A. Kyllä, näen Israelin tämän hetkisen politiikan olevan tehokkain mahdollinen (poislukien lopullinen ratkaisu -tyyliset skenariot). Jotta palestiinalaisilla olisi todellista halua neuvotella, pitää Israelin todistaa olevansa riittävän voimakas tuhoamaan kaiken vastarinnan ja toisaalta riittävän päättäväinen käyttämään sitä voimaa. Tämä hyökkäys Gazaan ja ennen kaikkea sen jatkaminen vastalauseista huolimatta ajaa tämän sanoman perille niin Hamasille kuin Iranillekin. Kun Hamas on tuhottu, palestiinalaiset ymmärtänevät, että vaihtoehdot ovat laiha sopu tai tuhoutuminen. Silloin on olemassa pohja oikeille neuvotteluille. Jos Israel olisi jättänyt kostamatta 7.10. terrori-iskun, olisi se menettänyt kasvonsa myös palestiinalaisten ja Iranin edessä ja se olisi johtanut uusiin, pahempiin iskuihin.
En tiedä, millaiseen keittiöpsykologiaan tämä perustuu, mutta ei tuossa oikein järkeä ole.
Todellisuudessa Israelin pommituskampanjan vaikutukset ovat jo nähtävissä: palestiinalaisten kannatus (Hamasin) aseellisille toimille on räjähtänyt käsiin. Hallitsijaa he eivät Hamasista halua (vain 7,6 prosenttia gazalaisista totesi taannoisessa kyselytutkimuksessa, että haluaa Hamasin hallitsevan sodan jälkeen), mutta sotilaallisia toimiaan kannatti kuukauden sotimisen jälkeen ulkomuistista 80-90 prosenttia gazalaisista.
Jos kykyä on, voi myös yrittää asettua sen tavallisen palestiinalaisen lapsen saappaisiin, jonka koko perhe on kuollut Israelin pommiin tai tarkka-ampujien luoteihin. Ja näitä kohtaloita riittää; Gazassa lääkärit ovat keksineet lyhenteen WCNSF (wounded child, no surviving family), sillä tapauksia on niin paljon, että lyhenteellä näihin viittaaminen on helpompaa.
Mitäpä luulet, että tällainen lapsi ajattelee Israelista? Onko rauha päällimmäisenä mielessä? Vai olisiko tässä varsin otollinen maaperä tulevien terroristisukupolvien kasvattamiseen?
Ei gazalaisia "edustavilla" terroristijärjestöillä ole ollut mitään epäilystäkään Israelin valtavasta aseellisesta ylivoimasta ennen tätä konfliktia, eikä varmasti ole tulevaisuudessakaan. Se ei estänyt lokakuun 7. päivän terroritekoa tapahtumasta. Kuten ei estä tulevia terroritekoja tämäkään sota, vaikka Israel pommittaisi koko Gazan maan tasalle ja tuhoaisi joka ikisen Hamas-taistelijan, koska samalla menee tällä tyylillä aivan valtava määrä viattomia siviileitä. Terrorismia ei yksinkertaisesti lopeteta viattomia tappamalla - ellei tosiaan päädytä mainitsemaasi lopulliseen ratkaisuun ja tapeta joka ikistä palestiinalaista samalla. Mutta tällainen kansanmurha taas raivostuttaisi muita Israelia uhkaavia toimijoita varmasti siinä määrin, että se tuskin olisi erityisen tehokas keino, mikäli Israel haluaa eroon terroristeista ympärillään.
Kyllä se pysyvä rauha alueelle on saavutettava aivan muilla keinoin.
Ja jos väittää, että tämä tapa sotia Gazassa on ainoa mahdollinen ratkaisu konfliktiin, niin en oikein tiedä mitä sanoa. Israel pudotti pelkästään sodan ensimmäisen kuukauden aikana 500 kappaletta 900 kilogramman pommeja Gazaan. Tuo on räjähde, joka aiheuttaa erityisesti asutuskeskuksissa valtavasti tuhoa. Vertailun vuoksi Yhdysvallat käytti vastaavaa pommia tasan yhden kerran
koko ISISiä vastaan käydyn sodan aikana. Olosuhteet ovat toki sodissa erilaiset, mutta ihan tosiaanko tämä on se ainoa tapa tuhota Hamas?
Koko Gazan alueelta on lisäksi tuhottu jo lähes viidesosa kaikista rakennuksista. Minusta on alkanut vaikuttaa, että Israelin tavoitteena on pelkän Hamasin tuhoamisen lisäksi myös koko Gazan asuinkelvottomaksi tekeminen ja gazalaisten karkoittaminen muualle. Ja itse asiassa tämäkin on sanottu Israelin hallituksesta myös ääneen.
