Täällä unohtuu, tai ei ymmärretä ihan pääasioita.
- Israel hyväksyi YK:n jakosuunnitelman, arabit eivät
- Israel ei ole halunnut yhtään sotaa, ei yhtään sotaa modernin historiansa aikana
- Israel on tarjonnut suunnilleen joka vuosikymmenellä rauhaa arabinaapureilleen
- Israel on antanut merkittäviä etuja rauhan sopimuksen solmineille valtioille. Egypti sai Siinain takaisin ja on yrittänyt antaa myös Gazan aluetta. Jordanialle Israel on tarjonnut Länsirantaa turhaan, mutta on kehittänyt Jordanian kanssa merkittävää maatalouteen ja vesihuoltoon liittyvää yhteistyötä, yhteisyrityksiä, teknologiaa, jne.
- Israelissa on arabeilla täydet kansalaisoikeudet. Maan parlamentissa Knessetissä on kolme arabipuoluetta, ainakin yksi ilmoittaa tavoittelevansa islamilaista valtiota Israelin tilalle. Siis julkisesti saa tavoitella ja toimia tämän tavoitteen hyväksi, Israelissa.
- Israelin arabeista suurin osa ei halua asua missään Palestiinan valtiossa vaan Israelissa. Erityisesti sekulaareiksi itsensä kokevat Israelin muslimit, käytännössä kaikki arabikristityt ja varmaan 101 prosenttia seksuaalivähemmistöistä haluaa asua juuri Israelin valtiossa. Yli 75 vuotta sekulaarissa demokratiassa on vaikuttanut uusiin sukupolviin.
- Israel on tarjonnut konkreettisesti Länsirannan ja Gazan palestiinlaisille omaa valtiota vuosina 1994-1995, 2000 ja 2008. Erityisesti vuoden 2000 tarjous oli erittäin hyvä. Palestiinalaiset olisivat saaneet kaiken, mitä lännessä kuvitellaan palestiinalaisten tarkoittavan omalla valtiolla, jopa Itä-Jerusalem, vanhan kaupungin juutalaiskorttelia lukuunottamatta, olisi jäänyt palestiinalaisille. Palestiinalaiset eivät ole saaneet tarjouksia hyväksytyksi, koska "Free Palestine" on oikeasti joelta merelle, Libanonista Eilatiin. Lisäksi lännen avustusteollisuus (because occupation) on jatkuva miljardibisnes palestiinalaishallinnolle (olen itse tässä mukana) ja tämän rahantekokoneen pysähtyminen ei ole satojen tuhansia palestiinalaisia koskevan eliittiporukan intresseissä.
- Gazasta Israel tyhjensi siirtokunnat pakolla ja vetäytyi vuonna 2005. Hamas nousi siellä valtaan vuonna 2007 ja aloitti säännölliset raketti-iskut Israeliin. Iskujen torjumiseksi Israel on kehittänyt erittäin kalliin Iron Dome- järjestelmän, jolla pyritään estämään rakettien/ohjusten aiheuttamat vahingot. Raketteja/ohjuksia tulee välillä vain niin paljon, ettei järjestelmä pysy mukana. Itsellänikin on puhelimessa rakettien iskuista ja niiden kohteista hälyttävä app, aikaa on mennä turvaan muutama kymmenen sekunttia. Säännöllisen epäsäännöllisesti israelilaiset elävät arkeaan pommisuojissa, aina välillä noin 200 000 israelilaista lasta käy viikon koulua pommisuojissa. Tämän yli 15 vuotta jatkuneen epävarmuuden ja pelon edessä on välillä ollut erittäin kovia vaatimuksia Gazaan iskemiseksi ja Hamasin tuhoamiseksi. Tähän on hallinto ja armeija olleet hyvin haluttomia, no nyt nähtävistä syistä. Välillä siellä on vähän "käyty", mutta todellista hyökkäystä saatiin odottaa Hamasin lokakuun iskuun saakka. Eli aika yksinkertaisesti voi sanoa, ettei Israel ole halunnut, eikä halua sotia Gazassa. Mutta mitkä ovat vaihoehdot?
- Hamasin status on hämärtynyt. Hamas on Muslimiveljeskunnan osa tai pikkuveli. Siksi Egypti on pitänyt Gazan rajan omalta puoleltaan suljettuna. Muslimiveljeskunta on koko Lähi-idässä, mutta erityisesti Egyptissä vaikuttava islamistinen järjestö, jonka tavoitteena on luoda koko Lähi-idän kattava islamilainen kalifaatti, sitä voi verrata hyvin Isis järjestöön. Egypti on julistanut egyptiläisten keskuudessa erittäin suositun Muslimiveljeskunnan terroristijärjestöksi, eli Hamsin toiminta on erittäin hankala asia Egyptin kannalta. Egypti on ollut aika hiljaa Gazan sodan aikana, vaikka sen talous kärsii merkittävästi tästä sotatilanteesta.
- Iran ohjaa tätä Israelin tuhoamiseen tähtäävää toimintaa koordinoiden sitä Venäjän kanssa. Hamasin ja Huthien johtoa on taas juuri tällä viikolla palaverissa Moskovassa, totta kai Iran on läsnä. Tulemme varmasti näkemään lähitulevaisuudessa tämän palaverin satoa.
- Lännessä monet toimiat eivät ymmärrä Lähi-itää, arabeja, islamia, kuten eivät ymmärrä/ymmärtäneet Venäjää, panslavismia, Russki mir:ä. Niiden kieli-, media-, kulttuuri-, yhteiskunta,- uskonto, ihmisoikeus-, vapauskäsitteet eroavat niin totaalisesti läntisistä maailmankuvasta. Venäjän kohdalla sokeutena on ollut pitkälti vasemmistolaiset, antiamerikkalaiset asenteet, Lähi-idän/palestiinan kohdalla näihin lisätään modernimpi uhriajattelu, jossa Lähi-itä nähdään kolonialismin uhrina, joka huipentuu Israerlin ja palestiinalaisten konfiktiin. Tältä pohjalta alueesta usein uutisoidaan. Lainaan YLE:n pitkäaikaisen Lähi-idän toimittaja Roni Smolarin kirjasta (2017) muistelman vuoden 2014 Hamasin ja Israelin yhteenotosta:
"Median läsnäolosta välittämättä Hamas ampui myös siviiliväestön keskuudesta, kuten Gazan moskeijoista, kouluista, tai sairaaloista kaikkiaan 4200 rakettia....... Helsingin Sanomien paikalla ollut toimittaja poikkesi tuosta läntisen maailman valtamediaa toistavasta uutisointitavasta, kun hän kertoi, että oli nähnyt tulitusta viereisestä klinikasta, joka oli siviilikohde. Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan oman toimittajansa tietoa, hänet vedettiin pois Gazasta, ja lopulta hän katsosi lehden palkkalistoilta."
- YK:n Israeliin kohdistuvaa toimintaa, sen eri alojen Israelin tuomitsevia päätöslauselmia tutkiessa luulisi jokaisen näkevän otsallaankin, että kyse ei ole mitä Israel tekee, vaan siitä että se on olemassa. Suurelle osalle maailman valtioista tämä olemassaolo on erittäin suuri kivi kengässä. Kivi poistuu vasta kun Israel poistuu.