Jatkoajan leffakerho

[Nosebleed]

Sisu on nyt katsovissa C Moresta / MTV Katsomosta.

 

[Tifosi]

Killers of the flower moon oli tunnelmaltaan erinomainen elokuva.
Ekat 2/3 leffasta Leo veti kuuluisan tasaista suorittamistaan mut viimeisellä kolmanneksella nousi tappelemaan miespääosa-oscarista Cillian Murphyn kanssa.

Naispääosapystin voi jo nyt antaa Lily Gladstonelle. Naisen puhetyyli/tapa/ääni oli lumoavan hypnoottista.

Kyllä mä melkein nostaisin tämän sinne Scorsesen yläkategoriaan, ehkä siihen kärkirainojen taakse heti kyttäämään.

 

[AlapaanKarvaaja]

Killers of the Flower Moon oli kyllä hyvä, vaikka ei ihan ehkä Scorsesen kärkihevosia olekaan. Elokuvan pituus oli ihan oikeutettu ja nimenomaan sen takia tarina saatiin kerrottua hyvin. Loppu oli ehkä hieman laimea siihen nähden, kun penkillä oli istunut jo kolme ja puoli tuntia. En sanoisi että hätiköity, mutta jotakin siitä jäi puuttumaan. Ei samanlaista tykistystä kuin Scorsesen monissa aiemmissa elokuvissa.

Vuoden parhaimpia, ellei paras elokuva. Leo on aina taattua laatua, ja De Niro vetää rutiinilla hyvän roolin.

 

[Sukee]

Sisu on nyt katsovissa C Moresta / MTV Katsomosta.

Hyvä kun sanoit.

Tuli nyt tarkastettua tämä ja olihan toi nyt tosi hyvä. Tunnelma melko ahdistava ja muutama melko mielikuvituksellinen ratkaisu kuolemien suhteen.

Melkoinen sissi joo ja kesti kyl aika paljon rankaisua pysyen silti toimintakykyisenä.

Spoileri: Mitäs hittiä siellä olikaan

Aatami Korpi selvisi ainakin miinojen ja dynyn räjähdyksistä, luodeista, sirpaleista, aika rankaltakin pieksennältä, lentoturmalta ja hirttämiseltä. Eikä valittanut sanallakaan. Paitsi ihan vähän sit lopussa.

Todella asiallinen toi chapterointi-meininki elokuvassa ja luku 6 nimen kohdalla kyllä repesin vähän ja väittäisin etten ole ainoa.

Toivottavasti tulee jatko-osa.

 

[Tarinankertoja]

Toivottavasti tulee jatko-osa.

Tuottaja kertoi Tampereen Bisnes ja kulttuuri tapahtumassa, että jonkinnäkönen franchise ois tarkotus pyrkiä tekemään. Onko se sitten jatko-osien muodossa vai "samaan maailmaan" sijoittuvissa leffoissa, ei vielä osannut sanoa. Ohjaaja/käsikirjottajalla Helanderilla on kuulemma jo työnalla ainakin jatko..

Amerikan jakelija ainakin uskoo tähän ja rahotus on ilmeisen kunnossa. Sano myös ettei mihinkään leffaprojektiin ole koskaan saanut näin helposti rahtusta kasaan kuin Sisuun ja ettei mikään leffa ole yleensä valmistunut ideasta leffaksi kolmessa vuodessa kuten Sisu... ja piti isona asiana, että kansailnväliseen jakeluun pystytiin pitään nimi "Sisu" vaikka välilä oli amerikanpäästä ehdoteltu käännösnimeä tai jotain...



Paljon oli hyvää juttua, mutta osasta pyysi, ettei levitellä ulospäin (Lionsgate vaateita jne.)

 

[Teresa]

Pekka ja Pätkä salapoliiseina: En yleensä ole suuri komedialeffojen ystävä. Mausteena komedialliset ainekset tekevät kyllä ihan terää minkä tahansa genren edustajassa, mutta mielestäni jokaisessa tarinassa tulee mielenkiinnon vangitakseen olla riittävästi myös asiallista sisältöä, ja huumoristakin tulee usein melkoisen tekemällä tehtyä, jos sitä pitää väkisin joka kohtaukseen tuutata. Tietyistä vanhoista kotimaisista hupailuista (ainakin näistä Pekka ja Pätkä -pätkistä ja Komisario Palmuista) on silti jäänyt lämpimät muistot – noita katseltiin lapsuudessani ihan koko perheen voimin. Sain itse asiassa jokunen vuosi sitten lahjaksi Pekka ja Pätkä -leffojen kokoelman, jotta voisin verestää vanhoja muistoja, mutta silloin niiden katsominen ei syystä tai toisesta ottanut oikein tuulta purjeisiinsa. Viime perjantaina satuin kuitenkin harvinaista kyllä television ääreen keskellä päivää ja silmiini osui Masa Niemen ja Esa Pakarisen pärstät. Ei kun katsomaan.

Kuten vanhojen suosikkiasioiden kanssa tapaa toisinaan käydä, tämäkään ei valitettavasti tehnyt kummoista vaikutusta enää kaikkien näiden vuosien jälkeen. En kyllä muista, olinko juuri tätä kyseistä Pekka ja Pätkä salapoliiseina -filmiä koskaan aiemmin katsonutkaan, mutta joka tapauksessa. Osasyynä latteaan kokemukseen saattoi tosin olla sekin, että minulta jäi nyt näkemättä parikymmentä kriittistä minuuttia leffan alusta, enkä siksi tahtonut oikein päästä kärryille, että miksi kummassa Pekka ja Pätkä ylipäätään tekivät lähtöä ensin Amerikkaan ja sitten vaatimattomammin Saimaan risteilylle. Hiljalleen alkoi valjeta, että ilmeisesti he yrittivät mukamas salapoliiseina etsiä jonkun tyypin kadoksissa ollutta poikaa. Juoni lähti edetessään keriytymään niin satumaisen epäuskottavien sattumusten kautta, että en sulata moista edes tällaisessa kevyessä hyväntuulenviihteessä. Mitä itse asiaan eli huumoripuoleen tulee, niin se puolestaan tahtoi jäädä junnaamaan hiukan paikoillaan. Legendaariset ”Asiahan ei minulle kuulu” - ja ”Minä vaan kysyn” -hokemat olivat kyllä aikansa ratkiriemukkaita, mutta alkoivat pian tulla korvista ulos, kun niitä viljeltiin joka ikisessä Masan Niemen repliikissä riippumatta siitä, sopivatko ne edes millään tavalla asiayhteyteen. Eli homma meni vähän turhan yli siinäkin suhteessa. Oli tuossa elokuvassa silti varsin hauskojakin kohtauksia – esimerkiksi vauvaksi tekeytynyt Pätkä polttelemassa muina miehinä sikaria oli aika hulvaton kuvaelma. Masa Niemen roolityö on muutenkin aina viehättänyt minua, sillä kaikenlaisista hulluista naamanväänteistään huolimatta hän ei kuitenkaan sortunut liikaa komedianäyttelijöiden helmasyntiin eli yliampuvuuteen. Esa Pakarisen näyttelemisessäkään ei varmasti oikeasti ollut mitään kummempaa vikaa, mutta ärsyttävä murre ja roolihahmon ärsyttävä puupäisyys estävät ainakin minua nauttimasta täysin rinnoin hänen roolisuorituksestaan. Tässä elokuvassa pääkaksikon välistä dynamiikkaa oli tosin virkistävästi heitetty välillä nurinniskoin, eli Pätkä hölmöili ja Pekka toimikin yllättäen järjen äänenä.

Noin muuten leffa ei tosiaan oikein kolahtanut, mutta haluaisin uskoa että tämä oli vain keskimääräistä heikompi Puupää-filmi, eli ehkä noita tulee jatkossakin väijyttyä ainakin jos samalle kanavalle sattuu.

 

[godspeed]

Katsoin Don Siegelin ohjaaman Escape from Alcatrazin pitkästä aikaa. Laatuleffa vuodelta 1979. Pääosassa Clint Eastwood, joka sanoi joskus hieman lavean tuntuisesti, että oppi kaiken ohjaamisesta Siegeliltä, vaikka olihan häntä sitä ennen ohjannut myös muuan Sergio Leone. Siegel kyllä Eastwoodin omien ohjausten suhteen on aika ilmiselvä vaikute, niin paljon samaa on ohjaustyylissä.

Ja tällaista elokuvaa ajatellen Siegel on oikea mies ohjaamaan, koska hänen ei-nyt-minimalistinen mutta jämäkkä ja vähäeleinen tyyli sopii konstailemattomaan vankilaleffaan mainiosti. Varsinkin kun kyse on Alcatrazista, jossa ei vangilla juuri lusimisen lisäksi mitään muuta järkevää tekemistä välttämättä ollut. Ne sellitkin ovat todella pieniä, joten ei ihme, vaikka olisi mökkihöperöitä ollut mökki täynnä. Kouriintuntuva meininki, kun tuntuu itselläkin jopa klaustrofobiselta katsoessa. Paljon elokuvassa alleviivataankin sitä, että aikaa on miettiä. Tätä lusimisen tuntua ei yleensä tuoda erityisesti esiin, paitsi ehkä jossain originaalissa Papillonissa, joka minulla tuossa odottaa myös katselua.

Eastwood on tässä jo melkein 50-vuotias, mikä kertoo paljon siitä kuinka vanhana läpimurto aikanaan tapahtui ja kuinka vanhana monet hänen toimintapätkistään tehtiin. Eli Eastwood toimi esikuvana jo kauan ennen 80-luvun puolivälin buumia. Toki tämä vankilaleffa on enempi draamallinen jännäri kuin toiminta, mutta kuitenkin sellainen omalla tavallaan vauhdikas elokuva, jossa on vahva miespääosa ja jonkinlainen pahis ( = vankilajohtaja) kaikkea vaikeuttamassa.

Kannattaa ehdottomasti katsoa tämä Escape from Alcatraz, jos ankara vankilaympäristö kolahtaa. Alcatraz on jotenkin sellainen kuvauspaikka, jonne pitäisi ihan livenäkin päästä visiitille joskus. Eihän sitä tiedä, jos joskus niin hienosti pääsisi käymään!

 

[godspeed]

Jim Carreyn paras rooli on/oli ehdottomasti elokuvassa Gable Guy vuodelta 1996, joka tuli katsottua varmaan vuokrakasetilta viimeksi. Leffassa hän näyttelee hieman masentuneen oloista maksutelevisiokanavien asentajaa, joka kehittää yhtä asiakastaan kohtaan melko rajun pakkomielteen. Matthew Broderick on asiakkaan rooliin ihan hyvä castaus, vaikka en normaalisti miehen hiirimäisestä olemuksesta perusta. Kasarilla näytteli jossain elokuvissa sliipattua teiniä, mikä on jäänyt negatiivisesti mieleen.

Carrey kaapelimiehen roolissa onkin alkuun hauska, mutta pian esitys muuttuu jopa (positiivisella tavalla) raivostuttavaksi. Tämä johtuu paljolti siitä, että moni kohtaus on suunniteltu saamaan (mies)katsoja suunniltaan ihan sillä, että jengi käyttäytyy typerästi. Ei siis varsinaisesti vituta, paitsi se, että tuon tekijöiden raivostuttamispyrkimyksen tunnistaa hieman helpoksi. Mutta Carreyssä on tietyssä linjassa tuo pahiksen ja hyviksen samanaikainen esittäminen, sillä eihän tällaista elokuvaa voida täysin aikuisille tehdä, katsojien koostuessa myös nuorisosta. Kompromissiä tai kosiskelua en tässä näe, koska onhan tuo pahispuoli parhaimmillaan varsin ahdistavasti tehty.

Tässähän on paljon myös sellaista jopa pelokasta tölvimistä ja ennustelua kehitystä kohtaan, mikä kyllä jossain muodossa on toteutunutkin. Netti on vaan isompi paha tässä meidän nykyisen maailman yhtälössä kuin tv. Ihan hauskaa ysäriajankuvaa siis näiltä osin!

 

[Tarinankertoja]

Jim Carreyn paras rooli on/oli ehdottomasti elokuvassa

Tahraton mieli (Eternal Sunshine of the Spotless Mind).

erinomasessa kässärissä ja ohjauksessa loistava suoritus näyttelijälle hyvin epätyypillisessä roolissa.

 

[godspeed]

Tahraton mieli (Eternal Sunshine of the Spotless Mind).

erinomasessa kässärissä ja ohjauksessa loistava suoritus näyttelijälle hyvin epätyypillisessä roolissa.

Mutta se on totista draamaa... ;)

 

[Dino]

Killers of the Flower Moon oli kyllä hyvä, vaikka ei ihan ehkä Scorsesen kärkihevosia olekaan. Elokuvan pituus oli ihan oikeutettu ja nimenomaan sen takia tarina saatiin kerrottua hyvin. Loppu oli ehkä hieman laimea siihen nähden, kun penkillä oli istunut jo kolme ja puoli tuntia. En sanoisi että hätiköity, mutta jotakin siitä jäi puuttumaan. Ei samanlaista tykistystä kuin Scorsesen monissa aiemmissa elokuvissa.

Vuoden parhaimpia, ellei paras elokuva. Leo on aina taattua laatua, ja De Niro vetää rutiinilla hyvän roolin.

Hyvä elokuva kyllä, mutta toisaalta ymmärrän miksi sai voimakastakin kritiikkiä Osageilta. Varsinkin elokuvan loppupuolella tarina kääntyy enemmän Burkhartin ja Halen välisen suhteen käsittelyyn ja Osaget ja heidän heimonsa kohtalo jäävät aika sivurooliin.

Di Caprio oli totutun hyvä mutta De Niro ei ehkä ollut minusta ihan parhaimmillaan vaan vetäisi aika tasapaksun rutiinisuorituksen. Ehkä tuosta Halesta olisi saanut vähän enemmänkin irti. Elokuvan parhaan suorituksen tekee minusta Lily Gladstone Mollien roolissa, ja pitäisin vähintäänkin Oscar-ehdokkuutta aika varmana. Paljon oli myös hyviä, pienehköjä sivurooleja kuten Ty Mitchell John Ramseyna.

 

[Tifosi]

Hyvä elokuva kyllä, mutta toisaalta ymmärrän miksi sai voimakastakin kritiikkiä Osageilta. Varsinkin elokuvan loppupuolella tarina kääntyy enemmän Burkhartin ja Halen välisen suhteen käsittelyyn ja Osaget ja heidän heimonsa kohtalo jäävät aika sivurooliin.

Scorsesen leffat kertovat monimutkaisista(joskus enemmän, joskus vähemmän) pahiksista ja Osagojen rooli tuossa oli aikalailla mustavalkoinen uhrin rooli kun mielenkiinto löytyi DiCaprion hahmosta.

Jossain näin hyvän clipin jossa joku alkuperäiskansaheebo sanoi että Scorsese toi hyvin heidän puolensa esiin mutta jos leffa pitäisi tehdä heidän näkökulmastaan niin elokuvantekijän pitäisi olla heimolainen.

 

[godspeed]

Netflixistä löytyi hyvä todella pienen budjetin eräleffa Land (2021).

Robin Wright näyttelee ohjaamassaan elokuvassa naista, joka muuttaa keskelle vuoristoista erämaata mökkiin kauaksi kaikesta. Ei voisi elokuva paljoa paremmin alkaa, mutta kyllähän ne hommat alkavat odotetusti mennä jossain vaiheessa pieleen. Pääosin siksi, ettei ole mitään mukavuuksia ja sivistyksen parissa kasvanut ihminen ei välttämättä omaa tarvittavia taitoja hyvin alkeellisissa oloissa selviytymiseen, vaikka intoa ja energiaa olisikin. Ehkä nuo ovat vääriä sanoja kuvaamaan naisen asennetta, koska hän on jo alussa melko riutuneen oloinen.

Leffa on vähän kuin uteliaan askel kohti tuntematonta. Mitään ylimääräistä ei ole, vaan asetelmassa nainen ja mökki on hyvä tarinan alku. Naisen käytöksestä käy selville, että jotain paetaan ja prosessoidaan. Aina kaikkea ei voi kohdatakaan noin vain, varsinkaan surua. Me ihmiset olemme niin (rasittavalla tavalla) tunteellisia, että iloa seuraa aina väistämättä jossain vaiheessa suru. Se kulkee sykleissä. Elämää seuraa kuolema. Kuolemaa seuraa elämä. Tältä pohjalta ihmisten soisi muistavan olevan armollisia itselleen, sillä aika harvaa asiaa me todella hallitsemme.

Toki elokuvaa voi katsoa myös yksinkertaisena synkkänä metsäseikkailuna ja koruttomana selviytymistaisteluna luontoa vastaan, mutta itse saan tästä eniten irti naisen pakenemismotivaatiota miettiessä, jos kyseessä on sananmukaisesti edes pakeneminen. Syyt luontoon muuttamisessa voi pääpiirteittäin kyllä arvata piankin, mutta leffa ei lässähdä, koska juuri Wrightin napakka ja periksiantamaton roolisuoritus pitää sitä pinnalla. Tämä on"realistista" pikkuelokuvaa, jossa raha ei määrittele missään vaiheessa lopputulosta. En nyt sanoisi, että kyseessä on RANKKA elokuva, mutta eihän näissä indie-pätkissä mitään riemua aina esitetä. Maisemat ovat tosin aika makeita katsoa, joten jos ei muuten, niin niiden puolesta seurattavaa riittää.

 

[godspeed]

Jopas nyt valikoituu vankilaleffoja katsottavaksi. Tällä kertaa vuorossa Sylvester Stallonen Lock Up (1989), jonka on ohjannut kovaotteisista ja miehisistä elokuvista tuttu John Flynn. Ja tietysti kun Stallone on kyseessä, niin olot vankilassa eivät varmasti ole liian mukavat, onhan kaikenlainen kärsimys ja muut systeemiä vastaan käytävät ongelmat arkipäivää hänen elokuvissaan. Vaikka vedettäisiin miten paljon tahansa turpaan, niin Syltty nousee aina. Aina.

On likaa, paskaa ja muuta kuonaa tarjolla. Elokuvan vankila ei todellakaan ole sliipattu malli, mutta turhan vähän sitä hyödynnetään. Vankilanjohtajaa näyttelevää Donald Sutherlandia en osaa mieltää ikäväksi ihmiseksi, kun on tehnyt niin hyviä kunnollisen miehen rooleja urallaan. Joku sellainen kahjon kiilto silmissään kylläkin on, joten mitä saadaan kun laitetaan tyyppi kahjo kiilto silmissään kostamaan Stallonen hahmolle kokemansa vääryyden? Ei mitään, äijä pääasiassa kuikuilee jostain etäältä tekemättä sen kummemmin mitään.

Ohut draama rakentuu vankilaestetiikan kautta. Kun kaikkialla on rumaa ja kaikki on suunniteltu vain rankaisemaan ihmistä, niin mielessäkin on rumaa. Vangitkin ovat rumia. Vankilan piha on kuravelliä. Ja vapaus on viety. Mutta kaikesta tästä huolimatta leffa kärsii pehmeydestä, koska oikein mistään ei oteta täysiä kierroksia irti. Ei tule sitä tunnetta, että nyt ollaan inhimillisesti pahassa paikassa, eikä täältä voi päästä pois. Tai että pitäisi kärsiä kärsimällä tuomiota. Väkivallan tai minkään muunkaan uhka ei sekään oikein tule iholle. Hanasta ei tule kuumaa, muttei kylmääkään.

Kyllä tässä sellaista kliseistä vankilaelokuvien rosoisuutta on sen verran, että jaksaa katsoa läpi, vaikka ei edelleenkään minun leffani ole. Turhan juonetonta, raskassoutuista, näkökulmatonta ja tapahtumaköyhää, eikä ole oikein mitään rytmiä. Ei synny suurempaa sympatiaa, mikä vankilaleffoissa yleensä kantaa pitkälle, vaikka nyt kehenkään ei varsinaisesti tarvitsekaan samaistua. Olisi se silti ihan hyvä välittää edes yhdestä hahmosta, kerran draamaakin ollaan tekemässä.

Stallonen tähdittämä Tango & Cash samalta vuodelta sisältää myös vankilamateriaalia. Ehkä katselen sen kanssa, koska on huomattavasti parempi toimintaelokuvakin!

 

[Tarinankertoja]

Tänään Teemalta suomalaiseen kansainvälisestikkin menestyneeseen scifi kirjaan "teemestarin kirja" (memory of water) perustuva ihan pätevä suomalaistoteutus, leffaversio "Veden vartija". ennen leffaa keskustelua "elokuvan hetki" teeman tapaan. Areenassa toki myös.

Emmi Itärannan kaikki 3 scifi kirjaa on kyllä olleet erinomaisia, runollisia ja mielikuvitusta kiehtovia opuksia. Arvostan että tätä ekaa lähdettiin tekeen kotimaisena toteutuksena (toki kuvattu Virossa jne).

Veden vartija

Puhdas vesi on loppumassa maailmasta ja sotilashallinto kontrolloi vesivaroja. Teemestari Noria saa tiedon salaisesta lähteestä ja joutuu päättämään, mitä tehdä tiedolla. T: Oy Bufo Ab (Suomi, Saksa,Viro, Norja, 2022). Kuvailutulkattu.

areena.yle.fi

 

[Hande75]

Katsoin yöllä mielenkiintoisen vanhan ajan kunnon bodyhorror scifikauhuelokuvan No One Will Save You. Se on vuodelta 2023, mutta tällaisia tehtiin lähinnä 1960-1980. Ihan hyvin näytelty, vaikka oli mukana samoja asioita kuin kauhuelokuvissa yleensäkin. Keskimäärin parempi. 3.5 tähteä. Disney+

 

[disco-stu]

Tänään Teemalta suomalaiseen kansainvälisestikkin menestyneeseen scifi kirjaan "teemestarin kirja" (memory of water) perustuva ihan pätevä suomalaistoteutus, leffaversio "Veden vartija". ennen leffaa keskustelua "elokuvan hetki" teeman tapaan. Areenassa toki myös.

Emmi Itärannan kaikki 3 scifi kirjaa on kyllä olleet erinomaisia, runollisia ja mielikuvitusta kiehtovia opuksia. Arvostan että tätä ekaa lähdettiin tekeen kotimaisena toteutuksena (toki kuvattu Virossa jne).

Veden vartija

Puhdas vesi on loppumassa maailmasta ja sotilashallinto kontrolloi vesivaroja. Teemestari Noria saa tiedon salaisesta lähteestä ja joutuu päättämään, mitä tehdä tiedolla. T: Oy Bufo Ab (Suomi, Saksa,Viro, Norja, 2022). Kuvailutulkattu.

areena.yle.fi

Tästä(kin) tuli mieleeni, että onpas ankean perseestä, ettei näihin suomalaisiin elokuviin ikinä ilmeisesti osata tehdä englanninkielisiä tekstityksiä. Auttaisi kummasti kielipuolia perehtymään suomalaiseen elokuvakulttuuriin ja vähän muuhunkin, mutta olisihan se nyt ihan liikaa pyydetty ja mitäs eivät vitun mamut osaa Suomea.

Noh, onneks Sisun ymmärsi suomiteksteilläkin.

 

[Tarinankertoja]

Tästä(kin) tuli mieleeni, että onpas ankean perseestä, ettei näihin suomalaisiin elokuviin ikinä ilmeisesti osata tehdä englanninkielisiä tekstityksiä.

Kyllä Veden Vartijaan on enkkutekstit.. vai meinaat ettei Areenan versioon ole laitettu? BluRay:ssä on enkku, ruatti, suami tekstit ainakin... ja tietty sub.org:sta löytyy

 

[disco-stu]

Kyllä Veden Vartijaan on enkkutekstit.. vai meinaat ettei Areenan versioon ole laitettu? BluRay:ssä on enkku, ruatti, suami tekstit ainakin... ja tietty sub.org:sta löytyy

Areenaa ja toki jossain määrin muita suoratoistoja tarkoitin. Kaupalliset netflixit nyt saavat itse päättää mitä duunaavat, mutta kyllä mun näkemyksen mukaan YLE voisi palvella myös sellaisia ihmisiä, joilta ei Suomi täydellisesti taivu.

Ja mainitsemastasi syystä (tekstitykset ovat jo olemassa) tämä jaksaa vuodesta toiseen ihmetyttää, ettei niitä tekstejä voida Areenaan lisätä. Esimerkiksi meillä nyt leffaporukassa on melkeinpä aina joku, joka ei Suomea osaa, joten harvoin suomalaisia elokuvia katsellaan. Paitsi Sisu.

Luonnollisesti osaajat osaa käyttää amerikan serkun palveluja ja järjestää sitä kautta myös suomalaiset elokuvat näytettäviksi teksteillä, mutta ei sen nyt ihan näin pitäisi mennä mun mielestä.

 

[hablaa]

Ja mainitsemastasi syystä (tekstitykset ovat jo olemassa)

Tekstitykset versiossa x ei takaa että olisivat käytössä/saatavilla versiossa y. Tekijänoikeuden alaista tavaraa nuokin.

 

[disco-stu]

Tekstitykset versiossa x ei takaa että olisivat käytössä/saatavilla versiossa y. Tekijänoikeuden alaista tavaraa nuokin.

Tiedän. Se, että YLE:llä olisi/on käytössä joku suomalaisen, kohtalaisen isolla rahalla tuotetun elokuvan karvalakkiversio onkin sitten toisten ketjujen kamaa, mutta mainitaan tässä nyt silti lyhyesti ja ytimekkäästi: vittu mitä paskaa.

Onneksi elokuvateattereissa edes osassa suomalaisia elokuvia on myös englanniksi tekstit, niin päästiin näkemään mm. uusin Tuntematon sekä viimeisimpänä Kuolleet Lehdet. Täyteen ammuttuja olivat nuo salit, joten ilmeisesti kysyntää kuitenkin jonkin verran olisi. Se ei yllätä, että yleä ei tällaiset asiat kiinnosta.

 

[hablaa]

Se, että YLE:llä olisi/on käytössä joku suomalaisen, kohtalaisen isolla rahalla tuotetun elokuvan karvalakkiversio onkin sitten toisten ketjujen kamaa, mutta mainitaan tässä nyt silti lyhyesti ja ytimekkäästi: vittu mitä paskaa.

Olen samaa mieltä, mutta ilmeisesti se ei ole aina niin suoraviivaista saada käännöksiä käyttöön toisessa kontekstissa. Esim. Netflixissä olevat leffat/sarjat on suomennettu uusiksi, vaikka aiempikin käännös on olemassa (ja kun palvelu lanseerattiin Suomessa niin jäivät kiinni että käyttivät fanisubeja - en syytä tästä flixiä, eiköhän syyllinen ole firma/kääntäjä jolle tuo homma ulkoistettiin).

Mutta ehdottomasti YLEn pitäisi tarjota tekstityksiä de facto toisella kotimaisella, jopa suuremmalla prioriteetilla kuin de jure toisella kotimaisella, sanoo RKP mitä hyvänsä.

 

[godspeed]

Katsoin yöllä mielenkiintoisen vanhan ajan kunnon bodyhorror scifikauhuelokuvan No One Will Save You. Se on vuodelta 2023, mutta tällaisia tehtiin lähinnä 1960-1980. Ihan hyvin näytelty, vaikka oli mukana samoja asioita kuin kauhuelokuvissa yleensäkin. Keskimäärin parempi. 3.5 tähteä. Disney+

Tämä oli PG-13 näemmä. Miten on, lastenleffa?

 

[disco-stu]

Olen samaa mieltä, mutta ilmeisesti se ei ole aina niin suoraviivaista saada käännöksiä käyttöön toisessa kontekstissa. Esim. Netflixissä olevat leffat/sarjat on suomennettu uusiksi, vaikka aiempikin käännös on olemassa (ja kun palvelu lanseerattiin Suomessa niin jäivät kiinni että käyttivät fanisubeja - en syytä tästä flixiä, eiköhän syyllinen ole firma/kääntäjä jolle tuo homma ulkoistettiin).

Mutta ehdottomasti YLEn pitäisi tarjota tekstityksiä de facto toisella kotimaisella, jopa suuremmalla prioriteetilla kuin de jure toisella kotimaisella, sanoo RKP mitä hyvänsä.

Kyllä vain, jonkun verran pelimaailman käännösjuttujen kanssa itsekin toimin ja näissä on jos jonkinlaista säätöä, kenelle mikäkin oikeus kuuluu ja missä yhteyksissä saa käännöstä käyttää. Noin esimerkiksi konsolipelin lokalisoituja juttuja ei saa välttämättä käyttää pelin mainosvideoissa tai trailereissa, tai muuta yhtä hämmentävää.

Käytännössä kaikki on kuitenkin siitä kiinni, mitä levityssopimuksessa (tms.) sovitaan ja mitä siihen laitetaan.

Pointtini tässä tapauksessa oli tosiaan se, että jos ja kun YLE ottaa suomalaisia kv-levitykseen meneviä elokuvia ohjelmistoonsa, niin kyllä siinä samalla luulisi olevan ihan fiksua, tehokasta ja pidemmän päälle kannattavaa myös maksaa se jokunen euro niistä eri kielisistä käännöksistä - tai ainakin englanninkielisestä. Ei todellakaan ole isossa kuvassa kallista ja äkkiseltään voisin kuvitella tällaisesta pystyttävän sopimaan jo elokuvan tuotantovaiheessa, mikäli YLE tai muu valtion instanssi on missään tekemisissä tuotantoyhtiön, julkaisijan tai kv-levityksestä vastaavan puljun kanssa.

Ihan oikeasti mä vaan luulen, että tuo ei ole ketään koskaan kiinnostanut eikä asiaa ole koettu tärkeäksi, niin on jäänyt tekemättä.

 

[Hande75]

Tämä oli PG-13 näemmä. Miten on, lastenleffa?

Ei tämä mitenkään verinen ollut eikä siinä ollut seksiä. Nuorisokauhua. Minusta sitä olisi voinut kutsua scifijännäriksi, mutta tiedoissa luki, että kauhu, niin päätin antaa olla.