuon aika epätodennäköisenä pitkän linjan röökaajille.

Tietystikään mikään väite tupakanpolttoon liittyen ei ole täysin aukoton, siksi ajattelen spekuloiden ja teoreettisella tasolla. Tosiasiassa kyse on vaan omasta prosessoinnista ja psyykkauksesta, joka saa minut pysymään erossa tupakasta. Jos en ajattelisi näin, niin olisin ratkennut jo varmaan samana päivänä kun koko projektin aloitin.

 

[godspeed]

Tunnen olevani erossa tupakasta täysin, vaikka satunnaisia mielitekoja ja ärtymystä/levottomuutta esiintyykin ja niin tulee varmaan esiintymäänkin kohtuu kauan vielä? Rontti kolme kuukautta siis takana savuttomuutta.

 

[Le Banner]

Tunnen olevani erossa tupakasta täysin, vaikka satunnaisia mielitekoja ja ärtymystä/levottomuutta esiintyykin ja niin tulee varmaan esiintymäänkin kohtuu kauan vielä? Rontti kolme kuukautta siis takana savuttomuutta.

Kolme kuukautta on jo hyvä aika. Itse olin viisi kuukautta, mutta niin vaan salakavalasti muutaman kännipolttelun jälkeen lähti taas savullinen elämä uomilleen. Tosin pystyn rajoittamaan 5-6 savukkeeseen päivässä entisen 20 sijaan, mutta onhan tämä nyt ihana nautinto aamukahvilla terassilla pistää rööki suuhun ja nautiskella:)
Joku aika sitten juttelin erään tyypin kanssa, joka oli ollut 9 VUOTTA polttamatta ja aloitti uudelleen.

 

[Le Banner]

@Sir Markku Kyllä, duunissa vuosia sitten askissa esim iltavuorossa 14 röökiä töihin tullessa ja piti suunnilleen säännöstellä muutamalla viimeisellä tunnilla, että riittää varmasti kotiinlähtöön asti. Nykyisin jos krapula niin saatan olla kolmekin päivää ilman ja sitten spaadero huuleen vanhasta tottumuksesta.

 

[godspeed]

Tiedostan hyvin tuon, etten omalla kohdallani voi polttaa edes sitä yhtä. Se on kaikki tai ei mitään. Tupakka lisäksi orjuuttaa tavalla jota en oikein enää jaksanut, niin siksi lopetin.

 

[Kipinä]

Tunnen olevani erossa tupakasta täysin, vaikka satunnaisia mielitekoja ja ärtymystä/levottomuutta esiintyykin ja niin tulee varmaan esiintymäänkin kohtuu kauan vielä? Rontti kolme kuukautta siis takana savuttomuutta.

Itse lopetin röökin polttamisen 2007 (poltin välillä 1992-2007) ja olin täysin polttamatta vuoteen 2017 asti. Viime kesänä aloin juomisen ohessa polttamaan silloin tällöin sikaria, tämän vuoden keväällä tai kesällä se muuttui röökiin juomisen ohessa. Nyt viimeiset kolme viikkoa olen polttanut joka ilta yhden tai kaksi röökiä ja vuosi sitten luulin päässeeni siitä kokonaan eroon.. :(

Kun lopetin 2007 ensimmäiset ryyppyreissut olivat todella vaikeita, selvinpäin homma meni aika hyvin. Sanoisin että siinä meni ainakin kolme vuotta ennen kuin se rööki ei enää kummitellut mielessä yhtään.

Kolme kuukautta on hyvä alku mutta et ole läheskään päässyt tosta paskasta vielä eroon. Onneksi itselläni ei vielä tee päivisin mieli röökiä, niin voin vielä laittaa tolle ilta-röökille lopun pikenmiten, ainakin toivon niin. Toivotan myös sulle onnea että lopetus pitäisi.

 

[godspeed]

Toivotan myös sulle onnea että lopetus pitäisi.

Isäni kärsi vanhempiensa kuoleman, avioeron, työttömyyden ja alkoholismin, mutta ei sortunut polttamaan kun oli niin päättänyt. Toivotaan siis lähinnä sitä, että olen isäni poika mitä tulee lopettamisen varmuuteen.