Ilmastonmuutos

[Unkka]

Eiköhän tuota maataloutta tueta koko EU:n alueella. Ei se liene mikään suomalainen keksintö. Tähän voisi joku kaivaa faktat esille.
Ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa on käsittääkseni globaalisti suurin merkitys fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta. Eli fossiilitonta sähköntuotantoa pitää lisätä paljon. Toiset maat käyttäytyvät tässäkin asiassa itsekkäämmin kuin toiset. Saksa pesee maakaasunkin tarvittaessa vihreäksi.

 

[mike owen]

Eiköhän tuota maataloutta tueta koko EU:n alueella. Ei se liene mikään suomalainen keksintö. Tähän voisi joku kaivaa faktat esille.
Ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa on käsittääkseni globaalisti suurin merkitys fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta. Eli fossiilitonta sähköntuotantoa pitää lisätä paljon. Toiset maat käyttäytyvät tässäkin asiassa itsekkäämmin kuin toiset. Saksa pesee maakaasunkin tarvittaessa vihreäksi.

Käsittääkseni EU tukee viinitiloja hyvin runsaskätisesti ja muutoinkin maatalousyrittäjiä Euroopassa. Elintarvikkeiden hinnoista verojen osuus kaupoissa on noin 40 - 45 prosenttia Suomessa ja Euroopassa noin 20 prosenttia

Kahvin, teen ja viinin hiilijalanjälki on suurempi kuin lihan hiilijalanjälki.

 

[Jani82]

En tiedä miksi edes vastaan tähän enää, kun pusket eteenpäin samalla ymmärtämättömyydellä ketjusta ketjuun. Hauska tämä junttien parissa esiintyvä kestoilmio: "Asutaan Kalliossa ja sähkö tulee seinästä". Suosittelen käymään Helsingissä joskus, siellä on muitakin kaupunginosia Kallion lisäksi. Voisi Savosta poistuminen tehdä hetkeksi ihan hyvää.

No tämä ehkä kertoo enemmän siitä kuinka pihalla olet kokonaisuudesta. Sanotaanko näin, että ihan riittävästi nähty Helsinkiä ja sinun mielipiteesi kertovat juuri siitä kalliolaisesta ajatusmaailmasta, jossa ei tarvita faktoja mutu riittää.
Loppu menikin sitten täysin perseelleen.

Miten tämä liittyy hiilidioksidipäästöihin? Torjunta-aineilla ja ympäristömyrkyillä ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Vaikka nyt mennään hieman aiheen ohi, niin torjunta-aineille altistuminen ruoan kautta on aika paljon pienempi ongelma kuin esim. punaisen lihan runsas syöminen, jolla on ihan todistettuja negatiiviisia terveysvaikutuksia.

Kuten jo edellä mainittiin paljonkin. Tortunta-aineet ja ympäristömyrkyt pitää valmistaa, ilman niiden merkittävää käyttöä sadot olisivat huomattavasti pienempiä tuolla kun tuholaiset söisivät sadon eli niiden määrää pitää lisätä.
Kun niitä käytetään enemmän se lisää hiilidioksipäätöstä sen lisäksi, että siinä ruuassa on helvetin paljon enemmän niitä jäämiä kuin vastaavassa suomalaisessa ruuassa.
Loppu kertookin siitä, kuinka pihalla olet jos mielestäsi torjunta-aine jäämät ja mm. antibiootti jäämät eläimissä ovat pienempi ongelma kuin punaisen lihan syöminen.
Ilman noita myrkkyjä ei olisi mahdollista tuottaa noin isoja satoja ja ne ovat todellinen ongelma kun ne tuhoavat hyönteisiä yms. no eipä se luonnollisesti sinua haittaa kun pahimpia asioita ovat liha ja autoilu.

jos Helsinki olisi halunnut tehdä jotain oikeasti hiilidioksipäätöihin ja ympäristöön vaikuttavaa niin olisivat lopettaneet kahvin ja teen käytön, siirtyneet käyttämään pelkästään kotimaisia luonnonmarjoja, eikä esim. banaaneja.

 

[Cibbura]

Kahvin, teen ja viinin hiilijalanjälki on suurempi kuin lihan hiilijalanjälki.

Ei. Esim. naudan hiilijalan jälki on 13,4 CO2-ekv. /kg (Lähde: Atria). Tästäkin löytyy suurempia arvioita.

Kahvin 4,8 CO2-ekv. /kg ja viinin 6,0 CO2-ekv. /l

 

[Cibbura]

No tämä ehkä kertoo enemmän siitä kuinka pihalla olet kokonaisuudesta. Sanotaanko näin, että ihan riittävästi nähty Helsinkiä ja sinun mielipiteesi kertovat juuri siitä kalliolaisesta ajatusmaailmasta, jossa ei tarvita faktoja mutu riittää.
Loppu menikin sitten täysin perseelleen.

Kuten jo edellä mainittiin paljonkin. Tortunta-aineet ja ympäristömyrkyt pitää valmistaa, ilman niiden merkittävää käyttöä sadot olisivat huomattavasti pienempiä tuolla kun tuholaiset söisivät sadon eli niiden määrää pitää lisätä.
Kun niitä käytetään enemmän se lisää hiilidioksipäätöstä sen lisäksi, että siinä ruuassa on helvetin paljon enemmän niitä jäämiä kuin vastaavassa suomalaisessa ruuassa.
Loppu kertookin siitä, kuinka pihalla olet jos mielestäsi torjunta-aine jäämät ja mm. antibiootti jäämät eläimissä ovat pienempi ongelma kuin punaisen lihan syöminen.
Ilman noita myrkkyjä ei olisi mahdollista tuottaa noin isoja satoja ja ne ovat todellinen ongelma kun ne tuhoavat hyönteisiä yms. no eipä se luonnollisesti sinua haittaa kun pahimpia asioita ovat liha ja autoilu.

jos Helsinki olisi halunnut tehdä jotain oikeasti hiilidioksipäätöihin ja ympäristöön vaikuttavaa niin olisivat lopettaneet kahvin ja teen käytön, siirtyneet käyttämään pelkästään kotimaisia luonnonmarjoja, eikä esim. banaaneja.

Toinen meistä työskentelee ravitsemuksen ja lääketieteen parissa ja tekstisi perusteella se et ole sinä. Torjunta-ainejäämät ovat esim. glyfosaatilla niin pienet lopputuotteessa, että sillä ei ole käytännön merkitystä. Punainen liha taas on toistuvasti yhdistetty sydän- ja verisuonitauteihin ja tämä perustuu yksinkertaisesti faktaan. Se, että sinusta tuntuu että kemiallisen aineen on pakko olla haitallisempaa kuin "luonnollisesti" syntyneen aineen ei muuta tosiasioita. Suosittelen tutustumaan akateemisiin tutkimuksiin niin ei tarvitse jatkuvasti viljellä kaikkea mutuun perustuen.

 

[Ollakseni]

Siten, että maailman elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä keskimäärin kolme prosenttia syntyy tuholaismyrkkyjen valmistamisesta. Joidenkin elintarvikkeiden osalta joudutaan käyttämään myrkkyjä niin paljon, että niissä osuuSs on jopa kymmenen prosenttia (esimerkiksi viinirypäleet). Vrt. luomutuotteiden 0 %.

Se, kuinka paljon pölyttäjien vähentyminen vaikuttaa kunkin ekosysteemin hiilikiertoon, on vaikeaa arvioida, mutta vaikutus on kielteinen.

Pohjavesien pilaantuminen lisää päästöjä monella tavalla. Välimeren maissa juomaveden pakkaaminen, kuljettaminen ja pullottaminen tuottavat aivan turhan ja ylimääräisen päästölähteen. Eli tekemistä on.

Luomuviljelyssäkin käytetään tuholaismyrkkyjä. Ihan samalla tavalla nekin pitää pullottaa ja valmistaa. Sen lisäksi luomuviljely on perinteisesti ollut paljon heikompaa eli tarvitaan suurempia peltomääriä ja tämä johtaa suurempaan luontokatoon. Tehomaaviljely estää nälänhätää ja muuta sellaista.

Mistä tietää, mitä torjunta-aineita luomussa voi käyttää? Voiko itse tehtyjä kasviuutteita käyttää torjunta-aineena luomussa ja voiko niitä myydä myös naapurille? - Luomuliitto

Jotta jotakin kasvinsuojeluainetta voidaan myydä Suomessa, sen tulee kuulua TUKES:in ylläpitämään kasvinsuojeluainerekisteriin. Jotta ainetta voidaan varastoida tai käyttää luomutiloilla, sen tulee olla lisäksi EVIRA:n ylläpitämällä luomukasvinsuojeluainelistalla. EU:n luomuasetus mahdollistaisi...

www.luomuliitto.fi

 

[Jani82]

Toinen meistä työskentelee ravitsemuksen ja lääketieteen parissa ja tekstisi perusteella se et ole sinä. Torjunta-ainejäämät ovat esim. glyfosaatilla niin pienet lopputuotteessa, että sillä ei ole käytännön merkitystä. Punainen liha taas on toistuvasti yhdistetty sydän- ja verisuonitauteihin ja tämä perustuu yksinkertaisesti faktaan. Se, että sinusta tuntuu että kemiallisen aineen on pakko olla haitallisempaa kuin "luonnollisesti" syntyneen aineen ei muuta tosiasioita. Suosittelen tutustumaan akateemisiin tutkimuksiin niin ei tarvitse jatkuvasti viljellä kaikkea mutuun perustuen.

Jännästi teollisuudessa nuo samat aineet mitä pelloille levitään on kielletty huomattavasti pienempinäkin pitoisuuksina mutta ruuan päälle niitä voidaan levittää ja niiden avulla ylipäätään Espanjassa on viljely noilla volyymeilla mahdollista muuten tuholaiset söisivät sadot.
Lähelle tuotettu ruoka puhtaampaa ja se tarvitsee vähemmän ylimääräistä, toisin kuin tuontiruoka.
No ilmeisesti toimitusketjujen, kuljetuksen ja kemikaalien vaikutusta on niin vaikeaa ymmärtää, että pitää niitä mutulla korjailla.

 

[benicio]

Torjunta-ainejäämät ovat esim. glyfosaatilla niin pienet lopputuotteessa, että sillä ei ole käytännön merkitystä.

Tämä nyt menee entistä enemmän ohi aiheen, mutta käsittääkseni glyfosaatilla on kuitenkin muitakin haittoja kuin mahd torjunta-ainejäämät ihmisessä, esim vaikutukset eläimiin, pieneliöihin, ja käyttö ranta-alueilla joissa joko se tai fosfori huuhtoutuu vesistöön (molemmat epätoivottavia). Ja olikohan niin että muualla sallittu käyttö tuleennuttamiseen vielä korostaa näitä haittoja.

Edit: ao viestiin ja ketjun aiheeseen liittyen on toki todettava, että jos saataisiin esim Itämereen paljon fosforia ja meri vihertämään oikein kunnolla, niin se toimisi hiilinieluna hyvinkin komeasti.

 

[Tuamas]

Luomuviljelyssäkin käytetään tuholaismyrkkyjä. Ihan samalla tavalla nekin pitää pullottaa ja valmistaa. Sen lisäksi luomuviljely on perinteisesti ollut paljon heikompaa eli tarvitaan suurempia peltomääriä ja tämä johtaa suurempaan luontokatoon. Tehomaaviljely estää nälänhätää ja muuta sellaista.

Mistä tietää, mitä torjunta-aineita luomussa voi käyttää? Voiko itse tehtyjä kasviuutteita käyttää torjunta-aineena luomussa ja voiko niitä myydä myös naapurille? - Luomuliitto

Jotta jotakin kasvinsuojeluainetta voidaan myydä Suomessa, sen tulee kuulua TUKES:in ylläpitämään kasvinsuojeluainerekisteriin. Jotta ainetta voidaan varastoida tai käyttää luomutiloilla, sen tulee olla lisäksi EVIRA:n ylläpitämällä luomukasvinsuojeluainelistalla. EU:n luomuasetus mahdollistaisi...

www.luomuliitto.fi

Todettakoon, että luomuviljely (samoin kuin EU:n täysin järjetön GMO-vastaisuus) on ilmastonmuutoksen kannalta vihoviimeistä pelleilyä, koska samalta peltoalalta saadaan keskimäärin merkittävästi heikompi tuotos.

Se että puhutaan tuholaismyrkkyjen valmistuksesta ja kuljetuksen päästöistä osoittaa melko karusti sen, kuinka hankala ihmisille on hahmottaa sitä mikä on olennaista ja mikä lähinnä kuriositeetti, kun puhutaan vaikkapa hiilidioksidipäästöistä.

Toki jos haluaa käydä keskustelua maataloustuista, elintarvikkeiden puhtaudesta ja muusta, niin ehkä siihen löytyy parempia areenoita tältäkin palstalta.

 

[Canis Lupus]

Se että puhutaan tuholaismyrkkyjen valmistuksesta ja kuljetuksen päästöistä osoittaa melko karusti sen, kuinka hankala ihmisille on hahmottaa sitä mikä on olennaista ja mikä lähinnä kuriositeetti, kun puhutaan vaikkapa hiilidioksidipäästöistä. Sen haluan kuitenkin sanoa, että valitettavasti kuriositeetteihin on helpompi vaikuttaa kuin isoon infraan.

Toki jos haluaa käydä keskustelua maataloustuista, elintarvikkeiden puhtaudesta ja muusta, niin ehkä siihen löytyy parempia areenoita tältäkin palstalta.

Viitannet teksteihini. Olen samaa mieltä. Keskityttäköön (raskaaseen) teollisuuteen, sähkön ja lämmön tuotantoon, liikenteeseen ja ravinnontuotantoon, koska muulla on vain minimaalista merkitystä. Mitäpä aattelit niille tehdä?

 

[Tuamas]

Viitannet teksteihini. Olen samaa mieltä. Keskityttäköön (raskaaseen) teollisuuteen, sähkön ja lämmön tuotantoon, liikenteeseen ja ravinnontuotantoon, koska muulla on vain minimaalista merkitystä. Mitäpä aattelit niille tehdä?

Olen tässä(kin) ketjussa kertonut ratkaisumallini, joka on varsin simppeli, eli päästöjen hinnoittelun laajentaminen.

Eli päästökauppaa laajennetaan selvästi nykyisestä ja EU-tasolla määrätään hiilitullit yhteisöalueelle tuotaville hyödykkeille.
Markkinat sitten ratkaisevat yhtälön tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Keskusjohtoisuus ei toimi tässäkään resurssien tehokkaassa allokoinnissa (kuten ei toimi maataloudessakaan, vaikka siihen Suomessa ja EU:ssa kovasti uskotaan).

 

[Canis Lupus]

Olen tässä(kin) ketjussa kertonut ratkaisumallini, joka on varsin simppeli, eli päästöjen hinnoittelun laajentaminen.

Tätä en oikeastaan kysynyt. Tai no: Kerroit ratkaisumallisi. Ok.

 

[Tuamas]

Tätä en oikeastaan kysynyt. Tai no: Kerroit ratkaisumallisi. Ok.

Kysyit mitä niille tehdään, minä kerroin että niille ei sinänsä tarvitse ”tehdä mitään”, ainoastaan hinnoitella niiden toiminnan ulkoisvaikutukset, niin ne ratkaisevat ongelman (kustannusten nousu) parhaaksi katsomallaan tavalla.

Minkään yksittäisten ratkaisujen paaluttaminen on vähän puoskarointia, vaan olennaista on se, että päästöt ja muut haitat hinnoitellaan eikä tukia ohjata haitalliseen toimintaan.

 

[Beltran]

Kysyit mitä niille tehdään, minä kerroin että niille ei sinänsä tarvitse ”tehdä mitään”, ainoastaan hinnoitella niiden toiminnan ulkoisvaikutukset, niin ne ratkaisevat ongelman (kustannusten nousu) parhaaksi katsomallaan tavalla.

Minkään yksittäisten ratkaisujen paaluttaminen on vähän puoskarointia, vaan olennaista on se, että päästöt ja muut haitat hinnoitellaan eikä tukia ohjata haitalliseen toimintaan.

Eikös tuo ole vähän höpönassua identiteettipolitiikkaa.

 

[Tuamas]

Eikös tuo ole vähän höpönassua identiteettipolitiikkaa.

Ei, vaan ainoa toimiva keino ratkaista päästöongelma.

Markkinat mekanismina ja raha välineenä ovat toimivin ja empiirisesti koetelluin tunnettu keino allokoida resurssit mahdollisimman tehokkaasti.

Koska siitähän koko ilmastonmuutoskysymyksen ratkaisuissa on kyse, resurssien uudelleenallokoinnista niin, että ilmastonmuutoksen negatiiviset inhimilliset vaikutukset minimoidaan.

 

[Beltran]

Ei, vaan ainoa toimiva keino ratkaista päästöongelma.

Markkinat mekanismina ja raha välineenä ovat toimivin ja empiirisesti koetelluin tunnettu keino allokoida resurssit mahdollisimman tehokkaasti.

Koska siitähän koko ilmastonmuutoskysymyksen ratkaisuissa on kyse, resurssien uudelleenallokoinnista niin, että ilmastonmuutoksen negatiiviset inhimilliset vaikutukset minimoidaan.

Siinäpä virkistävä trol...
Mielenkiintoista seurata kuinka egosi repeilee mitättömän pieniksi paloiksi keskustelun edetessä vai ajattelitko että sulla on yksinoikeus heitellä paskaa keittiöpsykologiaa keskusteluun, höpönassu?
Eli. Sun viesteissäsi voisi kenties jotakin järjellistä seurattavaa jos jättäisin nuo mukanokkeluudet ja hassuttelut pois koska sinusta ei siihen ole.

 

[Tuamas]

Siinäpä virkistävä trol...
Mielenkiintoista seurata kuinka egosi repeilee mitättömän pieniksi paloiksi keskustelun edetessä vai ajattelitko että sulla on yksinoikeus heitellä paskaa keittiöpsykologiaa keskusteluun, höpönassu?
Eli. Sun viesteissäsi voisi kenties jotakin järjellistä seurattavaa jos jättäisin nuo mukanokkeluudet ja hassuttelut pois koska sinusta ei siihen ole.

Vai keittiöpsykologiaa, mielenkiintoinen tulkinta ja jopa näin subjektiivisesti katsottuna suosittelen jotain muuta tyylilajia sinnekin.

Puss och kram, ihanaa viikonloppua!

 

[Ollakseni]

Siinäpä virkistävä trol...
Mielenkiintoista seurata kuinka egosi repeilee mitättömän pieniksi paloiksi keskustelun edetessä vai ajattelitko että sulla on yksinoikeus heitellä paskaa keittiöpsykologiaa keskusteluun, höpönassu?
Eli. Sun viesteissäsi voisi kenties jotakin järjellistä seurattavaa jos jättäisin nuo mukanokkeluudet ja hassuttelut pois koska sinusta ei siihen ole.

Siis pitäisikö sinun mielestäsi valtioiden ottaa isompaa roolia vai ei ilmastonmuutoksen estämiseksi/hidastamiseksi?

 

[Jannacci]

Miten me saataisiin Kiina, Venäjä sekä USA tekemään yhtä paljon päästöjen vähentämiseksi kuin Suomi tekee?

 

[Ollakseni]

Miten me saataisiin Kiina, Venäjä sekä USA tekemään yhtä paljon päästöjen vähentämiseksi kuin Suomi tekee?

Jos haluaa hirtehiseksi mennä niin Venäjän väestö laskee niin se on itsessään merkittävä päästöjä laskeva tekijä. Samoin voimme katsoa Kiinan yhden lapsen politiikkaa saman linssin läpi. Mieti kuinka paljon enemmän päästöjä tulisi jos kiinalaisia olisi 2 miljardia. Toki Venäjän päästöt per capita ovat myös pienempiä kuin ne olivat esimerkiksi 1980-luvulla.

Ovathan päästöt per capita laskeneet myös Yhdysvalloissa.

U.S. CO₂ emissions per capita 1970-2022 | Statista

The average American was responsible for emitting 14.4 metric tons of carbon dioxide (tCO₂) in 2022.

www.statista.com

World Bank Open Data

Free and open access to global development data

data.worldbank.org

 

[mike owen]

Miten me saataisiin Kiina, Venäjä sekä USA tekemään yhtä paljon päästöjen vähentämiseksi kuin Suomi tekee?

Loppujen lopuksi sillä ei ole mitään merkitystä mitä me täällä sanomme tai teemme. Nämä kolme valtiota tekevät itsenäisesti niinkuin he päättävät tehdä teki Suomi mitä hyvänsä.

Tietysti Suomi voi viedä näihin valtioihin tietotaitoa, palveluita ja vihreää luontoystävällistä teknologiaa (tuotteita/laitteita) heille.

 

[steierwrass]

Loppujen lopuksi sillä ei ole mitään merkitystä mitä me täällä sanomme tai teemme. Nämä kolme valtiota tekevät itsenäisesti niinkuin he päättävät tehdä teki Suomi mitä hyvänsä.

Tietysti Suomi voi viedä näihin valtioihin tietotaitoa, palveluita ja vihreää luontoystävällistä teknologiaa (tuotteita/laitteita) heille.

Jos Suomen kaverina on koko Eurooppa, niin sillä alkaa olla painoarvoa. Sitten vielä lisätään muualta esimerkiksi Japania ja muita yksittäisiä, niin kasvaa vaan. Joo, ei Suomi yksin tee mitään, mutta ilman Suomea myös noiden muiden painoarvo vähenee.

Suomella tosiaan sitten paikka hyötyä itse osaamisen kautta.

 

[mike owen]

Jos Suomen kaverina on koko Eurooppa, niin sillä alkaa olla painoarvoa. Sitten vielä lisätään muualta esimerkiksi Japania ja muita yksittäisiä, niin kasvaa vaan. Joo, ei Suomi yksin tee mitään, mutta ilman Suomea myös noiden muiden painoarvo vähenee.

Suomella tosiaan sitten paikka hyötyä itse osaamisen kautta.

Täysin samaa mieltä kanssasi. Yhdessä voidaan tehdä paljon ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

 

[Artturenos]

Ongelma vain lienee se, että nuo kolme suurta ovat kovin haluttomia luopumaan mistään. Kiinassa tullaan tuottamaan pääosin maailman teräs yhä edelleen, vaikka Raahen tehtaan päästöjä kuinka muokattaisiin paremmiksi.

Edit- ei maailman teräksen tuotanto ihan yhtäkkiä kaikki sijoitu Raaheen, jolla päästöjä voisi vähentää maailman teräksen tuotannossa. Teräs tullaan tuottaamaan Kiinassa viellä pitkään ja Viking Glory on tästä hyvä esimerkki meille.

 

[Cobol]

Kun esimerkiksi hiilivoimaloiden tai bensiinin päästöperusteisia veroja nostetaan, niiden tuottama energia kallistuu. Se on osalle ihmisiä ongelma. Toiseksi, kun esimerkiksi hiilivoimaloiden päästöperusteisia veroja nostetaan, markkinataloudessa valtioiden saamat verotulot vähenevät. Näin siksi, että markkinataloudessa haetaan muita vähemmän verotettuja ratkaisuja.

Mutta tämä ei koske Kiinaa tai Intiaa eikä monia muita suurten päästöjen maita. Kiina toimii keskusjohtoisesti. Jos hiilipohjaista energiaa vähennetään veroja korottamalla, Kiina saa tehtailtaan lisää tuloa. Rahaa siirretään taskusta toiseen. Samalla Kiina lisää hiilivoimaa Afrikassa (jossa Kiina on jo merkittävä operaattori energiankin osalta), ja saa lisätuloa ja lisäriippuvuutta hiilivoimalla. Kiinan paperilla suhteellisen tiukat uudet päästörajat eivät koske kuin Kiinan aluetta. Jos niitä siellä noudatetaan, esimerkiksi Afrikassa ei noudateta, koska ei ole tarvetta.

Kiinalla on nyt lähteestä riippuen 200 tai yli hiilivoimala hanketta ympäri maailmaa, joista noin 15 Afrikassa. Egyptiin on tulossa 6 500 megawatin hiilivoimala. Indonesiaan ja Etelä-Afrikkaan noin 5 000 - 7 000 megawatin hiilivoimalat.

Afrikassa yli 50 prosenttia ihmisistä asuu joidenkin lähteiden mukaan vuonna 2020 kaupungeissa, joka voi tietää hyvää väestönkasvun hillitsemisessä. Mutta samalla Afrikkaan tulee valtavia voimaloita tuottamaan sähköä, ja hiilivoima on keskeinen energian lähde jatkossakin.