Jatkoajan leffakerho

[pernaveikko]

Homma lähteekin lupaavasti käyntiin, joten alukseen viedään pommi. Häh? Tuli ihan puskista. Pommia ei mitenkään perustella, eikä elokuvassa siihen enää palata. Ihan vitun kummallinen episodi.

Häh? Vieraat puhuivat aseen käytöstä ja muutama liipaisinherkkä sotilas päätti estää sen omin päin. Se on sitten eri asia sopiko se noin muuten elokuvaan, mutta syy sille kerrottiin ja oli täysin selkeä.

 

[Blöö]

Häh? Vieraat puhuivat aseen käytöstä ja muutama liipaisinherkkä sotilas päätti estää sen omin päin. Se on sitten eri asia sopiko se noin muuten elokuvaan, mutta syy sille kerrottiin ja oli täysin selkeä.

Se puhe "aseesta" vedettiin samalla hihasta kuin se pommi. Ihan typerä, päälle liimattu episodi, joka ei tukenut sinänsä tavallista kiehtovampaa asetelmaa. Mutta joo, pötkö dynamiittia voisi kyllä olla oikeastikin Trumpin ratkaisu kommunikointiin ulkoavaruuden olioiden kanssa.

 

[-Kantor-]

The Reflecting Skin (1990)

Unohdettu mestariteos, joka kuvaa nuoren pojan siirtymää kohti aikuisuutta keskellä keskilännen hypnoottisia ja tyhjyyttä huokuvia viljapeltoja. Symboliikka on läsnä erittäin vahvasti ja kuolema sekä siihen liittyvä tematiikka toistuu monessa eri muodossa, myös pojan mielikuvituksessa, jota kautta tarinaa käsitellään.

Näyttelijäsuoritukset ovat mieleenpainuvan vahvoja ja kuvaus suorastaan maalauksellisen kaunista. Klassispainotteinen soundtrack istuu tunnelmaan hienosti. Suosittelen!

*****

 

[disco-stu]

Se puhe "aseesta" vedettiin samalla hihasta kuin se pommi. Ihan typerä, päälle liimattu episodi, joka ei tukenut sinänsä tavallista kiehtovampaa asetelmaa. Mutta joo, pötkö dynamiittia voisi kyllä olla oikeastikin Trumpin ratkaisu kommunikointiin ulkoavaruuden olioiden kanssa.

Ei koskaan pitäisi kenenkään muun leffakokemusta sen kummemmin ihmetellä, mutta tää jäi nyt väkisin vähän hiertämään. Panen spoileriin jos joku ei ole nähnyt, seuraavassa siis ihan tajunnanvirtaa lainaukseen liittyen. Kyseessä siis elokuva Arrival.

Spoileri

Siis koko elokuvan ehkä suurin elefantti huoneessa oli mun mielestä juurikin se suhtautuminen täysin puskista tulleisiin täysin tuntemattomiin olentoihin. Siellä oli kukkahattuilua, kovaa militaristmia ja oman takapihan suojelua ja niin edelleen. Käytännössähän tuollainen muukalaisten invaasio voitaisiin katsoa sotatoimeksi, ihan niinkuin neuvostoliiton vihreät miehet Krimillä. Tästä "konfliktista" ja näkemyserosta sitten syntyi tuo koko narratiivi: sen sijaan, että noita olentoja mentäisiin vastaan perinteiseen jenkkiherotustyyliin aseet tanassa hummereilla Will Smithin johdolla, kutsutaankin nyt hätiin tiedemiehiä & -naisia - siis ainakin alkuun. Ja siitä sitten tarina etenee.

Tuo pommikohtaushan liittyy ihan suoraan siihen, kun hieman liipasinherkät jarheadit saa tarpeekseen tuosta tieteellisestä lässytyksestä ja hieman pelolla lietsoen sitten päättävät panna ranttaliksi, oliko nyt kiinalaisten tai venäläisten esimerkin saattelemana. Mun mielestä täysin uskottavaa ja jopa todennäköistä tuolla jenkkien hölmölässä - siellä kun on (tietyilla alueilla) ihan normaalia ampua kaikkia, jotka sattuvat harhailemaan omalle reviirille. Ja ihan sallittuakin.

Näin mä siis näin tuon koko elokuvan ytimen ja omalla kohdallani se iski kyllä. Siis siten, että herätti paljon ajatuksia miten tuollaisessa tilanteessa oikeasti tulisi toimia ja miten ihminen yleensäkin suhtautuu "ulkopuolisiin" ja "tuntemattomaan" monelta eri kantilta.

Ja lisätään vielä että tietenkin leffasta ja sen teemoista saa olla ihan mitä mieltä tahansa ja tulkita miten huvittaa, jäi vain nyt vaivaamaan jostain syystä tuo lainaamani.

Ja piti vielä sanoa että tuosta La La Landista näyttää tulleen meikäläisen uusi Eternal Sunshine of the Spotless mind: kolmasti yrittänyt katsoa, kolmasti nukahtanut ennen loppua. Ei sillä, ihan ok elokuvalta vaikuttaa, mutta on se puuduttava kyllä. Näillä kokemuksilla voin sanoa että olisipa ollut outoa jos tämä parhaan elokuvan oskarin olisi ottanut, ei se taso niin matala kuitenkaan voi olla. Vähän paistaa tässä läpi se että nyt tehdään nimenomaan tribuuttia tribuutin tekemisen ilosta ja samalla pikkusen nuollaan sitä kriitikkojen ja oman kuppikunnan persettä. Vähän liikaa meni semmoseks sisäpiirin sisäsiittoiseksi rinkirunkkimiseksi, eikä pärjännyt edes Artistille, josta en kyllä siitäkään erityisemmin tykännyt.

Mutta antaa kaikkien kukkien kukkia, erilaisuus on elokuvissa pelkkää plussaa jottei pääse puutumaan!

 

[godspeed]

Mutta antaa kaikkien kukkien kukkia, erilaisuus on elokuvissa pelkkää plussaa jottei pääse puutumaan!

Tämä nyt ei millään muotoa koske oscareita tai sen puolin USA:n elokuvamaailmaa muutenkaan.

 

[disco-stu]

Tämä nyt ei millään muotoa koske oscareita tai sen puolin USA:n elokuvamaailmaa muutenkaan.

Nojaa, kyllä siellä ihan rittävän erilaisia elokuvia on ainakin omaan makuuni. En mä mitään andaluusialaisia koiria kaipaakkaan.

 

[godspeed]

Nojaa, kyllä siellä ihan rittävän erilaisia elokuvia on ainakin omaan makuuni. En mä mitään andaluusialaisia koiria kaipaakkaan.

Niin no sinun makusi ei kerrokaan siitä kuinka erilaisia elokuvia maailmalla tehdään tai on tehty.

 

[disco-stu]

Niin no sinun makusi ei kerrokaan siitä kuinka erilaisia elokuvia maailmalla tehdään tai on tehty.

Enpä kai sellaista ole väittänytkään? Saat katsella ja nauttia itä-preussilaisesta kuuden tunnin mykkäelokuvasta, joka on kuvattu kaleidoskoopin läpi jos niin haluat ja siitä vaikkapa tänne kirjoittaakkin. Ei mulla ole sellaiseen mitään tarvetta eikä kiinnostusta. Mulle riittää ihan kevyesti vähän kapeampikin skaala ja silti löydän ihan tarpeeksi erilaisia elokuvia, mikä olikin pointtini tuossa lainaamassasi.

 

[olkikuukkeli]

Ja piti vielä sanoa että tuosta La La Landista näyttää tulleen meikäläisen uusi Eternal Sunshine of the Spotless mind: kolmasti yrittänyt katsoa, kolmasti nukahtanut ennen loppua.

Heh, tähän voin kyllä samaistua. Siis mielestäni La La Land oli loistava, mutta Eternal Sunshine of the Spotless mind on todella korkealla yliarvostetuimpien elokuvien listallani.

Tämä nyt ei millään muotoa koske oscareita tai sen puolin USA:n elokuvamaailmaa muutenkaan.

Minusta Hollywoodin arvostelu on usein aika teennäistä. Hollywood on elokuvan keskus monellakin mittarilla - se on vanhin ja varakkain "elokuvatehdas" maailmassa ja usein myös elokuvatrendien innovaattori, vaikka toki muuallakin uutta keksitään. Toki ~1000:n vuosittaiseen elokuvaan mahtuu paljon huttua ja potaskaa sekä ison joukon todella varman päälle pelattua valmiiksi pureskeltua shaibalaa, mutta eikö se ole ihan odotettavaakin jos alan suurimmat rahamäärät liikkuvat noilla suunnilla? Ei se vie mitään pois niiltä taiteellisesti korkeatasoisemmilta elokuvilta.

Hipsters gonna hip.

 

[Blöö]

@disco-stu Arrival -leffan kantava idea on pohtia reaktioita yllättäviin tulijoihin ja se, miten heidän kanssaan kommunikoidaan. Erittäin mielenkiintoisia kysymyksiä, jotka molemmat käsitellään ylimalkaisesti. Semantiikasta ja kielitieteestä yleensä olisi saanut helposti mielenkiintoista kerrottavaa ja se olisi tukenut tarinaa. Tässä katsoja päästettiin liian helpolla.
Yleiset reaktiot muukalaisiin oli taas kuin mistä hyvänsä katastrofielokuvasta. Vähän miettimällä siihenkin olisi varmasti saanut vivahteikkuutta ja ajatuksiin syvyyttä. Ja vaikka karrikoinkin sitä pommijuttua, niin en paljon. Jos maapallolle tulisi 12 selkeästi teknologialtaan täysin ylivertaista alusta, niin mikä idea on viedä niiden alukseen (yhteen niistä) joku telamiina ja olettaa, että sillä homma ratkeaa?

 

[disco-stu]

@disco-stu Jos maapallolle tulisi 12 selkeästi teknologialtaan täysin ylivertaista alusta, niin mikä idea on viedä niiden alukseen (yhteen niistä) joku telamiina ja olettaa, että sillä homma ratkeaa?

Muusta kirjoittamastasi varsin samaa mieltä, jenkkityyliin oli ihan turhaan oiottu mutkia ja suoraviivaistettu kaikkea että varmasti jengi tajuaa. Toi pommi lienee ollut yksi näistä yksinkertaistuksista: "tajuattekste nyt että jotkut runqut haluaa vaan räjäyttää sen koiran hengiltä!"

Eihän tuo pommi minkään virallisen tahon ratkaisu ollutkaan, vaan gung-ho solttupoikien "ratkaisu kaikkeen". Typerää, kyllä. Realistista, kyllä. Ja siis mun mielestä se kohtaus sopi kyllä tuohon elokuvaankin, juuri sen teeman ja vastakkainasettelun korostamiseksi. Mutta ei siitä sen enempiä, sekin on hyvä että leffa aiehuttaa jonkinlaista keskustelua! Jatketaan.

 

[Blöö]

@disco-stu Jep, eihän tästä riitaa saa aikaiseksi mitenkään! Vaikka ko. leffa oli ihan viihdyttävä, niin se olisi myös voinut olla liki loistava. Miksi kaikki "haastavat" leffat pelaavat tunnepuolella älyn sijaan?

 

[godspeed]

Hipsters gonna hip.

Enpä ole tätä kuvailua vielä saanut todistaa, mutta saanpa taas yhden uuden sellaisen "ansiolistaani". Hah.

 

[Vintsukka]

Onneksi maanantai on vapaapäivä, silloin on nimittäin ihan pakko vääntäytyä teatteriin, kun Niagara näyttää KAVIn 2k-digikopion yhdestä kaikkien aikojen parhaista komedioista, Speden Hirttämättömistä.

 

[El Gordo]

Minusta Hollywoodin arvostelu on usein aika teennäistä. Hollywood on elokuvan keskus monellakin mittarilla - se on vanhin ja varakkain "elokuvatehdas" maailmassa ja usein myös elokuvatrendien innovaattori, vaikka toki muuallakin uutta keksitään. Toki ~1000:n vuosittaiseen elokuvaan mahtuu paljon huttua ja potaskaa sekä ison joukon todella varman päälle pelattua valmiiksi pureskeltua shaibalaa, mutta eikö se ole ihan odotettavaakin jos alan suurimmat rahamäärät liikkuvat noilla suunnilla? Ei se vie mitään pois niiltä taiteellisesti korkeatasoisemmilta elokuvilta.

No jos tällaisen vedenjakajan kuin taiteellisuus vs kaupallisuus nyt otit esille, niin kyllähän Hollywood selvästi on sen kaupallisen puolen valinnut. PG-13 sensuurimerkinnän tavoittelu hinnalla millä hyvänsä ja suuri (turhien) jatko-osien sekä uudelleenfilmatisointien tehtailu nyt esimerkiksi.

Pääasiassa tehdään tyhmää mutta tuottoisaa elokuvaa laskelmoituna tuotteena suurille massoille.

Sivutuotteena syntyy kohtuu paljon laadukkaitakin elokuvia, mutta vaikea on nähdä että nyky-Hollywood olisi joku taiteellisesti korkeatasoisten elokuvien johtopaikka enää. Kyllä ne muualta taitaa pääosin tulla.

 

[godspeed]

Ja tuo nyt on minusta vain osoitus siitä, ettei elokuvista kauheasti tiedä, jos olet heti taidehomo tms kun vähäkin irvailet persoonattomalle ja turvalliselle perusviihteelle. Katson toki sitäkin, enkä edes taiteeksi tekemällä tehdyistä elokuvista erityisemmin pidä.

 

[Yö-Orava]

Ja piti vielä sanoa että tuosta La La Landista näyttää tulleen meikäläisen uusi Eternal Sunshine of the Spotless mind: kolmasti yrittänyt katsoa, kolmasti nukahtanut ennen loppua. Ei sillä, ihan ok elokuvalta vaikuttaa, mutta on se puuduttava kyllä. Näillä kokemuksilla voin sanoa että olisipa ollut outoa jos tämä parhaan elokuvan oskarin olisi ottanut, ei se taso niin matala kuitenkaan voi olla. Vähän paistaa tässä läpi se että nyt tehdään nimenomaan tribuuttia tribuutin tekemisen ilosta ja samalla pikkusen nuollaan sitä kriitikkojen ja oman kuppikunnan persettä. Vähän liikaa meni semmoseks sisäpiirin sisäsiittoiseksi rinkirunkkimiseksi, eikä pärjännyt edes Artistille, josta en kyllä siitäkään erityisemmin tykännyt.

Siis oot kolmasti käynnyt katsomassa ja joka kerta nukahtanut teatteriin, vai? Mulla oli oikeastaan päinvastainen kokemus: jouduin luvattuani aivan liian vähillä parin tunnin unilla päivänäytökseen Finnkinon Scapeen, ja en tiedä oliko tuosta univajeesta johtuen suojat alhaalla mutta mulle meni tämä esitys ns. sukkana läpi. Ihan ennenkuulumatonta tyylilaji huomioiden. Sitten jos olet waretetun version vaikka pöntöllä istuessasi pädiltä katsonut niin en epäile yhtään etteikö tämä kulunut "movie magic" jäänyt vajaaksi, mielipidettäsi tällöinkaan toki vähättelemättä.

 

[Jakedeus]

No jos tällaisen vedenjakajan kuin taiteellisuus vs kaupallisuus nyt otit esille, niin kyllähän Hollywood selvästi on sen kaupallisen puolen valinnut. PG-13 sensuurimerkinnän tavoittelu hinnalla millä hyvänsä ja suuri (turhien) jatko-osien sekä uudelleenfilmatisointien tehtailu nyt esimerkiksi.

Pääasiassa tehdään tyhmää mutta tuottoisaa elokuvaa laskelmoituna tuotteena suurille massoille.

Sivutuotteena syntyy kohtuu paljon laadukkaitakin elokuvia, mutta vaikea on nähdä että nyky-Hollywood olisi joku taiteellisesti korkeatasoisten elokuvien johtopaikka enää. Kyllä ne muualta taitaa pääosin tulla.

Ongelma tässä Hollywoodn haukkumisessa on se, että se mikä on ''Hollywood'', tarkoittaa monelle eri asiaa. Virallisestihan kyse on näistä kuudesta(?) megastudiosta ja niiden tuottamista elokuvista. Jotka tehdään yleisesti tunnustetusti tuotteiksi, joiden tarkoituksena on tehdä rahaa. (Ehkäpä voidaan sanoa, että mikäli leffasta tulee taiteellisesti erittäin korkeatasoinen, on se seurausta siitä että jollain tuottajalla/ohjaajalla jne. on ollut valtaa koneiston sisällä tehdä ''oman päänsä mukaisesti''. Esim. nopeasti mietittynä paras Hollywood-leffa, joka tulee mieleen eli 'Jesse Jamesin salamurha Robert Fordin toimesta', on sellainen kuin on siksi, että Brad Pitt asettui tukemaan ohjaajan visiota studiota vastaan. Sama juttu muuten Se7en:ssä. Pitt on hieno mies.)

Sen sijaan amerikkalainen elokuva itsessään on paljon muuta, ja nimitys riippumaton (indie) tulee nimenomaan siitä, että kyseessä on riippumattomuus kuudesta megastudiosta. Esimerkiksi Arrival on riipumaton ja tässä mielessä ei-Hollywood -elokuva. Kuviota hämää se, että monen pienemmän leffan levittäjä (yleensä levityssopparit tehdään siis usein sen jälkeen kun leffa on valmis) on jokin Hollywood-studiosta ja siksi alussa näkyvät tutut logot.

Toisaalta on myös tietysti Hollywood kulttuurisena tuotteena, johon Arrival kuuluu. Mutta jotta keskustelussa on jotain mieltä, on nähdäkseni järkevä ymmärtää ero jonkun Spider-man 27:nen ja vaikkapa tuoreen Jarmuschin Patterson-leffan välillä.

 

[godspeed]

@Jakedeus in viestiin voisi lisätä vielä sen, että persoonatonta ja turvallista perusviihdettä tehdään myös muissa maissa. Amerikka = viihde ja muu maailma = taide on täysin kestämätön jaottelu.

 

[olkikuukkeli]

No jos tällaisen vedenjakajan kuin taiteellisuus vs kaupallisuus nyt otit esille, niin kyllähän Hollywood selvästi on sen kaupallisen puolen valinnut. PG-13 sensuurimerkinnän tavoittelu hinnalla millä hyvänsä ja suuri (turhien) jatko-osien sekä uudelleenfilmatisointien tehtailu nyt esimerkiksi.

Pääasiassa tehdään tyhmää mutta tuottoisaa elokuvaa laskelmoituna tuotteena suurille massoille.

Enkö minä juuri noin sanonut hieman toisin sanoin? Eli jos suurin osa läntisen maailman koko elokuvatuotannosta tehdään samassa paikassa (jos puhutaan siis amerikkalaisesta elokuvatuotannosta yleensäkin), niin eikö ihan luonnollista ole, että suurin osa on kuvailemasi kaltaista laadutonta tai ainakin keskinkertaista huttua? Sitä suurin osa ihmisistä kuitenkin tykkää katsoa.

Sivutuotteena syntyy kohtuu paljon laadukkaitakin elokuvia, mutta vaikea on nähdä että nyky-Hollywood olisi joku taiteellisesti korkeatasoisten elokuvien johtopaikka enää. Kyllä ne muualta taitaa pääosin tulla.

Kuten yo. tekstissä viittasin, tehtyjen elokuvien määrä on niin mittava, että sitä on täysin absurdia lähestyä yhtenä massana "Hollywood-elokuvina". Jokainen alagenre on edustettuna kun tilastoja aletaan perkaamaan. En ymmärrä, miksi taiteellisesti kunnianhimoisen elokuvan arvoa laskisi sen alkuperämaa tai tuotantoyhtiö.

Koska itse katson elokuvia niin laajalta aikaperiodilta (olen innostunut vasta hiljattain kertaamaan elokuvia vuosikymmenittäin, aikaisempi intohimoni - yhä voimassaoleva - on ollut musiikki), en todella tiedä, missä tämä "pääosin muualla" nykyään sijaitsee. Voit varmasti valaista, että missä tehtyjä elokuvia kannattaa katsoa jos ihan uusiin haluaa perehtyä?

Näin ylipäätään tähän taiteellisuus vs. kaupallisuus-keskusteluun sanoisin, että audiovisuaalinen kulttuuri ei ole mielestäni kokenut samaa alamäkeä kuin vaikkapa musiikki, jossa top 15-listoilta on yleensä turha etsiä mitään taiteellisin perustein tuotettua kamaa. Elokuvat ja varsinkin 2000-luvulla TV-sarjat sen sijaan hämmentävästi pitävät pintansa. Innovatiivista, hyvin käsikirjoitettua kuvattua näytelmää löytyy ihan suosituimpienkin pätkien joukosta. Ehkä kyse on siitä, että kyseessä on helpompi viihdemuoto. Johtuipa mistä hyvänsä, ei elokuvayleisöä mielestäni mitenkään nöyryyttävällä tavalla ylenkatsota tai sen kriittistä silmää aliarvioida verrattuna muuhun massakulttuuriin.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Tuli sitten katsottua pitkään odottamani "Live by night". Odotin tätä sen vuoksi pitkään, että pidän genren elokuvista ja pidin Afflectin "The Town"sta. Toivoin siis saman liiton meininkiä ja sitä tietty jollain tapaa sainkin. Kuitenkin lopputulos oli lievä pettymys..

Jostain syystä elokuvaa katsoessa oli jatkuvasti tunne, että "mistä voit tuon asian tietää" tai muutenkin vähän sellainen häiritsevä ylinokkeluus aspekti. Toisin sanoen itselleni mätti tarinan kerronta tuossa eniten, eikä vähimpänä se kuinka kaveri saa puskista vakanssin ja osaa kaiken valmiiksi. Puutteet eivät olleet paikoin ilmeisiä, vaan jollain tapaa se kokonaisuus siinä mätti. Yksittäisiä hyviä juttujakin oli kyllä paljon ja kyllähän tuo katsoa kannattaa, jokainen ei välttämättä reagoi samalla tavalla kuin minä tuohon. Kuitenkin tuossa oli useampi rikosorganisaatio ja suurin harmi oli, että yhtäkään niistä ei avattu oikeasti katsojille.

2/5.

 

[disco-stu]

Siis oot kolmasti käynnyt katsomassa ja joka kerta nukahtanut teatteriin, vai?

Heh, ei sentään, kyllä yksi nukahtaminen teatterissa riitti - en mä mikään Rockefelleri ole... paikkasin sitten tuon näkemättä jääneen kahdessa osassa amerikanserkulta lainatulla versiolla. Kuten sanottua, ei tuo nyt mikään huono elokuva ole, mutta ei vaan iske mulle. Ihan liian lässy tarina ja koko ajan jotenkin ihan sama mitä niille tyypeille tapahtuu. Mutta edelleen pysyn kannassani, että kiva kun tehdään tällaisia vähän valtavirrasta poikkeaviakin elokuvia, vaikka en ite saakkaan mitään irti. Ja hyvä kun tykkäsit, ei se multa ole pois!

Katselin myös Moonlightin tuossa taannoin, eikä sekään nyt mitään tajunnan räjäyttävää tarjonnut. Todella ennalta arvattava "kasvutarina" ja oikeastaan mitään ei elokuvassa "tapahtunut". Ei sillä että aina pitäisikään, mutta taas oli vähän sellainen fiilis että pitäisikö tässä nyt jotain tunteita herätä vai? Näyttelijöiden duuni oli erinomaista kyllä, sillä tuo elokuva sai vähän henkeä.

Jos nyt miettii noita tämän vuoden Oscareiden Best Picture -ehdokkaita, niin ero viime vuotiseen tuntuisi olevan melkoinen. Siellä oli Spotlight, Revenant, Big Short, Room, Bridge of Spies, Martian ja pari muuta. En kaikkia tämän vuotisia ehdokkaita vielä ole nähnyt, mutta jos kaksi parasta olivat Moonlight ja La La Land, niin aika kauaksi jäätiin. Siis jälleen omasta mielestäni, moni on varmasti myös toista mieltä ja se on ihan okei.

 

[Jupe]

Palataan takaisin maan päälle näistä hollywood-kuvioista ja la la landeista. Katsoin erinomaisen komedian, tyylilaji jolla on ainakin minua pirun vaikea miellyttää. Onko se sitten sairas ja vinoutunut huumorintajuni mutta Klovni - Forever on törkeen toimiva arkinenkin komedia. Tässä Klovni asetelmassa joka tunnetaan jo menestyksekkäästä tv-sarjasta on paljon hyvää, ensinnäkin kulttuuri on pohjoismaalaista, huumori on rehellisempää ja härskimpää kuin valtavirran elokuvissa, tämä pieksee nämä Hangoverit kuusnolla jos ne jokin mittapuu on lähivuosien komedioille missä hiukan samoja piirteitä. Itse kun vielä lähentelee tuota Frankin ja Casperin ikää ja perhe-elämäkuvioitakin niin tässä elokuvassa on paljon nerokkaita juttuja mistä revitään huumoria, aina vauvauinnista hys-hys-retkiin poikien kanssa.
Muutamat kohtaukset ovat jo pehmopornoa ja kikkelitkin heiluu tanassa, mutta jotenkin tälle parivaljakolle se on täysin normaalia. Elokuva myös osuvasti nauraa hollywood-meiningille kun siellä käännytään elämässä hetki isoa elämää ja ollaan samoissa juhlissa Adam Levinen kanssa.
Huumori on välillä kuivaa välillä härskiä, eikä vaadi kummempia tarinoita taakseen, mutta aina se vain toimii, esimerkkinä vaikkapa kun Frank sanoo amerikassa alkuperäiskansoja edustavalle kodinhoitajalle että katsellessaan länkkäreitä on aina inkkareiden puolella niin saa asetelman kohtauksessa jo hyvin koomiseksi. Tälläisen viihdepläjäyksen jälkeen tulee olo että haluan nauraa lisää vastaaville mutta onko niitä, jos täällä palstaveljiä jotka bongaillut maailmalta taikka pohjoismaista vastaavia rentoja ei siloteltuja ronskeja komedioita niin kertokaa. Tämä oli mulle ainakin tähän hetkeen täydellinen komedia, eli genressään 10/10 ja muutenkin lähellä kymppiä.

Traileri kertoo enemmmän kuin tuhat sanaa. :)
Klovn Forever (2015) - Official Trailer (HD) - YouTube

edit:
Lisätään nyt vielä kun tässä just kuuntelin yhden haastiksen mistä selvisi että Klovnin oikeudet on ostanut jenkkeihin Todd Philips ja Danny McBride, eli nimenomaan Hangovereista tuttu Todd Philips on tuomassa sarjaa/elokuvaa/hahmoja jenkkeihin. Veikkaisin että aika paljon siloteltumpana.

_

 

[Buster]

Omissa papereissani nyt näin jälkikäteen kun olen päässyt tustumaan, niin minun kirjoissani Fences oli toiseksi paras LLL:n jälkeen ja sitten kolmantena joko Manchester by the Sea, tai Moonlight. En sitten tiedä kun Fences oli tehty samalla köörillä jo Broadwaylla, että veikö se osalta äänestäjistä terää pois leffaversiosta kun materiaali oli täysin sama samoilla naamoilla. Olisin kuitenkin kuvitellut sen voittavan sovitetun käsikirjoituksen, on meinaan aika hienoa tekstiä. Mutta siihen ei ole onnistuttu tuomaan mitään huomattavia elokuvallisia elementtejä, vaan vähän purkkaviritelmänä vain tuotu näyttämöltä suoraan leffamaailmaan. Ehkä sekin verotti. Toki tykkään todella paljon näistä teatterihenkisistä pätkistä. Niissä vain on onnistuessaan jotain todella hienoa kun on vain näyttelijä ja vuorosanat.

Ihan hienoja elokuvia mielestäni oli ehdolla. Lionista en hirveästi pitänyt. Tuntuuhan se vähän pahalta ja oudolta sanoa sydämellisen hienosta tositarinasta, että oli vähän turhan kulunutta.

Jos HBO Nordic löytyy, niin suosittelen tv-elokuvaa All the Way. Kertoo Lyndon B. Johnsonista, joka ei halua tulla muistetuksi vahinkopresidenttinä, vaan haluaa tulla uudelleenvalituksi ja jättää jälkensä historiaan. Aikamoista lehmänkauppaa ja kova setämies iskemään tarinaa, toi mukavaa tasapainoa kun sijoittuu muutoin aika vakavalle ajanjaksolle. Tähän voisi suositella kaveriksi mainiota poliittista satiiria In the Loop.

 

[Hyman Roth]

Kävin tuossa taannoin kattomassa Tom of Finlandin ja pakko sanoa, että tykkäsin. Hyvät näyttelijät, visuaalisesti onnistunut monin tavoin ja jätti ihan hyvän fiiliksen, vaikka en pehmopertti itse olekaan. Touko oli kova kundi. Erityisesti jäi mieleen kohtaukset, jotka sijoittuivat pimennettyyn Helsinkiin sodan aikana. Olen toki tiennyt niin olleen, mutta pimeä stadi ja vain it-valonheitinten kiilat taivaalla oli synkällä tavalla siistin näköistä ainakin leffassa. Ainoa miinus sitten ehkä siitä, että leffaa oli leikelty siten, että se näkyi välillä liian selkeesti. Esim. Toukon mieskaverin kuoleman luulis tulleen kuvatuksi, mutta on jätetty myöhemmin pois. Voin siis olla väärässäkin, mutta tämmöi fiilis jäi.

Annan 4,5 / 5

Aika paljon saa uusi Tuntematon laittaa tiskiin, että lyö Tompan parhaana suomileffana jusseissa.