Ilmastonmuutos

[mike owen]

EU on ilmeisesti Saksan vaatimuksesta määrittelemässä venäläisen maakaasunkin vihreäksi energiaksi. Venäjä raiskaa ympäristöä ja ilmastoa minkä kerkiää siirtyessään tuottamaan energiaa yhä enemmän kylmemmiltä alueilta. Maakaasu ei ole hiilineutraali, päinvastoin, vaikka ei yhtä paha saastuttaja loppukäytössä ole kuin hiilivoima tai öljy.

Kun Venäjän jalostamoiden toiminta huomioidaan, maakaasulla ei pitäisi olla mitään positiota EU:n vihreän energian listalla. Mutta sinne se mahdollisesti on tulossa, ja tällaiset vippaskonstit ovat EU:ssa aivan arkea.

Taustalla on ydinvoiman saaminen vihreäksi energiaksi. Se on ilmeisesti mahdollista vain, jos samalla hyväksytään maakaasu. Tosin olen varma, että Saksa ajaa itselleen tärkeän maakaasun vihreäksi mistään muusta piittaamatta. Paska maa.

Pääkirjoitus: EU taipumassa kompromissiin – ydinvoima ja maakaasu saamassa kiistanalaisen vihreän leiman

EU on sitoutunut maailman suurten talousmahtien kovimpiin ilmastotavoitteisiin, mutta poliittinen paine voi vesittää kunnianhimoisia lupauksia.

www.is.fi

Tämä on täyttä pelleilyä. En voi käsittää.

 

[Jani82]

Tämä on aina näissä keskusteluissa toistuva mielenkiintoinen Schrödingerin suomalainen maatalous.

Toisaalta suomalainen maatalous on maailman laadukkainta ja puhtainta, mutta samaan aikaan se ei selviä hengissä ilman massiivisia tukiaisia veronmaksajilta.

Eikö oikeasti sitten uskotakaan siihen laatuun ja puhtauteen ja anneta markkinoiden hinnoitella se puhtaus ja laatu?

Kyllähän laadukkaat tuotteet kaupaksi menevät, vieläpä ihan hyvällä preemiolla, ilman veronmaksajilta kupattuja miljardeja. Vai?

Ei selviä koska siihen menee kasvukaudesta yms. tekijöistä johtuen ihan erilainen määrä rahaa yhden tuotteen tuottamiseen.
Jos tätä ei ymmärrä niin ei kannata puhua koko asiasta, jo etelä-euroopassa on mahdollista tuottaa 1,5-2 satoa ulkona vuodessa Suomessa se ei onnistu.
Samoin satojen suuruus on ihan jotain muuta juurikin niiden torjunta-aineiden ja lannoitteiden erilaisen käytön takia.

Lisäksi jo ne hinnoiteltaisiin vapaasti niin Suomen muutenkin korkea verotus veisi ihmisiltä vielä enemmän suhteessa kuin tuolla muualla.
Luulisi sinun ymmärtävän tämän mutta ei ilmeisesti osu sitten omaan ajatusmaailmaan näinkin selvä asia.

Menisivät varmasti mutta tuo suomalainen ruokakauppakin on sellainen, että hinta ratkaisee.
Tässä osa syynä myös se, että mm. Helsingin kaupunki tekee tämmöistä myyrän työtä ja osa porukasta uskoo siihen suoraan kun virallinen taho niin tekee.

Helsingin kaupunki valehteli siin, ettei voisi ostaa ensi sijaisesti suomalaista ruokaa. Voisi ostaa jos speksaisi kilpailutuksessa mm. torjunta-aineiden määrää ja tuotannon ympäristö ystävllisyyden.
Käytännössä vain se hinta ratkaisee noissa hankinnoissa, ei mikään muu ja sen takia samasta asiasta maksetaan osittain tupla hintaa kun kotimaista ruokaa ei suosita speksaamalla kilpailutuksissa.
Jo se, että julkinen puoli ostaisi ensisijaisesti Suomessa tehtyä ruokaa vähentäisi merkittävästi tukiaisten tarvetta. Sen sijaan hallinto on katsonut, että tuetaan enemmin kuin hankitaan läheltä ja maksetaan se sama raha muualle.

 

[Canis Lupus]

Kyllähän laadukkaat tuotteet kaupaksi menevät, vieläpä ihan hyvällä preemiolla, ilman veronmaksajilta kupattuja miljardeja. Vai?

Menevät. Jos tukia ei maksettaisi, saattaisi kuitenkin yksi huono satokausi ajaa maanviljelijän konkurssiin. Erittäin kestävää ja fiksua. Eikä taida paljon tuosta tuesta veroparatiiseihin valua?

Itse olen sivumennen sanoen bannannut itseltäni riisin ja tonnikalan. Ei kasva täällä, en syö täällä. Kaura, ohra ja järvikalat ovat paremman makuisiakin.

 

[Walrus21]

Jos tukia ei maksettaisi, viljelijät joko mukautuisivat tilanteeseen tai tekisivät konkurssin, minkä jälkeen he voisivat etsiä uusia töitä aivan kuten kaikki muutkin. Toisin sanoen, jos pelkää em. seurauksia, pelkää markkinatalouden mekanismeja.

Ekologisesti tarkasteltuna kasvisruokavalio on ylivoimainen sekaruokavalioon verrattuna. Ainoastaan tilastollisella kikkailulla päästään tuloksiin, joissa jokin yksittäinen "chilen avokado" häviää tarkasti valikoiduille lihatuotteelle. Kokonaisuuden kannalta esim. rahdilla on hyvin marginaalinen merkitys (yksinumeroinen prosenttiosuus), vaikka mielikuvien tasolla "kaukomaiden soijan" on pakko olla pahempi synti kuin "lähituotettu" possunkylki Etelä-Pohjanmaalta.

Se, miksi asiasta keskustellaan vuodesta toiseen, perustuu ihmisten haluttomuuteen muuttaa tottumuksiaan. Saavutetusta elintasosta ja sen tuomista eduista halutaan pitää kiinni, vaikka alitajuisesti tiedetään, että asioiden pitää muuttua.

 

[Rommeli]

Mitä tulee kotimaiseen viljelyyn, niin tuossa on aina hyvä huomioida myös omavaraisuus, joka saattaa jossakin kohtaa tulla yllättävänkin tärkeäksi seikaksi.

Soijan pahuus ei suinkaan piile sen heikossa ravintoarvossa tai sinällään suoranaisesti suuressa hiilijalanjäljessä, sillä käytännössä se on yksi parhaita raaka-aineita nimenomaan noilta kanteilta. Edellä jo mainittiinkin, ettei edes se kuljetus toiselta puolelta maapalloa muuta asiaa juuri mihinkään. Soijan suurin ongelma lienee siinä, että tuota käytetään pääasiassa eläinten rehuihin, mikä taas kasvattaa viljelypinta-alaa ihan tolkuttomasti. Tuo taas johtaa lisäviljelyalan raivauksiin.

 

[opelix]

Mitä tulee kotimaiseen viljelyyn, niin tuossa on aina hyvä huomioida myös omavaraisuus, joka saattaa jossakin kohtaa tulla yllättävänkin tärkeäksi seikaksi.

Tämän on oltava keskiössä, eikö pandemiasta ole opittu mitään. Ihmisten liikkumisen lisäksi seuraavassa saattaa pysähtyä myös tavarat.

 

[Cobol]

Mitä tulee kotimaiseen viljelyyn, niin tuossa on aina hyvä huomioida myös omavaraisuus, joka saattaa jossakin kohtaa tulla yllättävänkin tärkeäksi seikaksi.

Totta. Tosin omavaraisuus maataloudessa on suhteellinen käsite, sillä esimerkiksi koneet liikkuvat polttoaineilla ja pellot kasvavat lannotteilla. Maatalous on valtavien tukiaisten politiikkaa EU:ssa ja tämän takia kaukana markkinataloudesta. Suomen osalta on mahdollista, että alla oleva The Economistin vertailu osuu omavaraisuudenkin osalta oikeaan ongelmaan: meillä on liian pieni panostus maatalouden tutkimukseen.

Mistähän löytyisi Suomeen hallitus, joka ymmärtäisi niin maatalouden tutkimuksen kuin laajan perustutkimuksen merkityksen osana ilmastonmuutos toimia?

Global Food Security Index (GFSI)

The Global Food Security Index (GFSI) is an annual assessment measuring food security through affordability, availability, and quality and safety metrics worldwide.

impact.economist.com

 

[Rommeli]

Totta. Tosin omavaraisuus maataloudessa on suhteellinen käsite, sillä esimerkiksi koneet liikkuvat polttoaineilla ja pellot kasvavat lannotteilla. Maatalous on valtavien tukiaisten politiikkaa EU:ssa ja tämän takia kaukana markkinataloudesta. Suomen osalta on mahdollista, että alla oleva The Economistin vertailu osuu omavaraisuudenkin osalta oikeaan ongelmaan: meillä on liian pieni panostus maatalouden tutkimukseen.

Polttoaineiden (fossiiliset) suhteen meidän on tosiaan himpun vaikea olla omavaraisia. Toisaalta noita on käsittääkseni varmuusvarastoissa melkoiset määrät. Suomi ei tosiaan ole ainoa maataloutta tukeva maa.

 

[Kiekkokatsoja]

Siis kaikessahan tulisi olla varautunut, myös omavaraisuuteen. Ei pelkästään ruoka-asioissa. Mutta tuo poliittinen päätäntä on mennyt, ja menee yhä enemmän väärään suuntaan.
Yksi syy on tähän tuo ketjun aihe, eli ilmastonmuutos. Toinen on raha. Kolmas lienee välinpitämättömyys, ja nyky(hallituksen) ajattelumalli, että mitään väärää tai pahaa, ei satu.
Tulisi siis edetä ilmastonmuutos asioissa, mutta siinä samalla rinnalla, säilyttää omavaraisuus. Tai ainakin nopeat keinot kohti sitä, jos tulee tarve.

 

[Walrus21]

Tämän on oltava keskiössä, eikö pandemiasta ole opittu mitään. Ihmisten liikkumisen lisäksi seuraavassa saattaa pysähtyä myös tavarat.

Mitä siitä olisi pitänyt oppia? Pahimpina kauhun hetkinä marketista sai kaikkea muuta paitsi vessapaperia (kansallinen ylpeytemme!) ja kampasimpukoita.

Omavaraisuuden osalta olemme joka tapauksessa ongelmissa, jos joku pahempi kriisi osuu kohdille. Tähän vaikuttaa pelkästään polttoaineiden saatavuus. Jos kellarivarautumiseen mennään, halvemmaksi tulisi ostaa hirveät säiliöt hyvin säilyvää ruokaa. Sitäkin saa globaaleilta markkinoilta.

 

[Cobol]

Polttoaineiden (fossiiliset) suhteen meidän on tosiaan himpun vaikea olla omavaraisia. Toisaalta noita on käsittääkseni varmuusvarastoissa melkoiset määrät. Suomi ei tosiaan ole ainoa maataloutta tukeva maa.

Onhan niitä valmiusvarastoissa. Mutta en yllättyisi, jos kävisi kriisin keskellä kuten kävi koronakriisissä. Valmiusvarastot olivat Suomessa aluksi ylpeyden ja sittemmin tiukkasävyisen keskustelun aihe. Kelpo tavaraa ei ollutkaan kuten oletettiin. Todellinen luku maskeja varastoissa taisi riittää yhden (1) päivän kulutukseen.

Suojavarusteet | HS:n haltuun saamat Huoltovarmuuskeskuksen luvut paljastavat, miten vähän Suomen valtiolla oli kasvosuojaimia koronakriisin iskiessä päälle

Koko maailma haalii nyt suojatarvikkeita kovassa kiireessä koronavirusta varten. Oliko Suomen silti tarpeellista ostaa tuotteita isoilla etukäteismaksuilla ja tarkistamatta?

www.hs.fi

Toivottavasti maatalouden ja ilmastonmuutoksen osalta ymmärretään toimia fiksummin ja ihan oikeasti tarkastaa varastot silloin tällöin.

 

[opelix]

Mitä siitä olisi pitänyt oppia? Pahimpina kauhun hetkinä marketista sai kaikkea muuta paitsi vessapaperia (kansallinen ylpeytemme!) ja kampasimpukoita.

Omavaraisuuden osalta olemme joka tapauksessa ongelmissa, jos joku pahempi kriisi osuu kohdille. Tähän vaikuttaa pelkästään polttoaineiden saatavuus. Jos kellarivarautumiseen mennään, halvemmaksi tulisi ostaa hirveät säiliöt hyvin säilyvää ruokaa. Sitäkin saa globaaleilta markkinoilta.

Niin saatiinkin kaikkea kun tavarat liikkuivat. On mahdollista että tulee vakavampia tauteja jolloin nuo toimitusketjut saattavat häiriintyä hyvinkin laajalti.

Ja polttoaineista sen verran että eiköhän maatalouden tarpeisiin polttoaineita ole jemmassa ainakin sen yhden satokauden verran.

 

[steierwrass]

Huoltovarmuutta ja omavaraisuutta on hyvä pohtia, mutta siinä kohtaa, kun sillä aletaan perustella, miten joku on ilmastoystävällisempää tms, niin aletaan sekoitella puuroihin ja velleihin jo lihakeittoa.

 

[mike owen]

Huoltovarmuutta ja omavaraisuutta on hyvä pohtia, mutta siinä kohtaa, kun sillä aletaan perustella, miten joku on ilmastoystävällisempää tms, niin aletaan sekoitella puuroihin ja velleihin jo lihakeittoa.

Olen tässä asiassa erimieltä. Suomessa tulee huolehtia omasta huoltovarmuudesta itse.

 

[steierwrass]

Olen tässä asiassa erimieltä. Suomessa tulee huolehtia omasta huoltovarmuudesta itse.

Häh? Miten tuo on ristiriidassa sanomani kanssa?

 

[Artturenos]

Jos tukia ei maksettaisi, viljelijät joko mukautuisivat tilanteeseen tai tekisivät konkurssin, minkä jälkeen he voisivat etsiä uusia töitä aivan kuten kaikki muutkin. Toisin sanoen, jos pelkää em. seurauksia, pelkää markkinatalouden mekanismeja.

Jos tukia ei olisi niin tämä tilanne muuttuisi

Milling Wheat / Ble de Meunerie | | Euronext exchange Live quotes

Future Commodities Futures DPAR Euronext Derivatives Paris Milling Wheat / Ble de Meunerie Live Euronext quotes, realtime prices, charts and regulated news

live.euronext.com

Perushinnat ja laatuvaatimukset -

www.fazermills.com

Suomen kansallinen tuki on jotain 200€/ha. Hinnan erotus tällä hetkellä Euroopan matif noteeraukseen on melkein 40€/ tonni vehnällä Suomen hintoihin. Olisi mukavampi ottaa tuo 40€ korkeampi hinta tuotteelle, joka korvaisi itsessään jo tuen määrän tuollaisella hyvin perinteisellä uudenmaan satotasolla 5t/ha. Joten tuet pois olen samaa mieltä, joka pienentäisi hitusen tuotantoa jolloin hintakin määräytyisi oikein.

Tukien merkitys muutenkin alkaa hiipua kokoajan, niihin kun ei ole tehty inflaatio korotuksia. Joskus 15v sitten tuet olivat noin puolet viljatilan liikevaihdosta. Tällä hetkellä viljasadon arvo on reilusti yli 1000€/ha ja tuet noin/450€ ha, Joten merkitys on hehtaari tasolla on huomattavasti pienentynyt. Tuki summat joita tässä heittelin olivat arvioita, koska nuo vaihtelevat paljon esimerkiksi talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä saa isompaa tukea, koska sillä pyritään estämään ravinnevalumia vesistöihin.

 

[Kiekkokatsoja]

Kun Eurooppa leikkaa päästöjä, Kiina rakentaa liki 200 uutta hiilivoimalaa

Kiina haluaa siirtyä rakentamisesta ja raskaasta teollisuudesta kohti palveluita ja korkeaa teknologiaa. Kun tämä tapahtuu, myös päästöt laskevat.

yle.fi

Linkki vie yle uutisen sivulle, jossa ilmastonmuutoksesta. Liitteessä mukana myös pieni animaatio asiasta.
Tuo iso kuva ei vaikuta kovin hyvältä. Osa maista yrittää, mutta pahimmat eivät.

Niin, voi sitä kirjoittaja olla sekä huolissaan suurista saastuttajista, että yksilötasollakin toimia melko hyvin. Kaikki ei ole vastakkainasettelua tyyliin joko tai.

Lisäys. Itse kun tein tuon laskurin hiilijalanjäljestäni, niin tuloksessa sijoituin keskivertoa parempaan.
Mutta toki parannettavaa on.

 

[mike owen]

Häh? Miten tuo on ristiriidassa sanomani kanssa?

Taisi tulla häiriötila luetun ymmärtämisessä. Asiasisältö jäi minulle epäselväksi. Pahoittelut. Tarkoitus oli kertoa, että Suomen on itse huolehdittava kaikissa tapauksissa omasta hultovarmuudesta oli tilanne mikä hyvänsä.

 

[steierwrass]

Taisi tulla häiriötila luetun ymmärtämisessä. Asiasisältö jäi minulle epäselväksi. Pahoittelut. Tarkoitus oli kertoa, että Suomen on itse huolehdittava kaikissa tapauksissa omasta hultovarmuudesta oli tilanne mikä hyvänsä.

Pointti oli tosiaan se, että voi olla jotain mieltä huoltovarmuudesta ja perustella sillä toimia. Se on ihan ok. Mutta sillä keskustelulla ei varsinaisesti ole mitään tekemistä sen kanssa, että mikä on ekologisempaa tai ilmastoystävällisempää. Sitten jokainen voi itse painottaa huoltovarmuutta ja ilmastoystävällisyyttä eri tavoin ja siitä voidaan käydä keskustelua. Tuolla tuli kuitenkin huoltovarmuus osassa posteista ikään kuin kertomaan, miten joku on ilmastoystävällisempi teko, koska huoltovarmuus. Sinne kuuluvuus vaatii melko pitkän kiertotien.

 

[Tuamas]

Kun Eurooppa leikkaa päästöjä, Kiina rakentaa liki 200 uutta hiilivoimalaa

Kiina haluaa siirtyä rakentamisesta ja raskaasta teollisuudesta kohti palveluita ja korkeaa teknologiaa. Kun tämä tapahtuu, myös päästöt laskevat.

yle.fi

Linkki vie yle uutisen sivulle, jossa ilmastonmuutoksesta. Liitteessä mukana myös pieni animaatio asiasta.
Tuo iso kuva ei vaikuta kovin hyvältä. Osa maista yrittää, mutta pahimmat eivät.

Sinänsä näihin on aina hyvä pistää vastapainoksi sitä, kuinka nämä pahimmatkin saadaan muuttamaan toimintaansa, kunhan markkinamekanismi siihen kannustaa
(ja tuosta Ylen uutisestakin on hyvä ottaa se pointti, että nykyiselläänkin Kiinassa hiilivoimaloiden käyttöaste on alle 50%, koska markkinamekanismi jo osaltaan toimii).

Eli Kiina on rakentamassa seuraavan 15 vuoden aikana 150 uutta ydinvoimalaa, enemmän kuin muu maailma on rakentanut viimeiseen 35 vuoteen.

China’s Climate Goals Hinge on a $440 Billion Nuclear Buildout

China is planning at least 150 new reactors in the next 15 years, more than the rest of the world has built in the past 35.

www.bloomberg.com

 

[magnum37]

Alkaa olla nää Helsingin linjaukset pikkumaista viherpesua. Tällaiselle lähinnä liberaalikonvervatiiviksi itsensä hahmottavalle Stadi alkaa nykymenolla muodostua ideologisesti melko vastenmieliseksi paikaksi vierailla. Pystytän jo mielessäni henkisiä porsasaitoja ja piikkilankaa kehä 3:lle. Onneksi Vaasasta pääsee LENTÄEN Tukholmaan, jos vaihtelua kokee tarvitsevansa.

Mielestäni päätös on viherpopulismia tilanteessa, jossa emme vielä tiedä millaiseksi lihantuotanto kehittyy. Tuleeko saataville kotimaista synteettistä lihaa, vai voidaanko vastaavilla menetelmillä tuottaa eläinrehuja päästöttömästi? Jälkimmäinen ei tietysti vegaaneille sovi eettisistä syistä. Itsekin olen hyvin eläinrakas, mutta en koe suurta tunnontuskaa, kun jauhelihapaketti luikahtaa setämiehen ostoskoriin. Mitä me niillä naudoilla sitten tehdään ellei lihaa eikä maitotuotteita saisi lainkaan syödä? Päästetään vapaaksi luontoon petoeläinten ravinnoksi? En minäkään sitä ole koskaan täysin voinut hyväksyä sydämessäni, että emo kasvattaa poikasiaan niiden päätyäkseen muiden lajien ravinnoksi, mutta minkäs kukaan siihen voi että matrixi on tällaiseksi koodattu?

En mä välinpitämätön ilmastonmuutoksen suhteen ole: Olen vähentänyt auton käyttöä ja kulutustani mm. kemikaalikuormaa vähentämällä. Olen innokas kierrättäjä. Olen lisännyt kasvisruokavalion määrää ja vähentänyt myös lihankulutustani. Jos ostan lihaa, se on melkein aina naudan jauhelihaa tai kanaa. Naudan filettä tai kokolihasuikaleita ostan enää 1-3 kertaa vuodessa. Pidän silti kiinni tottumuksestani, missä MAIDOSTA tehty jugurtti on aamiaisen tärkein osa syntisen kahvin ohella.

Olen syönyt tässä mennäviikolla mm. linssi- ja tomaattikeittoa. Tänään on noutopitsapäivä. Lihalla, kiitos. Illalla ostanen lisää Valion osakkeita. Pro-maitoihmisen arvovalintoja.

 

[Tuamas]

MieMitä me niillä naudoilla sitten tehdään ellei lihaa eikä maitotuotteita saisi lainkaan syödä? Päästetään vapaaksi luontoon petoeläinten ravinnoksi? En minäkään sitä ole koskaan täysin voinut hyväksyä sydämessäni, että emo kasvattaa poikasiaan niiden päätyäkseen muiden lajien ravinnoksi, mutta minkäs kukaan siihen voi että matrixi on tällaiseksi koodattu?

Tämä olisi edes vähän alusta relevantti kulma, jos lehmät olisivat villieläimiä.

Nythän ihminen kontrolloi täysin sitä kuinka paljon lehmiä on ja kysynnän vähentyessä luonnollisesti se ratkaisu on, ettei niitä lehmiä siitetä yhtä paljoa kuin nykyään.

Joku höpöily siitä kuinka lehmät päästettäisiin missään skenaariossa vapaaksi luontoon on ihan yhtä pöhkö kuin Elokapinan "Suomi hiilineutraaliksi 2025"-tavoitteet.

 

[Ollakseni]

Mistähän löytyisi Suomeen hallitus, joka ymmärtäisi niin maatalouden tutkimuksen kuin laajan perustutkimuksen merkityksen osana ilmastonmuutos toimia?

Eipä sitä tiedä. Vihreillä ja Keskustalla voisi periaatteessa olla tässä yhteneväiset tavoitteet (sanotaan paremmin kuivuutta kestäviä viljoja). Maanviljelijät saisivat pidettyä paremmin sadot hengissä ja Vihreät tykkäisivät kun resursseja menisi vähemmän hukkaan. Puolueet ovat kuitenkin hyvin erimielisiä about kaikesta.

Geenimuuntelua kaipaisivat eurooppalaiset ja suomalaiset kasvit. Mutta EU on jostain syystä lähtenyt kieltämään about kaiken tuotantoon liittyvän koska siihen ei voi luottaa (EU:ssa ollaan myös paikoitellen ydinvoiman suhteen kummallisia). Vähän toivoisi että Euroopassa tultaisiin noiden kahden suhteen järkiinsä. Vaikka Yhdysvalloissa onkin tätä tieteen pilkkaamista joissain piireissä niin siellä kuitenkin on gmo:ta kaupan hyllyillä.

 

[magnum37]

Tämä olisi edes vähän alusta relevantti kulma, jos lehmät olisivat villieläimiä.

Nythän ihminen kontrolloi täysin sitä kuinka paljon lehmiä on ja kysynnän vähentyessä luonnollisesti se ratkaisu on, ettei niitä lehmiä siitetä yhtä paljoa kuin nykyään.

Joku höpöily siitä kuinka lehmät päästettäisiin missään skenaariossa vapaaksi luontoon on ihan yhtä pöhkö kuin Elokapinan "Suomi hiilineutraaliksi 2025"-tavoitteet.

Näin varmasti. Vierastan vain ajatusta lehmästä yksistään kotieläimenä, jos sen hyödytäminen tuotantoeläimenä olisi ilmastosyistä jopa kielletty tai jos maidosta ja lihasta tulisi harvojen ja valituiden etuoikeus jossain maaseudulla.

Siitä en tietenkään kiistäkään, etteikö metsiä raiskaava tehomaatalous olisi pitkässä juoksussa kestämätöntä ja myös eettisesti arvelluttavaa. Äärirajat lienee nykytyylillä ylitetty maapallon väestön lisäksi kasvaessa vielä ainakin 2060-luvulle saakka. Luotan kuitenkin tieteen ja markkinavoimien kykyyn ratkaista tämäkin kysymys kestävästi ilman, että tässä asiassa tarvittaisiin lisää "Helsingin-henkeä".

 

[Tuamas]

Näin varmasti. Vierastan vain ajatusta lehmästä yksistään kotieläimenä, jos sen hyödytäminen tuotantoeläimenä olisi ilmastosyistä jopa kielletty tai jos maidosta ja lihasta tulisi harvojen ja valituiden etuoikeus jossain maaseudulla.

Niin, tässä välissä on aika monta välivaihetta.

Nykyisellään valtaosa maapallon nisäkkäistä (60% tuotantoeläimiä, 36% ihmisiä ja 4% villieläimiä) ja linnuista (70% tuotantoeläimiä 30% villieläimiä) on tuotantoeläimiä ja esimerkiksi Suomessa suurin osa viljantuotannosta (63%) menee rehuksi.

Jos vaikka päästäisiin tilanteeseen, jossa tuotantoeläimiä on saman verran kuin villieläimiä ja viljantuotannosta rehuksi menisi sama määrä kuin muuhun ruokakäyttöön (sama mm. soijan osalta), niin oltaisiin jo huomattavasti lähempänä edes jollain tavalla kestävää tilannetta.

Kun katsoo näitä lukemia, ei voi päätyä kuin siihen johtopäätökseen, että nykyinen lihantuotanto on täysin kestämättömällä tasolla.

Kansantajuinen tiivistelmä tutkimuksesta:

60% of All Mammals on Earth Are Livestock, Says New Study

A new study has explored the impact of humans on the environment and animal populations. Due to today's meat consumption levels, the percentage of farmed animals on Earth greatly dominates the number of wild animals.

www.livekindly.co

Itse tutkimus:

The biomass distribution on Earth

The composition of the biosphere is a fundamental question in biology, yet a global quantitative account of the biomass of each taxon is still lacking. We assemble a census of the biomass of all kingdoms of life. This analysis provides a holistic view of the composition of the biosphere and...

www.pnas.org