Mainos

Jatkoajan leffakerho

  • 2 413 784
  • 12 321

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC
Patonkien kauhistelupätkät ovat ajaneet muutenkin jo täysin ohi jenkkihapatuksista. Jos tuollaisesta menosta tykkää niin suosittelen katselemaan ainakin leffat À l'intérieur ja Martyrs joiden kohdalla meinasi alkaa jo itsellekin riittää, ovat meinaan to-del-la tylyjä pätkiä.

Martyrs oli kyllä tyly pätkä. Leffassa tuli tuo katottua tyttöystävän kanssa. Mites tuota nyt sitten kuvailisi, leffasta lähdön jälkeen oli vähän ihmeellinen olo, ei oikein ymmärtänyt mitä oli kattonut, täysin turtana siis. Muijakaveri olikin sitten silminnähden järkyttynyt, eli ei tuota Martyrsia hirveän herkille ihmisille oikein suosittelisi.

Pitkästä aikaa tuli viikonloppuna katsottua Kerran Sotureita, on se kova vieläkin.
 

M10

Jäsen
Katselin tuossa viikonloppuna Renny Harlinin Cleanerin, ja tämä yllätti positiivisesti. Samuel L. Jackson oli taas ihan elementissään esittäessään yksinhuoltaja-isää, joka siivoaa työkseen ihmisten kuolinpaikkoja. Elokuvan juoni perustuu siihen, kun päähenkilö menee siivoamaan tuoreen ja täysin selvittämättömän murhapaikan. Kun mukaan isketään korruptiota ja pieniä juonen koukeroita, on kasassa varsin ehjä perus-trilleri. Ed Harris tekee muuten ihan hyvän roolin vanhana katkeroituneena poliisina.

Kolme ja puoli tähteä.
 

leivoja

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Pauli - Non established since 1910
Ohessa Helsingissä järjestettävän Night Visions -festarin ohjelmisto:

nightvisions

Ainakin brittiläinen Hush nousee kiinnostavaksi.

"Mitä sinä tekisit, jos öisellä moottoritiellä edelläsi ajavan rekan avoimesta perästä silmiisi katsoisi alaston, häkkiin teljetty nuori nainen? "
 

Heretic

Jäsen
Suosikkijoukkue
1948
"Mitä sinä tekisit, jos öisellä moottoritiellä edelläsi ajavan rekan avoimesta perästä silmiisi katsoisi alaston, häkkiin teljetty nuori nainen? "

No jopas... olisipa siinä dilemmaa kerrakseen. EHKÄ päätyisin niinkin yllättävään ratkaisuun kuin että pirauttaisin mobiilitelehvoonillani ns. ratsuväen kokoonkutsuhuudon ns. Kissalan pojille - niin sanotusti.

Eli leffan puffiteksti on ilmeisesti katsojakandidaatin inspiroimiseen tarkoitetussa kuvitteellisen tilanteen reaalivisualisoinnissaan mennyt totaalisesti perseelleen.

Ja tämä siis ihan vaan IMHO.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Jos näistä ranskalaisista pätkistä nostetaan vielä yksi esille niin ei voida unohtaa Gaspar Noén Irréversibleä. Elokuva on yhtälailla palkittu mutta myös arvosteltu sen inhorealistisesta välivallasta ja armottomasta maailmankuvauksesta.


*spoilausta*


Ja onhan leffassa ehkäpä eräs vastenmielisimmistä kohtauksista jossa Alex (Monica Bellucci) raiskataan kohtauksessa, mikä varmasti herättää voimakkaita tunteita suuressa osassa katsojia. Tämän kohtauksen Noé kuvaa rauhassa mitään kaunistelematta ja pois jättämättä.

Suositeltava mutta samalla varmasti pysäyttävä leffa.

vlad.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Jos näistä ranskalaisista pätkistä nostetaan vielä yksi esille niin ei voida unohtaa Gaspar Noén Irréversibleä. Elokuva on yhtälailla palkittu mutta myös arvosteltu sen inhorealistisesta välivallasta ja armottomasta maailmankuvauksesta.


*spoilausta*


Ja onhan leffassa ehkäpä eräs vastenmielisimmistä kohtauksista jossa Alex (Monica Bellucci) raiskataan kohtauksessa, mikä varmasti herättää voimakkaita tunteita suuressa osassa katsojia. Tämän kohtauksen Noé kuvaa rauhassa mitään kaunistelematta ja pois jättämättä.

Suositeltava mutta samalla varmasti pysäyttävä leffa.

vlad.
Totta, tullut tämä leffa katsottua ja vaikka se lähes aiheutti lievää pahoinvointia niin pakko se oli katsoa loppuun. Aiheutti melko kaksijakoisen fiiliksen, toisaalta pidin leffasta ja toisaalta se inhotti.
 

leivoja

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Pauli - Non established since 1910
Jos tuollaisesta menosta tykkää niin suosittelen katselemaan ainakin leffat À l'intérieur ja Martyrs joiden kohdalla meinasi alkaa jo itsellekin riittää, ovat meinaan to-del-la tylyjä pätkiä.

Martyrs meni mielestäni aika haahuilun(/taiteellisuuden) puolelle loppunsa toimesta. Tosin kova raina se joka tapauksessa on. Tuo Inside tuntui jotenkin tarkoitushakuiselta, hieman samaan tapaan kuin ensimmäinen Hostel.

Vladin mainitsema Irreversible on kyllä karmaiseva, mutta samalla koukuttava elokuva. Elokuva, joka on kokemus, ei pelkästään elokuva joka vain katsotaan.

Hieman samaa otetta on Base moi:ssa, mutta se keskittyy enemmänkin "järkyttämään" avoimella seksillään, kuin väkivallalla.

Ranskalaisista kuitenkin kovinta antia tarjoaa Alexandre Ajan esikoinen Haute Tension - Switchblade Romance(UK).

Kun taas siirrytään patongeista lagerin pariin, niin Paul Andrew Williamsin The Cottage on viihdyttävä goren ja komedian sekoitus.

Severance

The Cottage on hieman samanoloinen kuin Danny Dyerin vetämä Severance.

The Cottage
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Ranskalaisista kun alettiin puhumaan niin tuli mieleen yksi DVD-hyllyynikin päässyt leffa:
http://www.imdb.com/title/tt0237534/
Brotherhood of the wolf - Le pacte des loups
Tästä elokuvasta en osaa suoraan sanoa mihin kategoriaan se pitäisi luokitella..
1800-luvun Ranskaan sijoittuva elokuva joka vei mukanaan ensimmäisistä minuuteista alkaen. Elokuva on yli 2-tuntinen, mutta aika meni nopeasti tämän tekeleen parissa. Tunnelma, juoni, kuvaus, oikeastaan ihmettelen ettei tästä elokuvasta ole puhuttu enemmän.
IMDB 7.0/10.0
Oma arvosana 8.5, suosittelen.
Edit: Upea Monica Bellucci on myös tässä leffassa...
 

Yuppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team, Україна
Ranskalaisista kun alettiin puhumaan niin tuli mieleen yksi DVD-hyllyynikin päässyt leffa:

Ranskalaisista leffoista tuli mieleeni joskus vuosia sitten katsastamani Vidocq-neitsytmurhat, joka oli erittäin positiivinen yllätys tuolloin ja varmaan ko. pätkä on sen takia jäänyt kummittelemaan takaraivoon. Muistaakseni oli kuvallisesti ihan pätevän näköinen, vähän samaa kuin tuossa SamSpaden susileffassa.

http://www.imdb.com/title/tt0164961/
 
Oma arvosana 8.5, suosittelen.

Oma arvosananani on 9. Suosittelen myös.

Elokuvan parasta antia on sen tunnelma. Siinä ollaan jatkuvasti haikeassa moodissa, jossa tyyli vaihtelee taiteellisen kauniista maisemasta ja rekvisiitasta rujoon väkivaltaan ja jännitykseen sekä kauhuun. Tunnelma sopii täydellisesti myös modernimpaan kuvaustyyliin, kuten elokuvan alun kohtaus huippunopeuskameroilla kuvattuina.

Tarina on loistava. Ajan hengen taltiointi on loistava. Toteutus on kerrassaan mainio. Muutama pikku idiotismi elokuvassa mielestäni on, mutta se jäänee jokaisen omaan harkintaan. Ne nimittäin voivat olla aivan hyvin omia henkilökohtaisia mieltymyksiäni tai inhoa.

Elokuvassa on ranskalaisittain loistava näyttelijäkaarti, mutta kuin kirsikkana kakun päälle yksi kaikkien aikojen kamppailulajisensaatioita elokuvamaailman puolelta, Mark Dacascos. Mies on erittäin vakuuttava kaikessa mitä tekee, myös tässä.

Katsokaa, vaikka suurin osa teistä onkin elokuvan jo varmasti katsonut.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Coenin veljesten Burn After Readingin katsoin muutama päivä sitten, ja leffa iski mukavasti. Loistavaa mustaa komediaa ja uskomattomia mutta silti jotenkin todentuntuisia hahmoja.

Noista kauhuleffoista en yleensä hirveästi perusta, mutta espanjalainen Tesis teki vaikutuksen. Tuli muistaakseni joskus tv:stä R&A-leimalla varustettuna. Harmi vaan että tätä ei taida löytyä suomiteksteillä mistään, omassa DVD:ssäni on vaan englanninkieliset tekstit.
 

Mr. Walker

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
On hiukan ristiriitaiset ajatukset näin etukäteen. Kymmeneltä alkaa nimittäin Silver-elokuvakanavalta englantilaisleffa "The Killing Of John Lennon".
Vanhana Beatles-fanina en oikeastaan haluaisi katsoa koko juttua, mutta toinen minäni on toista mieltä.
Elokuvaa on kehuttu kovasti kyseenalaisesta aiheesta huolimatta. Luin pikaisesti muutamia englanninkielisiä arvosteluja ja ne olivat järjestään hyvinkin positiivisia.
Jonkinlainen psykologinen ristiretki Mark David Chapmanin pään sisään on ilmeisesti odotettavissa. Luulen, että uni ei tule ihan heti silmään tämän leffan jälkeen. Saattaa herättää meikäläisessä suuriakin tunnekuohuja. Mutta mihin suuntaan. Kohta se nähdään.
Tässä leffan traileri:
http://www.youtube.com/watch?v=WogBtEXXr9o
 

Pappa1

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Tribe, Tigers, Angels, Rangers (Texas)
Eilen tuli katsottua Canalilta "Signal" ja kylläpä oli sekava. Ketkäköhän oli päänäyttelijät tässä elokuvassa? Tulee mieleen se brittiläinen elokuva, jossa päänäyttelijänä toimii sama mies kuin "Lontoo tulvii"-elokuvan "ympäristöprofessori". Katsomalla selviää eli näyttelijä oli Robert Carlyle. Ja samalla selvisi elokuva eli 28 Weeks Later. Siis näissä kahdessa elokuvassa pelkkää tappamista vailla järkeä. Tässä Signalissa, TV lähettää jotain aaltoja, jotka sekoittavat ihmisten arvot normaalista käyttäytymisesta ja alkavat tappamaan ohi kulkijoita ts. ketä vaan. 28 Weeks Laterissa taas sitten jokin virus saa ihmiset sekoamaan ja heistä tulee verenhimoisia.

Tässä Signalissa näytetään aina muutaman henkilön tapahtumia kerrallaan ja suurin osa heistä kuolee.

Nämä kaksi taitaa sitten olla niitä "Aivot narikkaan" elokuvia.
 

leivoja

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Pauli - Non established since 1910
Tänään sitten Miehet jotka vihaavat naisia. Odottavan aika on ollut melkoisen pitkä, eikä sitä ole yhtään lyhentänyt näkemäni pätkät elokuvasta. Täytyy vain toivoa, että odotukset eivät ole nousseet liian suuriksi.

Tuo The Signal on itselläni vielä kovalevyllä, mutta luotettavat tahot ovat kehuneet sitä. Käsittääkseni Stephen Kingin The Cell ei ole sama tarina, vaikka yhtäläisyyksiä onkin. The Cell -filmatiosintia ohjaa parhaillaan Eli Roth.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tämän ketjun innoittama katsoin viime viikolla Kala nimeltä Wandan. En ollut rekisteröinyt tuota leffaa juuri mitenkään ennen viime viikon jutusteluja, ja ensimmäiset mielikuvat rakentelin näiden viestien perusteella. Alku oli hiukan hakemista, kun rehellisesti sanottuna kasarikammo on aikamoinen. Huono juttu tietysti klassikoita ajatellen, mutta jotenkin nuo muutamat telkussa jatkuvasti pyörivät uusinnat ovat saaneet fiiliksen koko vuosikymmentä kohtaan aika negatiiviseksi, siis leffojen osalta.

Alun hakemisen jälkeen ja Klinen tulkintaan sopeutumisen jälkeen pääsin menoon mukaan, ja kyllähän sieltä aika monet naurut irtosi. Cleese nyt vain on tajuttoman kova jätkä, ei voi mitään, ja Palin oli myös hyvä. Klinestä aloin loppua kohden jo pitääkin, vaikka en täysin ymmärrä, kuinka tuosta on voitu Oscar myöntää.

Jollain tapaa vain tuossa brittihuumorissa osataan ottaa hetkestä irti todella paljon. Esim. se lopun lentokenttäkohtaus, jossa Palin kostaa Klinelle, oli aivan huikea. Vaikka sen on nähnyt eri muodoissaan useasti, mun huumoriin iskee tuollaiset kohtaukset. Sama juttu Cleesen tanssisessio ja riisuutuminen tuttavansa kämpällä, periaatteessa tuttu kuvio, mutta kai se vain on niin eri asia, kun homman suorittaa ylvään oloinen brittijuristi kuin joku puolihönö salainen agentti.

Lyhyesti, oikein hyvä ja ajan hammasta kestänyt komedia. Minä en yleensä lämpene vanhoille leffoille, mutta tämä oli reilusti parempi kuin yksikään viime vuosien uusista komedioista, joita olen katsonut. Ja minä sentään olen tietoisesti vältellyt näitä uusia parodioita. Itse laittaisin piirun verran Monty Pythonin suuntaan, Cleese ja Palin sen tekee.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tuossa jokin aika postitse saapui tilaamani Juno ja tänään sain sen sitten dvd-soittimeni kelkkaan ja intouduin katselemaan sitä. Leffaa oli kovinkin kehuttu mutta tietyssä mielessä kuitenkin lähdin liikkeelle varautunein mielin mutta tämä tunne karisi mielestä hyvin pian. Vaikka leffaa mainostetaan komediana (ja onhan se sitä) mutta kyllä siinä aika vahva draamankin kaari on mukana eli se ei ole pelkkää komediallista koheltamista, ja ehkäpä tästä johtuen leffa kolahti kyllä minuun ja nautin sen katsomisesta todella paljon, paljon enemmän kuin alkuun saatoin kuvitellakaan. Ja pakko tunnustaa Ellen Page Junona oli loistava viileän itsevarmana teininä. Toisella tavalla loistava kuin samana vuonna filmatisoitu An American Crime, jossa hän myös oli pääosassa.

vlad.
 

Pappa1

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Tribe, Tigers, Angels, Rangers (Texas)
Kattelin tuon Get Shorty- pätkän subilta ja ihan hauskahan se oli.

Kysynkin nyt teiltä, että tietääkö kukaan muuta elokuvaa, jossa Dennis Farina tai Get Shortyssä Ray Barboni näyttelisi yhtä humorisesti kuin edellä mainitussa elokuvassa ts. onko muuta komedia pätkää, missä Dennis Farina esiintyisi?

IMDb:ltä noita leffoja näkyy, mutta ei viitsisi selata kaikkia.

Minulle tämä Ray Barboni oli kuin piste i:n päälle esim. vessakohtaus "Fuck, fuck, fuck, fuck, fuck, fuck..." tai limusiinikohtaus: "I`m coming from fucking Miami and you want to show me some fucking beach?" Youtubessakin on pätkä leffasta:

"I'm Ray Barboni from Miami" http://www.youtube.com/watch?v=8RHBOfM9CFQ
 

Finnish Isles

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Guy Ritchien Snatchissa Farina ainakin on oma railakas itsensä, vaikka ei muistaakseni ruutuaikaa ylettömästi saakaan.

Tubessa on jonkinlainen kollaasi miehen osuudesta tuossa filmissä, mutta jätä toki väliin mikäli haluat koko leffan katsoa:
http://www.youtube.com/watch?v=aikIr6p9Dtg
 

Kulttimörkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja maajoukkueet
Tilasin Video Divarista erään Tom Hanksin komedioista. Kyseessä on Polttarit. Tarjoan teille ystävällisesti kyseisen elokuvan trailerin. Tämä vuodelta 1984 on jäänyt nuoruudesta mieleeni ja nyt päätin hommata sen puhtaasti nostalgisista syistä.
 

Finnish Isles

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Tilasin Video Divarista erään Tom Hanksin komedioista. Kyseessä on Polttarit. Tarjoan teille ystävällisesti kyseisen elokuvan trailerin. Tämä vuodelta 1984 on jäänyt nuoruudesta mieleeni ja nyt päätin hommata sen puhtaasti nostalgisista syistä.

Hyvä veto kyllä ja palautti itselleni mieleen toisen samantyylisen pläjäyksen tuolta ajalta, jolle tuli myös pentuna naureskeltua eli Autokoulun Apuluokka. Taattua kasarilaatua molemmat, tuossa jälkimmäisen traileri
 

Pappa1

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Tribe, Tigers, Angels, Rangers (Texas)
Guy Ritchien Snatchissa Farina ainakin on oma railakas itsensä, vaikka ei muistaakseni ruutuaikaa ylettömästi saakaan.

Tubessa on jonkinlainen kollaasi miehen osuudesta tuossa filmissä, mutta jätä toki väliin mikäli haluat koko leffan katsoa:
http://www.youtube.com/watch?v=aikIr6p9Dtg


Thanks, täytyy tsekata. Enkä katsonut pätkää, sillä haluan hänen esiintymisensä tulevan "yllätyksenä". Juu eihän Get Shorty -elokuvassakaan kauheasti näkyvyyttä saa, mutta varastaa silti show:n.
 

leivoja

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Pauli - Non established since 1910
Män som hatar kvinnor

Odotukseni olivat kovat, mutta...ne täyttyivät. Stieg Larssonin Millennium-trilogian ensimmäisen kirjan filmatisointi yllätti oikeastaan lähes jokaisella osa-alueella.

Kirjan/elokuvan juonta ei varmasti monelle tarvitse selitellä, joten siirryn suoraan asiaan. 650 sivuinen teos on kääntynyt Nikolaj Arcelin ja Rasmus Heisterbergin käsissä erinomaiseksi elokuvakäsikirjoitukseksi. Elokuvassa on periaatteessa melko orjallinen langoitus kirjaan nähden, mutta muutama typistys on tehty. Kalle Blomqvistin naisseikkailut ovat minimissä ja väkivallan osalta pallo on heitetty katsojalle. Esimerkiksi raiskauskohtaukset ovat tyylikkäästi toteutettuja, mutta ilman itsetarkoituksellista mässäilyä tavoitteeseensa osuvia.

Onnistut ratkaisu, joka kruunataan erinomaisella intensiteetillä ja todella hyvillä roolituksilla. Mikael Blomqvistia näyttelevä Michael Nyqvist on osalle tuttu Klaus Härön leffoista ja ainakin Moodyssonin Kimpassa -rainasta. Lisbeth Salander on hieman tuntemattomampi Noomi Rapace ja aina sikaa näyttelevä Peter Andersson on Lisbethin holhouksesta vastaava sovinistipaskiainen Nils Bjurman. Nuo kolme ovat sellaisessa vedossa, että kateeksi käy.

Miehet jotka vihaavat naisia on vuoden sisään toinen kirjafilmatisointi, joka selkeästi kumoaa sen väitteen, että kirja on aina tuhat kertaa parempi kuin elokuva. Lisbeth on juuri sellainen kuin itse kuvittelin, eikä Nyqvist ole yhtään sen kauempana Mikael Blomqvistista. Niels Andre Oplev on varmistanut tämän leffan ansiosta oman, tulevan paikkansa isojen patojen ääressä.

Missä on se päivä, jolloin suomalaiset yltävät edes lähelle samaa tunnelmaa ja taitotasoa kuin tässä(kin) filmissä muiden pohjoismaisten toimesta ylletään?

**** ja snadi puolikas / 5
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Kala nimeltä Wanda on meikäläisenkin mielestä loistava komedia. Cleese, Palin ja Curtis tekevät erinomaiset roolisuoritukset ja Kline (joka osaa joskus olla varsin rasittava sen ylinäyttelemisensä kanssa) on tällä kertaa erinomainen. Wandan vahvuus löytyy noiden näyttelisuoritusten lisäksi erinomaisesta käsikirjoituksesta.Monty Python-tyylin huumorista pitäville ja vielä leffan jostain syystä missanneille suosittelen minäkin. Peittoaa nasevalla huumorillaan nykyajan törkykomediat 100-0.

Rec tuli tuossa katseltua joku aika sitten. Kehujahan ko. leffalle on sadellut, mutta suoraan sanoen itse en pitänyt. Alkaen siitä, että inhoan käsivarakuvausta. Jos leffassa olisi sitten oikeasti ollut jotain muuta, olisin voinut pitääkin. Mutta kun tarina olikin sitten se sama miljoonaan kertaan kuvattu, niin jäljelle ei omalla kohtaa jäänyt kuin pahoinvointi käsivarasta. Kaksi tähteä lähtee muutamasta mukavan piinavasta hetkestä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Coenin veljesten Burn After Readingin katsoin muutama päivä sitten, ja leffa iski mukavasti. Loistavaa mustaa komediaa ja uskomattomia mutta silti jotenkin todentuntuisia hahmoja.
Joo, tykkäsin minäkin. Varsinkin Pitt oli mainio roolissaan. Voi olla, että sen poikkeavuus normaaleista Pittin rooleista herätti enemmän huomiotani, mutta kuitenkin. Loistava hönö. Malkovichilta ei taida huonoja suorituksia tullakaan ja Clooney on vähän kuten Pitt, eli tajuttoman hyvä näyttelijä, joka saa kuitenkin kantaa taakkanaan ulkonäköään.

Seuraavassa pientä spoileria:
Chadin kuolema oli aika tyly, ja harmitti hiukan, että niinkin kiinnostavan hahmon tarina loppui ensimmäisenä. Se hönön ilme oli aika koominen juuri ennen laukausta. "Joo, minä se vaan täällä kaapissa piileskelen. Ei tässä mitään, taidankin tästä lähteä" Hymy - naps.
 

Miguel

Jäsen
Miehet jotka vihaavat naisia on vuoden sisään toinen kirjafilmatisointi, joka selkeästi kumoaa sen väitteen, että kirja on aina tuhat kertaa parempi kuin elokuva. Lisbeth on juuri sellainen kuin itse kuvittelin, eikä Nyqvist ole yhtään sen kauempana Mikael Blomqvistista.

Vahvasti eri mieltä. Lisbethin näyttelijä osuu minunkin mielestäni täysillä maaliin, mutta siihen jäävät todelliset onnistujat. Nyqvist on ainakin tässä roolissa sellainen perusruotsalainen laiskanpulskea, poissaolevan oloinen ja jopa iloinen jurrikka, joka ei istu sitten yhtään tinkimättömän ja itsepintaisen toimittajan rooliin. Sama päti Erika Bergeriin, se vähä mitä hän elokuvassa esiintyi. Sori, jos olisin Millenniumin kustantaja, tällaiset ihmiset pysyisivät kaukana toimituksesta.

Parhaimmillaan filmatisoinnissa maalailtiin synkeitä tunnelmia, mutta vain hetkittäin. Yleisilme on liian valoisa kirjojen sävyyn nähden, en millään tavoittanut elokuvasta Larssonin kirjojen tunnelmaa. Elokuvateollisuuden näkökulmasta tietysti ymmärrettävää, ettei katsojia lähestytä millään super-angstisella otteella á la Unelmien sielunmessu, vaan katsojien pitää voida suositella pätkää herkkähipiäsemmillekin viihteen ystäville.

Juonen sovittelun puolesta leffa oli ok, joskin keskinkertaiseen massaan hukkuva. Toisin kuin Larssonin kirjat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös