Katsoin Michael Mannin ohjaaman Collateralin pitkästä aikaa uusiksi eilen. Kyllähän se hyvä leffa on edelleen ja tällainen "realistinen" tyyliltään myös, mutta toisaalta aika rauhassa Cruisen esittämä palkkamurhaaja lopulta tarinassa saa mellastaa. Pidän kuitenkin tyypistä hahmona, koska yksinäisempää ja tavallaan säälittävämpää tyyppiä saa hakea. Hänessä on jopa vähän jotain samaa kuin Ledgerin Jokerissa sitten myöhemmin. Sellaista toiveikasta nihilismiä, tai jos ei nihilismin kaapuun kiedottua kerrottavaa, niin aika selvääkin toivoa paremmasta kaiken käytöksen alla. Murhamiehelläkin voi olla toiset huomioiva arvomaailma, johon hän ristiriitaisesti tukeutuu.
Toinen päähenkilö on tietysti tuo suuri ja mahtava unelmien kaupunki Los Angeles. Jos haluaisin Losiin mennä, niin juuri tuollaisessa Losissa haluaisin olla kuin elokuva näyttää. Yölläkin loputtomasti sykkivä metropoli, joka on tummanpuhuva, mutta kuitenkin värikäs. Synkkä, mutta tavallaan kuitenkin myös todella kaunis ja ennen kaikkea vetoava. Pelottavakin. Elokuva tapahtuu siis 95% yöaikaan ja Mann kyllä pitää huolen, että kameraan tallentuu juuri se mitä pitääkin. Tosiasiassa minua ei saa Losiin henkilökohtaisesti varmaan koskaan, mutta elokuvissa tykkään suuresti seurata kuvauspaikkoja.
Erinomaista!