Ymmärrän tuon argumentin ylimitoitetusta voimankäytöstä. Kuitenkin siinä on iso ongelma. Ongelma ei ole uusi, eli olivatko esim. liittoutuneiden kaupunkeja tuhoavat pommitukset aikanaan ylimitoitettuja? Toki sillä erolla, että aikanaan nimenomaan yritettiin aiheuttaa siviiliuhreja, nyt niitä yritetään välttää. Kuitenkaan Ei ole olemassa hyvää mittaria "sopivalle" tuholle.Ei Suomen ulkoministeri vedä anlyysejään mutu-tuntumalla. Hän toki itse valitsee käyttämänsä termit (joskus yhteistyössä Tasavallan presidentin kanssa), mutta hän on kyllä hyvin briiffattu ennen kommentointia (ja hän pystyy itse vaikuttamaan lähteisiin, mistä asioista haluaa tietoa ja haluaako jostain vielä lisätietoa). Varsinkin NATO-jäsenyyden jälkeen Suomen ulkoministerillä on saatavilla erittäin korkean salausluokan tiedustelutietoa alueen tapahtumista parhailta (lue: USA:n ja muiden NATO-maiden tiedusteluorganisaatiot) asiantuntijalähteiltä.
Jos Yhdysvaltain ja NATO-johdon liittolaisilleen jakaman sotilaspoliittisen tilannekuvan perusteella Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johto on päätynyt johtopäätökseen, että Israel on luotettavien (ei-palestiinalaisten) lähteiden mukaan käyttänyt ylimitoitettua voimaa siviilejä vastaan, ja se on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että siihen on tultava loppu nyt eikä joskus tulevaisuudessa, niin minä uskon silloin Elina Valtosta.
Varsinkaan, kun meillä kenelläkään tällä palstalle ei (todennäköisesti) ole kätettävissä vastaavia tietolähteitä, vaan me kaikki muut joudumme vetämään mutu-tuntumalla päättäen, mitä lähteitä uskomme, ja mitkä tiedot hylkäämme oman (usein ennalta lukkoonlyödyn) näkemyksemme vastaisina...
Jos ajatellaan, että rauhan takaamiseksi sodankäynnin pitäisi saada Hamas antautumaan, niin aika kaukana ollaan. Tässä ei ole kysymys siitä, onko tullut siviiliuhreja, vaan siitä että edistääkö tulitauko rauhaa, eli vähentää kärsimystä pidemmällä aikavälillä.
Jos ei piitata siitä, että tulitauon vaatiminen Israelilta on juuri sitä mitä Iran, Qatar ja Hamas länneltä haluavat, jotta terroristit voivat nuolla haavansa uusia iskuja varten, niin jossain kohtaa kai sellainen raja voi tulla. Jos pysyvämpää rauhaa tahtoo, niin ei sitä edistä Hamasin pussiin pelaaminen. Vaatimuksissa olisi järkeä, jos niitä ennen kaikkea kohdistettaisiin Hamasiin, Iraniin ja Qatariin. Kyseessä on kuitenkin terroristit, jotka kaappasivat vallan laittomasti. Murjovat ihmisoikeuksia, estävät opposition toiminnan, haluavat tuhota juutalaiset ja tappoivat sodan aloittaneensa iskussaan lähinnä siviilejä, ml suuren määrän lapsia.
Kun vaatimusten kohteena on kaiken logiikan vastaisesti yksin Israel, niin ei voi olla pohtimatta onko Euroopassa edelleen hallitustasollakin ainakin piilevää antisemitismiä.