Ilmastonmuutos

[Jani82]

Mitäköhän lukuja nämä ovat?

Kasvihuonetomaattia/tomaattia (joka ei toki ole missään nimessä ilmaston kannalta järkevä tuote, järkevämpi olisi käyttää espanjalaisia tomaatteja joiden hiilijalanjälki on 0,15-0,5) tuotetaan Suomessa 40 miljoonaa tonnia.

Jos nyt tuosta lasketaan sinun laskelman päästöillä, päästään 92 miljoonan tonnin päästöihin (Ja murto-osaan tästä kun ostetaan tuontitomaatteja).

Kotimaiset tomaatit kisaavat hiilijalanjäljessä jo eteläeurooppalaisten kanssa – kasvihuoneala parantaa ilmastomainettaan

Kajaaniin rakennettiin moderni vertikaalipuutarha, mutta myös perinteiset kasvihuoneet ovat pienentäneet hiilijalanjälkeään.

yle.fi

Sianlihaa tuotettiin näemmä 175 miljoonaa tonnia, josta tuolla käyttämälläsi päästöllä saadaan 1050 miljoonaa tonnia päästöjä.

Kumpi olikaan se päästöjen kannalta relevantti leikkauskohde?

Sianlihantuotanto - MTK

Suomessa on vuonna 2023 noin 700 sikatilaa, joista suurin osa sijaitsee lounaisessa ja läntisessä Suomessa. Tiloista noin puolella on emakoita. Näillä emakkotiloilla syntyy uusia porsaita, joista puolet jää emakkotiloille kasvamaan ja toinen puoli menee tiloille, jotka kasvattavat yksinomaan...

www.mtk.fi

Millä perusteella tuo espanjalainen torjunta-aine jäämä on parempi?
Sama juttu kuin suomalainen liha ja maito ovat paljon parempia vaihtoehtoja kuin tehotuotettu vaihtoehto tuote tai ulkomailta tuotu kauramaito.

Suomalainen ruoka maailman mittakaavassa eräs kaikista puhtaimmista mitä on tarjolla.
Eikä se suomalainen tehotuotettu liha ole lähelläkään sitä, mitä on euroopassa saati jenkeissä.
Merkittävästi vähemmän torjunta-aineita, antibiootteja yms. Silti Helsingin kaupunki ei käytä näitä mutta tuo ulkomailta samaan pöytään vaikka ja mitä.

Tuo on nimenomaan sitä viherpesua Helsingin kaupungilta.

Toki tähän vielä päälle ne kaikki niin tuotannosta, kuljetuksesta ja prosessoinnin aikana aiheutuneet päästöt.

Silti tämmöisen viherpesun keskellä Helsinki on rakentamassa ongelma jätemaalle uutta kaupunginosaa, jonka rakentamisen päästöjä ei lasketa mukaan Helsingin kaupungin päästöihin.
Sen sijaan ne lasketaan niiden kuntien päästöihin missä tuo järjetön määrä betonia tehdään.
Helsingillä kun olisi mahdollista rakentaa huomattavasti kustannus tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin muualle kuin Malmille.
Mutta koska lentokenttä niin sinne pitää rakentaa, tässä olisi oikeasti mahdollista vähentää päästöjä sen sijaan Helsinki lisää niitä.

 

[myhyjukka]

Mitäköhän lukuja nämä ovat?

Kasvihuonetomaattia/tomaattia (joka ei toki ole missään nimessä ilmaston kannalta järkevä tuote, järkevämpi olisi käyttää espanjalaisia tomaatteja joiden hiilijalanjälki on 0,15-0,5) tuotetaan Suomessa 40 miljoonaa tonnia.

Jos nyt tuosta lasketaan sinun laskelman päästöillä, päästään 92 miljoonan tonnin päästöihin (Ja murto-osaan tästä kun ostetaan tuontitomaatteja).

Kotimaiset tomaatit kisaavat hiilijalanjäljessä jo eteläeurooppalaisten kanssa – kasvihuoneala parantaa ilmastomainettaan

Kajaaniin rakennettiin moderni vertikaalipuutarha, mutta myös perinteiset kasvihuoneet ovat pienentäneet hiilijalanjälkeään.

yle.fi

Sianlihaa tuotettiin näemmä 175 miljoonaa tonnia, josta tuolla käyttämälläsi päästöllä saadaan 1050 miljoonaa tonnia päästöjä.

Kumpi olikaan se päästöjen kannalta relevantti leikkauskohde?

Sianlihantuotanto - MTK

Suomessa on vuonna 2023 noin 700 sikatilaa, joista suurin osa sijaitsee lounaisessa ja läntisessä Suomessa. Tiloista noin puolella on emakoita. Näillä emakkotiloilla syntyy uusia porsaita, joista puolet jää emakkotiloille kasvamaan ja toinen puoli menee tiloille, jotka kasvattavat yksinomaan...

www.mtk.fi

175 miljoonaa kg ei tonnia

 

[Tuamas]

175 miljoonaa kg ei tonnia

Kah, eli puhuit globaalista tuotannosta.

No näissä ne ilmoitetut keskimääräiset päästölukemat vaihtelevat melkoisesti, lähtien 0,25 aina 2,5 asti.

 

[Cobol]

EU on ilmeisesti Saksan vaatimuksesta määrittelemässä venäläisen maakaasunkin vihreäksi energiaksi. Venäjä raiskaa ympäristöä ja ilmastoa minkä kerkiää siirtyessään tuottamaan energiaa yhä enemmän kylmemmiltä alueilta. Maakaasu ei ole hiilineutraali, päinvastoin, vaikka ei yhtä paha saastuttaja loppukäytössä ole kuin hiilivoima tai öljy.

Kun Venäjän jalostamoiden toiminta huomioidaan, maakaasulla ei pitäisi olla mitään positiota EU:n vihreän energian listalla. Mutta sinne se mahdollisesti on tulossa, ja tällaiset vippaskonstit ovat EU:ssa aivan arkea.

Taustalla on ydinvoiman saaminen vihreäksi energiaksi. Se on ilmeisesti mahdollista vain, jos samalla hyväksytään maakaasu. Tosin olen varma, että Saksa ajaa itselleen tärkeän maakaasun vihreäksi mistään muusta piittaamatta. Paska maa.

Pääkirjoitus: EU taipumassa kompromissiin – ydinvoima ja maakaasu saamassa kiistanalaisen vihreän leiman

EU on sitoutunut maailman suurten talousmahtien kovimpiin ilmastotavoitteisiin, mutta poliittinen paine voi vesittää kunnianhimoisia lupauksia.

www.is.fi

 

[Cibbura]

Sama juttu kuin suomalainen liha ja maito ovat paljon parempia vaihtoehtoja kuin tehotuotettu vaihtoehto tuote tai ulkomailta tuotu kauramaito.

Tämä on taas näitä väitteitä, joista huomaa että kirjoittaja kirjoittaa aiheesta jota ei tunne. Todellisuudessa todella monen kasvituotteen kohdalla päästöt ovat kaukaakin tuotuna pienemmät kuin lähellä tuotetun lihan.

 

[Jani82]

Tämä on taas näitä väitteitä, joista huomaa että kirjoittaja kirjoittaa aiheesta jota ei tunne. Todellisuudessa todella monen kasvituotteen kohdalla päästöt ovat kaukaakin tuotuna pienemmät kuin lähellä tuotetun lihan.

Tässä esimerkki siitä, että kirjoittaja kirjoittaa aiheesta jota ei tunne.
Espanja, Ranska, Puola, Saksa, Italia noin esimerkkeinä siitä missä torjunta-aineita käytetään järjettömästi enemmän kuin Suomessa.
Sen takia suomalainen ruoka on merkittävästi parempaa ja siihen kannattaa laittaa tukia.
Lisäksi on muistettava myös Huolltovarmuus, ympäristöstä huolehtiminen, torjunta-aineiden käyttö, antibioottien käyttö yms. Näitä ongelmia ei ole Suomessa euroopassa ja jenkeissä ne ovat ongelmia.

Eihän se toki kasvissyöjää haittaa vaikka jäämiä on vaikka kuinka ja ne kerätään pellolta vuodelta miekka ja kilpi olevalla traktorilla, jo Mia päästöt ovat moninkertaiset suomalaiseen verrattuna.

 

[Tuamas]

Tässä esimerkki siitä, että kirjoittaja kirjoittaa aiheesta jota ei tunne.
Espanja, Ranska, Puola, Saksa, Italia noin esimerkkeinä siitä missä torjunta-aineita käytetään järjettömästi enemmän kuin Suomessa.
Sen takia suomalainen ruoka on merkittävästi parempaa ja siihen kannattaa laittaa tukia.

Tämä on aina näissä keskusteluissa toistuva mielenkiintoinen Schrödingerin suomalainen maatalous.

Toisaalta suomalainen maatalous on maailman laadukkainta ja puhtainta, mutta samaan aikaan se ei selviä hengissä ilman massiivisia tukiaisia veronmaksajilta.

Eikö oikeasti sitten uskotakaan siihen laatuun ja puhtauteen ja anneta markkinoiden hinnoitella se puhtaus ja laatu?

Kyllähän laadukkaat tuotteet kaupaksi menevät, vieläpä ihan hyvällä preemiolla, ilman veronmaksajilta kupattuja miljardeja. Vai?

 

[mike owen]

EU on ilmeisesti Saksan vaatimuksesta määrittelemässä venäläisen maakaasunkin vihreäksi energiaksi. Venäjä raiskaa ympäristöä ja ilmastoa minkä kerkiää siirtyessään tuottamaan energiaa yhä enemmän kylmemmiltä alueilta. Maakaasu ei ole hiilineutraali, päinvastoin, vaikka ei yhtä paha saastuttaja loppukäytössä ole kuin hiilivoima tai öljy.

Kun Venäjän jalostamoiden toiminta huomioidaan, maakaasulla ei pitäisi olla mitään positiota EU:n vihreän energian listalla. Mutta sinne se mahdollisesti on tulossa, ja tällaiset vippaskonstit ovat EU:ssa aivan arkea.

Taustalla on ydinvoiman saaminen vihreäksi energiaksi. Se on ilmeisesti mahdollista vain, jos samalla hyväksytään maakaasu. Tosin olen varma, että Saksa ajaa itselleen tärkeän maakaasun vihreäksi mistään muusta piittaamatta. Paska maa.

Pääkirjoitus: EU taipumassa kompromissiin – ydinvoima ja maakaasu saamassa kiistanalaisen vihreän leiman

EU on sitoutunut maailman suurten talousmahtien kovimpiin ilmastotavoitteisiin, mutta poliittinen paine voi vesittää kunnianhimoisia lupauksia.

www.is.fi

Tämä on täyttä pelleilyä. En voi käsittää.

 

[Jani82]

Tämä on aina näissä keskusteluissa toistuva mielenkiintoinen Schrödingerin suomalainen maatalous.

Toisaalta suomalainen maatalous on maailman laadukkainta ja puhtainta, mutta samaan aikaan se ei selviä hengissä ilman massiivisia tukiaisia veronmaksajilta.

Eikö oikeasti sitten uskotakaan siihen laatuun ja puhtauteen ja anneta markkinoiden hinnoitella se puhtaus ja laatu?

Kyllähän laadukkaat tuotteet kaupaksi menevät, vieläpä ihan hyvällä preemiolla, ilman veronmaksajilta kupattuja miljardeja. Vai?

Ei selviä koska siihen menee kasvukaudesta yms. tekijöistä johtuen ihan erilainen määrä rahaa yhden tuotteen tuottamiseen.
Jos tätä ei ymmärrä niin ei kannata puhua koko asiasta, jo etelä-euroopassa on mahdollista tuottaa 1,5-2 satoa ulkona vuodessa Suomessa se ei onnistu.
Samoin satojen suuruus on ihan jotain muuta juurikin niiden torjunta-aineiden ja lannoitteiden erilaisen käytön takia.

Lisäksi jo ne hinnoiteltaisiin vapaasti niin Suomen muutenkin korkea verotus veisi ihmisiltä vielä enemmän suhteessa kuin tuolla muualla.
Luulisi sinun ymmärtävän tämän mutta ei ilmeisesti osu sitten omaan ajatusmaailmaan näinkin selvä asia.

Menisivät varmasti mutta tuo suomalainen ruokakauppakin on sellainen, että hinta ratkaisee.
Tässä osa syynä myös se, että mm. Helsingin kaupunki tekee tämmöistä myyrän työtä ja osa porukasta uskoo siihen suoraan kun virallinen taho niin tekee.

Helsingin kaupunki valehteli siin, ettei voisi ostaa ensi sijaisesti suomalaista ruokaa. Voisi ostaa jos speksaisi kilpailutuksessa mm. torjunta-aineiden määrää ja tuotannon ympäristö ystävllisyyden.
Käytännössä vain se hinta ratkaisee noissa hankinnoissa, ei mikään muu ja sen takia samasta asiasta maksetaan osittain tupla hintaa kun kotimaista ruokaa ei suosita speksaamalla kilpailutuksissa.
Jo se, että julkinen puoli ostaisi ensisijaisesti Suomessa tehtyä ruokaa vähentäisi merkittävästi tukiaisten tarvetta. Sen sijaan hallinto on katsonut, että tuetaan enemmin kuin hankitaan läheltä ja maksetaan se sama raha muualle.

 

[Canis Lupus]

Kyllähän laadukkaat tuotteet kaupaksi menevät, vieläpä ihan hyvällä preemiolla, ilman veronmaksajilta kupattuja miljardeja. Vai?

Menevät. Jos tukia ei maksettaisi, saattaisi kuitenkin yksi huono satokausi ajaa maanviljelijän konkurssiin. Erittäin kestävää ja fiksua. Eikä taida paljon tuosta tuesta veroparatiiseihin valua?

Itse olen sivumennen sanoen bannannut itseltäni riisin ja tonnikalan. Ei kasva täällä, en syö täällä. Kaura, ohra ja järvikalat ovat paremman makuisiakin.

 

[Walrus21]

Jos tukia ei maksettaisi, viljelijät joko mukautuisivat tilanteeseen tai tekisivät konkurssin, minkä jälkeen he voisivat etsiä uusia töitä aivan kuten kaikki muutkin. Toisin sanoen, jos pelkää em. seurauksia, pelkää markkinatalouden mekanismeja.

Ekologisesti tarkasteltuna kasvisruokavalio on ylivoimainen sekaruokavalioon verrattuna. Ainoastaan tilastollisella kikkailulla päästään tuloksiin, joissa jokin yksittäinen "chilen avokado" häviää tarkasti valikoiduille lihatuotteelle. Kokonaisuuden kannalta esim. rahdilla on hyvin marginaalinen merkitys (yksinumeroinen prosenttiosuus), vaikka mielikuvien tasolla "kaukomaiden soijan" on pakko olla pahempi synti kuin "lähituotettu" possunkylki Etelä-Pohjanmaalta.

Se, miksi asiasta keskustellaan vuodesta toiseen, perustuu ihmisten haluttomuuteen muuttaa tottumuksiaan. Saavutetusta elintasosta ja sen tuomista eduista halutaan pitää kiinni, vaikka alitajuisesti tiedetään, että asioiden pitää muuttua.

 

[Rommeli]

Mitä tulee kotimaiseen viljelyyn, niin tuossa on aina hyvä huomioida myös omavaraisuus, joka saattaa jossakin kohtaa tulla yllättävänkin tärkeäksi seikaksi.

Soijan pahuus ei suinkaan piile sen heikossa ravintoarvossa tai sinällään suoranaisesti suuressa hiilijalanjäljessä, sillä käytännössä se on yksi parhaita raaka-aineita nimenomaan noilta kanteilta. Edellä jo mainittiinkin, ettei edes se kuljetus toiselta puolelta maapalloa muuta asiaa juuri mihinkään. Soijan suurin ongelma lienee siinä, että tuota käytetään pääasiassa eläinten rehuihin, mikä taas kasvattaa viljelypinta-alaa ihan tolkuttomasti. Tuo taas johtaa lisäviljelyalan raivauksiin.

 

[opelix]

Mitä tulee kotimaiseen viljelyyn, niin tuossa on aina hyvä huomioida myös omavaraisuus, joka saattaa jossakin kohtaa tulla yllättävänkin tärkeäksi seikaksi.

Tämän on oltava keskiössä, eikö pandemiasta ole opittu mitään. Ihmisten liikkumisen lisäksi seuraavassa saattaa pysähtyä myös tavarat.

 

[Cobol]

Mitä tulee kotimaiseen viljelyyn, niin tuossa on aina hyvä huomioida myös omavaraisuus, joka saattaa jossakin kohtaa tulla yllättävänkin tärkeäksi seikaksi.

Totta. Tosin omavaraisuus maataloudessa on suhteellinen käsite, sillä esimerkiksi koneet liikkuvat polttoaineilla ja pellot kasvavat lannotteilla. Maatalous on valtavien tukiaisten politiikkaa EU:ssa ja tämän takia kaukana markkinataloudesta. Suomen osalta on mahdollista, että alla oleva The Economistin vertailu osuu omavaraisuudenkin osalta oikeaan ongelmaan: meillä on liian pieni panostus maatalouden tutkimukseen.

Mistähän löytyisi Suomeen hallitus, joka ymmärtäisi niin maatalouden tutkimuksen kuin laajan perustutkimuksen merkityksen osana ilmastonmuutos toimia?

Global Food Security Index (GFSI)

The Global Food Security Index (GFSI) is an annual assessment measuring food security through affordability, availability, and quality and safety metrics worldwide.

impact.economist.com

 

[Rommeli]

Totta. Tosin omavaraisuus maataloudessa on suhteellinen käsite, sillä esimerkiksi koneet liikkuvat polttoaineilla ja pellot kasvavat lannotteilla. Maatalous on valtavien tukiaisten politiikkaa EU:ssa ja tämän takia kaukana markkinataloudesta. Suomen osalta on mahdollista, että alla oleva The Economistin vertailu osuu omavaraisuudenkin osalta oikeaan ongelmaan: meillä on liian pieni panostus maatalouden tutkimukseen.

Polttoaineiden (fossiiliset) suhteen meidän on tosiaan himpun vaikea olla omavaraisia. Toisaalta noita on käsittääkseni varmuusvarastoissa melkoiset määrät. Suomi ei tosiaan ole ainoa maataloutta tukeva maa.

 

[Kiekkokatsoja]

Siis kaikessahan tulisi olla varautunut, myös omavaraisuuteen. Ei pelkästään ruoka-asioissa. Mutta tuo poliittinen päätäntä on mennyt, ja menee yhä enemmän väärään suuntaan.
Yksi syy on tähän tuo ketjun aihe, eli ilmastonmuutos. Toinen on raha. Kolmas lienee välinpitämättömyys, ja nyky(hallituksen) ajattelumalli, että mitään väärää tai pahaa, ei satu.
Tulisi siis edetä ilmastonmuutos asioissa, mutta siinä samalla rinnalla, säilyttää omavaraisuus. Tai ainakin nopeat keinot kohti sitä, jos tulee tarve.

 

[Walrus21]

Tämän on oltava keskiössä, eikö pandemiasta ole opittu mitään. Ihmisten liikkumisen lisäksi seuraavassa saattaa pysähtyä myös tavarat.

Mitä siitä olisi pitänyt oppia? Pahimpina kauhun hetkinä marketista sai kaikkea muuta paitsi vessapaperia (kansallinen ylpeytemme!) ja kampasimpukoita.

Omavaraisuuden osalta olemme joka tapauksessa ongelmissa, jos joku pahempi kriisi osuu kohdille. Tähän vaikuttaa pelkästään polttoaineiden saatavuus. Jos kellarivarautumiseen mennään, halvemmaksi tulisi ostaa hirveät säiliöt hyvin säilyvää ruokaa. Sitäkin saa globaaleilta markkinoilta.

 

[Cobol]

Polttoaineiden (fossiiliset) suhteen meidän on tosiaan himpun vaikea olla omavaraisia. Toisaalta noita on käsittääkseni varmuusvarastoissa melkoiset määrät. Suomi ei tosiaan ole ainoa maataloutta tukeva maa.

Onhan niitä valmiusvarastoissa. Mutta en yllättyisi, jos kävisi kriisin keskellä kuten kävi koronakriisissä. Valmiusvarastot olivat Suomessa aluksi ylpeyden ja sittemmin tiukkasävyisen keskustelun aihe. Kelpo tavaraa ei ollutkaan kuten oletettiin. Todellinen luku maskeja varastoissa taisi riittää yhden (1) päivän kulutukseen.

Suojavarusteet | HS:n haltuun saamat Huoltovarmuuskeskuksen luvut paljastavat, miten vähän Suomen valtiolla oli kasvosuojaimia koronakriisin iskiessä päälle

Koko maailma haalii nyt suojatarvikkeita kovassa kiireessä koronavirusta varten. Oliko Suomen silti tarpeellista ostaa tuotteita isoilla etukäteismaksuilla ja tarkistamatta?

www.hs.fi

Toivottavasti maatalouden ja ilmastonmuutoksen osalta ymmärretään toimia fiksummin ja ihan oikeasti tarkastaa varastot silloin tällöin.

 

[opelix]

Mitä siitä olisi pitänyt oppia? Pahimpina kauhun hetkinä marketista sai kaikkea muuta paitsi vessapaperia (kansallinen ylpeytemme!) ja kampasimpukoita.

Omavaraisuuden osalta olemme joka tapauksessa ongelmissa, jos joku pahempi kriisi osuu kohdille. Tähän vaikuttaa pelkästään polttoaineiden saatavuus. Jos kellarivarautumiseen mennään, halvemmaksi tulisi ostaa hirveät säiliöt hyvin säilyvää ruokaa. Sitäkin saa globaaleilta markkinoilta.

Niin saatiinkin kaikkea kun tavarat liikkuivat. On mahdollista että tulee vakavampia tauteja jolloin nuo toimitusketjut saattavat häiriintyä hyvinkin laajalti.

Ja polttoaineista sen verran että eiköhän maatalouden tarpeisiin polttoaineita ole jemmassa ainakin sen yhden satokauden verran.

 

[steierwrass]

Huoltovarmuutta ja omavaraisuutta on hyvä pohtia, mutta siinä kohtaa, kun sillä aletaan perustella, miten joku on ilmastoystävällisempää tms, niin aletaan sekoitella puuroihin ja velleihin jo lihakeittoa.

 

[mike owen]

Huoltovarmuutta ja omavaraisuutta on hyvä pohtia, mutta siinä kohtaa, kun sillä aletaan perustella, miten joku on ilmastoystävällisempää tms, niin aletaan sekoitella puuroihin ja velleihin jo lihakeittoa.

Olen tässä asiassa erimieltä. Suomessa tulee huolehtia omasta huoltovarmuudesta itse.

 

[steierwrass]

Olen tässä asiassa erimieltä. Suomessa tulee huolehtia omasta huoltovarmuudesta itse.

Häh? Miten tuo on ristiriidassa sanomani kanssa?

 

[Artturenos]

Jos tukia ei maksettaisi, viljelijät joko mukautuisivat tilanteeseen tai tekisivät konkurssin, minkä jälkeen he voisivat etsiä uusia töitä aivan kuten kaikki muutkin. Toisin sanoen, jos pelkää em. seurauksia, pelkää markkinatalouden mekanismeja.

Jos tukia ei olisi niin tämä tilanne muuttuisi

Milling Wheat / Ble de Meunerie | | Euronext exchange Live quotes

Future Commodities Futures DPAR Euronext Derivatives Paris Milling Wheat / Ble de Meunerie Live Euronext quotes, realtime prices, charts and regulated news

live.euronext.com

Perushinnat ja laatuvaatimukset -

www.fazermills.com

Suomen kansallinen tuki on jotain 200€/ha. Hinnan erotus tällä hetkellä Euroopan matif noteeraukseen on melkein 40€/ tonni vehnällä Suomen hintoihin. Olisi mukavampi ottaa tuo 40€ korkeampi hinta tuotteelle, joka korvaisi itsessään jo tuen määrän tuollaisella hyvin perinteisellä uudenmaan satotasolla 5t/ha. Joten tuet pois olen samaa mieltä, joka pienentäisi hitusen tuotantoa jolloin hintakin määräytyisi oikein.

Tukien merkitys muutenkin alkaa hiipua kokoajan, niihin kun ei ole tehty inflaatio korotuksia. Joskus 15v sitten tuet olivat noin puolet viljatilan liikevaihdosta. Tällä hetkellä viljasadon arvo on reilusti yli 1000€/ha ja tuet noin/450€ ha, Joten merkitys on hehtaari tasolla on huomattavasti pienentynyt. Tuki summat joita tässä heittelin olivat arvioita, koska nuo vaihtelevat paljon esimerkiksi talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä saa isompaa tukea, koska sillä pyritään estämään ravinnevalumia vesistöihin.

 

[Kiekkokatsoja]

Kun Eurooppa leikkaa päästöjä, Kiina rakentaa liki 200 uutta hiilivoimalaa

Kiina haluaa siirtyä rakentamisesta ja raskaasta teollisuudesta kohti palveluita ja korkeaa teknologiaa. Kun tämä tapahtuu, myös päästöt laskevat.

yle.fi

Linkki vie yle uutisen sivulle, jossa ilmastonmuutoksesta. Liitteessä mukana myös pieni animaatio asiasta.
Tuo iso kuva ei vaikuta kovin hyvältä. Osa maista yrittää, mutta pahimmat eivät.

Niin, voi sitä kirjoittaja olla sekä huolissaan suurista saastuttajista, että yksilötasollakin toimia melko hyvin. Kaikki ei ole vastakkainasettelua tyyliin joko tai.

Lisäys. Itse kun tein tuon laskurin hiilijalanjäljestäni, niin tuloksessa sijoituin keskivertoa parempaan.
Mutta toki parannettavaa on.

 

[mike owen]

Häh? Miten tuo on ristiriidassa sanomani kanssa?

Taisi tulla häiriötila luetun ymmärtämisessä. Asiasisältö jäi minulle epäselväksi. Pahoittelut. Tarkoitus oli kertoa, että Suomen on itse huolehdittava kaikissa tapauksissa omasta hultovarmuudesta oli tilanne mikä hyvänsä.