Tutkiskelin tässä lämpimikseni Mauna Loan hiilidioksidimittaustapaa. Siitä on melko tarkasti kuvattu NOAA:n sivuilla artikkelissa
How we measure background CO2 levels on Mauna Loa (linkki vie NOAA:n laboratorion sivuille). Olennainen juttu on, että observatoriolla pyritään kuvaamaan globaalia hiilidoksiditasoa. Tällöin iso osa tunneista poistetaan tilastodataa luotaessa. Vuodelta 2014, jolta esimerkkigraafit ovat, käytettävissä olevaa luotettavaksi katsottua dataa on 3 323 tuntia vuoden 8 760 tunnista. Eli 37,9% näytteistä on käyttökelpoista. Tuona vuonna kaikkien mittaustulosten vaihteluväli oli 391-404 ppm, hyväksytyt näytteet 393-403 ppm. Tulosten tasaisuus yllätti ainakin itseni.
Tulin sitten ajatelleeksi paikan lämpötilakehitystä. Eli onko observatorion lämpötiladataa analysoitu. Ja onhan sitä. Vuosien 1977-2006 lämpötiladatasta on julkaistu analyysi
Temperature trends at the Mauna Loa Observatory, Hawaii. Mitä siitä irtoaa? Lämpenemistä on tapahtunut erityisesti yöajan keskilämpötiloissa klo 22-6 (0,040 celsiusastetta / vuosi). Keskipäivän keskilämpötilat ovat puolestaan laskeneet 0,013 astetta vuodessa. Vuorokautinen ylimmän ja alimman lämpötilan väli on siis keskimäärin tasoittunut 0,05 astetta. Vuonna 1977 keskimääräinen hiilidioksitaso on ollut noin 330 ppm ja vuonna 2006 noin 380 ppm (tämä kaiveltu muualta). Keskilämpötila oli noussut 0,02 astetta/vuosi tuona aikana. Lämpötilan nousuksi tulisi karkealla matematiikalla, jota tutkijat eivät ole tehneet, vaan minä, 0,012 astetta / ppm hiilidioksidia.
Mauna Loalla mitataan myös muita kasvihuonekaasuja. Metaanista en löytänyt koko ajanjaksoa kattavaa dataa, mutta sen taso oli noussut noin 1640:sta 1760:een ppb:hen vuosina 1983-2006. Typpioksiduulin määrä on lisääntynyt noin 315:sta 320:een ppb:hen vuosina 1998-2006. Vesihöyryn määrä on ollut vuosina 1983-2000 hyvin tasainen, sitten vähentynyt hieman vuosina 2001-2006. Nämä haettu kaikenkarvaisista nettidiagrammeista. Viilentävien tekijöiden (esimerkiksi ilman epäpuhtauksien) dataa en ole vielä jaksanut kaivella. Ja onhan noita muuttujia ihan pirusti, mutta kuka joutaa jokaista auringon peittävää pilveä tai paikalle ajanutta dieselautoa laskemaan. En tiedä kuinka kaukaa haetulta palstaveljet, -siskot ja muut oletetut pitävät tällaista ajatuksenjuoksua, mutta minusta tuolta pohjalta syntyy karkeaa arviota hiilidioksidin lämmitysvaikutuksesta luonnonolosuhteissa. Jos jollakulla olisi holistista empiiristä tutkimusta eri kasvihuonekaasujen osuudesta kasvihuoneilmiössä tarjolla, lukisin mielelläni. Tärkeää on minusta huomata, että muidenkin "tehokkaampien" kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat lisääntyneet mittausajanjaksolla mittauspaikassa.