Kokoomuksen pölhö-osasto ilmoittautuu:
Suomalainen liha on ilmastoteko – Ja riistaa vielä lisäksi niin emmeköhän me ole osamme tehneet (linkki Timo Heinosen blogiin, jossa käsitellään lihan ympäristövaikutuksia).
Faktoja valikoimalla pääsee näköjään aikamoisiin johtopäätöksiin. Etenkin keskusta on viime viikkoina valehdellut, vääristellyt ja jättänyt kertomatta asioita, jotka ovat varsin yksiselitteisiä. Nyt pallo siirtyy näköjään kokoomukselle.
Tunnen myötähäpeää Timo Heinosen ja monen muun puolesta. Miten te kehtaatte, ja kyllähän te kehtaatte.
Käytännössähän tämän lihakeskustelun asetelma on selkeä:
1) Tutkimusten perusteella tiedetään, että naudanliha on ilmaston kannalta kaikista haitallisin ruoka-aine. Päästöt ovat moninkertaiset jopa muihin lihatuotteisiin verrattuna.
2) Tutkimusten perusteella tiedetään, että enemmistö miehistä (ja merkittävä osa naisista) nauttii punaista lihaa yli suositusten. Tutkijoiden mukaan lihan - ja etenkin punaisen lihan - kulutusta pitäisi vähentää ihan terveyssyistäkin.
3) Tutkimusten perusteella tiedetään, että kuljetuksesta aiheutuvat päästöt ovat 5% tai vähemmän lopputuotteen kokonaispäästöistä. Näin ollen on päästöjen näkökulmasta sekundäärinen asia, missä ruoka tuotetaan.
4) Tutkimusten perusteella tiedetään, että eläinperäisen ruokateollisuuden ilmastovaikutukset ovat merkittävät (esim. FAO:n arvio on vaihdellut 15-20% välillä).
5) Kasvisproteiini on käytännössä aina "ekoteko" suhteessa liharuokaan - riippumatta siitä, mistä se tänne kärrätään.
6) 85% Suomeen tulevasta soijasta päätyy eläinten rehuksi. Ruoaksi päätyvä soija tulee Euroopasta.
7) Ihmisten kulutustottumusten ohjaaminen on vaikeaa. Lihaverojen sun muiden varsin epärealististen ehdotusten sijaan julkisten hankintojen ja keskustelun osuus korostuu.
Lihalobbarit taas tietävät seuraavat asiat:
1) Moni suomalainen syö lihaa ja pitää sitä tärkeänä osana ruokavaliota. Lihaan liittyy paljon arvolatauksia, jotka ovat osin epärealistisia.
2) Kotimainen lihantuotanto pysyy pystyssä vain jos kansalaiset kuluttavat säännöllisesti lihaa. Investoinnit karjatalouteen ovat pitkäkestoisia ja velkaintensiivisiä.
3) Kotimaisuus on kuluttajille merkittävä arvo. On aika yleinen luulo, että suomalainen ruoka on erityislaatuista ja että paikallinen ruoka on ilmaston kannalta kestävää (ks. kohta 3 edellisessä luokittelussa).
4) Soija, avocado, tofu ja palmuöljy ovat ruoka-aineita, jotka liitetään yleensä kaupunkilaiseliittiin, hippeihin, vegaaneihin ja kaksinaismoralisteihin.
5) Asettamalla vastakkain brasilialaisen soijan ja suomalaisen lihan päästään asetelmaan, jossa suuri yleisö arvioi suomalaisen lihan eettisemmäksi, terveellisemmäksi ja ekologisemmaksi.
6) Koska lihan ympäristöhaitat ovat kiistattomia, on järkevää suunnata katsetta muihin ongelmiin, kuten ruokahävikkiin, ulkomaisen lihan antibioottipitoisuuksiin ja chileläisten avocado-viljelmien ihmisoikeusongelmiin. Vastakkainasettelu on lähes aina tuottoisaa, sillä mielikuvat ohjaavat ihmisten ajattelua.
7) Ilmastokeskustelussa on yksi aivan ylivoimainen kortti: vertaa suomalaisten tai [insert: mikä tahansa vähäväkinen tai pieni alue]:n päästöjä globaaleihin päästöihin. Pääset niin pieneen lukuun, että sivusta seuraaja ajattelee asian olevan merkityksetön isossa mittakaavassa. Vastuu siirtyy muualle, eikä sinun toimintasi näyttäydy pahana.
Shuffle up and deal. Jakoja on yhtä paljon kuin pyörähdyksiä Veikkauksen Kultajaskassa.