Ilmastonmuutos

  • 725 956
  • 6 669

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Vety ja isot akustot ovat ne tulevaisuuden keinot energiantuotannossa perus- ja säätövoiman tasaamiseen sekä lisääntyvä äly sähkönkäyttöön (laitteet jotka optimoivat sähkönkäyttönsä energian kysynnän mukaan).

Tämän lisäksi sitten erityisesti Suomessa tarvitaan keinoja vähentää asioiden polttaminen minimiin, eli käytännössä sekä erilaisia lämpöpumppuja että hiukan pidemmällä tähtäimellä sarjatuotettuja pienydinvoimaloita.

Kaikkeen toki löytyy ratkaisu, jos löytyy poliittinen tahto (joka on suurin yksittäinen este ilmastonmuutoksen torjunnan tiellä). Päästökaupan laajentaminen mahdollisimman nopeasti sekä hiilitullit ohjaamaan myös muuta maailmaa kohti fossiilisten polttamisen vähentämistä, niin ratkaisu on mahdollinen.

Pienemmässä mittakaavassa toki markkinatalous toimii myös kuluttajien valintojen kautta, jos ja kun kuluttajat haluavat ekologisesti kestävämpiä tuotteita, niitä tuodaan markkinoille ja kuten jo moneen kertaan nähtyä, yritykset toimivat näissä yleensä nopeammin kuin poliittinen tahto ja päätöksenteko edellyttävät.

Nyt vain poliitikot kautta maailman ovat joko liian tiukassa fossiililobbyn lieassa tai pelkäävät liikaa uudelleenvalintansa puolesta, että löytyisi aitoa tahtoa ryhtyä riittävän tehokkaisiin toimiin.

Ja toki juuri tämän poliittisen tahdon puutteen vuoksi mikään komentotalous mitä vassarit hinkuvat ratkaisuksi ei ole realistinen, vaan ratkaisu on enemmän markkinataloutta ja asioiden (tässä tapauksessa ulkoisvaikutusten) hinnoittelua.
Tämä on oikein mainio kirjoitus ja kovastihan sitä toivoisi että entistä useamman kansalaisen tietoudessa olisi tekstissä mainittu asia. Ei minua viestissä mikään vaivaa mutta kuitenkin omana käsityksenäni haluaisin lisätä että kyseinen ponnistus on kuitenkin valtavan suuri. Sitä @Tuamas itsekään tuskin kiistää. Viestin pituus jää kohtuulliseksi kun ei käsittele kaikkia mahdollisia nyansseja. Oma asiantuntemukseni (tai siis tieto, mikäli sellaista edes on) ei riitä arvioimaan olisiko em viestissä kuvaillun kaltainen maailma realismia 2035, 2050 vai milloin. Toivottavasti mahdollisimman pian.

Tärkeänä asiana pitäisin myös maailman riippumattomuutta kaikista öljytuotteista. Öljystähän jalostetaan monenlaisia juttuja ja sanotaan vaikka niin että tieliikenteessä käytetty jalostustuote on helpompi korvata sähköllä kuin lentoliikenteessä käytetty. Ei kuitenkaan voida ajatella niin että no ok, otetaan öljystä vain se lentopetroli, ei muuta kun jakotislauksessa vain tietty prosentti öljystä jalostuu lentopetroliksi ja samalla saadaan myös muut jalostustuotteet. Hankalaa asiassa on sekin, että öljyn jakeista lyhyin hiiliketju on bensiinillä josta krakkaamalla ei voida tehdä mitään muuta. Eli jos lentopetrolia jakotislataan sama määrä kuin aiemminkin, samalla saadaan bensaa ja kaikkea muutakin. Eikä se varmaankaan jää käyttämättä.

Edelleen maallikkona mietin sellaista kuviota jossa öljystä otettaisiin käyttöön vain jotakin kuten lentopetroli ja asfaltille tärkeä bitumi, lopusta tehtäisiin muovia. En tiedä onnistuuko se ja vaikka muovi onkin omanlaisensa ongelma, sitäkin tuntuu olevan vaikea korvata ja eihän se nyt sinänsä ole ongelma ilmastolle, olisiko ainakin pienempi paha kuin bensa tai diesel. Mutta tämä oli varmaan aika kelvoton ajatelma, kunhan tuuletin pääkoppaa.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
En sinällään vastusta vaan tuon kehiin kysymystä aihepiiriin liittyen pohdittavaksi.

Maassamme tarvitaan sekä perus- että säätöenergiaa. Se määrä energiaa mitä kulutetaan silloin, kun tarve on pienin, hoidetaan perusenergialla. Tyypillisesti ydinvoima, voimaloiden tuotto ei ole säädeltävissä. Voitaisiin ajatella että ydinvoimaloidemme tuotanto on mitoitettu niin että kattaisi vähäenergisimpien aikojen tarpeen jolloin millään muulla tavalla ei tuoteta mitään. Tämä ei ole realistista koska kai tuulivoimalat halutaan pitää käytössä myös kesällä.

Perusenergian lisäksi tarvitaan säätöenergiaa jota käytetään tarpeen mukaan, mitä siis menee tuon minimin päälle. Säätöenergiaa tuottavat voimalaitokset jotka voidaan tarvittaessa ottaa nopeasti käyttöön ja voidaan myöskin ottaa pois käytöstä. Tyypillisesti erilaiset polttotavat ja vesivoima. Tuulivoima ei varsinaisesti ole perus- eikä säätövoimaa. Miten säätötarpeesta huolehditaan kun fossiilinen polttaminen on pois vaihtoehtojen joukosta. Kysymys ei ole niin yksinkertainen että tuotettaisiin X TWh energiaa vuosittain.

Lisäksi on huoltovarmuus. Energiaa ei voida yhteiskunnallisten tarpeiden mittakaavalla tallettaa ja käyttää vaikkapa puolen vuoden kuluttua. Mutta fossiilisia polttoaineita voi ja meillä onkin tallessa kivihiiltä ja öljyä useamman kuukauden kulutusta vastaava määrä. Entä sitten kun näitä ei enää haluta käyttää?

Huoltosuhteen kannalta on järkevää säilyttää osa turvevoimaloista ja ehdottomasti yksi/muutama kivihiilivoimala Suomessa. Voimalat on helppo ajaa alas, mutta toisinpäin se onkin jo hankalampaa. Pelkän tuontisähkön varaan ei kannata laskea mitään.

Paukkupakkasilla ei tuule ja aurinko ei paista. Vesivoimaa ei Vihreät kannata. Suomessa pitäisi olla tuplasti enemmän ydinvoimaloita nykyiseen verrattuna, mutta Vihreät vastustivat ydinvoimaloita viimeiseen asti.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Kiina on sitoutunut olemaan hiilineutraali 2060, Intia 2070. USA:n, Venäjän ja Australian tavoitteita en muista.

Siis mitäs vittua? Eiköhän tuossa 2 asteen junakin nyt mennyt. Miten joku valtio voi edes heittää tavoitteen 50 vuoden päähän jolloin esim.Suomessa olisi tavoitteen mukaan eletty hiilineutraalisti tai jopa negatiivisesti 35 vuotta? Täällä vitun pimeässä kylmänperseessä.

Tässä kyllä en politiikkaa enää ymmärrä miksi tuollaista edes kuunnellaan kokouksessa? Ulos ja kotiin häpeämään.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Miten suurelta osin vesivoimalamme ovat käytössä kun joet on jäässä?

Kyllä sitä piisaa.

Edit. Linkin takaa näkee kaikkien Pohjoismaiden tilanteet.


Edit 2. Jos jokien jäätyminen olisi ongelma, olisivat Norja ja Ruotsi täysin kusessa.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Miten suurelta osin vesivoimalamme ovat käytössä kun joet on jäässä?
Vesi, tuuli ja aurinko ovat hyviä tapoja hyödyntää puhdasta vihreää energiaa. Vesivoimaa voidaan hyödyntää kesällä, mutta talvella se on "ongelma". Lähinnä tarkoitin sitä, että eräät poliittiset puolueet eivät hyväksy ydinvoimaloita ja vastustavat vesivoimaa. Vetytalous on tulevaisuutta.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Yhdysvaltojen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.


Edit. Toisaalta tuo voi hyvinkin venyä tulevista vaalituloksista riippuen.
Eräissä osavaltiossa panostetaan hyvin paljon jo nyt uusiutuviin energiaa tuottaviin voimaloihin ja vihreään teknologiaan.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Perusenergian lisäksi tarvitaan säätöenergiaa jota käytetään tarpeen mukaan, mitä siis menee tuon minimin päälle. Säätöenergiaa tuottavat voimalaitokset jotka voidaan tarvittaessa ottaa nopeasti käyttöön ja voidaan myöskin ottaa pois käytöstä. Tyypillisesti erilaiset polttotavat ja vesivoima. Tuulivoima ei varsinaisesti ole perus- eikä säätövoimaa. Miten säätötarpeesta huolehditaan kun fossiilinen polttaminen on pois vaihtoehtojen joukosta. Kysymys ei ole niin yksinkertainen että tuotettaisiin X TWh energiaa vuosittain.

Vesivoima sopii parhaiten säätöön, ja sitä onneksi Pohjoismaisessa sähköverkossa runsaasti onkin. Sekin auttaa jos tuulivoimaloita on sijoitettu ympäri aluetta, jolloin tuuli harvemmin tyyntyy joka kulmalla yhtä aikaa. Nykyään tuulen määrää pystytään myös ennustamaan kohtalaisen hyvin lähitulevaisuuteen.

Kun uusi sähkön siirtolinja Ruotsiin pohjoisessa valmistuu, sekä rakenteilla olevat tuulivoimalat ja Olkiluoto 3 valmistuu, niin Suomella pitäisi olla pullat ihan hyvin uunissa fossiilisesta energiantuotannosta luopumiseen.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Kyllä sitä piisaa.

Edit. Linkin takaa näkee kaikkien Pohjoismaiden tilanteet.


Edit 2. Jos jokien jäätyminen olisi ongelma, olisivat Norja ja Ruotsi täysin kusessa.
Varmaan ne käytössä on mutta joku Kemijoki esimerkiksi jäätyy jos ei nyt metrin verran niin aika paljon kuitenkin. En tiedä miten kaukana patoluukuista veden on oltava sula vai miten ne sen tekee. Luulisi kuitenkin että ei yhtä helppo tilanne hanskattavaksi kuin kesällä, jotakin järjestelyä vaatinee?
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Kiina on sitoutunut olemaan hiilineutraali 2060, Intia 2070. USA:n, Venäjän ja Australian tavoitteita en muista.

Siis mitäs vittua? Eiköhän tuossa 2 asteen junakin nyt mennyt. Miten joku valtio voi edes heittää tavoitteen 50 vuoden päähän jolloin esim.Suomessa olisi tavoitteen mukaan eletty hiilineutraalisti tai jopa negatiivisesti 35 vuotta? Täällä vitun pimeässä kylmänperseessä.

Tässä kyllä en politiikkaa enää ymmärrä miksi tuollaista edes kuunnellaan kokouksessa? Ulos ja kotiin häpeämään.
Kiinassakin tulee kylmä ja he eivät halua vaarantaa talouskasvuaan. Intiassa taas voi olla aika kuuma joten ilmastointi voi viedä paljon energiaa. Päästöjen määrän pitäisi ainakin Kiinalla kääntyä laskuun jos aiemmin, mutta neutraaliuteen menee kauemmin. Jos Suomen ei pidä ottaa riskiä siitä että kansantalous supistuu, millä oikeudella me kiellämme tämän Kiinalta? Siellä kun ollaan oltu pitkään köyhiä ja ruokaakaan ei kaikille ole riittänyt.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Kiinassakin tulee kylmä ja he eivät halua vaarantaa talouskasvuaan. Intiassa taas voi olla aika kuuma joten ilmastointi voi viedä paljon energiaa. Päästöjen määrän pitäisi ainakin Kiinalla kääntyä laskuun jos aiemmin, mutta neutraaliuteen menee kauemmin. Jos Suomen ei pidä ottaa riskiä siitä että kansantalous supistuu, millä oikeudella me kiellämme tämän Kiinalta? Siellä kun ollaan oltu pitkään köyhiä ja ruokaakaan ei kaikille ole riittänyt.

Kyllä mä tämän näkökulman ymmärrän. Me olemme tuon vaiheen eläneet 1960-1980–luvuilla ja he tulevat muutaman vuosikymmenen perästä. Mutta kokonaisuuden kannalta tuolla perässätulijoilla on hieman liikaa porukkaa kehissä. Tällä tarkoitan tietysti myös Intiaa.

Kyllä on Mission Impossible.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Paukkupakkasilla ei tuule ja aurinko ei paista. Vesivoimaa ei Vihreät kannata. Suomessa pitäisi olla tuplasti enemmän ydinvoimaloita nykyiseen verrattuna, mutta Vihreät vastustivat ydinvoimaloita viimeiseen asti.

Talvella tosin tuulivoimaa tulee enemmän kuin kesällä.

Paukkupakkasilla sitten ei tuule, mutta ne pakkaset kestää noin 2 viikkoa vuodessa. Niiden yli pärjättäneen nykyisellä vesi- ja ydinvoimalla (laskien jo Olkiluoto 3:n mukaan) sekä tuoden energiaa Ruotsin ja Norjan vesivoimaloista. Fossiilista energiaa ei siinäkään tarvita.

Vesivoiman lisärakentamista ei taida olla paljon tulossa, muidenkaan puolueiden kuin vihreiden kaavailuissa. Suomen isot joet on jo rakennettu, pois lukien rajajoet (ja lohijoet) Tornionjoki ja Tenojoki, sekä koskiensuojelulailla rauhoitetut kuten Ounasjoki. Niihin ei tulla koskemaan. Ydinvoimaa voisi tulla Olkiluoto 3:n jälkeen Olkiluoto 4 ja Loviisa 3 ja 4 (sen venäläisrahoitteisen projektin unohtaisin), mutta vuosikymmeniä kestää vaikka päätös noista syntyisi heti.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Varmaan ne käytössä on mutta joku Kemijoki esimerkiksi jäätyy jos ei nyt metrin verran niin aika paljon kuitenkin. En tiedä miten kaukana patoluukuista veden on oltava sula vai miten ne sen tekee. Luulisi kuitenkin että ei yhtä helppo tilanne hanskattavaksi kuin kesällä, jotakin järjestelyä vaatinee?

Siinähän se menee kuin jäitä poltellessa. Kemijoen yli tosiaan ajetaan autoilla pitkin talvea, mutta siellä jään alapuolella vesi virtaa nestemäisenä. Eivät nuo isot joet jäädy pohjia myöten ja turbiini hörppää veden sieltä patoaltaasta pinnan alapuolelta, joten ei se jäistä tukkoon mene.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Paukkupakkasilla sitten ei tuule, mutta ne pakkaset kestää noin 2 viikkoa vuodessa. Niiden yli pärjättäneen nykyisellä vesi- ja ydinvoimalla (laskien jo Olkiluoto 3:n mukaan) sekä tuoden energiaa Ruotsin ja Norjan vesivoimaloista. Fossiilista energiaa ei siinäkään tarvita.

Mites sitten suu pannaan kun tulee se tilastollisesti aina tuleva pakkastalvi vuoden 1987 tai 1999 tapaan? Niitä ei usein tule mutta varmasti silti jollain aikavälillä.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Siinähän se menee kuin jäitä poltellessa. Kemijoen yli tosiaan ajetaan autoilla pitkin talvea, mutta siellä jään alapuolella vesi virtaa nestemäisenä. Eivät nuo isot joet jäädy pohjia myöten ja turbiini hörppää veden sieltä patoaltaasta pinnan alapuolelta, joten ei se jäistä tukkoon mene.
Tämä vastaus tyydyttää minua ja näinollen voin itsekin käyttää tuota selitystä tarvittaessa.
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Vety ja isot akustot ovat ne tulevaisuuden keinot energiantuotannossa perus- ja säätövoiman tasaamiseen sekä lisääntyvä äly sähkönkäyttöön (laitteet jotka optimoivat sähkönkäyttönsä energian kysynnän mukaan).

Elektrolyysi + polttokenno yhdistelmä on hyötysuhteeltaan valitettavan huono. On ne silti parempia kuin ei mikään siinä kohtaa, kun tuulivoimaa tulee ylenpalttisesti ja sähkön hinta menee miinusmerkkiseksi. Sähköautojen lisääntyessä on vaikea uskoa, että akkuja ja niihin tarvittavia maametalleja riittäisi enää mihinkään massiivisiin akustoihin. Nyt rakennetut "isot" 30 MWh pankit ovat luokkaa 0,1 promillea päivittäisestä sähkötarpeesta, eli niillä ei juuri varauduta tuulettomiin päiviin. Parhaimmillaan ne ovat nopeana säätönä jolla saadaan kantaverkkoa vakautettua, maailmaa niillä ei pelasteta.

Älykästä kulutusta tarvitaan ehdottomasti kun tuulivoiman osuus lisääntyy sähkön tuotannossa. Tuolta voi käydä katsomassa, miten tuulivoiman tuotanto jakaantui viime kuussa. Parhaimmillaan tuulivoimaa tuotetaan melkein yhtä paljon kuin kaikki Suomen ydinlaitokset (nykyiset) yhteensä. Huonoimmillaan ollaan sitten aika lähellä nollaa. Joskus sanottiin, että jossakin tuulee aina ja silloin kun meillä on tyyntä niin esim. Tanskasta voitaisiin tuoda sähköä ja päinvastoin. Valitettavasti vaan Nordpoolin tilastoista näkee, että sekään ei pidä paikkansa ja tuulivoiman tuotanto koko Pohjoismaidenkin tasolla heittelee valtavasti säätilan mukaan.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Kaksinaismoralismia ilmastokokouksessa? Yksityiskoneet ruuhkauttivat Glasgow’n taivaan
Kaksinaismoralismia ilmastokokouksessa? Yksityiskoneet ruuhkauttivat Glasgow’n taivaan

Niin. Onko oikeammin että yksityiskoneella lennetään asian puolesta kuin että n.5000 saksalaista käy lentolomalla? Ihan asiallinen vertaus.

Itse ainakin aion aurinkolomailla silloin tällöin ilman tunnontuskia. Varsinkin niin kauan kun Learjetit vievät muita kuin rahvaita kohteisiinsa.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Jos yksityiskoneilla paikan päälle lentäen tulee edes pikkiriikkisen parempia päätöksiä kuin muulla tavoin, ja kun ne päätökset kumuloituvat tästä ikuisuuteen, niin lentäkee poijjaat.
Vähän vastaava tapaus kuin muutama vuosi sitten kohistiin siitä että Soini lentää aina bisnesluokassa. Jumalauta, jos minä saisin päättää niin suorastaan kieltäisin ulkoministeriltä lentämisen sikaosastolla, jos sillä Suomi saa kohteeseen vähänkin paremmin valmistautuneen ja vireämmän ministerin.
 

Cibbura

Jäsen
Jos yksityiskoneilla paikan päälle lentäen tulee edes pikkiriikkisen parempia päätöksiä kuin muulla tavoin, ja kun ne päätökset kumuloituvat tästä ikuisuuteen, niin lentäkee poijjaat.
Vähän vastaava tapaus kuin muutama vuosi sitten kohistiin siitä että Soini lentää aina bisnesluokassa. Jumalauta, jos minä saisin päättää niin suorastaan kieltäisin ulkoministeriltä lentämisen sikaosastolla, jos sillä Suomi saa kohteeseen vähänkin paremmin valmistautuneen ja vireämmän ministerin.

Juuri näin. Eiköhän tuo edellinen ulostulo ollut tätä tuttua kiukuttelua ja turhan päiväistä selittelyä.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Juuri näin. Eiköhän tuo edellinen ulostulo ollut tätä tuttua kiukuttelua ja turhan päiväistä selittelyä.

Ehkä se oli vain hieman tahallista ärsyttämistä. Pahoittelut, aina ei pysty.

Tottakai nämä täytyy laittaa mittasuhteisiin. Maailmassa taitaa aika tarkalleen koko ajan olla miljoona ihmistä ilmassa, ainakin lähellä tuota.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
En tiedä ehkä tämä oikea ketju tälle.


Sinällään tässä ei ole mitään värää olla huolestunut ja kantaa vastuuta tällä tavoin. Yleisesti kuitenkin lihan ilmasto vaikutuksia liioitellaan ja laskemissa käytetään vääriä lukuja, kun lasketaan jonkun ruoka-aineen hiilidioksidi kuormitusta.

Ensimmäinen ja ehkä suurin virhe on, että kuormitus lasketaan tuotettua kiloa kohden. Tämähän totaalisen väärin, koska ihminen ei saa energiaansa kiloista vaan kaloreista. Monet kasvikset ovat itseasiassa kaloreihin verrattaessa pahempia päästelijöitä, kun vaikkapa kanan tai sianliha. Tilannetta voisi konkreettisesti havainnollistaa, jos nälänhädästä kärsivälle alueelle saisi viedä yhden kilon jotain ruokaa, niin välttämättä kilo tomaattia ei ole paras vaihtoehto tuomaan apua, mutta kilosta pekonia on jo enemmän hyötyä.

Enrgiaan ja kaloreihin nähden ylivoimaisesti paras ilmastoystävällinen ruoka on viljatuotteet, tästä syystä liha tuotetaan suurelta osin viljan energialla, eikä vaikka perunalla tai tomaateilla. Lihantuotannon hyötysuhde ei suinkaan ole 100, näin osa viljan energiasta menee hukkaan. Käytännössä esimerkiksi kun sialle syötetään noin 3kg viljaa(noin 300kcal 100g) jotta saadaan kilo lihaa(270kcal 100g). Vija on kuitenkin niin ylivoimanen energiasisälöltään päästettyä hiilidioksidi tonnia nähden, että vielläkään sianliha ei energiasisältöä kohden mikään roisto verrattuna kasviksiin.

Jos ihminen haluaisi elää mahdollisiman vähä päästöisesti, niin esimerkisi juuri sian rehua syömällä se onnistuisi parhaiten. Sian rehu kun on optimoitu sisältämään kaikki sian tarvitsemat ravintoaineet mahdollisimman edullisesti, ja edullisesti tarkoittaa myös aina yleensä vähän hiilidioiksidi päästöjä. Lautaselle Helsingissä 200g Atrian rehutetaan tuotetta, niin pysyy nälkä pois koko illan ja mieli virkeänä tärkeitä päätöksiä tehdessä.
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
En tiedä ehkä tämä oikea ketju tälle.


Sinällään tässä ei ole mitään värää olla huolestunut ja kantaa vastuuta tällä tavoin. Yleisesti kuitenkin lihan ilmasto vaikutuksia liioitellaan ja laskemissa käytetään vääriä lukuja, kun lasketaan jonkun ruoka-aineen hiilidioksidi kuormitusta.

Ensimmäinen ja ehkä suurin virhe on, että kuormitus lasketaan tuotettua kiloa kohden. Tämähän totaalisen väärin, koska ihminen ei saa energiaansa kiloista vaan kaloreista. Monet kasvikset ovat itseasiassa kaloreihin verrattaessa pahempia päästelijöitä, kun vaikkapa kanan tai sianliha. Tilannetta voisi konkreettisesti havainnollistaa, jos nälänhädästä kärsivälle alueelle saisi viedä yhden kilon jotain ruokaa, niin välttämättä kilo tomaattia ei ole paras vaihtoehto tuomaan apua, mutta kilosta pekonia on jo enemmän hyötyä.

Enrgiaan ja kaloreihin nähden ylivoimaisesti paras ilmastoystävällinen ruoka on viljatuotteet, tästä syystä liha tuotetaan suurelta osin viljan energialla, eikä vaikka perunalla tai tomaateilla. Lihantuotannon hyötysuhde ei suinkaan ole 100, näin osa viljan energiasta menee hukkaan. Käytännössä esimerkiksi kun sialle syötetään noin 3kg viljaa(noin 300kcal 100g) jotta saadaan kilo lihaa(270kcal 100g). Vija on kuitenkin niin ylivoimanen energiasisälöltään päästettyä hiilidioksidi tonnia nähden, että vielläkään sianliha ei energiasisältöä kohden mikään roisto verrattuna kasviksiin.

Jos ihminen haluaisi elää mahdollisiman vähä päästöisesti, niin esimerkisi juuri sian rehua syömällä se onnistuisi parhaiten. Sian rehu kun on optimoitu sisältämään kaikki sian tarvitsemat ravintoaineet mahdollisimman edullisesti, ja edullisesti tarkoittaa myös aina yleensä vähän hiilidioiksidi päästöjä. Lautaselle Helsingissä 200g Atrian rehutetaan tuotetta, niin pysyy nälkä pois koko illan ja mieli virkeänä tärkeitä päätöksiä tehdessä.

Siinäpä virkistävä trol... kannananotto, pikanttina yksityiskohtana mukana myös autenttisen oloiset kirjoitusvirheet.

Ihan en ymmärrä miten päädytään johtopäätökseen, että ihmisen kannattaisi syödä samaa ruokaa kuin sian, mutta ehkä en ole vain riittävän fiksu.

Lihantuotannossa on lukuisia eettisiä (eläinten tappaminen), taloudellisia (järkyttävän suuret maataloustuet) ja ekologisia (keskimäärin isommat ympäristövaikutukset kuin muilla proteiininlähteillä) ongelmakohtia, joiden vuoksi lihan tarjoaminen julkisin varoin on vähän höpönassuista identiteettipolitiikkaa.

Pikemmin tämä pitäisi nähdä kotimaisen kalan sekä kasvisten markkinointina ja olla iloisia, että julkisia varoja ei hassata jo valmiiksi vahvasti julkisin varoin subventoituun lihaan.

Pari ajatusta reaktiosta tähän uutiseen herää, onko kepu ja MTK suomalaista kasvientuotantoa vastaan, kun näin vahvasti reagoi?

Ja onko mikään herkempää, kuin lihansyöjäksi identifioituvan ego, joka tuntuu särkyvän pieniksi palasiksi aina jos omaa identiteettiä uhataan (vaikka nytkin olettaisin, että käytännössä kehenkään tästä valittavaan tällä ei ole mitään vaikutusta)?

Yst. terv.
Lihansyöjä, joka toivoisi että liha hinnoiteltaisiin markkinaehtoisesti ja ulkoisvaikutukset huomioiden.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä ehkä tämä oikea ketju tälle.


Sinällään tässä ei ole mitään värää olla huolestunut ja kantaa vastuuta tällä tavoin. Yleisesti kuitenkin lihan ilmasto vaikutuksia liioitellaan ja laskemissa käytetään vääriä lukuja, kun lasketaan jonkun ruoka-aineen hiilidioksidi kuormitusta.

Ensimmäinen ja ehkä suurin virhe on, että kuormitus lasketaan tuotettua kiloa kohden. Tämähän totaalisen väärin, koska ihminen ei saa energiaansa kiloista vaan kaloreista. Monet kasvikset ovat itseasiassa kaloreihin verrattaessa pahempia päästelijöitä, kun vaikkapa kanan tai sianliha. Tilannetta voisi konkreettisesti havainnollistaa, jos nälänhädästä kärsivälle alueelle saisi viedä yhden kilon jotain ruokaa, niin välttämättä kilo tomaattia ei ole paras vaihtoehto tuomaan apua, mutta kilosta pekonia on jo enemmän hyötyä.

Enrgiaan ja kaloreihin nähden ylivoimaisesti paras ilmastoystävällinen ruoka on viljatuotteet, tästä syystä liha tuotetaan suurelta osin viljan energialla, eikä vaikka perunalla tai tomaateilla. Lihantuotannon hyötysuhde ei suinkaan ole 100, näin osa viljan energiasta menee hukkaan. Käytännössä esimerkiksi kun sialle syötetään noin 3kg viljaa(noin 300kcal 100g) jotta saadaan kilo lihaa(270kcal 100g). Vija on kuitenkin niin ylivoimanen energiasisälöltään päästettyä hiilidioksidi tonnia nähden, että vielläkään sianliha ei energiasisältöä kohden mikään roisto verrattuna kasviksiin.

Jos ihminen haluaisi elää mahdollisiman vähä päästöisesti, niin esimerkisi juuri sian rehua syömällä se onnistuisi parhaiten. Sian rehu kun on optimoitu sisältämään kaikki sian tarvitsemat ravintoaineet mahdollisimman edullisesti, ja edullisesti tarkoittaa myös aina yleensä vähän hiilidioiksidi päästöjä. Lautaselle Helsingissä 200g Atrian rehutetaan tuotetta, niin pysyy nälkä pois koko illan ja mieli virkeänä tärkeitä päätöksiä tehdessä.

Jos puhuu jostain tomaateista ja salaateista lihan korvaajana, niin kannattaa ehkä miettiä, että kirjoittaako ollenkaan. Ei kukaan niillä korvaa lihasta tulevaa proteiinia tai energiaa. Menee enemmän trollauksen ja tahallisen harhaanjohtamisen puolelle kuin edes oikeaksi yritykseksi keskustella.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Ihan en ymmärrä miten päädytään johtopäätökseen, että ihmisen kannattaisi syödä samaa ruokaa kuin sian, mutta ehkä en ole vain riittävän fiksu.

Noh jos hiilijalanjälkeä ajatellaan, niin kannattaisi. Sika ja ihminen kun ovat lähisukulaisia, myös sekasyöjiä tällöin ruuansulatuselimet ja ravinnontarpeet ovat hyvin lähellä toisiaan. Sialle on optimoitu tietysti markkinataloudesista syistä mahdollisiman edullinen tapa ruokkia kyseinen eläin. Hinta korreloi taas vahvasti maataloustuotteissa sen valmistamiseen kulutettua energiaa, ja energian kulutus korreloi päästöjä. Otetaan naudat nyt tästä pois koska ne märehtimällä tuottavat päästöjä, mutta muissa päästöt on aikalailla hinta sidonnaisia.

Jos otat retken kaupassa ja vertailet eri tuotteiden hintoja, niin huomaat nopeasti hinnan ja päästöjen yhteyden.

Tekstini nyt oli kärjistetty, mutta ei suinkaan vailla pointtia. Karppaus on ruokavaliona pahin mahdollinen, koska hiilihyhraattien tuottaminen on vähä päästöisintä. Eläinproteiinin korvaaminen kasviproteiineilla on ok päästöjen kannalta, mutta sen hyöty menee jos ihminen syö yli suuren määrän matalan energia-arvon kasviksia.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös