Ilmastonmuutos

[hablaa]

Kun täällä on ollut puhetta arktisesta jääpeitteestä:

Venäjän laivasto löysi arktiselta alueelta viisi uutta saarta

(jahas, foorumisofta ei tykännyt linkistä, se on siis hs.fi)

 

[Ollakseni]

Kun täällä on ollut puhetta arktisesta jääpeitteestä:

Venäjän laivasto löysi arktiselta alueelta viisi uutta saarta

(jahas, foorumisofta ei tykännyt linkistä, se on siis hs.fi)

Pelkästään ilmastonmuutos propagandaa. CO2 uskovaiset vain levittävät tuollaista roskaa. Mitään saaria ei ole.

 

[Walrus21]

Kokoomuksen pölhö-osasto ilmoittautuu: Suomalainen liha on ilmastoteko – Ja riistaa vielä lisäksi niin emmeköhän me ole osamme tehneet (linkki Timo Heinosen blogiin, jossa käsitellään lihan ympäristövaikutuksia).

Faktoja valikoimalla pääsee näköjään aikamoisiin johtopäätöksiin. Etenkin keskusta on viime viikkoina valehdellut, vääristellyt ja jättänyt kertomatta asioita, jotka ovat varsin yksiselitteisiä. Nyt pallo siirtyy näköjään kokoomukselle.

Tunnen myötähäpeää Timo Heinosen ja monen muun puolesta. Miten te kehtaatte, ja kyllähän te kehtaatte.

Käytännössähän tämän lihakeskustelun asetelma on selkeä:

1) Tutkimusten perusteella tiedetään, että naudanliha on ilmaston kannalta kaikista haitallisin ruoka-aine. Päästöt ovat moninkertaiset jopa muihin lihatuotteisiin verrattuna.

2) Tutkimusten perusteella tiedetään, että enemmistö miehistä (ja merkittävä osa naisista) nauttii punaista lihaa yli suositusten. Tutkijoiden mukaan lihan - ja etenkin punaisen lihan - kulutusta pitäisi vähentää ihan terveyssyistäkin.

3) Tutkimusten perusteella tiedetään, että kuljetuksesta aiheutuvat päästöt ovat 5% tai vähemmän lopputuotteen kokonaispäästöistä. Näin ollen on päästöjen näkökulmasta sekundäärinen asia, missä ruoka tuotetaan.

4) Tutkimusten perusteella tiedetään, että eläinperäisen ruokateollisuuden ilmastovaikutukset ovat merkittävät (esim. FAO:n arvio on vaihdellut 15-20% välillä).

5) Kasvisproteiini on käytännössä aina "ekoteko" suhteessa liharuokaan - riippumatta siitä, mistä se tänne kärrätään.

6) 85% Suomeen tulevasta soijasta päätyy eläinten rehuksi. Ruoaksi päätyvä soija tulee Euroopasta.

7) Ihmisten kulutustottumusten ohjaaminen on vaikeaa. Lihaverojen sun muiden varsin epärealististen ehdotusten sijaan julkisten hankintojen ja keskustelun osuus korostuu.

Lihalobbarit taas tietävät seuraavat asiat:

1) Moni suomalainen syö lihaa ja pitää sitä tärkeänä osana ruokavaliota. Lihaan liittyy paljon arvolatauksia, jotka ovat osin epärealistisia.

2) Kotimainen lihantuotanto pysyy pystyssä vain jos kansalaiset kuluttavat säännöllisesti lihaa. Investoinnit karjatalouteen ovat pitkäkestoisia ja velkaintensiivisiä.

3) Kotimaisuus on kuluttajille merkittävä arvo. On aika yleinen luulo, että suomalainen ruoka on erityislaatuista ja että paikallinen ruoka on ilmaston kannalta kestävää (ks. kohta 3 edellisessä luokittelussa).

4) Soija, avocado, tofu ja palmuöljy ovat ruoka-aineita, jotka liitetään yleensä kaupunkilaiseliittiin, hippeihin, vegaaneihin ja kaksinaismoralisteihin.

5) Asettamalla vastakkain brasilialaisen soijan ja suomalaisen lihan päästään asetelmaan, jossa suuri yleisö arvioi suomalaisen lihan eettisemmäksi, terveellisemmäksi ja ekologisemmaksi.

6) Koska lihan ympäristöhaitat ovat kiistattomia, on järkevää suunnata katsetta muihin ongelmiin, kuten ruokahävikkiin, ulkomaisen lihan antibioottipitoisuuksiin ja chileläisten avocado-viljelmien ihmisoikeusongelmiin. Vastakkainasettelu on lähes aina tuottoisaa, sillä mielikuvat ohjaavat ihmisten ajattelua.

7) Ilmastokeskustelussa on yksi aivan ylivoimainen kortti: vertaa suomalaisten tai [insert: mikä tahansa vähäväkinen tai pieni alue]:n päästöjä globaaleihin päästöihin. Pääset niin pieneen lukuun, että sivusta seuraaja ajattelee asian olevan merkityksetön isossa mittakaavassa. Vastuu siirtyy muualle, eikä sinun toimintasi näyttäydy pahana.

Shuffle up and deal. Jakoja on yhtä paljon kuin pyörähdyksiä Veikkauksen Kultajaskassa.

 

[benicio]

Käytännössähän tämän lihakeskustelun asetelma on selkeä:

Timo Heinosta pidän aika höpönassuna, ja hän olikin näköjään jättänyt linkkaamatta tuohon mainitsemaansa Ilta-Sanomien juttuun, joten tässä:

Vaivihkaa tehty muutos romahdutti suomalaisen naudanlihan aiheuttamat päästöt – tutkija: ”Keskusteluun kopioitu uhkia, joita täällä ei ole”

Naudanlihan maailmanlaajuisista päästöistä puhuminen on peittänyt alleen sen, että Suomessa tuotanto lukeutuu maailman vähäpäästöisimpiin.

www.is.fi

Ehkä tuosta joku pointti Walrusin listaankin pääsisi.
Ainakaan tämä ei vaikuta ihan täsmälliseltä ilmaisulta:

Näin ollen on päästöjen näkökulmasta sekundäärinen asia, missä ruoka tuotetaan.

 

[Walrus21]

Timo Heinosta pidän aika höpönassuna, ja hän olikin näköjään jättänyt linkkaamatta tuohon mainitsemaansa Ilta-Sanomien juttuun, joten tässä:

Vaivihkaa tehty muutos romahdutti suomalaisen naudanlihan aiheuttamat päästöt – tutkija: ”Keskusteluun kopioitu uhkia, joita täällä ei ole”

Naudanlihan maailmanlaajuisista päästöistä puhuminen on peittänyt alleen sen, että Suomessa tuotanto lukeutuu maailman vähäpäästöisimpiin.

www.is.fi

Ehkä tuosta joku pointti Walrusin listaankin pääsisi.
Ainakaan tämä ei vaikuta ihan täsmälliseltä ilmaisulta:

Oikeastaan hyvä, että otit esille em. artikkelin, sillä se on oiva esimerkki siitä, miten fatkojen kyllästämästä viidakosta voidaan valita juuri ne, jotka sopivat omaan narratiiviin. Toki myös vastapuolen (esim. ympäristöjärjestöt) toimintatavoissa on samoja piirteitä.

Jutussa haastatellaan LUKEn edustajaa varsin kritiikittömästi, minkä lisäksi yleinen ote aiheeseen on tunneperäinen. Artikkelissa käytetään useampi kappale nautatalouden historian pohjustamiseen - miksi? No tietysti sen takia, että katovuodet, kenraalikuvernööri, AI Virtanen, huoltovarmuus, perinteet jne. on juuri sitä osastoa, jolla lukija saadaan virittymään aiheeseen oikealla tavalla. Jos olisin Ilta-Sanomien toimituksessa, hurraisin tälle artikkelille, sillä siinä kerrotaan juuri se, mitä lukijat haluavatkin kuulla.

LUKEn edustajat ovat muutenkin päässeet viime aikoina ahkerasti perustelemaan kantojaan. Myös Yleisradio antaa heille runsaasti tilaa, ja useimmiten titteliksi on määritelty "asiantuntija", jolloin lukija tietysti olettaa, että kaikki tuleva informaatio on objektiivista ja arvoneutraalia.

LUKE on kuitenkin vain yksi toimija, jolla on omat intrenssinsä. Lainaus Wikipediasta: ["Luonnonvarakeskuksesta annetun lain mukaan sen toimialaa on uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sekä hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäminen.

- - Luken tutkimus on ryhmitelty neljäksi teemaksi: Pohjoinen vihreä biotalous, Innovatiivinen elintarvikeketju, Sininen biotalous ja Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa " (lihavoinnit minun)

Alkoholiketjussa minulle on usein korostettu, että sosiaali- ja terveysministeriön alainen THL ei ole neutraali toimija, vaan sillä on agenda. Miten on puolestaan LUKEn laita? Itse haistan kepulaisen lannan tuoksun tänne Turkuun asti.

Mitä tulee sitten itse aiheeseen, niin yksi asia on selvää: mikäli vastakkain ovat suomalainen ja brasilialainen nauta, voittaja on aina se suomalainen. Tämän myöntävät niin ympäristöjärjestöt, vihreät kuin muutkin "vastapuolen" toimijat.

Mutta eihän tämä ole tulevaisuuden kannalta se olennaisin kysymys. Vähän sama, kun toteaisi, että koska suomalainen teknologia on parempaa kuin serbialainen, on jokaine suomalainen tehtaanpiippu ilmastoteko.

Relevanttia olisi verrata kasvisproteiinin koko tuotantoprosessia lihantuotannon koko tuotantoprosessiin. Silloin on otettava huomioon myös esim. veden-, energian- ja maankäyttö. Suomalainen nurmiviljely parantaa nautatalouden asetelmaa, mutta ei kuitenkaan niin, että naudasta tulisi jokin "ilmastoteko".

Sitä mukaa kun näitä ilmastotoimien kohteita aletaan vertailemaan kansainväliseen toimintaympäristöön, päästään aika vikkelästi tilanteeseen, jossa mitään merkittäviä toimia ei oikeastaan pidä tehdä. Tämä ei varmaankaan ole toivottu tilannekuva, mikäli samanaikaisesti halutaan esiintyä ilmastojohtajana, joka on tiukasti sitoutunut 1,5 asteen tavoitteeseen (joka siis on erittäin kunnianhimoinen itsessään).

Tämäkin keskustelu käydään vieläpä erillään eettisistä näkökulmista, joiden merkitystä ei ole kovin laajasti edes ruodittu.

Hyvä kuitenkin, että otit asian esille. Annan arvoa artikkelissa esitetyille näkökohdille, mutta pidän sitä aika kapeana osakokonaisuutena keskustelussa.

 

[benicio]

Ei minulla tästä @Walrus21 oikeastaan poikkeavaa sanaa. On varmaan aika yleisesti tiedossa ja tunnustettua ja jutussakin Luken tutkijan kertomaa, että lihansyöntiä tulisi vähentää, mutta yhtä hyvin tiedossa ei ole suomalaisen lihantuotannon päästöt versus kansainvälinen, ja tämä on tietysti tärkeä asia että ihmiset pystyvät tekemään järkeviä valintoja, ts kun ostavat sitä lihaa entistä vähemmän niin ostavat senkin sitten järkevästi.
Luken tehtäviin tottavie kuuluu tutkia ja varsinkin kertoa tutkimuksistaan, varsinkin jos kansallista keskustelua ja päätöksentekoa (esim se HY:n opiskelijaravintolakeissi) alkaa ohjata tiedot jotka eivät vastaa kansallista tilannetta.

Tehtaanpiippu oli jo aika karrikoitu esimerkki, ehkäpä aivan tällä tasolla ei älyllisessä epärehellisyydessä olla, vaikka Timo Heinosesta en ole kyllä ihan varma. Toisaalta olisihan se ilmastoteko jos Suomessa nautatalous monikertaistettaisiin, jos se tarkoittaisi että jossain pahisvaltiossa se loppuis (ts korvautuisi suomalaisella) ja kokonaiskulutus pienenisi.

Kasvisproteiinejakin on toki monenlaisia, -päästöisiä ja -makuisia, ja lihantuotannossa huomioitava myös tietysti ne muut vaikutukset (maito, biokaasu)

 

[Tuamas]

Siinäpä sitä viisasta ajattelua yliopisto"tutkimuksella" höystettynä. Tällaiset aivopierut saavat kannattamaan kaiken julkisen tuen lopettamista korkeakouluista. Ei väliä että tapetaan elinkeino, liikkuvuus etc.
Ja loppuviimein joku valopää keksii vielä, että niitä jotka asiasta kärsivät, voidaan toki uudella tukihimmelillä auttaa. Suomella on kovat ajat edessä, täällä ei enää järkeä osata käyttää missään.

Tutkijat esittivät tehotoimensa liikenteen päästöjen leikkaamiseksi – liikenneministeri Marin sivuutti raportin: ”Edellisen hallituksen tilaama selvitys”

– Emme ole tehneet minkäänlaisia päätöksiä tämän suuntaisista linjauksista, Marin sanoi.

www.is.fi

Tietysti oli tosi fantsua jos vaikka ihan luettaisiin niitä juttuja huolella sekä sitä mitä on yliopistolta pyydetty ja mitkä ovat ne ratkaisukeinot joita tutkijat esittävät.

Suomen hallitus on esittänyt, että tieliikenteen päästöt tulee puolittaa 2030 mennessä, yliopistolta pyydettiin tehokkain tapa tämän tavoitteen saavuttamiseen.

Tämä esitetty tapa käytännössä tuo päästökaupan myös polttoaineisiin ja kuten tiedämme, päästöjen hinnoittelu on ylivoimaisesti tehokkain tapa saada niiden väheneminen aikaan.

Eli tutkijoilta kysyttiin, mikä on keino jolla hallituksen asettamaan kunnianhimoiseen päästötavoitteeseen päästään (puolitus per 2030) ja tutkijat vastasivat.

Keinona tuo on aiemman tutkimustiedon nojalla se paras, vähiten himmelöintiä sisältävä sekä tehokkain.

 

[benicio]

Keinona tuo on aiemman tutkimustiedon nojalla se paras, vähiten himmelöintiä sisältävä sekä tehokkain.

Tosiaan tuntuu että ei ole oikein ymmärretty mistä on kysymys. Keinona tuo tutkijoiden esitys vaikuttaa pomminvarmalta, mutta virhe tapahtui ehkä siinä että tutkijat päästettiin samaan rajapintaan kansalaisten kanssa. Lopputuloksena voi olla vain kansan raivostuminen.

Ilahduttavaa minusta oli erityisesti, että tutkijat esittivät sopeutumiskeinoiksi varsinkin nuo kaksi viimeistä (muutkin toimivia ja jo nyt kaikille persuillekin mahdollisia):

Talousprofessori bensan ja dieselin uusista päästöpohjaisista hinnankorotuksista Ylelle: ”Tajuavatko päättäjät, mitä tuli sovittua?”

Tutkimusryhmää vetäneen professorin mukaan uuden myyntilupajärjestelmän pystyttäminen voisi onnistua nopeimmillaan puolessatoista vuodessa.

www.is.fi

-Kulkutavan vaihtaminen (esim. yksityisautosta junaan tai polkupyörään)
-Ajoneuvon vaihtaminen vähemmän kuluttavaan malliin
-Käyttövoiman vaihtaminen (esim. bensasta biokaasuun tai sähköön)
-Autolla ajamisen vähentäminen
-Työn organisointi (esim. etätyöt, videoneuvottelut)

Koska turhan ajelun lopettaminen olisi erittäin tehokas päästövähennyskeino ja se olisi myös ilmainen tapa tehdä aluepolitiikkaa.

 

[Byvajet]

Koska turhan ajelun lopettaminen olisi erittäin tehokas päästövähennyskeino ja se olisi myös ilmainen tapa tehdä aluepolitiikkaa.

Henkilöautoliikenteen osuus hiilidioksidin kokonaispäästöistä on vajaat 10 prosenttia. Tuosta kymmenestä prosentista huviajelua on vain osa. Suurin osa ajelusta perustuu kulutusyhteiskunnan pyörittämiseen. On päästävä töihin ja pyöritettävä kulutukseen perustuvaa arkea, vietävä esimerkiksi lapset hoitoon.

Kari Enqvist toteaa totuudenmukaisesti, että vaikka maailman väkiluku kääntyisi laskuun, se ei auta, koska kulutuskulttuurin leviäminen pitää huolen tuhosta. Kasvun ja kulutuksen tavoite, johon perustuvat myös työpaikat, on tuhomylly, jolle ei ole esitetty realistista vaihtoehtoa.

"Kun nämä maapallon ”afrikkalaiset” vaurastuvat ja muuttuvat ”suomalaisiksi”, ekologisen jalanjäljen kannalta efekti vastaa kahdeksaatoista miljardia uutta nykyafrikkalaista."

Nykymuotoinen markkinatalous on psykologisesti totalitaristinen järjestelmä. Ihmiset eivät pysty näkemään sille vaihtoehtoa, vaikka vaihtoehto todennäköisesti vuosituhansien jatkumolla joka tapauksessa syntyy. Irrationaalinen uskonnollinen ja totalitaristinen ajattelu estää tosiasioiden tunnustamisen ja todellisten ratkaisujen etsimisen.

Sauli Niinistönkin olisi aika pitää puhe, jossa hän tuomitsisi kulutuskulttuurin. Halpavaatekauppaan kesätöihin menevä nuori on ympäristöperkele. Myös poliitikkojen tulisi tunnustaa tämä. Vastuullinen halpavaatekaupasta rahansa saava nuori irtisanoutuu, jää työttömäksi eikä mene töihin.

Nuorelle ei tule markkinoida maailman pelastamiseksi sähköautoilua, joka on vain yksi lisä kulutuskulttuuriin. Hänet on saatava köyhyyteen.

Meillä on ankara kiire saada työttömyys rajuun kasvuun ja tuottavuus vinhaan laskuun. Ympäristöä ei pystytä pelastamaan järjestelmässä, jonka vakaus perustuu kuluttamiseen.

Poliitikkojen pitäisi uskaltaa sanoa ääneen, että länsimaisten yhteiskuntien vakaus on sidottu siihen, että kulutus eli tuho jatkuu.

 

[Tuamas]

Minä luin ja ymmärsin, mutta jos noihin johtopäätöksiin päätyäkseen täytyy käydä yliopisto, tuet täytyy lakkauttaa asap.

Suurin osa kansasta, joka yksityisautoilua joutuu harrastamaan, on jo nykyisillä polttoaineen hinnoilla tehnyt voitavansa. Niin pahalta kuin se tuntuukin, edelleen suurin osa työvoimasta joutuu työpaikalleen raahautumaan, kun etätyö ei ole mahdollista. Julkista liikennettä ei ole, tai jos on, sitä käyttämällä työpäivä venyy +2 h kun verrokkina on oma auto.
Tekstisi alusta olen osin samaa mieltä, moisia hörhöjä ei pidä päästää laukomaan mitään julkisuuteen. Kerro muuten, millä tavalla päästöt vähenevät jos noiden kulut kompensoidaan tästä kärsiville ajatusmallin toteutuessa?
Kyseessä ei ole mikään muu, kuin kikka kerätä lisää veroa autoilusta. Naiivit ihmiset kuvittelevat jotain muuta, kuten esimerkiksi sen, ettei hetken päästä nyt tuettuja sähköautoja alettaisi verottaa käytön mukaan, jos polttoaineveron tuotot romahtavat.
Valtio (hallitus+virkamiehet) voisi halutessaan tehdä oikeita toimenpiteitä, mutta yksinkertaisille ihmisille se on näköjään ihan liian kova pala.

Hallitus on esittänyt että tieliikenteen päästöjä on leikattava puoleen seuraavan reilun vuosikymmenen aikana, ainoa keino jolla tähän päästään ilman himmelöintiä, on polttoaineiden verotuksen kiristäminen ja ainoa keino jolla varmistetaan päästöjen leikkautumisen oikea määrä, on päästötavoitteisiin optimoitu päästöjen hinnoittelu.

Tämä oli ainoa kysymys johon nämä tutkijat ottivat kantaa, muu kiukuttelusi on ihan nollan arvoista tästä asiasta keskusteltaessa.

Mikä tässä on liian vaikeaa ymmärtää?

 

[benicio]

Suurin osa kansasta, joka yksityisautoilua joutuu harrastamaan, on jo nykyisillä polttoaineen hinnoilla tehnyt voitavansa. Niin pahalta kuin se tuntuukin, edelleen suurin osa työvoimasta joutuu työpaikalleen raahautumaan, kun etätyö ei ole mahdollista.

En allekirjoita tätä, koska monelle tulisi jopa säästöä jos vaihtaisi polttoaineen ympäristöystävällisempään, esim biokaasuun tai etanoliin. Esimerkiksi autonvaihdon yhteydessä. Biodiesel on vähän kalliimpaa, mutta monen saavutettavissa sekin eikä vaadi mitään investointeja. Ottamatta kantaa biopolttoaineen saatavuuteen/riittävyyteen, sehän ei ollut tässä pointtina.

 

[benicio]

Ei se nyt ihan niin mene, että suurin osa vain ottaa sen etanoliauton. Jos ei ole tarjontaa omassa hintaluokassa, niin siitä on paha valita.

Kyllä se melkein niin menee. Muutossarja maksaa muutaman satasen ja jos muutoskatsastaa niin siitä saa vielä jonkun 200€ (miinus muutoskatsastusmaksu) takaisin. Tai vaihtoehtoisesti ostaa tonnin Saabin. Kalliimmassa hintaluokassa on sitten kaasuvaihtoehtojakin.

Biodieselistä aika samaa mieltä kanssasi.

 

[dana77]

Biodieselin tapauksessa taas valtiovalta ei ole tehnyt voitavaansa päästöjä vähentääkseen (verokiimassaan), eli laskenut sen osalta veroa niin, että se on fossiilisen kanssa samalla viivalla.

Kyse oli päästöjen puolittamisesta. Puolittuisiko biodieselin veron laskulla autoilun päästöt, kyllä vai ei? Jos ei niin vertailet hernettä ja vesimelonia.

 

[benicio]

Sori nyt vaan, mutta tuo muutossarjan tuonti keskusteluun kertoo ettet nyt ihan niin hyvin ymmärrä asiaa.

Kiitos tästä.
En ole väittänyt että etanoli sopii kaikille autoille, mutta sen verran usealle se sopii, että "ei ole tarjontaa omassa hintaluokassa" ei ole kovin hyvä argumentti. Tiedän esim vuosituhannen vaihteen Audin jolla ajellaan etanolilla ihan tyytyväisenä ja ilman ongelmia. Vanhoja jenkkejä samoin (ei toki liity varsinaisesti tähän keskusteluun). Paljon on liikkeellä turhaa pelottelua.
Vapaasti hengittävissä ei ole odotettavissa kustannussäästöä, mutta turbomoottoreissa kyllä pieneen säästöön pitäisi päästä. Tai ainakin itse pääsen. Toki tihentyneet öljynvaihtovälit ym vaikuttaa myös. Vekkulisti se RE85 tolppahinta tosiaan bensaa seuraa.

Ja tosiaan, perseestähän RE85 verotus on. Polttoaineveroa muistaakseni jotain 45snt litrassa ja alvit päälle.

 

[Skeletor]

Jussi Halla-aho: Lentäminen on liian halpaa | Verkkouutiset

Perussuomalaisten puheenjohtajan mielestä kustannuksia pitäisi nostaa lyhyiden etäisyyksien ulkomaanreittiliikenteessä.

www.verkkouutiset.fi

Mihin oikeastaan Suomessa tarvitaan Oulun eteläpuolella sisäisiä reittilentoja henkilökuljetukseen? Kaikki voisi hoitaa vähäpäästöisemmällä autolla tai junalla. Tankki bensaa kun on nykyään 70 € ja samalla rahalla lentää Turkkiin. Ei ainakaan tasapuolista kohtelua kansalaisille.

Omasta mielestäni lentolippuihin voisi asettaa 100-150 euron alarajan, jonka alle niitä ei saisi myydä.

 

[dana77]

Päästöthän puolittuisi reilusti, jos veronlaskun takia kansa siirtyisi käyttämään pikkudieseleitä, puhumattakaan raskaasta liikenteestä.

Kysymys ei ollut reilusta. Kysymys oli että puolittuisivatko päästöt jos biodieselin verotusta laskettaisiin.

 

[dana77]

Tässä kohtaa olisin silti Jussina vielä miettinyt hetken, sillä ei juna/laiva kai ole oikeasti vaihtoehto Keski-Eurooppaan. Itse aloin miettimään, että voisiko ihan yksinkertaisesti lentokertojen määrän mukaan nostamaan ympäristöveroa merkittävästi. Silloin se varmaan suuntautuisi oikein ja voisi jopa oikeasti saada jonkun miettimään toista vaihtoehtoa, mikäli seuraavasta reissusta alkaa ns. napsua.

Toisaalta taas taitaa olla rahtiliikenne joka tällä hetkellä kasvaa vielä henkilöliikennettä rajummin. Sinne on hankala puuttua ilman vähintään EU-tasoisia päätöksiä.

Miten ihmeessä lentokertojen määrä vaikuttaisi oikein suuntautumiseen? Miksei sama pätisi esim autoiluun? 100 litraa saisi ajella vuodessa ja sitten alkaisi ”napsua”. Miksei ekoilla kerroilla saisi/pitäisi napsua?

Tosiasiassahan tuollainen kertojen laskeminen olisi mahdotonta toteuttaa niin lentojen kuin autojen kanssa. Siellä on työlentömistä ja vapaa-ajan lentämistä, joten äkkiä olisi toiminimet matkustamiseen.

Kansallisella verolla voidaan puuttua maan sisäiseen lentämiseen ja EU-tasoisella verolla Euroopan sisäiseen.

 

[dana77]

Ei tietenkään, jos dieselautoilu meinataan kieltää ja valmistus lopettaa. Suosittelen lukemaan vaikka alan kirjallisuutta.
Samoin ajatellen ei tuo ehdotuskaan mitään päästöjä vähennä, jos porukka kiltisti maksaa vaikka sossun tuella liikkumisensa omalla autolla. Ja ne joilla on rahaa käyttää siitä suuremman osan polttoaineisiin.
Miten sinä voit tukea ajatusta taas jostain uudesta tukihimmelistä? Etkös ole kokoajan halunnut näitä poistaa?

Kysymys todellakin oli keinoista päästöjen puolustamiseksi. Hyvä että nyt selväksi tuli, että sinulla ei sellaista ollut. Silloin sinun keinoasi ei voi verrata sellaisiin jolla ne puolitettaisiin ja sinun kritiikkisi tulee suhtautua sillä vakavuudella.
Minä en ole sissun tukia autoiluun ollut myöntämässä joten puheet mistään himmeleistä ovat täyttä höpinää.

 

[Zamboni]

Työmatkustuslentoihin lippujen hintojen kaksinkertaistaminen ei paljoa vaikuttaisi. Kyseessä on kuitenkin yrityksen kokonaisbisneksessä niin pieni kuluerä ja usein siihen voi varautua tuotteiden hinnoittelussa. Mielikuva lentomatkailusta on usein sellainen, että käydään jossain muutaman tunnin kokouksessa ja tullaan takaisin. Tuolla maailmalla viilettää kuitenkin paljon sellaista porukkaa, jonka puuttuminen työmaalta voi maksaa yritykselle tunnissa sen lentolipun hinnan verran.

Sen sijaan turistimatkailuun sillä on välitön vaikutus. Jos ihminen tykkää matkustelusta, niin näillä hinnoilla työssäkäyvän keskituloisen on mahdollista käydä vaikka kerran kuussa jossain Euroopassa viettämässä pitkää viikonloppua. Jos menopaluu olisi vaikka 500€ sen nykyisen 100-250€ sijasta, niin tämänkaltainen reissailu vähenisi merkittävästi.

 

[benicio]

Pakko sanoa että en itsekään enää tiedä mitä tarkoittaa "keinot päästöjen puolustamiseksi" ja muutenkin harvinaisen kryptistä tekstiä @dana77

 

[Analyzer]

Laitan nyt henkilöön menevän palautteen tässä samalla, mutta rakentava mielipidekeskustelu oli palstalla helpompaa sinun lomasi aikana.

Ja nyt toi tuli sanottua ääneen, niin ajattelin, että jos ihmisellä oikeasti suuntautuu vaikkapa nyt (esimerkin Berliiniin) kuusi lentoa kolmessa kuukaudessa, niin minun ajatusmallin mukaan joku taho (elävässä elämässä yleensä sen oikeasti maksava taho) alkaisi miettiä esimerkiksi etäteknologisia mahdollisuuksia, että ei tarvitsisi lennellä edestakaisin.

Minusta se autoilun polttoaine on JO NYT erittäin rajusti verotettua ja ohjaa jo nykyisellään kulutuskäyttäymistä. Koska varmaan molemmat meistä tietävät, että lentokoneiden kerosiinin verotus on erittäin hankalaa toteuttaa ilman ettei koneita liputettaisi laivojen tapaan ulkomaille, niin miksi sitä ei voisi ympäristöön kohdistuvaa veroa voisi ohjata juuri sitä paljon käyttävien niskoille?

Tässä voisi ajatella, että on ns perusoikeus käydä perheen kanssa lomalla kerran vuodessa, siten että kustannustaso on järkevä. Ettei lentäen tapahtuvasta lomailusta tulisi vain varakkaiden huvi.

Tästä yli menevät lentokerrat olisivat sitten raskaammin verotettua. Lentäen suoritettavan työmatkaliikenteen verotus nykymaailmassa on vain ja ainoastaan hyvä asia. Ihan mielenkiintoinen ajatus.

Eu-tason päätöksiähän tämä vaatisi, eli ei tule tapahtumaan.

 

[Peltinen]

Googlaillessa tuli vastaan tämä tilastosivu (jonkun Center for Climate and Energy Solutions organisaation tekemä, mikä se sitten onkaan), jossa on ihan mielenkiintoisia piirakoita. Kun aina lasketaan päästöjä per nuppi niin tuolta löytyy tilasto päästöt / bruttokansantuote joka kertoo hyvin, miten päästötehokkaita eri valtiot ovat. Toinen asia on se, että päästövähennyksiä haettaessa tunnutaan aina keskittyvän liikenteen päästöihin. Kuitenkin liikenteen päästöt ovat luokkaa alle 14% kaikista kasvihuonepäästöistä ja lentoliikenteen päästöt ovat 2% päästöjen kokonaismäärästä.

Silti päästövähennyksiä haettaessa liikenne ja varsinkin lentoliikenne koetaan ykkösprioriteetiksi ja pää vaahdossa keksitään keinoja rankaista lentämisestä. Toki joka paikasta pitää päästövähennyksiä hakea, mutta yksinomaan lentoliikenteeseen keskittyminen on kovin valheellista. Vaikka kaikki lentoliikenne lopetettaisiin kerralla heti huomenna niin se ehkä nippa nappa riittäisi lopettamaan päästöjen kasvun ensi vuodeksi. Tuskin pidemmäksi aikaa, sillä Kiinan ja Intian päästöjen kasvu kuittaisi tämän vähennyksen parissa vuodessa ja oltaisiin taas samassa tilanteessa.

 

[dana77]

Nyt täytyy myöntää, etten enää ymmärrä mitä höpiset. Mikä puolustaminen? Tuo löytyy ainoastaan sinun, ei minun teksteistäni, toki ensimmäisellä kerralla luulin tuon olevan osaltasi typo, eikä jotain mukahassuttelua.

Autocorrect muutti puolittamisen puolustamiseksi ja saattaa hieman näyttökin olla säröillä.

 

[dana77]

jos ihmisellä oikeasti suuntautuu vaikkapa nyt (esimerkin Berliiniin) kuusi lentoa kolmessa kuukaudessa, niin minun ajatusmallin mukaan joku taho alkaisi miettiä esimerkiksi etäteknologisia mahdollisuuksia, että ei tarvitsisi lennellä edestakaisin.

Koska varmaan molemmat meistä tietävät, että lentokoneiden kerosiinin verotus on erittäin hankalaa toteuttaa ilman ettei koneita liputettaisi laivojen tapaan ulkomaille - saati sitten estää etteivät ne tankkaisi aina arabimaissa, niin miksi sitä ei voisi ympäristöön kohdistuvaa veroa voisi ohjata juuri sitä paljon käyttävien niskoille?

Kiitos palautteesta, vaikka en voi sanoa että se voisi vähempää kiinnostaa.

Tottakai jos ihmisellä on kuusi Berliinin reissua, niin tahon tulisi miettiä vaihtoehtoja mutta ihan yhtä paljon kuuden henkilön jotka lentävät kukin kerran tulee sitä miettiä.

Autoilu ei ole ilmaista, mutta usein edullisempaa kuin joukkoliikenteen käyttö joten ohjausvaikutus ei ole riittävä.

Meistä toinen tietää, että verotus on varsin helppo toteuttaa ilman, että koneita tippuisi tai että tankkaus tapahtuisi arabiassa tai katsomatta lentoyhtiön kotimaata. Vero voidaan toteuttaa täysin laskennallisena ja maksetaan lennettyjen kilometrien mukaan. Tarvittaessa höystettynä konetyypillä. Vaikka tankkaa missä niin vero menisi maksuun aina kun käytetään eurooppalaista kenttää. Ehkä järkevää olisi rajata, että maksetaan vain Euroopan ilmatilan osalta. En ihan varma ole, mutta eikö rekkaliikenteessäkin ole rajoituksia että miten täydet tankeilla itäbensaa saa verotta Suomeen tuoda. Sama periaate. Toivottavasti tällaiset perusasiat ei jääneet lomani aikana mainitsematta.

 

[-pasi-]

Silti päästövähennyksiä haettaessa liikenne ja varsinkin lentoliikenne koetaan ykkösprioriteetiksi ja pää vaahdossa keksitään keinoja rankaista lentämisestä. Toki joka paikasta pitää päästövähennyksiä hakea, mutta yksinomaan lentoliikenteeseen keskittyminen on kovin valheellista. Vaikka kaikki lentoliikenne lopetettaisiin kerralla heti huomenna niin se ehkä nippa nappa riittäisi lopettamaan päästöjen kasvun ensi vuodeksi. Tuskin pidemmäksi aikaa, sillä Kiinan ja Intian päästöjen kasvu kuittaisi tämän vähennyksen parissa vuodessa ja oltaisiin taas samassa tilanteessa.

Tuo tuossa itseä ihmetyttää että miksi keskitytään liikenteeseen kun jatkossakin ihmisten ja tavaroiden jokatapauksessa pitää päästä paikasta A paikkaan B ja autoilun teknologia kuitenkin kehittyy ehkä isointa tahtia jo ihan itsestään. Valtiolle tietenkin helpointa keskittyä tuohon kun tiedetään että sähkö, kaasu ym. verkosto ei kerkee tuossa ajassa kasvaa tarpeeksi niin pystyy ilmaston varjolla kerään lisäveroja polttoaineista.

Omat ehdotukset onkin liikenteen osalta se että joukkoliikenne ilmaiseksi (vähentäisi autoilua todennäköisesti 10-20% ainakin pääkaupunkiseudulla) siinä sitten kun verotusta vähennetään biopolttoaineista ja autokanta itsestään alkaa uusiutua ympäristöystävällisemmäksi niin päästään jo oikeastaan suuntaan ilman isompia raippoja autoilijoita kohtaan. Voidaan keskittyä sitten vaikka asumiseen ja muuhun kestävään kehitykseen.