Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Jatkoajan leffakerho

  • 2 425 431
  • 12 334

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin ensimmäinen päivä on osaltani takana, ja kolme hyvin eri tavoilla viihdyttävää leffaa tuli tuirailtua.

Being Frank: The Chris Sievey Story on dokumentti lievästi maanisen oloisesta brittimuusikko Chris Sieveystä ja tämän luomasta alter egosta, vielä maanisemmasta Frank Sidebottomista. Juuri mitään en miehestä etukäteen tiennyt, joten dokkari onnistui naurattamaan, yllättämään ja vetämään hiljaiseksi.





Alex Ross Perryn ohjaama Her Smell kertoo naisrokkarista, jonka suosion huippuvuodet ovat takana päin ja riidat ja päihteet repivät tämän bändiä rikki. Steve Jobsmaisesti tarina kerrotaan muutamassa pitkässä kohtauksessa, joiden välillä saattaa kulua vuosiakin aikaa. Elisabeth Moss pääosassa on paras näkemäni näyttelijäsuoritus pitkään aikaan.





Ja Jesus Shows You the Way to the Highway on... en minä tiedä mikä se on. Tsekatkaa traileri.


 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Elisabeth Moss pääosassa on paras näkemäni näyttelijäsuoritus pitkään aikaan.

Yllättyneet: -

Naisen kasvonäytteleminen jaksaa hämmästyttää leffasta ja sarjasta toiseen, miten niin pienin ilmemuutoksin pystyy kuvaamaan sisäisä tunteita ja ristiriitoja. Maaginen muija...

Laitetaas tää(kin) leffa katsontalistalle
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Being Frank: The Chris Sievey Story on dokumentti lievästi maanisen oloisesta brittimuusikko Chris Sieveystä ja tämän luomasta alter egosta, vielä maanisemmasta Frank Sidebottomista. Juuri mitään en miehestä etukäteen tiennyt, joten dokkari onnistui naurattamaan, yllättämään ja vetämään hiljaiseksi.

Jos oikein päättelen rivien välistä, niin et ehkä ole sitten nähnyt myöskään tätä elokuvaa:


Tähän sopii oikeastaan aika samat sanat kuin millä kuvailit tuota dokkaria. Kaikin puolin outo elokuva, mutta pitääpi katsoa joskus tuo dokumentti, jotta pystyy vertailemaan kumpi tässä tapauksessa oikeasti onkaan oudompaa: fakta vai fiktio.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Jos oikein päättelen rivien välistä, niin et ehkä ole sitten nähnyt myöskään tätä elokuvaa:
Kyllä Frank nähty on, samaisilla festareilla viisi vuotta sitten. Ja hyllystä löytyy Blu-ray. Mutta tiesin myös että tuo leffa ei varsinaisesti perustu Frank Sidebottomiin, vaan on vain saanut löyhästi inspiraationsa tuosta. Chris Sieveyn luomuksella ja tuolla fiktio-Frankilla on lopulta yllättävänkin vähän yhteistä.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Tulin juuri katsomasta uusimman Rambon.

Alun pakollisen taustoituksen ja seisoskelun jälkeen meno oli koko ajan enenevässä määrin lopulta peräti brutaalia. Elokuva hiveli suuresti oikeudentuntoani.

Erityisarvostus erinäiselle valmistautumiselle leffan loppupuolella.

Sama se hesareiden arvosteluille.

5/5.
 

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
Rambo: Last Blood tosiaan toimi. Todella hyvin. Jos tykkää nelosesta, niin tykkää tästäkin.

Kun herra Rambo päätyi ottamaan ensimmäistä kertaa yhteen pahiksen kanssa, niin naamallani oli varmasti viiden minuutin ajan typerä virne. Sama juttu etenkin loppumätössä. Kuinka hienoa onkaan, että sai mennä leffateatteriin katsomaan uutta Stallonen toimintaelokuvaa. Uutta Ramboa! Ja yleensäkin toimintaelokuvaa, jossa ei ajeta mitään agendaa, vaan mätetään pahiksia turpaan niin että tuntuu.

Voin vain kuvitella, että mitä suurin osa leffakriitikoista elokuvasta kommentoi. 80/90-luvun toimintaleffojen kanssa varttuneelle (ja edelleen niitä ahkerasti katselevalle) tämä oli merkkitapaus.
 

Buster

Jäsen
Sama se hesareiden arvosteluille.
En ole tuota ja muitakaan lukenut, mutta mielestäni elokuva-arvostelut eivät ole monesti mitään muuta kuin yliarvostettuja ostamisoppaita, jotka on täynnä vääränlaista tietoa. Miettikää nyt... Arvostelija puhuu elokuvan arvosta/tasosta/hyvyydestä lukijalle, joka ei ole edes nähnyt koko elokuvaa (ja ei halua spoilereita) ja näin arvostelijan on pakko siksakkailla aiheen ympärillä kuin viimeistä päivää, joten arvostelu on täynnä pelkkää onttoa yleistason pintaliitoa. Ja kaiken aikaa sille ostoapua kaipaavalle lukijalle riittäisi vain yksi ainoa lause, pelkkä suositus ja muutama sana, jotka auttaisivat häntä tekemään päätöksen ja nauttimaan elokuvasta maksimaalisesti. Sen sijaan hän saa referoituna 1/3 tai enemmänkin elokuvan juonesta ja kuulee kuinka se on täynnä twistejä ynnä muuta spoilerkamaa, joka vie hänen nautintoaan elokuvan katselemisesta.

Menen katsomaan haluamani elokuvat mieluiten täysin sokeana ja yritän parhaani mukaan olla välittämättä kenenkään mielipiteestä ennen kuin saan muodostettua omani.

Toisaalta usein luen kyllä arvosteluja jälkikäteen kun olen katsonut elokuvan ja ehtinyt sitä itse pureksia. Mutta syy on lähinnä se, että pidän noita arvosteluja keskusteluna elokuvasta ja nyt minä tiedän, mistä tässä puhutaan. Joten katson uteliaana ja tiedonjanoisena, että millaisena tuo sama elokuva aiheineen on näyttäytynyt jollekin toiselle ihmiselle. Mitä hän on saanut siitä irti ja mitä minä olen mahdollisesti missannut. Mistä hän on eri mieltä ja mahdollisesti miksi.

Rambo oli kiva 80/90 hengessä tehty pieni toimintaelokuva, jota oli sisältönsä puolesta koitettu hieman päivittää nykyaikaisemmaksi, mutta joka tuntui silti aavistuksen päivettyneeltä (Taken). Kriitikkojen isoin viha tulee ehkä siitä, että elokuva tiputti aika totaalisesti alustamansa teemat Vietnamin painajaisen kanssa painiskelevasta sotilaasta, vaikka se alussa sellaista lupaili. Ehkä se ei myöskään tällaiselle satunnaiskatsojalle tuntunut ihan Rambolta. Tämä olisi voinut olla vaikka 90-luvun lopulla tehty elokuva, jota olisi Jean-Claude Van Damme tähdittänyt, ei tarvitsisi kuin vähän vain vipaa toimintakohtausta muuttaa. Tämä taitaa olla enemmänkin kehu, sillä pidän niistä elokuvista. Mutta ihan viihdyttävä oli Rambo V ja ehdottomasti toivoisi Hollywoodilta tällaisia pienehköjä ja intiimejä old-school toimintaelokuvia.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
jossa ei ajeta mitään agendaa, vaan mätetään pahiksia turpaan niin että tuntuu.

krhm... pahikset on... meksikolaisia. Trump ja muuri etc.


Ensimmäisessä vienamveteraanin kunnianpalautus ja silloinen oikeistolainen yksilökeskeisyys oli voimissaan. 60-luvun lopun ja 70 –luvun voimakkaan rauhanliikkeen (mm presidentiksi Carter) vastaiskuna Reaganilaisten vanhojen arvojen palauttamiseksi… josta toisessa mentiin sitten voittaan Vietnamin sota. Kolmannessa Afganistan Reaganin -ajan loppuhuipentumana.

nelosta en ole nähnyt kuin pätkiä sieltä täältä TV:stä, joten siitä osaa sanoa..

Ja nyt tosiaan meksikolaisia turpaan, ne on pahoja



Rambot on ollu Aina poliittisia ja Aina poliittisen spektrumin konservatiivisiiven oikeallapuolen (USA poliittisessa kentässä)
 

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
krhm... pahikset on... meksikolaisia. Trump ja muuri etc.

No enpä osannut tätä Trumpin kannatusleffaksi tulkita. Meksikolaisiahan ne Rambon ainoat läheisetkin olivat.

Eli esimerkiksi suuresti nautintoa minulle aiheuttavat Sicario-elokuvat menevät samaan kategoriaan, koska niissä pistetään pahoja meksikolaisia turpaan? Sinälläänhän tämä kaikki käy nyt järkeen. Nimittäin noiden leffojen käsikirjoittaja, Taylor Sheridan, on noussut suureksi suosikikseni, sillä olen pitänyt jokaisesta miehen käsikirjoittamasta elokuvasta. Ja joskus kun googlettelin tietoja häneen liittyen, niin ensimmäisten osumien joukossa oli jonkun feministikolumnistin tarinointi siitä kuinka Sheridanin leffat alistavat naisia jne. Eli selvästi Trumppimaiset teemat niissäkin.

Ei kai tässä auta kuin pistää punaista lippistä tilaukseen.
 

Pete27

Jäsen
Suosikkijoukkue
TAPPARA
krhm... pahikset on... meksikolaisia. Trump ja muuri etc.


Ensimmäisessä vienamveteraanin kunnianpalautus ja silloinen oikeistolainen yksilökeskeisyys oli voimissaan. 60-luvun lopun ja 70 –luvun voimakkaan rauhanliikkeen (mm presidentiksi Carter) vastaiskuna Reaganilaisten vanhojen arvojen palauttamiseksi… josta toisessa mentiin sitten voittaan Vietnamin sota. Kolmannessa Afganistan Reaganin -ajan loppuhuipentumana.

nelosta en ole nähnyt kuin pätkiä sieltä täältä TV:stä, joten siitä osaa sanoa..

Ja nyt tosiaan meksikolaisia turpaan, ne on pahoja



Rambot on ollu Aina poliittisia ja Aina poliittisen spektrumin konservatiivisiiven oikeallapuolen (USA poliittisessa kentässä)
Oikeisto siellä, oikeisto täällä. On se raakaa olla suv... Kun ei edes Ramboja voi fiilistellä pelkästään väkivaltaviihteen näkökulmasta. Iso osa elokuvista peilaa omaa aikaansa jollain tavalla ja Stallonet, Arnoldit ja Willisit jne. tekee American hero leffoja koska ne myy patrioottiselle Amerikan kansalle ja muualla maailmassakin sankaritarinat myy. Itse pystyn kyllä katteleen lähinnä aivottamat toimintaelokuvat ilman nyyhkyttelyä poliittesesta agendasta.

American Horror Storyn, Cult tuotantokausi lähentelee jo vihaa Trumpia kohtaan ja silti loistava, kunhan ottaa sen viihteen kannalta. Löysin rantein, ei avatuin rantein.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Oikeisto siellä, oikeisto täällä. On se raakaa olla suv... Kun ei edes Ramboja voi fiilistellä pelkästään väkivaltaviihteen näkökulmasta.

Tottakai voi, niin määkin teen.



Mutta edellä vihjattiin nykytrendistä ajaa omia ideologioitaan leffoissa.. ja siis sillä viitattanee mm StarWarsin feminismiin ym. juttuihin. No Rambo on ihan samalla tavalla katsottavissa poliittisin agendoin varustetuksi, ollut jo silloin kasarilla yleisessä mielipiteessä.


Mää pyrin kattoon leffoja leffoina, en niiden poliittisen agendaan peilaten...


…toki on sitten leffoja, jotka ovat avoimesti ns. kantaaottavia, ja niihin se poliittisuus kuulu sit osana teosta.
 

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
Aiheeton sivukommentti: Jos tykkäsi Poliisiopisto kutosesta, tykkäsi varmaan seiskastakin?

Poliisiopistoja olen katsellut viimeksi lapsena, niin hankala sanoa. Todennäköisesti.

Lähinnä itse tässä hain sitä, että Rambo 4 on kuitenkin huomattavasti karumpi leffa kuin aiemmat Rambot. Esimerkiksi Rambo 3 on ainakin nykyään katseltuna aikamoinen koko perheen elokuva verrattuna neloseen. Eli jos nelosen karummasta otteesta piti, niin sitten pitänee samoin vitosestakin.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: PJPT

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Lähinnä itse tässä hain sitä, että Rambo 4 on kuitenkin huomattavasti karumpi leffa kuin aiemmat Rambot. Esimerkiksi Rambo 3 on ainakin nykyään katseltuna aikamoinen koko perheen elokuva verrattuna neloseen. Eli jos nelosen karummasta otteesta piti, niin sitten pitänee samoin vitosestakin.
Mulla loppui sietokyky kakkos-Ramboon ja nelos-Rockyyn. Joten siinä mielessä olen hiukan jäävi arvioimaan näitä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
leffojen openingweekend tulokset USA… maailmassa on viä jotain hyvää kun pukudraama päihittää äctionin (ja scifi ennen ammuskelua)


Downton Abbey $31 million
Ad Astra $19.2 million
Rambo: Last Blood $19 million.
It Chapter Two $17.2 million
Hustlers $17 million
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Downton Abbeysta muutama sananen:

En ollut teatteriin astellessani nähnyt samaa nimeä kantavaa sarjaa, joten arvioin elokuvaa itsenäisenä teoksena.

Mielestäni leffa oli laadukkaasti tehty mutta juonellisesti ohut. Hahmot ovat kiinnostavia, mutta heidän tarinankaarensa jäävät vajaiksi, koska kahteen tuntiin on mahdoton sisällyttää kymmenen eri henkilön luonnekuvausta ja draamankaarta. Tämä ongelma ratkennee, mikäli on katsonut myös tv-sarjaa.

Elokuvan synopsis on yksinkertainen: massiivisessa linnassa asuvat yläluokkaiset saavat ilmoituksen kuninkaallisten saapumisesta. Arjen kaavamaisuus rikkoontuu, mistä seuraa erinäistä sosiaalista skismaa hahmoissa. Kuninkaan hovin ylimielisyys ja palvelusjoukkojen väliset valtataistelut muodostavat keskeisen jännitteen koko elokuvan ajaksi. Suunnilleen vartin kohdalla on arvattavissa, miten juoni tulee etenemään. Tämä on sekä heikkous että vahvuus.

Hahmot ovat todella hyviä. Oikeastaan sääli, ettei heihin ehditä elokuvan mitan takia perehtymään (ts. leffa on tehty mitä ilmeisimmin faneille sekä potentiaalisille uusille faneille). Maggie Smithin hahmo on hulvaton. En yhtään liioittele, kun sanon, että tämä on parhaita valkokankaalla nähtyjä roolisuorituksia 2010-luvulla. Lakonista ja piikittelevää huumoria viljelevä kärttyinen kreivitär on syy, miksi saatan alkaa tuota alkuperäistä sarjaakin katsomaan. Muutoinkin casting on toimiva ja näyttelijät ammattitaitoisia. Draama on siis laadukasta.

Eli kyllähän Downton Abbeya katseli ihan mielellään. Ongelma omalla kohdallani oli siinä, että henkilöhahmoja oli niin paljon, etten ensimmäiseen puoleen tuntiin tajunnut, mitä elokuvassa on meneillään. Kun aikaa kului, pääsin kärryille - mutta sitten leffa jo loppuikin. Elokuva tuntui ennemminkin venytetyltä HBO-sarjan jaksolta, joka edellyttää aiempien jaksojen katsomista. Loppuhuipennuskin antoi ymmärtää, että tämä oli vain yksi luku pitkässä jatkumossa. Arvio: 3/5 tähteä. Hyvin tehty tuotanto, mutta ei oikein formaatin kannalta ideaali toteutus.
 

PJPT

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, SaPKo & Latvija
Vaikka Rambo V oli hyvin tavallinen toimintarymistely, niin olihan se herkullista nähdä kerrankin ihan valkokankaalta uusi leffa, joka yrittää vain viihdyttää eikä ajaa mitään agendoja tai vesittää leffaa lapsille sopivaksi lippuluukun tuloksen varmistamiseksi. Tämä olikin hieman samanlainen kuin Clintin "The Mule" vuosi sitten. Itsessään aika keskinkertainen teos, mutta tämän hetken Hollywoodin alemmuustila huomioiden erittäin nautinnollisia elämyksiä. Se olikin erittäin hauskaa ja samalla surullista, että näitä molempia leffoja haukuttiin arvosteluissa Trumppia tukevaksi pullisteluksi ja naisten roolit olivat kuulema liian pieniä ja kapeita. He tukivat vain miehiä joka oli täysin hirveää.

Nuo tuon tyyppiset väitteet ovat jotain niin uskomatonta pelleilyä, ettei niitä voi kommentoida oikein mitenkään. Hollywood on syöttänyt salonkikelpoisia ja koko perheelle soveltuvia löysiä elokuvia jo niin pitkään, että kun joku uskaltaa vielä tehdä vanhan ajan leffan jossa miehet ovat miehiä ja saattavat jopa kiroilla, ottaa kaljaa jopa polttaa tupakkaa, niin sitä kauhistellaan aivan kuin kyseessä oli lapsiin sekaantuminen tai puolustuskyvyttömien naisten joukkomurha kouluampumisen tyylillä. Kun vielä otetaan huomioon se, miten räikeästi ja päälleliimatusti jotkut studiot ovat yrittäneet tuputtaa naisten vahvuuttaa viime vuosina, niin onhan se nyt täysin uskomatonta ettei sitä kritisoida, mutta sitten elävien legendojen oletetaan muuttavan toimintaansa lennosta jonkun trendin takia. 73- ja 88-vuotiaat ikihongat eivät yllättäen tähän lähteneet..

----------------------------------------------
Mitä tulee itse Ramboon, niin Stallone tekee kyllä mukavaa työtä omien lempilapsiensa kanssa. Hän ei päästä julki täyttä kuraa kovin helposti. Rocky 5 ja Rambo 3 ovat sarjojensa heikoimmat tekeleet, mutta eivät nekään aiheuta samanlaista myötähäpeää kuin heikoimmat Arnoldit tai Star Warsit tai Bondit.. Stallone ei ole vain palkattu työntekijä, joten hän valvoo ulos tulevaa tuotetta joka pelastaa tilannetta yleensä edes jonkin verran. Uusi Rambo on siitäkin hieno julkaisu, että se on yksi harvoista asioista joka on tuottanut oman verbin eri kieliin. Kasvoin 90-luvun lopulla jolloin Stallonen ura oli heikoimmassa hapessaan ja Kuningas oli kuollut jo vuosia sitten, mutta niin vain lapset käyttivät lauseita "Mitä hemmettiä sinä Elvistelet" tai "Älä Ramboile vaan edetään joukkona"..

Rambo V on vähän sama kuin uudet Rockyt. Jos pidit Rocky 6, niin varsinkin 7 ja monella tapaa myös 8 ovat toimivia. Ne ovat selvästi parempia kuin heikoin 5. Samoin Rambo 4 oli aikanaan erittäin herkullinen teos, koska jo silloin toimintaleffat olivat menneet kohti löysää läpsyttelyä. Rambo 3 humoristinen ja lapsiin uppoava sekoilu oli vain muisto jossain menneisyydessä. Uusin Rambo ei ole ihan nelosen tasolla, mutta väkivalta on edelleen laadukasta, eikä sitä laimenneta jotta lapset pääsisivät leffaan kuten Expendables 3 ja lukemattomat muut uudet tekivät. Musiikkivalinnat olivat myös mukavan klassisia, eikä uutta hittimusaa onneksi soinut kuten trailerissa peloteltiin.

Suurimpana vahvuutena voisin mainita lyhyen pituuden! Järjettömän monet nykyleffat kestävät 2,5-3 h, vaikka juonta ei ole kuin 100-130min teokseen. Onkin aika tuskallista istua teatterissa kun elokuva ei lopu koskaan, vaikka turha pitkittäminen näkyy kaikkialla. Nolanin Batmanit kärsivät jo tästä, puhumattakaan lukuisat heikommat leffat. Rambot ovat siitä hyviä, että ne eivät kestä koskaan mittaansa pidempään. Kaikki taitavat pyöriä 90 ja 105 min välillä. Juoni oli taas niin yksinkertainen ettei sitä olisi kannattanut jatkaa yhtään enempää.

Leffan pacing oli hyvä. Alkoi rauhallisesti ja kiihtyi tasaisesti. Väkivaltaa annettiin suht vähän, mutta jokainen laukaus tuntui kiveksissä asti. Tämä on iso ongelma monissa nykyleffoissa. Räiskintää näkee välillä satojen lippaiden verran, mutta jos siinä ei ole mitään impaktia, niin hommaan turtuu nopeasti! Negatiivisella puolella on mainittava, että Rambon sisäisiä demoneita olisi voinut tuoda enemmän esiin jos kyseessä on kerta viimeinen leffa. Rambo napsi myös useat tapponsa aika kaukaa. Lähitaistelu olisi ollut mukavan rujoa seurattavaa, mutta pitää muistaa että Stallone on jo oikeasti vanha. On helpompi kuvata tappoja haulikolla tms, kuin olla uskottava nyrkki/painisankari. Jos annetaan ikätasoitusta, niin mättö oli erittäin maagista!

En kuitenkaan nosta tätä Stallonen 15 parhaan leffan joukkoon. Tämä on toki hyvin odotettua kun ura on pitkä ja ihan laadukas. Muutkaan uudet eivät sinne ole päässeet Rocky 6 ja Rambo 4 jälkeen. Hyvää perusviihdettä 3,5/5, puolikas piste nykytoiminnan löysyyden ja naurettavien arvostelujen takia. Viimeiset 5 minuuttia toivat kylmiä väreitä sen verran kuin toivoinkin jo alkupäässä, mutta niitä pihdattiin tahallaan loppuun. Onneksi valot syttyivät vasta oikeiden lopputekstien alkaessa, joten kiireisimmät hätähousut eivät poistuneet hienon tribuutin aikana.

----------------------------------------------------------

Jos puhutaan lippuluukusta, niin eikö Stallone ole aina ollut suositumpi muualla kuin kotimaassaan? Muistelen katselleeni hänen lipputulojaan lukiossa kun oli vähän tylsää jollain hyppytunnilla. Monet hänen leffoistaan olivat tuottaneet vain jotain 40-60milj kotimaassa, mutta ulkomaiden luku oli sitten 70-140 milj.

edit. kurkkasin vähän faktoja, ja ne olivat jotain tuon suuntaista. Nyt kun Syltyllä on oma tuotantoyhtiö "Balboa Productions", niin jotain uutta tulee vielä varmasti. Kun hän tekee vielä muutaman elokuvan, niin 4 miljardia paukahtaa rikki lippuluukuilla. Se on hyvä luku siihen nähden, että hän on ollut itse tekemässä monia juttua elokuvissaan, eikä hänellä ole ollut samantason sivutähtiä tai ohjaajia kuin vaikka Arskan Cameron, McTiernan yms. Stalloskan ja Arskan parhaina päivinä ei myöskään ollut mahdollista repiä 400-1500 miljoonaa lippuluukuilla kuten viime vuosina on ollut tapana. Vuosikymmenet eivät ole sinällään suoraan vertailukelpoisia.

-----------------------------------------------------------

Sid Haigin kuolema sai minut tutkailemaan hänen leffojaan, ja sieltä aukesi fakta että Rob Zombien paras leffa saa jatko-osan! Tiedostan että Zombien leffat ovat yleisesti hirveää kuraa, mutta "Devil's Reject" on oikeasti laadukas kauhurymistely, jos sen nyt on vielä joku alasta tykkäävä missannut. 15 tauon jälkeen paluun tekevänstä perheestä kertovaan teokseen palaa mukavasti kaikki avausosan tähdet. Sheri Moon Zombie on hienosta nimestään huolimatta se heikoin lenkki, mutta hän pystyy selviytymään aivan hyvin jos kässäri vain toimii. Bill Moseley oli viimeksi suorastaan maaginen ja taustalla soi mm Lynyrd Skynyrdin Free Bird! Musiikkivalinnat ovat toki muutenkin laadukkaita Zombien leffoissa, se on vähiten huono asia hänen tuotoksissaan.

Halloweenin aikaan tulee siis muitakin mielenkiintoisia leffoja kuin Zombieland 2, ja ainakin toinen näistä olisi hienoa nähdä ihan valkokankaalta!


 
Viimeksi muokattu:

Nosebleed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, San Jose Sharks

Ja näin.

Rambo 5 oli 5 kautta 5. It 2 kävin katsomassa ja tykkäsin siitäkin vaikka oli saanut huonoja arvioita. Bill Hader ihan kuningas.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
herkullista nähdä kerrankin ihan valkokankaalta uusi leffa, joka yrittää vain viihdyttää eikä ajaa mitään agendoja

Olisiko mitenkään mahdollista, että et vaan reagoi agendoihin, koska ne on sun arvojen mukaisia agendoja? Kuten ylempänä kirjottelin, Ramboilla on ollut poliittinen Agenda jo kasarilta lähtien. Jos tätä ei tunnista, niin miksi sitten välittää vaikka StarWarssin (väitetystä?) agendasta? Siksi että se on arvoiltana erilainen kuin omat ja siihen kiinnittää siksi huomiota?

Aika masentavaksi on keskustelu leffoista mennyt, kun niitä katsellaan niiden ”agendojen” mukaan ja ne on siksi joko hyviä tai huonoja.


Leffat on hyviä tai huonoja leffoina.

toisaalta…
Leffoissa on agendoja, hyväksyy niitä itse tai ei (aika jännä jos ei edes tunnista)

Tämä olikin hieman samanlainen kuin Clintin "The Mule" vuosi sitten.

Miten The Mule ja Rambo voidaan niputtaa mitenkään?? The Mule on hieno draama vailla minkäännäköistä actionia. Vanhan miehen vieraantumista ja tarina kuinka viimesinä vuosinaan vasta ymmärtää uhranneensa elämänsä jollekin, jolla ei ollut merkitystä. Monitahonen ihmisyyden tarkastelu.



Rambo.. äänd action, aivot narikkaan.



Totta ettei Rambon kaltasia leffoja paljoa tehdä, mutta The Mulen kaltasta draamaa tehdään hyvinkin paljon. Niitä vaan näkee niin vähän Finnkinon ohjelmistossa.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Toy Story 4

Kyllähän toki pääkohderyhmä on lapset, mutta hienosti tän seurassa aikuinenkin viihtyy.. ja nauraa ihan spontaanisti ääneen.

Ääninäyttelt jälleen huippua Tom Hanksin johdolla ja tarvii olla todella kyyninen ihminen, jos tarinan käänteet ei liikuta. Tarina ystävyydestä ja (lelun) elämän tarkoituksesta. Äksöniä, jännitystä ja huumoria. Pixar osaa nämä kyllä. Kannatti katsoa, tuli hyvälle mielelle.
Kävinpä minäkin tämän katsomassa 8. luokkalaisen tyttäreni kanssa. Vähän tyttöä "nolotti" leffaan lähteä, mutta oli kyllä heti innokas kun ehdotin, on kuitenkin noita katsoen lapsuutensa kasvanut. Ja tosiaan samalla itsekin sarjaan kiintynyt, ja halusin oikeasti nähdä tämänkin.

Pelkäsin turhaan, että rahastuksen maku näkyy, sarja "lopetettiin" aikanaan hienosti, ja vaarana oli nyt pelkkä kierrätys. Pelko oli turha, hienosti oli uusi kulma löydetty ja saatu vetävä tarina aikaan, vaikka tietysti nämä läpi sarjan kantavina voimina olleet teemat(ystävyys,lojaalius, hylätyksi/tarpeettomaksi tulemisen pelko) olivat tässäkin vahvasti läsnä.
 

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Juuri näin, ja kyllähän sitä vähän väkisinkin vääntyy hymy kasvoille kun muistelee Rambo 3:n omistamista urheille Mujahidineille. No, viholliseni vihollinen on ystäväni, mutta tässä meni nyt ehkä nykyvalossa betsit vähän vituiksi.

Tämä on kyllä naurattanut tässä vuosien varrella ihan histosti :)
 

PJPT

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, SaPKo & Latvija
Miten The Mule ja Rambo voidaan niputtaa mitenkään?? The Mule on hieno draama vailla minkäännäköistä actionia. Totta ettei Rambon kaltasia leffoja paljoa tehdä, mutta The Mulen kaltasta draamaa tehdään hyvinkin paljon. Niitä vaan näkee niin vähän Finnkinon ohjelmistossa.

Sanopa sinä se. Jos ajattelee maalaisjärjellä, niin noita elokuvia ei voi mitenkään niputtaa samaan koriin. Kuitenkin nämä nykyHollywoodin linjauksia ihannoivat (ja ehkä työpaikkansa takia persettä nuolevat) tahot tekivät niin. The Mule oli 3-4 tähden raikas draama, joka eteni mukavan hitaasti jne. Rambo V oli taas 3 tähden toimintaleffa, joka kiihtyi kivasti ja action oli ihanan vahvaa. Stallone ja Clint ovat myös erittäin karismaattisia, mikä auttaa aina versus tietyt tämän hetken tähdet..

Tästä huolimatta nämä molemmat leffat saivat 1-2 tähden arvosteluja, koska ne edustavat Trumpin jumalointia tms. Miehet ovat näissä kivikautisia, ja naisroolit ovat silkkaa roskaa. Yhdessä Mulen arvostelussa sanottiin, että monet nykyleffat osaavat nostaa naiset isosti esille, mutta tuossa leffassa he ovat vain kynnysmattoja tms. Siinä siis sanottiin ihan suoraan, että leffat ovat paskoja jos naiset eivät ole kaiken keskipisteenä ja täydellisiä/itsenäisiä suorituskoneita. Tähän on tultu, koska tämänsuuntainen trendi on ollut nyt voimissaan aika pitkään..

Jos tällä tavalla ajatteleva ihminen päästetään arvostelemaan Rambo tai vastaava, niin ymmärrän että se haukutaan. Se on väärin, mutta niin se vain menee. Huvittavinta oli kuitenkin se, että Mule oli myös täysin perseestä. Clint juo siinä olutta, hän sytyttää sikarin ajaessaan autoa ja kiroilee jos on sen paikka. Jos Clint näkee naisen kesäisessä asussa, hän saattaa vilkaista hänen persettään, Eastwood myös tanssii tuntemattomien naisten kanssa pienessä nosteessa menemättä ensin heidän kanssa naimisiin. Jos joku bisneskumppani tarjoaa hänelle huoraa, niin Eastwood ei välttämättä kieltäydy siitä suoraan koska se olisi kuvottavaa tms. Tuossa leffassa on paljon tällaisia tilanteita, jotka olivat ihan normaalia draamakerrontaa, mutta kun Hollywood kasvattaa nykyään katsojia pahassa kuplassa, niin se oli täysin uskomatonta, hirveää ja brutaalia, joten leffa sai suoraan 1,5 tähteä. Eihän tuollaista voi näyttää oikeastaan kenellekään jos et äänestä Trumppia tai ole muuten jälkeen jäänyt tms..

Minäkin luulin että Mulen tapaisia leffoja julkaistaan paljon, mutta en ole usein nähnyt vastaavaa leffan päälle paskommista, vain koska siinä näyttelee vanha mies joka on joskus äänestänyt Republikaaneja. En ole varma äänestiköhän nyt Trumppia, ainakin on tainnut jotain hänen tekemisiä haukkua. Hollywoodissa joutuu kuitenkin helposti mustalle listalle, kun tietyt poliittiset suuntaukset ovat pop. Tämä selittää miksi esim Gran Torino ohitettiin aikanaan kaikissa gaaloissa, vaikka se oli erittäin kova pläjäys. Siinäkin oli jonkin verran kauheita asioita, jotka pilasivat Mulen joidenkin mielestä.

Jos tätä ei tunnista, niin miksi sitten välittää vaikka StarWarssin (väitetystä?) agendasta? Siksi että se on arvoiltana erilainen kuin omat ja siihen kiinnittää siksi huomiota?

Leffat on hyviä tai huonoja leffoina.

Leffat ovat toki hyviä tai huonoja leffoina, mutta pitää silti kysyä kävitkö katsomassa esim uutta Star Warsia niin että maksoit siitä 10€? Olihan se ero ihan järkyttävä ensimmäiseen 6 verrattuna. Disney ei ottanut vielä riskejä 7, vaan rahasti puhtaalla nostalgialla. 8 mentiin sitten huumorilinjalle, ja naisten nostaminen lähti täysin käsistä. Siinä ei olisi ollut mitään pahaa, jos pienet naisten jumaloinnit olisivat olleet osa juonta, mutta nyt elokuva tehtiin niin, että ensin haluttiin nostaa naisia ja sitten sen ympärille käärittiin joku säälittävä "juoni".

Last Jedi olisi ollut todella huono elokuva joka tapauksessa, mutta istuminen teatterissa tuntui kestävän ikuisuuden juurikin huonon huumorin, ja uskomattoman päälleliimatun naisten täydellisyyden esittelyn takia.

Päähahmo oli täydellinen jumalatar, joka hoiteli 2-3 miehen työt yksin. Hän ei tarvinnut mitään opastusta oppiakseen asioita, neuvoja selvitäkseen perille tai apua keneltäkään voittaakseen vihollisarmeijat. Star Warsit ovat aina olleet nuoren kasvutarinoita, mutta hahmoilla on aina ollut oppiskynnys ja omat vahvuudet/heikkoudet. Nainen voitti myös Luke Skywalkerin tappelussa ilman mitään harjoittelua, eikä missän vaiheessa annettu ilmi että Luke olisi antanut sen tapahtua. Leffa on todella puisevaa seurattavaa jos päähahmosta ei kiinnostu yhtään, kun hänellä ei ole mitään ongelmia tai hätää missään vaiheessa. Kaiken kukkuraksi tämä tyttönen kieltäytyi vielä lopussa pitämästä miehen kädestä kiinni, koska se osoittaisi että hän tarvitsee jota kuta elämässään. Vahvat naiset selviävät kaikestä yksin, joten odotankin innolla kuinka hän todennäköisesti hedelmöittyy ja kasvattaa suurperheen seuraavassa osassa yksin samalla kun hän niputtaa miljoonia pahiksia..

Kaikki sivujuonikuviot olivat samaa maata. Joku tavallinen siivoojatyttö ihastui leffan komeaan nuoreen mieheen. Hän päätti roikkua miehen perässä niin pitkään, että tämä ahdistelu aiheuttaa väkinäisen romanssin. Kaiken kukkuraksi hän esti leffan ainoan tunteikkaan hetken, jossa joku hahmo olisi jopa kuollut yllättäen ja kruunasi tilanteen pakottamalla komistuksen suudelmaan kyselemättä. Jokainen voi miettiä sitä paskamyrskyn määrää, jos joku tavallinen ja hieman pyöreä mieshenkilö ahdistelisi 2-3 tunnin leffan ajan kaunista nuorta naista. Jos hän vielä lopulta pakottaisi suudelman ja siitä syntyisi ainakin sen verran romanssia, ettei sitä kielletä ennen seuraavaa osaa, niin nämä Mulen ja Rambon loskaan polkijat saisivat aikamoiset kiksit.

Pienempänä sivujuonena Kathleen Kennedy halusi leffaan vielä yhden ylimääräisen uuden hahmon, aivan kuin nämä kaksi edellistä eivät olisi riittäneet. Jurassic Parkissa sun muissa hyvin vetänyt Laura Dern oli aivan turhassa roolissa, jonka ainut tehtävä oli lyödä alaspäin Han Soloa kopioivaa uutta mieshahmoa. Hän piti yhtä harvoista mielenkiintoisista hahmoista kotiarestissa, eikä ottanut miehen vinkkejä kuuleviin korviinsa, koska naiset tietävät ilman vinkkejä kuinka sotajoukkoja johdetaan täydellisesti. Dern vielä uhrautui leffassa, jotta hänen upeutensa tulisi kaikille selväksi, siinä missä miehet lähinnä piileskelivät nurkissa ja olivat ruudun täytettä jossain sivussa. Pääpahis sai sentään ruutuaikaa, kun hän riisui vaatteensa ja esitteli kauniita lihaksiaan täysin ilman syytä. Jokainen voi miettiä mitä tapahtuisi, jos joku nainen joutuisi esiintymään bikineissä ilman että se liittyisi elokuvaa mitenkään. Silloin leffa saisi suoraan 1-2 tähteä, kuten Mule jossa Clint saattoi välillä ihailla tissejä tai perseitä..

Kun tätä Last Jedin juonta lukee näin tekstinä, niin olihan se todella paskasti toteutettu pätkä. Nuo asiat olivat pääosassa, ja sitten ympärille laitettiin vähän jotain täytettä. Ihmettelen suuresti jos kävit sen katsomassa, eikä nuo häirinneet. Korostan että ensimmäiset 6 olivat puhtaita seikkailuleffoja joissa oli mietitty itse tarinaa, joten mikään ei häirinnyt yhtä selkeästi kuin monet asiat tässä.

----------------------------------------

80-luvulla oli toki paljon agendaa. Kylmä sota oli päällä ja kaikki taistelivat Venäjää vastaan. Rambo, Bond, Rocky jne. En ollut silloin syntynyt, mutta homma oli kai aika vahvasti päällä, joten en ihmettele hirveästi että isot toimintasankarit ottivat Venäjän silmätikukseen. Näistä uusista leffoista voi jotain löytää jos kaivamalla kaivaa, mutta on se aika kaukaa haettua. Burman sissit, Kolumbian huumeet tai Meksikon ihmiskauppa ovat toki poliittisia kannanottoja, mutta jostainhan ne pahikset pitää kaivaa kostoleffoihin. Aina ei voi tehdä itse keksittyä valtiota kuten joku Özerkistan tms.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Tästä huolimatta nämä molemmat leffat saivat 1-2 tähden arvosteluja, koska ne edustavat Trumpin jumalointia tms.


Siis sua potuttaa, että joku arvostelija on sun kanssas ei mieltä jostain elokuvasta ja että se on eri mieltä sun mielestä väärin perustein.

…enpä itseäni viitsisi moisella vaivalla kiusata


kävitkö katsomassa esim uutta Star Warsia niin että maksoit siitä 10€? Olihan se ero ihan järkyttävä ensimmäiseen 6 verrattuna. Disney ei ottanut vielä riskejä 7, vaan rahasti puhtaalla nostalgialla. 8 mentiin sitten huumorilinjalle, ja naisten nostaminen lähti täysin käsistä.



Taisin maksaa 17€ että pääsin ensimmäiseen esitykseen ISENSE saliin…



Star Warsissa (Last Jedi) ei ollut mitään sellaista poliittista agendaa, joka ois ottanut mitenkään esiin leffan aikana. SW:ssä on AINA ollut vahvoja naishahmoja, jo ensimmäisestä leffasta alkaen Leia on ollut itsenäinen ja vahva toimija. Jos tossa näki jotain feminististä tuputusta, on se aika paljolti omien korvien välissä, eli osoitus oman maailmankuvan ja leffan maalimankuvan ristiriidasta… ja sitä paitsi tervetuloa nykyaikaan, jossa nainen on tasaveroinen toimija miehen kanssa.



Mutta that said, leffahan oli ihan paska. Ei jonkun naispääosien takia, vaan siksi, että se rikkoi SW maailman lainalaisuuksia vastaan ja kusi Luken hahmon kintuille. Se oli Rian Johnsonin mitään saagasta ymmärtämättömän ohjaajanplantun kikkare, josta vastuussa on erityisesti Kathleen Kennedy, Ludas Filmsin nyt Disneyn vähän syrjään tuuppaama pomo.

Jos tarkoitus oli tehdä trilogia ja sen tarinankaarta ei kirjoitettu etukäteen alusta loppuun, on vastuussa tuotantoyhtiön johto, eli Kennedy. Ja kyllä, nainen käytti feminitsti T-paitaa jne. promotilaisuuksissa ja kuvissa, mutta ne ovat elokuvan ulkopuolisia juttua, jotka ei vaikuta mun elokuva-arvioihini mitenkään.



Elokuvat ovat hyviä tai huonoja elokuvina.



Muutama pika-arvio tänkin ketjun leffoista, joissa näitä on otettu esiin. The Mule, hyvä, ellei jopa erinomainen. Rambo, aika tyhjänpäivänen rymistely, Last Jedi, paskaa yllämainituin syin, Oceans 8, hyvä ellei erinomainen veijaritarina, uus Ghostbusters, paskaa, ei siksi että siinä oli naisia, vaan koska kässäri ja dialogi, sekä casting oli ihan metsässä.





.. niin ja mun mielestä The Mulen kaltainen teemoiltaan leffa ”Leave no trace” joka oli hieno draama elämänhallintansa menettäneestä sotaveteraanista joka elää tyttärensä kanssa metsässä.. ja sitähän ei yhteiskunta sulata.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös