Jatkoajan leffakerho

[AlapaanKarvaaja]

1. The Revenant (9/10)
2. The Hateful Eight (9/10)
3. Hymyilevä Mies (8/10)
4. Deadpool (8/10)
5. The Jungle Book (7/10)
6. Eddie the Eagle (7/10)
7. Batman v Superman: Dawn of Justice (6/10)
8. Arrival (6/10)
9. Triple 9 (6/10)
10. Suicide Squad/Independence Day 2 (5/10, 5/10)

Yläpuolella top 10-lista vuonna 2016 Suomeen ilmestyneistä elokuvista, jotka olen katsonut tänä vuonna. Suluissa myös antamani arvosana. Pari ysin arvoista elokuvaa omissa silmissäni ja se on määritelmäni erinomaiselle elokuvalle. Revenant oli taattua laatua alusta loppuun. Elokuvassa etenkin kameratyöskentely on erittäin nautittavaa katsottavaa. Eikä elokuvan hyvyyttä vähennä se, että mukana on kaksi suosikkinäyttelijääni. Hateful Eight oli ehkä turhankin pitkä elokuva, mutta piti penkissä hyvin alusta loppuun. Kun teemana on Villi-Länsi sekä aikaan saadaan Hitchcockmainen tunnelma, lopputulos ei voi olla kovinkaan huono. Hauskaa dialogia, kuten yleensä Tarantinon rainoissa.

Hymyilevä mies ja Deadpool olivat taasen positiivisia yllätyksiä. Deadpool onnistui olemaan erilainen ja oikeasti hauska supersankarielokuva. Hymyilevä mies taasen oli hieno mustavalkoinen kertomus miehestä, joka häviää nyrkkeilyottelun, mutta voittaa silti paljon. Realistinen kuvaus ja vaihtelua suomalaisille ainaiselle rakkauskomedialle. Eddie the Eagle voidaan laskea myös positiivisten yllätysten joukkoon.

Selkein pettymys oli Batman v Superman. Kyseiseltä elokuvalta odotin paljon enemmän kuin mitä se antoi. Tämän takia Suicide Squad ei tuntunut niin pahalta pettymykseltä, vaikka kyseessä oli astetta huonompaa menoa. Ymmärsin kuitenkin (ensimmäisten kymmenien minuuttien kohdalla), että kohdeyleisö Suicide Squadin kaltaiselle elokuvalle on esiteinit, sekä teinit. Juoni oli käsittämättömän surkea ja Jokeri/Harley - kuvio kuin suoraan teinikauhuelokuvista.

No, tämä oli minun näkemykseni vuoden elokuvista. Paljon hyvääkin jäi varmasti katsomatta, kuten Rogue One, Sully, The Magnificent Seven ja Hacksaw Ridge. Ensi vuodelta odotan ennen kaikkea Nolanin uutta Dunkirk-elokuvaa. Muita mielenkiintoisia tulee varmasti olemaan Musta torni ja Star Wars.

 

[Vintsukka]

Jaaha, vuosi otti ja vaihtui. 402 elokuvaa tuli nähtyä viime vuoden aikana (tai 380 eri leffaa jos toistoja ei lasketa), niistä 73 teatterissa. Kokonaismäärä jäi edellisvuotisesta, mutta teatterileffoissa tein reippaasti oman ennätykseni (vanha ennätys edellisvuoden 59).

Uusista elokuvista Arrival ja A Monster Calls tekivät suurimman vaikutuksen, mutta hyvin eri tavoilla. R&A:ssa nähty Hunt for the Wilderpeople oli vuoden hauskin leffa, mutta Shane Blackin The Nice Guys ei jää kauaksi taakse. The Neon Demonin visuaalinen tykitys sai pauloihinsa (ehdottomasti ison kankaan leffa) ja spektrumin toisessa päässä vähäeleinen Too Late piti otteessaan (kannattaa tsekata Netflixistä). Ja 10 Cloverfield Lane on upea jännäri, josta John Goodman ansaitsisi sivuosa-Oscarin, mutta eihän Akatekia tuota tajua. Alkuvuoden Oscar-kisaajista parhaita olivat The Big Short, Steve Jobs, Spotlight ja Anomalisa.

Monta uutta suosikkia löytyi myös vanhemmista leffoista, jotka viime vuonna näin ensimmäistä kertaa. The Adventures of Buckaroo Banzai Across the 8th Dimension, Night of the Comet, Xtro, Death Race 2000, Pieces, Revenge of the Ninja, Coffy, Joe Versus the Volcano, Prince of Darkness, Spider Baby ja Hard Ticket to Hawaii nousivat kaikki ikivihreiden asemaan ja tulevat pyörimään vielä kerran jos toisenkin tässä kämpässä.

 

[Buster]

Itse tuli tänä vuonna katsottua 779 eri elokuvaa, lyhytelokuvaa, dokumenttia tai tv-sarjaa IMDB:stä laskettuna. En sitten enää jaksanut haarukoida montako noista on tämän vuotisia tuotoksia. Teatterissa varmaan nähty jotain 50+ elokuvaa. Ennen kuin joku huolestuu, niin noissa on todella monta lyhytelokuvaa ja keskenkin jäi enemmän leffoja kuin koskaan aikaisemmin. Nimittäin tutustuin ja tutustun edelleen animaatioihin. Loppuvuodesta jäi paljon hyviä leffoja katsomatta kun ne ei kierrä kaikissa teattereissa, eikä niitä saa vielä mistään kotisohvalle.

Oma vuoden parhaiden Top-10 lista olisi kutakuinkin seuraava:

1. The Revenant (9/10)
2. Brooklyn (9/10)
3. Hacksaw Ridge (9/10)
4. Mies, joka rakasti järjestystä (9/10)
5. Room (8/10)
6. Hell or High Water (8/10)
7. Spotlight (8/10)
8. Zootropolis (8/10)
9. Creed (8/10)
10. Bridget Jones's Baby (8/10) [mitä voin sanoa, pidän romcomeista]

Kunniamainintoina voisin tarjota: Täällä taas, Pässit, The Lobster, Mustang, Youth, Kirottu 2 (pelottavampi, mutta ei onnistu säilyttämään tasoaan ykkösen lailla loppuun asti), sekä Dope. Paras suomalainen elokuva oli mielestäni Tyttö nimeltä Varpu. Vuoden vaikuttavin 3D-elokuva oli Passengers, ei varmasti pääse läheskään samalle tasolle kotona katseltuna kuin teatterissa isolta ruudulta.

Paras tänä vuonna katsomani elokuva kun sisällytetään kaikki nimikkeet oli Ben-Hur. Se alkuperäinen, ei se roskaraina. Ja sitten ihmetellään miksi floppaa kun tehdään remake leffasta, jonka tasoa ei voi mitenkään ylittää. Ben-Hurissa on kerrassaan nerokas tarina, joka ohimennen sivuaa raamatullisia tapahtumia. Ja kun vielä kyseessä on Hollywoodin hullujen vuosien megatuotanto, niin se lisää vielä viehätystä. Leffa on kuvattu Cinecittan studioilla ja siellä samaan aikaan jossain nurkassa Fellini kuvasi La Dolce Vitaa.

Muita tämän vuoden elokuvallisia kohokohtia olivat ehdottomasti Disneyn monien klassikkojen näkeminen alkuperäiskielellä ja heidän propagandapiirrettynsä kuten Der Fuehrers Face.

Lisäksi The Stoning of Soraya M. Viulunsoittaja katolla, Manaaja, The Girl Who Leapt Thought Time, Wall-E, Princess Mononoke, Perfect Blue, Grave of the Fireflies ja minisarja Olive Kitteridge, sekä dokumenttien puolelta ehdottomasti legenda nimeltä Hoop Dreams. Ai niin ja tutustuin myös Nuoreen Sherlockiin. Oli timanttia.

 

[pernaveikko]

Mutta kun ottaa leffan viihteenä, se oli varsin hyvää sellaista. Ei mikään mestariteos ja tuskin tulee katsottua uudelleen aikoihin. Mutta menee kuitenkin kategoriaan: katsotaan aikanaan kyllä toistekin.

Ihan katsottava elokuva eikä mitenkään tylsistyttänyt. Kuitenkin jotenkin tasapaksu tai jotain. Maisemat eivät olleet sen kummoisempia, realismi melkoisen kaukana yhtään mistään ja yhtäkkinen painovoiman katoaminen oli ihan typerä kohtaus. Toisaalta tykkään niin paljon kaikesta avaruuteen liittyvästä, niin ehkä sitä vain toivoi enemmän. Ja miten The Martianin jälkeen mikään edes voisi tuntua miltään.

Juurikin kannatti katsoa, mutta yhtä lailla heti mietin kuinka ei tarvitse katsoa uudelleen. Interstellarista pidin paljon enemmän toisella katselukerralla, mutta en keksi mitään mikä Passengersissa voisi säväyttää. Baarimikko oli toki aivan loistava.

Jotenkin väistämättä tuntuu, että samasta ideasta olisi jollain tavalla saanut enemmän irti sillä ideahan on erinomainen ja tiedä vaikka noin voisi oikeastikin käydä, kun tietokoneiden kanssa pelataan.

 

[Barcelona]

Kaunis elokuva ja täytyy vain ihmetellä miten arvosana IMDB:ssä on noin huono. Tosin eipä ole eka tai edes toka kerta kun ihmettelen.

Aikoinaan tän viestin ansiosta laitoin ton Seeking a Friend from the End of the World: leffan watchlistille, ja tossa joulukuussa leffa tulikin muutamaan kertaan telkkarista niin sainpa napattua helposti digiboksille. Olihan toi leffa ihan hyvä, mutta itsellä tökki se että en oikein pitänyt kummastakaan päänäyttelijästä. Siinä olen samaa mieltä että IMDB keskiarvo on pikkasen alakanttiin. Tiedä sitten että onko moni olettanut näkevänsä scifimäisen komedia leffan ja sitten pettyneenä antaneet sille jotain alle kutosen arvosanoja.

 

[Tinke-80]

A Dog's Purpose elokuva - Elokuva.org

Olisiko jollain tietoa milloin tämä Dog's purpose elokuva tulee Suomessa elokuvateattereihin?

 

[Klose16]

Katselin tuota Night Watchia, leffa jota aikoinaan kehuttiin asiantuntijoiden puolesta kovastikin. No onhan sillä vieläkin imdb:ssä kohtuulliset pisteet. Melkoista taidekauhua, kanava vaihtui.

Varmaan oma makukin tiukentunut ja samalla leffat huonontuneet, kun ei mene leffassakaan yleensä juuri mitään tiketin arvoista. Yleensä aiheet on jo niin tylsiä ettei jaksa.

Totuushan on tässäkin toki se että huiput on harvassa, ja juuri niihin sitä kannattaakin aikaansa laittaa. Tästä syystä en katso tv:stäkään (lue: netistä) sarjoja juuri ollenkaan, ei ne minusta ole juuri parantuneet entisestä. Jotkin osa-alueet tehdään paremmin ja näyttävämmin, samalla toiset on vähän mitä sattuu.

 

[El Gordo]

Hankit kirjakaupasta sellaisen kirjan kuin 1001 elokuvaa jotka jokaisen on nähtävä ainakin kerran. Siitä sitten kronologisessa järjestyksessä Caligarista ja Ajomiehestä lähtien katsomaan. Kyllä hyviä elokuvia riittää. Tosin saatavuus on useimpien kohdalla hieman hankala, kun videovuokraamossa tai Netflixissä ei ole ja kaupalliset kanavat ei esitä. Yle Teema joskus jotain näyttää. Sitten voi tietysti tilailla Amazonista dvd:tä jos persaus kestää.

 

[Klose16]

Hankit kirjakaupasta sellaisen kirjan kuin 1001 elokuvaa jotka jokaisen on nähtävä ainakin kerran. Siitä sitten kronologisessa järjestyksessä Caligarista ja Ajomiehestä lähtien katsomaan. Kyllä hyviä elokuvia riittää. Tosin saatavuus on useimpien kohdalla hieman hankala, kun videovuokraamossa tai Netflixissä ei ole ja kaupalliset kanavat ei esitä. Yle Teema joskus jotain näyttää. Sitten voi tietysti tilailla Amazonista dvd:tä jos persaus kestää.

Ajomies tulikin Teemalta pari kk sitten, en katsonut. Niskanen on kyllä tekijämies.

Joo ihan hyvä vinkki, tuollaista kirjaa lueskelin muinoin kirjakaupassa jo leffamaratonista palattuani muinaisella 90-luvulla. Ei sellaisesta hullua hurskaammaksi tule, pitänee kuitenkin ottaa vinkistä vaari ja keskittyä kunnolla, hyllyssäkin on jotain klassikkoa vielä katsomatta.
Mulla on vähän paha tapa pitää leffan katselussa tauko ja hups, se katoaakin johonkin.

 

[olkikuukkeli]

Pääsipä aika lailla puskista yllättämään tämä La La Land, Damien Chazellen uusin tekele ja vieläpä musikaali, joiden ystäväksi en tunnustaudu. Joskin Singin' In The Rain on tosi hyvä, mutta esim. musikaalifanien hehkuttama Grease ihan hirveää shaibaa minun mielestäni.

No, anyways. Avovaimon kanssa lähdin tätä katsomaan jossain määrin varautunein mielin ja alkukohtaus (kylläkin LOISTAVALLA kamera-ajolla toteutettuna!) laittoi vähän miettimään, että mitähän tässä on tulossa... Elokuva kuitenkin imaisi täysin mukaansa ja jopa musiikkikin oli hyvää, vaikka alan aika vannoutuneena harrastelijana irvistelen usein musikaalimusiikille. Gosling ja Stone ovat huikeita ja jotenkin elokuva onnistuu vangitsemaan Hollywoodin menneiden aikojen taikaa vaikuttamatta kuitenkaan täysin vanhan toistolta.

Elokuvalle 5/5, mutta Oulun Finnkinon 1-salille 2/5, kuva blurraa häiritsevästi, eikä mustakaan ole ihan mustaa. Onneksi sentään äänet pelittävät.

 

[Laitela]

Katsoin tuossa eilen Pearl Harborin, vihdoinkin näin koko filmin, enkä vain viimeistä puolikasta tai vähempää. Tiedän, että kyseinen elokuva on saanut aikamoisen kuravyöryn niskaansa, mutta itse kyllä pidin. Oli jenkkihuttua, Hollywood-meininkiä ja kliseitä, sekä tietenkin virheitä historian kanssa. Esimerkkinä japanilaisten lentokoneet olivat todellisessa hyökkäyksessä valkoisia, eivät vihreitä.

Vioistaan huolimatta nautin kokemuksesta, varmaan jo siksi, että pidän kyseisestä aikakaudesta ja puitteet olivat ainakin tyydyttävästi kunnossa. Pakkohan niiden tuolla budjetilla on ollakin.

 

[El Gordo]

Tuo on kyllä ihme homma miten jenkkileffojen pohjasakkakin menee meillä yleisöön ja saa 1000 esityskertaa televisiossa. Meinaan jos vaikka venäläiset tekisi isolla rahalla samanlaisen kliseisesti kuvatun ja naurettavasti kirjoitettuja & näyteltyjä hahmoja sisältävän kiiltokuvan "suuresta isänmaallisesta sodasta", niin eihän sitä katsoisi täällä susikaan. Ja sama varmaan kiinalaisten ym. isänmaallisten pönötyselokuvien kanssa. Noissa tapauksissa se olisi jotenkin helpompi nähdä, että sisukset puuttuu, mutta jenkkileffoista meidät on vissiin ehdollistettu tykkäämään, oli mikä oli.

Niin no tosin Pearl Harbor ei taida olla näitä useimmiten televisiosta tunkevia roskia. Keikka Bahamalla, Luunkerääjä ja Kohtalokas hyppy on sellaisia, jotka omien havaintojen mukaan tulee useita kertoja vuodessa joka vuosi. Kaikki jotain 1-2 tähden huttua, mutta vissiin ovat sitten halpaa täyteohjelmaa.

 

[Laitela]

Muistaakseni Pearl Harbor tuli edellisen kerran viime kesänä jossain kesäkuun puolivälissä. Venäläisiä filmejä en periaatteellisista syistä edes katsoisi, ei juurikaan löydy arvostusta heidän kulttuurilleen.

 

[pernaveikko]

En tiedä yhtään mistä tuli mieleen, mutta Eddie The Eagle piti nähdä.

Tietysti ex-mäkihyppymaan kansalaisena sitä ehkä odotti vähän erilaista ja totuudenmukaisempaa kuvausta, vaikka kuinka olisi muka dramatisoitu tositapahtumista. Eddie sai tietää ja antoi siunauksensa ennen elokuvaa siinä olevan totta noin 10% ja kaikki muu keksittyä. Tuota en tiennyt, mutta kävi nopeasti selväksi muutenkin, että ei tämä nyt näin vain ole voinut mennä ollenkaan.

Sinänsä viihdyttävä feel-good sporttipätkä eikä tarvinnut miettiä olikohan tämä näin niin kuin Matti-elokuvan kanssa, missä osa niistä jutuista oli oikeastikin totta. Ei vain voinut tietää mitkä.

Calgaryssa hypittiin V-tyylillä, mutta sehän nyt on pientä ja uskoisin sen johtuvan ihan siitä, että mistä nykyaikana olisi löytynyt hyppääjiä vetämään vanhalla tyylillä, kun kuitenkin useita oikeitakin hyppyjä on.

Hieman brittihuumoria ja hassun hauska keksitty tarina, miksipäs ei. IMDB:lla melko hämmästyttävät 7,4, keskieurooppalaiset varmaankin käyneet innolla äänestämässä.

 

[olkikuukkeli]

Venäläisiä filmejä en periaatteellisista syistä edes katsoisi, ei juurikaan löydy arvostusta heidän kulttuurilleen.

Et kai nyt ihan oikeasti ole tosissasi? Vaikka Venäjän valtiollisesta ja poliittisesta kulttuurista ei pitäisikään, niin onhan (ehkä juuri kurjuudesta, eliitti vs. pohjasakka-asetelmasta johtuen) sieltä tullut melkoisia kulttuurivalioita etenkin kirjallisuuden saralta. Ja vaikkei venäläinen elokuva lähellekään samaa tasoa tavoita, niin on siellä nyt joitain pikkutekijöitä sielläkin (Tarkovsky).

 

[Musta Nuoli]

Oscar-ehdokkaat vuoden 2017 gaalaan julkistetaan tänään, noin seitsemän tunnin päästä. Tämähän on toki vain viihdettä, mutta kuitenkin suuren luokan viihdettä ja gaala on yleensä ollut joka vuosi katsomisen väärti. Viime vuosi oli tosin poikkeus, Chris Rockin aggressiivinen, poliittinen kimitys ja räyhääminen jätti huonon sivumaun show'sta, jonka pitäisi keskittyä elokuvataiteeseen ja -viihteeseen eikä yhteiskunnalliseen pauhaamiseen. Saa sitä toki sanasen sanoa ympäröivästä maailmastakin jos sen taiten tekee, mutta päähuomion pitäisi olla vuoden 2017 ansioituneimmissa elokuvissa ja näyttelijöissä, ei missään kampanjoinnissa.

Tänä vuonna gaalan juontaa ammattijuontaja Jimmy Kimmel. Saa nähdä miten, toivottavasti ammattitaitoisemmin. Billy Crystalin juontoja tulee kyllä välillä ikävä, ne olivat leppoisan vitsikkäitä ja luontevia.

Mahtaneeko gaala tulla tänäkin vuonna Ylen kanavalta suorana ja/tai tekstitettynä jälkilähetyksenä?

 

[humm3]

Mahtaneeko gaala tulla tänäkin vuonna Ylen kanavalta suorana ja/tai tekstitettynä jälkilähetyksenä?

Kyllä. - Oscarit Teemalla 2017 | Oscar-gaala | Yle Teema | yle.fi

 

[Walrus21]

Sain viimeinkin katsottua The Conjuring 2:n. Harva kauhu-genreen kuuluva jatko-osa onnistuu, mutta tämän kohdalla voinee puhua varovaisesti onnistumisesta.

Näin ykkösosan aikoinaan teatterissa, minkä takia ehkä pidinkin leffasta poikkeuksellisen paljon; teatterissa kauhuelokuvat ovat yleensä vakuuttavampia kuin kotikoneelta katsottuna. Ykkösosa oli kuitenkin myös hyvin tehty elokuva, vaikka siinäkin kaikki genren kliseet kierrätettiin moneen kertaan.

Mitä taas tulee tähän jatko-osaan, niin on vaikea olla erityisen tyytyväinen, jos elokuva ei tarjoa mitään uutta verrattuna edeltäjäänsä. Tässäkin elokuvassa on nimensä mukaisesti "kirous", joka vainoaa tällä kertaa 70-luvun lopun brittiperhettä. Ohjaaja James Wan on tehnyt hyvää työtä monessakin elokuvassa, mutta hänen ideansa tuntuvat jo kiertävän kehää. Aivan vastaavaa ideaa käyttävä elokuvasarja "Insidious" on myös Wanin käsialaa, ja jo tuossa elokuvassa hän käytti myös Conjuring-elokuvien päänäyttelijää, Patrick Wilsonia.

Elokuva tarjoaa lukuisia "jump scare"-kohtauksia, ja ne ovatkin varsin ennalta-arvattavia - katsojalle tavallaan kerrotaan koko ajan, miten mihinkin kohtaukseen pitäisi reagoida. Kuvaus, musiikki ja lavastus ovat ihan kohdallaan, ja elokuvaa voi muutoinkin kuvailla varsin laadukkaasti tehdyksi. Ongelmana on kuitenkin käsikirjoitus, joka ei tarjoa mitään uutta tai yllättävää, vaan menee siitä, mistä aita on matalin. Leffa on myös hieman tavallista pidempi, minkä vuoksi katsoja ehtii pitkästyä loppuratkaisua odotellessa.

Sinälläänhän tästä haluaisi kovasti pitää, mutta mielikuvituksettomuuden ja joidenkin epäloogisuuksien vuoksi tätä on vaikea pitää minään klassikkona. Elokuva on saanut kuitenkin poikkeuksellisen korkean IMDb-arvosanan, mikä johtunee siitä, että leffassa on tuotantoarvot kohdallaan. Kauhu-genrestä pitäville tämä lienee "must see", mutta turha odottaa mitään tajunnanräjäyttävää pläjäystä, sillä loppujen lopuksi tämä on vain yksi lisäys Manaajan aloittamaan kirous-elokuvien kirjoon.

 

[Jupe]

Näköjään päädyn herkästi katsomaan tositapahtumiin perustuvia elokuvia ja viikonloppuna oli vuorossa Sully.
Leffahan kertoo Sullenbergistä joka lensi matkustajakoneen Hudson-jokeen. Tälläistä elokuvaa lähtee katsomaan hvyin ristiriitaisin fiiliksin kun tietää mitä tässä käy, tarinahan on monella pääpiirteittäin tiedossa, oli ainakin minulla. Joten kun päätöksen katsomiseen tekee sitä ei tehdä elokuvan tarinan koukkujen tai yllättävyyden kannalta vaan pikemminkin ohjaajan ja näyttelijöiden. Sieltä tämän elokuvan loistosuoritukset löytyvätkin, vähäeleinen Tom Hanks Sullyna on mainio, tästä elokuvasta on kaikki turha kliseisyys ja hollywood-kerma poissa. Tämän lisäksi tarinan kerronta on loisteliasta eikä itsestäänselvää että lennetään ensiksi kone jokeen, pelastetaan ja hehkutetaan miehistöä, vaan tarina kerrotaan hyvin eri vaiheittain eikä kronologisessa järjestyksessä. Clintin ohjauskin on erittäin laadukasta, sopivan vähäeleistä. Tämä on laadukas aikuisten elokuva joka pitää juuri tarinankerronnallaan tunnelman tiiviinä ja hyvä että osataan pitää elokuva myös tarvittaessa lyhyenä, mitä 1:36 teksteineen nykypäivänä on. Hyvä leffa 9 / 10.

Sully - uroteko Hudson-joella (2016) - IMDb
US Airwaysin lento 1549 – Wikipedia

_

 

[pernaveikko]

Sieltä tämän elokuvan loistosuoritukset löytyvätkin, vähäeleinen Tom Hanks Sullyna on mainio, tästä elokuvasta on kaikki turha kliseisyys ja hollywood-kerma poissa. Tämän lisäksi tarinan kerronta on loisteliasta eikä itsestäänselvää että lennetään ensiksi kone jokeen, pelastetaan ja hehkutetaan miehistöä, vaan tarina kerrotaan hyvin eri vaiheittain eikä kronologisessa järjestyksessä.

Joo, tuli katsottua tuossa. Toki tarina on tuttu ja mietin miten tässä oikeastaan on edes aineksia kunnon elokuvaan, kun sehän menisi juuri noin. Ei mennyt.

Sullyhan osallistui itse elokuvan tekoon ihan kunnolla.

 

[Histo]

La La Land on erinomainen elokuva. Ei vuoden paras mielestäni (se kunnia kuuluu paljon monimuotoisemmalle Arrivalille ainakin toistaiseksi), mutta ihailen ohjaaja-käsikirjoittaja Damien Chazellen ja säveltäjä Justin Hurwitzin taitoja sekä Emma Stonen roolisuoritusta. Toteutus on kaunista katseltavaa. Eikä toisaalta ole mikään yllätys, miksi elokuva on kovassa nousukiidossa ja kruunataan vuoden parhaaksi palkintogaaloissa: ihmiset varmasti haluavat pitää hyvän mielen leffoista tämän hetken maailmanmenossa enemmän kuin surutarinoita kertovista draamoista.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Pitkästä aikaa hyvää scifiä. Tai no draama-scifiä, mutta scifiä yhtä kaikki. Arrival saa IMDb:ssä 8,2 eikä siinä nyt ainakaan yhtään liikaa ole. Juonihan on suorastaan jopa nerokas.

 

[pernaveikko]

Pitkästä aikaa hyvää scifiä. Tai no draama-scifiä, mutta scifiä yhtä kaikki. Arrival saa IMDb:ssä 8,2 eikä siinä nyt ainakaan yhtään liikaa ole. Juonihan on suorastaan jopa nerokas.

Todella hyvä elokuva, mutta taas loppu menee ihan sci-fi -sekoiluksi niin kuin sci-fi leffoilla on tapana ja siksi en niistä kauheasti pidä.

On kuitenkin täysin selvää, että universumi kuhisee elämää, niin voisiko joku tehdä siitä vähän realistisemman näkemyksen millaista se sitten voisi olla, kun niitä lopulta kohdataan.

 

[godspeed]

Todella hyvä elokuva, mutta taas loppu menee ihan sci-fi -sekoiluksi niin kuin sci-fi leffoilla on tapana ja siksi en niistä kauheasti pidä.

On kuitenkin täysin selvää, että universumi kuhisee elämää, niin voisiko joku tehdä siitä vähän realistisemman näkemyksen millaista se sitten voisi olla, kun niitä lopulta kohdataan.

Mikä ihme on tämä realistisempi näkemys? Onko sinulla jotain sellaista tietoa jota kellään muulla taas ei?

 

[Klose16]

Todella hyvä elokuva, mutta taas loppu menee ihan sci-fi -sekoiluksi niin kuin sci-fi leffoilla on tapana ja siksi en niistä kauheasti pidä.

On kuitenkin täysin selvää, että universumi kuhisee elämää, niin voisiko joku tehdä siitä vähän realistisemman näkemyksen millaista se sitten voisi olla, kun niitä lopulta kohdataan.

Siinä tuli sellainen fiilis että aika loppui kesken... Luulen myös että realistinen ote olisi vähemmän viihdyttävä. Eikö elokuvan idea olekin tehdä ihmeellisestä uskottavan tuntuista.