Raju ja ääripäitä tarjoileva leffa oli tänään ensi-iltaan tullut The Substance. Harvoin, jos koskaan muistan nähneeni näin radikaaleja tyylivaihdoksia leffan sisällä ja harvassa ovat myös samalla seksikkäitä ja ällöttäviä elementtejä tarjoavat elokuvat. En tiedä mistä hakisin esimerkkejä, niitä tuskin on paljoa, mutta joku Eric Prydzin "Call on me" kohtasi The Thingin tuntuu hyvälle vertauskuvalle. Pehmopornosta verellä mässäilevään goreen, sillä mentiin.
Demi Moore ei taida Hollywoodin nykymittareilla olla enää "primessa", ja tässä elokuvan juju onkin, mutta on kyllä vahvassa vedossa ja pistää kroppaa likoon roolissaan, kirjaimellisesti. Hyvin isketään Hollywoodin karikatyyrejä ja harveyweinsteineja vastaan.
Ei nyt mikään viiden tähden leffa omilla mittareilla, mutta vaikuttava ja mieleenpainuva pätkä. Jos etsii muuta kuin toisesta korvasta sisään menevää ja toisesta ulos tarjoilevaa kertakäyttöviihdettä, The Substance voi olla juuri sinulle.
Demi Moore ei taida Hollywoodin nykymittareilla olla enää "primessa", ja tässä elokuvan juju onkin, mutta on kyllä vahvassa vedossa ja pistää kroppaa likoon roolissaan, kirjaimellisesti. Hyvin isketään Hollywoodin karikatyyrejä ja harveyweinsteineja vastaan.
Ei nyt mikään viiden tähden leffa omilla mittareilla, mutta vaikuttava ja mieleenpainuva pätkä. Jos etsii muuta kuin toisesta korvasta sisään menevää ja toisesta ulos tarjoilevaa kertakäyttöviihdettä, The Substance voi olla juuri sinulle.
