@Stonewall Itse en näe kovin hyödyllisenä kaivella historiaa, koska siinä kaivelussa aina lopulta mennään joku 2000 vuotta ajassa taaksepäin ja siihen mitä mikäkin jumala tai profeetta on määrännyt. Ei ole mitään historian alkuhetkeä, josta eteenpäin konfliktia voitaisiin vain katsoa.
Ja lopulta nyt ollaan vuodessa 2023, eikä mikään sitä kaikkea historiaa muuksi muuta.
Israelin kansa valitsi pääministeriksi Netanyahun lupauksellaan Palestiinan valtion synnyn estämisestä. Valitsi hallitukseen mukaan ministerit, jotka ovat terrorismista tuomittuja ja jotkut kannattavat ydiniskua Gazaan. Ja se kuvastaa israelilaisten asenteita, missä selvä valtaosa kansasta vastustaa Palestiinan valtion syntyä.
Yleisesti ottaen kuvauksesi konfliktin viimeisen 85 vuoden historiastakin on kovin yksipuolinen.
Eivät kaikki juutalaiset 1947-1949 olleet vain kiitollisen tyytyväisiä siihen, että he oman valtionsa saivat ja olivat täysin valmiita elämään rinnakkain tulevan arabivaltion kanssa. Osa oli. Osa piti ehdotusta hyvänä ensimmäisenä askeleena, mistä sitten voidaan alkaa laajentua Eretz Israeliksi. Ja kovan luokan sionistit julistivat, että jumala on koko alueen juutalaisille antanut, joten neliösenttiäkään ei ikinä anneta arabeille.
YK:n 1947 ehdotus ei siihen hetkeen ollut mitenkään tasapuolinen sen pohjalta, mikä tilanne alueella todellisuudessa oli. Mutta siihen tietysti vaikutti holokausti, mikä luonnollisesti lisäsi länsimaiden halua tehdä juutalaisille suosiollinen malli. Ja olisi malli ollut melkein mikä tahansa, kaikki arabivaltiot eivät siihen silloin olisi kuitenkaan suostuneet.
Oslon rauhanprosessi olisi todennäköisesti kaatunut joka tapauksessa (ehkä silti olisi voinut onnistuakin), ja se olisi kaatunut palestiinalaisten epäyhtenäisyyteen, johtajuuden puutteeseen ja päätöksentekokyvyn puutteeseen, mutta sen prosessin kuoppasi Rabinin salamurha. Se oli suurin yksittäinen syy rauhan kaatumiseen ja sen takana oli jatkuvasti kasvanut ja kasvava Israelin äärioikeisto.
2000-luvullakin on ollut monenlaisia rauhanehdotuksia, pääosin saudien johdolla. 2002/2007/2017 prosessit ovat kaikki kaatuneet ja jokainen ensisijaisesti siihen, että Israel on todennut, että vuoden 1967 rajoihin perustuvasta mallista ei voida edes keskustella.
Ja tietysti 2010-luvulla Israel aloitti laajamittaisen Länsirannan valloittamisen siirtolaisten avulla, mikä nyt on muuntunut täydeksi valtioterrorismin tukemiseksi. Ja se jo itsessään tekee tällä hetkellä kahden valtion mallista likimain mahdottoman.
Viimeiset 30 vuotta Israel on siis, joka kerta, torjunut rauhan mahdollisuuden. Vai onko se historian kiistäjä sittenkin siellä päässä?
Vastausta yhä odottelen myös siihen, että kannatatko Tel Avivin lanaamista maan tasalle?