Itsemurha

[WildCore]

Auttaako silloin ajatus, että siitä on ennenkin päässyt yli ja elämä mennyt paremmaksi?

Auttaa ja sitä sillon toisillemme toistetaan.

Sairaus on vähän niin kuin meidän perheenjäsen. Kulkee aina mukana ja osataan jo nykyään ennustaa, että koska masennus alkaa oirehtia. Kevät ja kesän jälkeen syksyllä on ne yleisimmät ajankohdat oireilulle.

 

[maken veivi jr.]

Kevät ja kesän jälkeen syksyllä on ne yleisimmät ajankohdat oireilulle.

Melko varmaan tässä on syynä valon määrän lisääntyminen / väheneminen ja se vaikuttaa vuorokausirytmiin ja uneen. Monessa mielenterveyden ongelmassa kuitenkin se säännöllinen elämänrytmi ja hyvä uni pitää oireita kurissa.

Suomessa on ihan älytöntä miten paljon se valon määrä vaihtelee vuoden aikana.

Eikä tämä kenenkään ongelmia ratkaise mutta se varmasti helpottaa aina, jos oppii paremmin ymmärtämään oman sairauden luonnetta ja mitkä tekijät lisäävät / vähentävät oireita.

 

[Ötökkä]

Auttaa ja sitä sillon toisillemme toistetaan.

Sairaus on vähän niin kuin meidän perheenjäsen. Kulkee aina mukana ja osataan jo nykyään ennustaa, että koska masennus alkaa oirehtia. Kevät ja kesän jälkeen syksyllä on ne yleisimmät ajankohdat oireilulle.

Hyvä sitten. Itse olen nimittäin joskus tuota sanonut ihmisille, joilla samanlaista ongelmaa. Ammattilaisena tietenkin muitakin keinoja ja moniammatillista työryhmää apuna käytän, mutta kun näille asioille ei yleensä sitä pikaratkaisua ole.

 

[WildCore]

Hyvä sitten. Itse olen nimittäin joskus tuota sanonut ihmisille, joilla samanlaista ongelmaa.

Samalla kun maseentuneelle yrittää vakuutella, että vaikka tänään tuntuu pahalta ja on täysin toivoton olo mutta huomenna asiat voivat olla paremmin, sitä samalla yrittää myös itselleen vakuuttaa että ei tässä ole hätää ja asiat järjestyy. Suojaako siinä sitten omia aivoja samalla, ettei itse romahtaisi, luultavasti tai näin sen olen järkeillyt.

Se että itse pysyy vahvana toisen ollessa huonossa kunnossa, on kyllä henkisesti kuluttavaa. En silti vaihtaisi päivääkään pois jotka olen saanut vaimoni kanssa viettää.

 

[Sämppäri]

@Gostisbehere tsemppiä. Kieltämättä herkistyin itsekin kun näin nyt mikä tapahtumaketju täällä on ollut. Läheisen ymmärtäminen ja tuki on korvaamatonta kun elämä ajautuu umpikujaan. Ihmisen virheitä ja ihmistä syyllistämällä ei saa kun huonoja lopputuloksia tuossa vaiheessa. Mahtava kuulla, että puolisosi on ollut ymmärtäväinen ja sait apua. Jos joskus haluut jutella ja saada vertaistukea riippuvuuksien, sekä itsetuhoisuuden kanssa, laita viestiä. Kokemusta on koko elämän ajalta molemmista ja parhaillaan avohoidon piirissä taas, kun asiat ehti karata käsistä omassa mielessä.

 

[Québec]

Täällä kun on tällainen ketju kun näyttää löytyvän niin voin hetken puhua omasta tilanteestani.

Sanon heti kärkeen että juuri nyt ei ole mitään hätää ja voin suhteellisen hyvin.
Olen vuodesta 2021 asti kärsinyt mitä ilmeisemmin jonkin sortin masennuksesta. Yrityksiä löytyy "uralta" muutama. Viimeisin ehkä vähän yli kuukauden takaa, vaikka se ei mikään varsinainen yritys ehkä ollutkaan. Aioin sen silloin kuitenkin tehdä, mutta en tehnyt.
Olen useampaan otteeseen tahallisesti satuttanut itseäni. En viiltämällä, mutta muin keinoin. Olen myös todistanut kun joku muu satuttaa itseään ja sain hänet lopettamaan.
Olen saanut aikaisemmin jo apua tilanteeseeni mutta eihän se mitään auttanut. Hain apua koska eräs tuttu käytännössä pakotti. Suhtauduin tähän avun saamiseen huonosti ja sen takia se ei minua varmaan auttanutkaan. Asiasta puhuminen on haastavaa niin se on helpompi tehdä nimimerkin takaa tänne.

Perseilin ystävyyssuhteeni sen verran pahasti että en ole oikeastaan tehnyt ystävien kanssa mitään sitten varmaan 2023 kevään. Kelatkaa. Olen viimeksi tehnyt vapaa-ajallani jonkun toisen ihmisen kanssa jotain viime vuoden keväällä. Onneksi ei tarvitse ystäviä käydäkseen jääkiekkopeleissä, mutta kyllä tää on aika yksinäistä.
Perseilin myös kaiken muun mitä vaan voi perseillä, mutta kyllä tää tästä vielä joskus selviää.

Elossa ollaan ja toivottavasti myös pysytään. Pysykää tekin!

 

[K.A.H]

Perseilin myös kaiken muun mitä vaan voi perseillä, mutta kyllä tää tästä vielä joskus selviää.

Elossa ollaan ja toivottavasti myös pysytään. Pysykää tekin!

Hieno asenne. Jokainen tekee virheitä elämässään, sillä ihmisiä tässä vain ollaan. Joku menettää ystävänsä tai perheensä, joku pelaa rahansa tai ostaa hometalon. Kaikenlaista sattuu, mutta se kuuluu elämään. Aurinko nousee ja laskee kuitenkin tänäänkin. Eteenpäin vaan!

 

[godspeed]

Yrityksiä löytyy "uralta" muutama. Viimeisin ehkä vähän yli kuukauden takaa, vaikka se ei mikään varsinainen yritys ehkä ollutkaan. Aioin sen silloin kuitenkin tehdä, mutta en tehnyt.
Olen useampaan otteeseen tahallisesti satuttanut itseäni. En viiltämällä, mutta muin keinoin.

Kysymykseni voi kuulostaa oudolta, mutta mielestäni se on aika relevantti viestiäsi lukiessa: Kyllästyttääkö yrittäminen?

Itselläni kaikenlaiset yritykset, tai yrityksentapaiset, johtivat siihen, että lopulta se yrittäminenkin sitten loppui. Totesin itselleni, että kyllä tässä on parempaakin tekemistä kuin hautoa näitä asioita koko loppuelämää. Onneksi sinullakin näyttäisi olevan parempi vaihe menossa, kun viesti vaikuttaa melko positiiviselta vaikeuksista huolimatta :)

 

[Québec]

Kysymykseni voi kuulostaa oudolta, mutta mielestäni se on aika relevantti viestiäsi lukiessa: Kyllästyttääkö yrittäminen?

Itselläni kaikenlaiset yritykset, tai yrityksentapaiset, johtivat siihen, että lopulta se yrittäminenkin sitten loppui. Totesin itselleni, että kyllä tässä on parempaakin tekemistä kuin hautoa näitä asioita koko loppuelämää. Onneksi sinullakin näyttäisi olevan parempi vaihe menossa, kun viesti vaikuttaa melko positiiviselta vaikeuksista huolimatta :)

En tiedä kyllästyttääkö se, mutta ei vielä ainakaan ole tullut sellaista tunnetta. Ne on tullut aina huonommilla hetkillä kun on oikeesti ollut paha olo ja se on silloin vaikuttanut hyvältä idealta ja ainoalta ratkaisulta. Yleensä se on päättynyt siten että tulen järkiini ja lopetan siihen paikkaan, joskus se ei vain ole onnistunut. Enempää en halua juuri nyt mennä yksityiskohtiin.
Viimeisimmän kohdalla tuli sen jälkeen sellainen olo että "mä jumalauta selvisin." Joskus siitä on tullut vaan entistä paskempi olo. Vaihtelee.

Nyt on hyvä vaihe. Nää voi hyvinkin vaihdella vaikka kuukauden sisällä ja joskus hyvät ja huonot jaksot kestää kauemmin. Tämäkin vaihtelee.

 

[godspeed]

Nyt on hyvä vaihe. Nää voi hyvinkin vaihdella vaikka kuukauden sisällä ja joskus hyvät ja huonot jaksot kestää kauemmin. Tämäkin vaihtelee.

Mielestäni tilanteesi vaatisi jotain tutkimuksia, kun selvästikään sellaisia ei ole tehty ja sinä varmasti hyötyisit niistä. Pelkkä masennus ei aina ole syypäänä itsemurhakeskeisessä ajattelussa, varsinkaan jos mieliala tai olo heilahtelee rajustikin tai on selviä eroteltavia jaksoja, jotka poikkeavat toisistaan kohtuullisen lyhyen ajankin sisään. Masennuksessakin toki voi käydä noin jollain tasolla, mutta en jättäisi asiaa siihen. Pyytäisin (tai vaatisin!) sinuna jotain jatkotutkimusta tähän hommaan. Sinä olet ihan oikeutettu sen tekemään ja kellään ei pitäisi olla sanomista vastaan näinkin vakavissa asioissa, jos apua haluaa tarjota. Lääkärit ovat meitä eivätkä itseään varten.