Jatkoajan leffakerho

[mikko600]

tuloiksi alle 50 miljoonaa dollaria.

Aliarvioit kuinka paljon lapset haluavat tämän nähdä.

 

[I am not Jesus]

Aliarvioit kuinka paljon lapset haluavat tämän nähdä.

Voi olla. Ja kyllä varmaan itsekin jossain vaiheessa tuon leffan katson, mutta ehkä kumminkin vasta suoratoistosta. On meinaan sen verran surkean näköinen tekele, että siitä voi saada paremmat naurut kuin monista tämän päivän komedioista.

 

[Xuirrel]

Tänään kävin katsomassa elokuvan Lee, mikä kertoo amerikkalaissyntyisen, alkujaan menestyneen mallin, mutta sittemmin valokuvaajana etenkin toisen maailmansodan tuoksinoissa asioiden taltioitsijana kunnostautuneen rohkean naisen tarinan. Kahden tunnin elokuvaan ei toki ihmistä saa täysin kiteytettyä, mutta varsinkin jälkipuolisko oli oikein hyvä. Kate Winslet näyttelee hienosti. Laitan tähän linkin Hesarin arvosteluun, joka on ihan kohdallinen mielestäni. Sanoisin 3,0/5.

Elokuva-arvio | Sotakuvaaja tunnetaan yhdestä kuvasta Hitlerin kylpyammeessa – Loistava tositarina on jo syy tehdä hänestä elokuva

Kate Winslet on vakuuttava valokuvaaja Lee Millerin roolissa, mutta elämäkertaelokuva on hyvistä yrityksistään huolimatta sovinnainen.

www.hs.fi

 

[Mahtiankka]

Viime vuoden Netflix-hitti, espanjalainen Nowhere ollut pitkään katselulistalla ja eilen tuli vihdoin katseltua. Oli kyllä todella mainio selviytymistrilleri raskaana olevasta naisesta, joka pakenee sekasortoisesta kotimaastaan, mutta joutuu lopulta kiipeliin merikonttiin avomerelle. Piti kyllä tiukasti otteessaan vajaat pari tuntia ja oli mielestäni visuaalisestikin varsin näyttävä leffa. Jännittävä ja paikoin varsin koskettavakin. Ihan parhaita leffoja omassa genressään ja todellakin katselun arvoinen.

Niin paljon kaikenlaista kuraa Netflixin loputon suo tarjoaa, että ilolla tervehdin jo toista peräkkäistä onnistunutta katselukokemusta. Edellinen oli siis kotimainen Ohjus, josta tein noston Netflix-ketjuun.

 

[vastaantulija]

Speak No Evil (2022)

Tämä kyseinen leffa on pitänyt katsoa jo sieltä ensi-illasta lähtien ja nyt vihdoin sain sen kytättyä. Tanskalainen perhe tapaa Italian matkallaan hurmaavan hollantilaisperheen, jotka pyytää tanskalaisia vierailulle Hollantiin. Tanskalaiset lähtevätkin vierailulle "ystäväperheen" luo viikonlopuksi ja alkaa tapahtumaan erikoisia asioita.

Elokuva kasvaa kokoajan ahdistavampaan suuntaan ja loppukliimaksi jäi mieleen pyörimään pitkäksi aikaa. Elokuva pohtii mielestäni sitä, että miten liiallinen ystävällisyys vaikuttaa ihmisen luontaiseen "taistele ja pakene" -reaktioon. Leffa on kyllä 5/5 kamaa, eli erittäin hyvä elokuva. Tarvitsee varmaan tsekata vielä remake ja vähän vertailla. Remake tuskin pääsee lähellekään alkuperäisen elokuvan tasoa.

Alkuperäinen leffa menee itselläkin sinne loistavien elokuvien kategoriaan, ja eilen sitten päätin mennä katsomaan tuon remaken. Sanotaanko näin, että jäi itseäni ainakin vituttamaan tuo kokemus. Ei siksi, että leffa olisi erityisen paska. Sinänsä se on ihan ok leffa, jos ja kun sen tietysti moni katsoo tuntematta tuota alkuperäistä, mutta nyt jää päällimmäiseksi lähinnä vitutus.

Spoileri

Tämä leffa olisi tarvinnut selvemmän pesäeron alkuperäiseen, koska nyt kun tässä oli kuitenkin juonenkulku ja yksittäiset kohtaukset hyvin vahvasti kopioitu alkuperäisestä sinne loppumetreille asti, niin leffan viimeinen vartti veti täysin homman vessasta alas.

Nyt jäi vaan semmoinen fiilis, että tämä on haluttu tehdä uudestaan, jotta loppuratkaisulla on saatu muutettua tämä vaniljanmakuiseksi tusinaleffaksi

 

[Oskar]

Hei suositelkaas jotain uusia komedialeffoja. Saa olla ihan kaiken tyylistä maan ja taivaan väliltä, ja minkä kielinen tahansa. Jotenkin on viime vuosina jäänyt komediat kokonaan, vaikka yleisesti niiden fani olen aina ollut.

Mutulla sanoisin, että joku Luokkakokous 3 saattaa olla ainoa 2020-luvulla katsottu komedia ja sitä en nyt uudestaan katso.

 

[Tinke-80]

Hei suositelkaas jotain uusia komedialeffoja. Saa olla ihan kaiken tyylistä maan ja taivaan väliltä, ja minkä kielinen tahansa. Jotenkin on viime vuosina jäänyt komediat kokonaan, vaikka yleisesti niiden fani olen aina ollut.

Mutulla sanoisin, että joku Luokkakokous 3 saattaa olla ainoa 2020-luvulla katsottu komedia ja sitä en nyt uudestaan katso.

Kyselin komedioita tässä ketjussa jo jonkin aikaa sitten:

Tropic Thunder
Dodgeball: A True Underdog Story
Ted
Hei, me lennetään 1&2
A Fish Called Wanda (farssikomedia)
Fletch (yksityisetsiväkomedia)
Clerks (New Jersey -komedia)
Spies Like Us (vakoojakomedia)
What We Do in the Shadows (vampyyrikomedia)
Tucker and Dale vs Evil
Top Secret
This Is Spinal Tap
Monty Python - Brianin elämä
Harold & Kumar trilogia
Kingpin (täysnuijat suomeksi, onpahan harvinaisen tyhmä suomennos)
Slap Shot aka Lämäri
Uutisankkuri: Ron Burgundyn legenda
South Park: Bigger, Longer & Uncut
Shaun of the Dead
Animal House
Old school
Walk Hard
Hot fuzz

Osa toki vähän vanhempia, mutta ovat pitäneet tasonsa vuosien myötä.

 

[axe]

Hei suositelkaas jotain uusia komedialeffoja. Saa olla ihan kaiken tyylistä maan ja taivaan väliltä, ja minkä kielinen tahansa. Jotenkin on viime vuosina jäänyt komediat kokonaan, vaikka yleisesti niiden fani olen aina ollut.

Mutulla sanoisin, että joku Luokkakokous 3 saattaa olla ainoa 2020-luvulla katsottu komedia ja sitä en nyt uudestaan katso.

Hevi reissu.

 

[opelix]

Osa toki vähän vanhempia, mutta ovat pitäneet tasonsa vuosien myötä.

Komedia ei voi eikä elä hyvin. Parhaat ovat vähintään sen 15 vuoden takaa. Superbad mainitsematta. Harvoja 2000-luvun leffoja jotka naurattavat.

 

[Purkan Jauhaja]

Komedia ei voi eikä elä hyvin. Parhaat ovat vähintään sen 15 vuoden takaa. Superbad mainitsematta. Harvoja 2000-luvun leffoja jotka naurattavat.

Superbad on kyllä erinomainen komedia. Juuri tuli vastaan kun selasin netflixiä ja meinasin alkaa katsomaan kun jo pelkkä preview nauratti.

Myös Knocked up on ihan onnistunut komedia.

Tägään vielä @Oskar kun hän näitä kyseli.

 

[Lucius]

Komedia ei voi eikä elä hyvin. Parhaat ovat vähintään sen 15 vuoden takaa. Superbad mainitsematta. Harvoja 2000-luvun leffoja jotka naurattavat.

Samaa mieltä siitä, että Superbad on harvoja oikeasti hauskoja 2000-luvun komedioita. Ei kuitenkaan ihan ainoa.

Superbad sopii myös hyvin listaan elokuvista, joissa sivunosanesittäjä varastaa shown pääosanesittäjiltä.

Harva elokuvan joskus nähnyt muistaa Ceran ja Hillin roolihahmojen nimet. Sen sijaan lähes kaikki muistavat McLovinin.

Sitä toki auttoi, että Bill Hader ja Seth Rogen olivat loistavia rooleissaan.

 

[axe]

Am I OK? - Wikipedia

en.wikipedia.org

Siinä on yllä hyvin kärjistetty esimerkki nykykomediasta. Joo, se on luultavasti oikeasti draama, mutta jostain syystä tuo ja monet sen hengenheimolaiset pomppaa aina esiin, kun yrittää etsiä nimenomaan komediaelokuvia. En ole katsonut, en koskaan aio katsoa.

On niitä välillä ihan hyviäkin komedioita ollut, mutta kyllä viimeiset vuodet on hyväntuulisuuden, naurun ja kreisihupailun etsijälle olleet raskasta aikaa, kun hakusana comedy tuottaa pääasiassa leffoja, joissa hämmentynyt nuori tyttö tai nainen löytää vähemmistöseksuaalisuutensa, kasvaa sisäisesti ja yrittää etsiä paikkaansa muuttuvassa maailmassa. Hahahahhahahhahahha, kuinka hauskaa!

 

[Buster]

Hei suositelkaas jotain uusia komedialeffoja. Saa olla ihan kaiken tyylistä maan ja taivaan väliltä, ja minkä kielinen tahansa. Jotenkin on viime vuosina jäänyt komediat kokonaan, vaikka yleisesti niiden fani olen aina ollut.

Mutulla sanoisin, että joku Luokkakokous 3 saattaa olla ainoa 2020-luvulla katsottu komedia ja sitä en nyt uudestaan katso.

Nykyään on paljon draama ja komedia sekaisin ja puhdas komedia on työnnetty suoratoistoon marginaaliin. Mutta kerta jo romanttiset komediat ovat tehneet todella vahvaa paluuta teattereihin, niin toivottavasti aletaan taas nähdä elokuvateattereihin tuotettuja puhtaampia komedioitakin. Eiköhän se tasokin siitä nousisi.

Erittäin hyviä tämän vuosikymmenen (aika puhtaita) komedioita:

- Violent Night. Paha pukki tapaa Die Hardin. Mustaa huumoria ja väkivaltaa.
- Shortcomings, erinomainen romanttinen komedia päämäärättömästä miehestä, jonka tyttöystävä laittaa parisuhteen tauolle.
- Dream Scenario, Nicolas Cagen tähdittämä elokuva, joka edellisen tavoin ylipäänsä viime vuoden parhaita leffoja. En spoilaa juonta.
- No Hard Feelings, helikopterivanhemmuutta ja Apatow-henkistä roisia komediaa ja kolmekymppisen "ikuisen teinin" aikuiseksi kasvamisen kipuja.
- You Hurt My Feelings. Pitkä avioliitto joutuu testiin, kun kirjailijanainen sattumalta kuulee miehensä rehellisen reaktion naisen uuteen kirjaan. Hauska ja älykäs.
- Barbie. Duh.
- Are You There God, It's Me Margaret. 11-vuotiaan tytön kasvukipuja. Erinomainen, kuten Fremon Craigilta voi odottaa.
- Red Rocket. Aika vahvasti draaman puolella, mutta ansaitsee maininnan. Päähenkilö on todellinen sarjadoer, jolla on koko ajan joku kusetus päällä. Mielestäni ilmestymisvuotensa paras elokuva ylipäänsä. Kaoottista energiaa ja tekemisen meininkiä. Pääosassa entinen pornotähti. Ympärillä amatöörinäyttelijöitä, kuten Sean Bakerin tyyliin tuppaa usein kuulua.
- 8-Bit Christmas. 80 ja 90-lukujen taitteen ihanaa nostalgiaa, ja hauskaa modernin lapsuuden sekä kaverisuhteiden kuvausta.
- Honor Society. High School ja Heist-elokuva yhdistyy tyylitellyksi komediaksi loistavalla Angourie Ricen pääosalla.
- Ohjus. Miia Tervo jatkaa kovalla tasolla kotimaisessa elokuvassa Auroran jälkeen. Inarinjärven ohjuksen ympärillä pyörii.
- Leo. Robert Smigelin animaatio eskarissa asustelevasta vanhasta ja kyynisestä liskosta, joka on seurannut akvaariosta käsin lasten touhuja jo vuosikymmeniä.
- If You Were The Last. Kaksi astronauttia jumiutuu avaruuteen kaksistaan pidemmäksi aikaa. Paras puhdas romanttinen komedia pitkään aikaan. Peacockin yksinoikeuselokuva hautautuneena sinne, mutta löytyy Dailymotionista kaikkien katseltavana.
- Aina kuolemaan asti (The Trip). Listan ekan elokuvan ohjanneen Tommy Wirkolan toinen tumma komedia. Tulehtuneessa avioliitossa elävä pariskunta on vuokrannut syrjäisen mökin ja se alkaa käydä ahtaaksi.
- The King of Staten Island. Pete Davidsonin omaelämäkerrallinen draamakomedia Judd Apatow'n ohjaamana.
- Palm Springs. Romanttinen ja ronski komedia aikasilmukkaan jumiutumisesta.
- I'm Your Man. Nainen osallistuu tutkimukseen, jossa hän sitoutuu elämään kolmen viikon ajan mieshumanoidirobotin kanssa, joka on ohjelmoitu tekemään naisesta onnellinen.
- Joy Ride (2023). Neljä aasialaisamerikkalaista nuorta naista lähtevät Kiinaan etsimään yhden naisen biologista äitiä. Melko roisi komedia.
- Plan B. Teini kokee ekan seksuaalisen kanssakäymisen, tulee raskaaksi, mutta osavaltiossa ei sallita aborttia. Joten hänellä ja bestiksellään on 24 tuntia aikaa ylittää osavaltion raja ja hankkia "morning after" -pilleri. Eli ei muuta kuin kuumeisesti ja vanhemmilta salaa tien päälle.
- Bad Education. Hugh Jackman näyttelee supersuosittua koulualueen narsistista johtajaa, joka kavaltaa rahaa omiin taskuihinsa. Perustuu tositarinaan.
- The Instigators. Tuore Apple-elokuva. Ei keksi pyörää uudestaan, mutta Matt Damon & Casey Affleck tarjoavat hyvää kemiaa buddy-henkisessä vanhan ajan toimintakuvassa, joka on täynnä tunnistettavia nimiä.
- The Idea of You. Anne Hathawayn tähdittämä romanttinen komedia, jossa äiti päätyy tyttärensä lempibändin laulajan tyttöystäväksi. Erittäin hyvä käsikirjoitus, hyvä kemia.
- Bad Trip. Piilokameratyyliin kuvattu kuvattu elokuva Jackassin Bad Grandpan hengessä.
- Bloody Oranges. Useasta eri tarinasta muodostuva ranskalaiselokuva Wild Talesin hengessä. Eli hyvin tummaa komediaa.
- Totally Killer. Halloween kohtaa Paluu tulevaisuuteen. Kaksi kulunutta aligenreä fuusioituu yhdeksi överiksi elokuvaksi.
- Yes, God, Yes. Teinityttö löytää uskovaisten leirillä seksuaalisuutensa ja pelkää joutuvansa ikuiseen kadotukseen, kun hän ei kykene supistamaan halujaan.
- Old Dads. Puhdas vanhan ajan komedia, jossa Bill Burr näyttelee standupeistaan tuttua nykymaailman ylisensitiiviseen menoon kyllästynyttä lyhytpinnaista perheenisää.
- The Unbearable Weight of Massive Talent. Nicolas Cage näyttelee itseään, hän hyväksyy miljoonatarjouksen osallistua rikkaan superfaninsa syntymäpäiväjuhliin. Mutta raha ei olekaan niin helppoa ja vaivatonta kuin voisi olettaa.

Tuossa nyt alkuun jotain. Yhden elokuvan pidän itselläni, kun sen saisi niin helposti kirjoitettua kotimaiseksi komediaksi.

 

[Spire]

Unhinged (2020)

Puolitoistatuntinen jonka aikana seurataan Russell Crowen killing spreetä. Putki saa alkunsa vaimonsa ja hänen uuden miehensä murhasta ja laajenee rattiraivon seurauksena kohtuuttomiin mittasuhteisiin. Melkoista tuubaahan tämä oli, mutta menettelee jos ei odota mitään viiden tähden klassikkoa. Katsojia yritetään pitää otteessa voimakasta väkivaltaa sisältävillä kohtauksilla, juonen ja henkilöhahmojen jäädessä muuten melko ontoksi ja aukkoja sisältäväksi.

 

[godspeed]

Jason Stathamin Beekeeper oli hyvä toimintaleffa. Kyllä tämä sinne hänen pätkiensä kärkipäähän kiilaa. Sinälläänhän kyseessä on se monta kertaa nähty mystinen erikoismiesten erikoismies -kuvio, jossa jotain menee pieleen ja sitten hommat pitää kostaa ja kuitata kovalla ammattitaidolla. Se kaikki tehdään hyvin ja varsinkin lähitaistelutoiminta on paikoin hyvin kivuliasta ja kekseliästä. Toimintaa myöskin on aika paljon, ettei katsojakaan juuri ehdi lepäämään, mutta niinhän sen pitää mennäkin.

Tässähän otetaan kantaa mahdollisimman suorasanaisesti kaikkiin niihin puhelin- ja nettihuijauksiin, joiden kohde on hyvin perinteisesti huonommassa asemassa oleva ihminen, kuten iäkkäämpi henkilö, joka puhelimessa neuvotaan antamaan huijareille tiedot, joilla he tyhjentävät hetkessä kaikki tilit. Statham rientää sitten oikeamielisenä sankarina apuun, joten jos sinua vituttaa lukea tällaisista huijauksista, niin tämä elokuva on suunnattu juuri sinulle. Itse henkilökohtaisesti nuorempanakin ihmisenä hieman pelkään aivan kaikenlaisia huijauksia, koska aina ei ole tuo pääkoppa kunnossa erinäisten vaivojen takia. Tulee helposti epäluuloiseksi ihmisten tarkoitusperistä.

On tässä toki myös sellainen vähän keinotekoisen tuntuinen, mutta tavallaan ihan menettelevä taustatarinakin kehitelty Stathamin päähahmolle, joka selittää miksi myös elokuvan nimi on Beekeeper. Hahmoon tulee tätä kautta jonkinlaista uutta potkua, kun miestä ei laiteta heittämään vaan läppää puolia ajasta.

 

[Waqu]

Osaako joku sanoa miksi Pohjan tähteet on vedetty värifilmille vuonna 1969 kun ton jälkeen Spede käytti mustavalkofilmiä vielä 10 vuotta?

 

[Paloposti]

Osaako joku sanoa miksi Pohjan tähteet on vedetty värifilmille vuonna 1969 kun ton jälkeen Spede käytti mustavalkofilmiä vielä 10 vuotta?

Valistunut arvaus, mustavalkofilmille kuvaaminen ja mustavalkofilmin kehitys oli huomattavasti halvempaa. Spede ei varsinaisesti törsännyt massia.

 

[NakkiFakiiri]

Valistunut arvaus, mustavalkofilmille kuvaaminen ja mustavalkofilmin kehitys oli huomattavasti halvempaa. Spede ei varsinaisesti törsännyt massia.

Juuri näin. Taisi vielä todeta noihin aikoihin että eipä se näytä katsojia juuri haittaavaan vaikka pistäisi elokuvia ulos vielä mustavalkoisenakin.

 

[Paloposti]

Juuri näin. Taisi vielä todeta noihin aikoihin että eipä se näytä katsojia juuri haittaavaan vaikka pistäisi elokuvia ulos vielä mustavalkoisenakin.

Ja MV-filmi taisi pysyä Suomessa ykkösenä 70-luvun loppupuolelle asti, ei vain Speden tuotannoissa.

 

[Buster]

Osaako joku sanoa miksi Pohjan tähteet on vedetty värifilmille vuonna 1969 kun ton jälkeen Spede käytti mustavalkofilmiä vielä 10 vuotta?

Ei nyt ole mitään kirjoja joista tarkistaa asia, kun ne on kirjastossa.... Muistaakseni Ere Kokkosen tai/ja Speden (Marjamäki) elämäkertakirjoissa tämän ympäriltä asiaa oli enemmänkin.

Mutta eikös Pohjan tähteet ollut vähän niin kuin Ere Kokkosen ja Vesku Loirin oma projekti tehdä sellainen "oikea elokuva", vähän taiteellisempi. Spede oli ollut mukana ideoimassa käsikirjoitusta, mutta sen jälkeen hän osallistui projektiin hyvin minimaalisesti ja lähinnä maksoi viulut. Muistaakseni nimenomaan Kokkonen halusi kuvata sen kerrankin värillisenä ja sai kuin saikin tahtonsa läpi. Varmaan uhkasi lähteä kävelemään muuten. Ei varmaan ekaa, eikä ainakaan viimeistä kertaa.

Seuraavaan elokuvaan, eli Jussi Pussiin, Spede osallistui vieläkin vähemmän ja tuotti sen hyvin vastahakoisesti, koska hän ei olisi halunnut elokuvissaan käsitellä seksiä ja politiikkaa. Hän halusi olla Suomen Walt Disney, eli tuottaa koko perheen elokuvia - ja samasta syystä Pohjan tähteet ja Jussi Pussikin jäivät historiaan "Spede-elokuvina", vaikka hän ei juurikaan osallistunut niihin muuten kuin maksumiehenä. Jussi Pussinkin flopatessa taloudellisesti Spede aikalailla luopui näistä "toisenlaisista" elokuvista ja palasi vanhaan hyväksi havaittuun.

Pohjan tähteethän jäi tappiolliseksi 80 000 markan verran tuotantokustannuksiin nähden, joten siitä löytyy perimmäinen syy, miksi mustavalkoiseen. Kuten täällä on jo mainittu, värifilmi oli kallista, sen kehitys oli kallista ja värillä kuvaaminen oli kalliimpaa sekä keskimäärin hitaampaa - ainakaan jos ei mitään kunnianhimoista mustavalkokuvausta aikonut harrastaa. Spede halusi elokuvilleen parhaan mahdollisen katteen, joten hänen elokuvansa kuvattiin vauhdilla ja kustannukset pidettiin mahdollisimman alhaisina. Miksi ne usein sitten olivatkin tekniseltä laadultaan vähän kehnoja. Toki ihmisille hän tiettävästi maksoi palkkaa hyvinkin reilusti.

Leikkikalugangsterissahan - ennen Pohjan tähteitä - oli myös osa elokuvaa värillisenä kuvana, kun Risto Aaltosen juoppo lurjus heräsi kerrankin selvänä. Elokuva jatkui värillisenä kunnes hänelle tarjottiin sampanjaa, roisto tuumasi paskat väreistä, ja leffa muuttui jälleen mustavalkoiseksi.

 

[UpperDeck81]

Komedioita kun on mainittu niin olin jo unohtanut kuinka hauska mielestäni on Jim Carreyn Yes Man (2008). Veisaa muuten Carrey pienen pätkän Beatlesia aika nätisti tuossa.

 

[Tifosi]

Viikonloppuna tulee Suomen ensi-iltaan vihdoinkin kauan odotettu Coppolan Megalopolis.

Tässä täytyy tehdä oikein töitä että pääsee lähtemään ilman ennakkoluuloja/odotuksia leffaa kohtaan. Entä jos en pidäkkään siitä niin onko minun pakotettava itseni pitämään siitä koska "en ymmärrä neroa yhden katselun perusteella" :D

 

[Ramchester]

Silent Night ehkä paskin elokuva minkä on tänä vuonna nähnyt, vaikka iso kasa paskaa tullut nähtyä. Kinnamanilla kuitenkin ollut ihan hyviäkin elokuvia/sarjoja, joten odotti vähän enemmän. Noh, ehkä John Woo on tässä se paskuuden lähde…

 

[TurtleDef]

Rebel Ridge oli kyllä tuore yllätys action-genressä.

 

[Derrick]

Heh heh, jos omalla varallisuudella rahoittaisi elokuvaa niin siitä tulisi todellinen lyhytelokuva toisin kuin Francis Ford Coppolalla

Megalopolis saa tänään ensi-iltansa – ohjaajalegendan uutuuselokuvasta povataan kaikkea muuta kuin hittiä

Elokuvan ennakoidaan tuottavan ensi-iltaviikonloppunaan Yhdysvalloissa vaatimattomat lipputulot.

yle.fi