Ilmastonmuutos

[Kilgore Trout]

Vihdoin on löytynyt ilmastonmuutokseen syyllinen, jota voimme kaikki yhtenä rintamana paheksua, jonka kimppuun voimme kaikki yhdessä hyökätä: pikamuoti.

Kun Unicafe teki päätöksen luopua naudanlihasta, nousivat kepulaiset Anne Kalmarin johdolla barrikadeille, vaikka kyse on vain yhdestä yrityksestä. Kalmari suunnilleen syytti Unicafetta suomalaisten pienviljelijöiden tappamisesta. Itse tosin luulin, että ne on jo kaikki tapettu.
Lihansyönti, autoilu, teollisuuden päästöt ja niin edelleen, kaikki ne jakavat kansaa ja poliitikkoja, mutta haluaisin nähdä kuka kehtaa ensimmäisenä lähteä puolustamaan pikamuotia julkisesti.

Seuraavat ilmastomielenosoitukset on pidettävä kauppakeskusten, varsinkin Triplan, edessä.

 

[opelix]

50 000 nimeä täyteen! Kansalaisaloite lentoverosta etenee eduskunnan käsittelyyn

Kansalaisaloite matkustajakohtaisen lentoveron säätämisestä etenee eduskuntaan.

www.iltalehti.fi

Priceless. Lentovero kansallisesti ei ole hallitusohjelmassa ja Vihreät joutuvat äänestämään aloitetta vastaan.

 

[Wiljami]

50 000 nimeä täyteen! Kansalaisaloite lentoverosta etenee eduskunnan käsittelyyn

Kansalaisaloite matkustajakohtaisen lentoveron säätämisestä etenee eduskuntaan.

www.iltalehti.fi

Priceless. Lentovero kansallisesti ei ole hallitusohjelmassa ja Vihreät joutuvat äänestämään aloitetta vastaan.

Eiköhän tuossa perimmäinen tarkoitus ole ylläpitää keskustelua ja vaatia Suomea ajamaan tätä asiaa EU tasolla. Kansallisesti toteutettuna luonnollisesti merkityksetön, mutta jos vaikka Euroopan tasolla ilmoitetaan että eurokentillä operoivat joutuvat maksamaan mm. kerosiinista verollisen hinnan niin kyllä siinä saattaisi tulla painetta optimoida kulutusta sekä reitti- että konevalinnoilla.

 

[Cobol]

Tälläkin saa aika ajoin lukea sen "Mutta kun Kiina" -argumentin. Tässä yksi näkökulma asiaan:

Mukava lukea vaihteeksi positiivinen uutinen päästöistä Kiinassa. Kunhan hiilidioksidin kokonaispäästöt saataisiin alaspäin. Ne ovat kasvaneet nyt muutaman vuoden ja kasvulla on merkitystä. Kiina tuottaa noin 25 % maailman päästöistä:

Kiinan päästöt kääntyivät taas uuteen nousuun, syynä savupiippuelvytys – Paineet kasvavat New Yorkin ilmastokokouksen alla

Koko maailman päästöt nousevat, kun Kiina elvyttää talouttaan sementin ja teräksen tuotannolla.

yle.fi

 

[Walrus21]

Sitten asiaa tuulivoimasta:

Fingridin Jukka Ruusunen: Suomessa ei vielä tajuta, miten ylivoimainen tuulivoima on hinnaltaan – "Armeijan tutkahuolet ratkaistava pian"

Tuulivoimarakentamista vaikeuttavat tutkakysymykset on ratkaistava pian, hoputtaa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

yle.fi

Siteeraan Fingridin Ruususta:

Hän viittaa vauhtiin, jolla uutta tuulivoimaa nousee Suomeen.

Ruususen mukaan uusi nyrkkisääntö on, että tuulivoimaa rakennetaan 1 000 megawatin edestä vuodessa. Eli Loviisan ydinvoimalan sähkötehon verran – joka vuosi.

Uutta on myös se, että hankkeet toteutuvat ilman yhteiskunnan tukea muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Ei tämä nyt ihan siltä persujen maalaamalta kuvalta vaikuta, kun heidän mielestään näistä voimaloista pitäisi päinvastoin päästä eroon. Verrattuna ydinvoimaan tässä on hyviä puolia juuri investointien nopeus ja kasvava markkinaehtoisuus.

 

[Cobol]

Uutta on myös se, että hankkeet toteutuvat ilman yhteiskunnan tukea muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Muuten hyvä asia, mutta yllä oleva ei pidä paikkaansa. Vanhoja hankkeita on esimerkiksi alan suuren toimijan TuuliWatin kukkarossa ja uudetkin tarvitsevat valtion tukea. Vanhat nielevät miljardeja ja uudet kenties vain satoja miljoonia. Pienpuistot ovat eri asia, mutta kun puhutaan mm. teollisuuden tarpeista, ilman tukea ei taida tässä maassa syntyä mitään.

Asiaa käsitellään kustannusten osalta tässä:

Analyysi: Historiallinen päivä – Tulevaisuuden visiot toteutuivat etuajassa, kun Suomeen nousee ensimmäinen tuulivoimapuisto ilman veronmaksajien rahoja

Tuulivoima kypsyy vauhdilla tukea kaipaavasta taaperosta oikeaksi teollisuudenalaksi, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Koistinen.

yle.fi

Kaikissa tapauksissa tuulivoimalat ovat erinomainen lisä ja antavat osaltaan mahdollisuuden vesistöjen parantamiseen kalojen kulkureiteiksi. Eikä Venäjän ydinvoimalaakaan tarvita sähköntuotannon takia enää Suomeen. Poliittisesti toki jokainen hallitus kumartaa Kremliin.

 

[Cobol]

Uudessa kannanotossa ilmastonmuutoksen ohella on kovaa tekstiä ilmastokriisistä, ilmastohätätilasta ja katastrofista:

11 000 tutkijaa varoittaa ilmastohätätilasta – Suomalainen tutkimusprofessori: En olisi todennäköisesti allekirjoittanut vetoomusta

Laaja kansainvälinen tutkijajoukko myös arvioi, että tähän asti ilmastokriisin ratkaisemissa on epäonnistuttu. HS käy pääväitteet läpi suomalaistutkijan kanssa.

www.hs.fi

En pidä fiksuna hätätilan ja katastrofin ja kriisin julistamista. Sanoisin, että julistus on kyseenalainen arvoiltaan ja lähtökohdiltaan.

Olen enemmän esimerkiksi YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalaksen linjoilla. Taalas on aiemmin julkisesti ollut ainakin osin eri mieltä. Hän on sanonut ilmastonmuutoksen olevan vakava uhka, mutta ei maailmanloppu: osassa maapalloa olosuhteet voivat muuttua vaikeiksi, mutta koko planeetta ei ole muuttumassa asuinkelvottomaksi. Hän ei itse ole halunnut puhua ilmastohätätilasta vaan ilmastonmuutoksesta.

 

[salama#8]

Sitten asiaa tuulivoimasta:

Fingridin Jukka Ruusunen: Suomessa ei vielä tajuta, miten ylivoimainen tuulivoima on hinnaltaan – "Armeijan tutkahuolet ratkaistava pian"

Tuulivoimarakentamista vaikeuttavat tutkakysymykset on ratkaistava pian, hoputtaa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

yle.fi

Ruususen mukaan uusi nyrkkisääntö on, että tuulivoimaa rakennetaan 1 000 megawatin edestä vuodessa. Eli Loviisan ydinvoimalan sähkötehon verran – joka vuosi.

Tässä täytyy muistaa, että kyse on nimellistehosta. Nykyisin uuden rakennettavan tuulivoiman kapasiteettikerroin taitaa olla 0,35-0,40 luokkaa, joten keskimääräinen teho heittelee 1 000 megawatin vuosiasennuksissa 350-400 megawatin välissä. Hyvä luku sekin.

 

[Wiljami]

@Telaketju Kiina on kasvattanut roimasti hiilinieluja, metsittämällä (viimeisen 10 vuoden aikana? En siis muista aikajännettä) yli Suomen pinta-alan kokoisen läntin maata. Myös Intiassa metsäpinta-ala on lisääntynyt roimasti. Noista uutisoitiin muistaakseni kesällä ja tähänkin ketjuun juttu on linkattu muutamaan kertaan. Otsikkona joku "NASAn selvitys paljastaa...".

 

[Anssi #5]

Pidän edelleenkin ihmiskunnan toistaiseksi suurimpana ilmastotekona Kiinan yhden lapsen politiikkaa. Se että kohoavan elintason tavoittelusta puuttuu pari sataa miljoonaa ihmistä merkitsee paljon.

Hans Roslingin mukaan syntyvyyden alenemisessa yhden lapsen politiikkaa merkittävämpää Kiinassa oli köyhyyden väheneminen. Mistä syystä tuosta olikin helppo luopua. Tämä siis viimeiseksi jääneessä kirjassaan Faktojen maailma.

Esimerkkinä ulkomuistista yli kaksi dollaria päivässä tienaavien kristittyjen syntyvyys oli 2.1 tai 2,2. Yli kaksi dollaria päivässä tienaavien muslimien syntyvyys oli 2,3 tai 2,4. Eroa joka tapauksessa vain kaksi tai kolme kymmenystä. (Äärimmäisen) köyhyyden väheneminen selittää syntyvyyden alenemisen lähes täysin. Kaikki muut syyt yhteensä vaikuttaa muutaman hassun kymmenyksen.

 

[Wiljami]

@Telaketju nyt kun sain itseni läppärin ääreen niin kävin tuon jutun etsimässäkin:

Maapallon kasvipeitteinen ala kasvaa – tutkijat ihmeissään Kiinan ja Intian saavutuksista

Nasan satelliittikuvat antavat tarkat tiedot viimeisten parinkymmenen vuoden kehityksestä.

yle.fi

Maaliskuulta näköjään ja aikajänne 20 vuotta. Jos juttu pitää (edelleen) paikkaansa niin Kiina on toiminut juuri niin kuin joka puolella pitäisi toimia hiilinielujen kanssa. Metsää siis istutettu pääasiassa ihan vaan metsäksi, ei puupelloksi sellutehtaan tarpeisiin.

 

[Peltinen]

Ruususen mukaan uusi nyrkkisääntö on, että tuulivoimaa rakennetaan 1 000 megawatin edestä vuodessa. Eli Loviisan ydinvoimalan sähkötehon verran – joka vuosi.

Mistä vuodesta lähtien? Kokonaiskapasiteetti on nyt n. 2000 MW mutta tänä syksynä ei ole ollut vielä päivää, että olisi päästy yli 1000 MW (juuri nyt 326MW). Rakenteilla on seuraavan kolmen vuoden aikana 1600 MW (lähde Tuulivoimayhdistys) joten nyrkkisääntö on vielä pienen matkan päässä. Suunta on toki oikea ja meillä ei tilanpuute iske niin nopeasti kuin Saksassa, jonka tuulivoima on käytännössä jäissä kun ihmiset ovat tajunneet kuinka ikävä tuollainen vispilä on asutuksen lähellä.

 

[Analyzer]

Nyt.fi | Ympäri maapalloa lentelevästä vihreästä kansanedustajasta tuli suosittu meemi – kysyimme, olisiko lentovero vaikuttanut matkailuun

Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne joutui tikun nokkaan Instagram-sivullaan julkaistujen matkakuvien vuoksi. Kysyimme kansanedustajalta, olisiko lentovero vaikuttanut hänen lentokäyttäytymiseensä.

www.hs.fi

Vanha meemi, mutta pulpahtanut taas pinnalle.

Harjanne on saanut paljon näkyvyyttä ensimmäisen kauden kansanedustajaksi ja sikäli kiusallista tämä kaksinaismoralismin paljastuminen puolueelleen. Ja toki itselleenkin. Älä tee niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon. No joo, se siitä.

Tässä jutussa kiinnitti kuitenkin ennen kaikkea huomiota nuo laskelmat. Ruotsissa lentomatkailu on vähentynyt 4%. Harjanteet eivät noin pienellä korotuksella vielä vähennä lentämistä kustannussyistä. Veron vaikutus on ollut nimenomaan ohjaava ja edistänyt lentämisen muuttumista sosiaalisesti hävettäväksi.

Kiinnostavaa statistiikkaa. Kovin mielelläni näkisin tuon vietävän Eu-tasolle, jolloin sillä olisikin jo merkitystä. Turismista elävät Etelä-Euroopan maat tuohon eivät kyllä ikinä tule suostumaan.

 

[Randall Flagg]

Kovin mielelläni näkisin tuon vietävän Eu-tasolle, jolloin sillä olisikin jo merkitystä. Turismista elävät Etelä-Euroopan maat tuohon eivät kyllä ikinä tule suostumaan.

Siellä on EU:ssa aloite lentopolttoaineen verovapautuksen lopettaminen Euroopassa.

Initiative detail | European Citizens' Initiative

ec.europa.eu

Kansalaisaloitteet on hieno järjestelmä. Jotta tuo kansalaisaloitteen voidaan toimittaa komissiolle, sille on kerättävä yhteensä vähintään miljoona tuenilmausta, joita on oltava vähintään seitsemästä EU-maasta, tietyllä vähimmäismäärin jokaisesta maasta. Toistaiseksi hitaasti kerännyt allekirjoituksia, ensi toukokuuhun asti aikaa.

 

[Osmo Rapeli]

Ratahankkeita, perkele. Ratarakentaminen (kuten myös tienrakennus) työllistää helvetisti nimenomaan paikallista väkeä (maaseudummallakin), minkä ansiosta rahaa myös palautuu paljolti yhteiskunnalle. Sillä vähintään pidetään ns. pienemmällä miinuksella paljon ihmisiä töissä. Viksumpaa tukea, jolla saavutetaan vaikka mitä.

Vasta nähtiin julkisuudessa puheenvuoro (olikohan Varman hemmo) siitä, kuinka Suomessa ollaan lainamielessä näistä nykyisistä hankkeista 10 vuotta myöhässä. Ei ole silti täysin myöhäistä.

Suomen pitäisi yhteiskuntana olla edistämässä junamatkailua kulttuuri- ja ilmastosyistä entistä ponnekkaammin. Toiston uhallakin: loma-aikataulujen ja etätyön järjestämistä uudenlaisesti siten, että se huomioi pidemmätkin junamatkat. Toisille perheen loma ulkomaillekin alkaisi matkalla, jossa tehdään etätöitä ja käydään koulua junassa.

 

[Walrus21]

@Cobol @salama#8 @Peltinen en osaa vastata Fingridin Ruususen puolesta, mutta sen verran kun olen aiheeseen perehtynyt, niin tuulivoima on viime vuodet kasvattanut kannattavuutta huomattavasti. Tueksi tarvitaan totta kai jatkossakin ydin- ja vesivoimaa, joita Suomessa onneksi kuitenkin on kohtuullisesti.

Minusta tämä kehitys, jossa hyödynnetään sekä uusiutuvaa tuuli- ja aurinkovoimaa että päästötöntä ydinvoimaa, on hyvä. Sähköntarve kuitenkin lisääntyy jatkossakin, joten tuskin tätä hommaa täysin markkinaehtoisesti hoidetaan kotiin.

Mitenkähän tuo rahoituskuvio nykyään menee: onko kyseessä ydinvoimalaoista tuttu Mankala-tyyppinen kaupankäynti, jossa omistaja sitoutuu saamaan sähköä tiettyyn hintaan vai onko kyseessä vain pitkäiakaiset tomitussopimukset. Muistaakseni esim. Google on tehnyt tällaisia ja ostanut tuotantokapasiteettia jotain luokkaa 250 MW kerralla.

En tiedä tuulivoiman osalta, mutta ydinvoimassa investoinnit ovat niin suuria, että teollisuuden yritykset, valtio (mm. Fortumin kautta) ja kunnalliset energiayhtiöt tarvitsevat jonkinlaisia takuita energianhinnasta, jotta voivat lähteä mukaan projektiin.

Tuo Mankala-periaatekaan ei tosin takaa, etteikö sitä sähköä tulevaisuudessa saisi muualta halvemmalla. Pohjoismainen sähköpörssi (Nordpool) kehittyy edelleen, ja sen lisäksi ollaan kaavailtu Euroopan laajuista sähkökauppaa. Siitä olisi Suomellekin mitä luultavimmin hyötyä, sillä meillä on aika rajut piikit sähkönkulutuksessa talvisin. Täytyy vain toivoa, ettei Eurooppa lähde liikaa Putinin visioihin näissä energia-asioissa.

 

[Sinkka]

Eiköhän tuossa perimmäinen tarkoitus ole ylläpitää keskustelua ja vaatia Suomea ajamaan tätä asiaa EU tasolla. Kansallisesti toteutettuna luonnollisesti merkityksetön, mutta jos vaikka Euroopan tasolla ilmoitetaan että eurokentillä operoivat joutuvat maksamaan mm. kerosiinista verollisen hinnan niin kyllä siinä saattaisi tulla painetta optimoida kulutusta sekä reitti- että konevalinnoilla.

Kyllä, kyllä. Esim. turismista elävät EUn eteläiset jäsenmaat ovat kiljuen ottamassa lentoveron käyttöön.

 

[dana77]

En tiedä voidaanko sitä laskea hallituksen ansioksi, mutta sähkön hinta on lähes tuplaantunut parin vuoden takaisesta joten yllättäen ihan kaikki sähköntuotannon investoinnit riippumatta siitä ovatko ne tuulivoimaa, ydinvoimaa tai hiilivoimaa näyttävät nyt huomattavasti kannattavimmilta kuin pari vuotta sitten.

 

[Peltinen]

En tiedä voidaanko sitä laskea hallituksen ansioksi, mutta sähkön hinta on lähes tuplaantunut parin vuoden takaisesta joten yllättäen ihan kaikki sähköntuotannon investoinnit riippumatta siitä ovatko ne tuulivoimaa, ydinvoimaa tai hiilivoimaa näyttävät nyt huomattavasti kannattavimmilta kuin pari vuotta sitten.

Sähkön hintaan voi tällä hetkellä vaikuttaa parhaiten pistämällä kädet ristiin. Sitä on nostanut lähinnä pari peräkkäistä kuivaa kesää. Toki kuivuudenkin voi laittaa hallituksen syyksi jos haluaa. Jos Olkiluoto 3 joskus kenties ehkä mahdollisesti aloittaa sähköntuotannon niin se lisää 20% kapasiteettia kerralla, sekään ei ole tämän hallituksen ansiota.

 

[Cobol]

Mankala-sitoumuksista onkin ennustettu kiviriippaa ydinvoimaan – etenkin Pyhäjoen Putinvoimaan – sitoutuneille kunnille, koska näyttää siltä, että sähkön markkinahinta on jatkuvasti huomattavasti alempi kuin laitoksen tuottama Mankala-hinta. Takeita tulevasta hinnasta ei ole. Viime vuosien sähkön hinnan nousu jatkuessaan varmaan voi tämän myös kääntää edulliseksi.

Helsingin ja Vantaan hinta on 50 euroa megawattitunnilta, ja tähän kunnat ovat sitoutuneet mahdollisesti laitoksen koko elinkaareksi. Vantaan valtuustossa mainittiin viime vuonna, että heidän osaltaan tappiota tulisi luokkaa 10 miljoonaa per vuosi silloisilla hinnoilla. Lisäksi Vantaan Energia maksaa laitoksen rakentamisesta noin 100 - 150 miljoonaa euroa. Tarkkaa lukua ei tiedetä, koska Vantaan Energia on salannut sopimuksen.

Kunnat eivät voi vetäytyä sopimuksesta, mutta ne voivat myydä kokonaisvastuunsa säädetyin ehdoin osapuolelle, joka täyttää kriteerit ja vastaa maksuista ja muista sopimusvelvoitteista. Ymmärrän ns. perusvoima-ajattelun eli ydinvoima on perusvoimaa. Mutta en ymmärrä Kremlin päästämistä Suomeen suurimmaksi ydinvoimalan yksittäiseksi omistajaksi, jolla on sitä kautta oikeudet myydä ja päättää suhteellisen vapaasti.

 

[Mediakuutio]

Mutta en ymmärrä Kremlin päästämistä Suomeen suurimmaksi ydinvoimalan yksittäiseksi omistajaksi, jolla on sitä kautta oikeudet myydä ja päättää suhteellisen vapaasti.

Ei kai tuota voi ymmärtää kukaan. Kyllä sitä aina välillä tulee miettineeksi, että onko tämäkään edes mahdollista ilman korruptiota.

 

[Toxic Enema]

Meteorologi Anne Borgström kertoi ilta-uutisissa, kuinka Australian metsäpalot ovat poikkeuksellisia marraskuussa ja seurausta (edellä näytetyn jutun mukaan ihmisen aiheuttamasta) ilmastonmuutoksesta.

Bushfires in Australia - Wikipedia Tämän perusteella eivät mitenkään poikkeuksellisia, eikä loppuvuoden metsäpalot ole vain viime vuosikymmenten ilmiö, kun ilmasto on lämmennyt, vaikkakin lopun perusteella ihmisen toiminta lisää maastopaloja. Vähän avoimeksi jää, tarkoitetaanko muuta ihmisen toimintaa kuin hiilidioksidia.

 

[Analyzer]

Hiilinielulaskelma yllätti hallituspuolueet – uudessa laskelmassa nielut putoavat puoleen, päästövähennyksiä etsittävä rutkasti arvioitua enemmän

Hallitus haluaa Suomesta hiilineutraalin. Tutkijoiden mukaan tavoite tarkoittaisi isoja muutoksia muun muassa maatalouteen.

yle.fi

Näiden uusien laskelmien pohjalta voidaan sanoa, että hallitusohjelman tavoite hiilineutraaliudesta 2035 on mahdoton.

Todella räväköitä toimenpiteitä vaadittaisiin ja heti. En pidätä henkeäni sitä odotellessa.

 

[El Gordo]

Meteorologi Anne Borgström kertoi ilta-uutisissa, kuinka Australian metsäpalot ovat poikkeuksellisia marraskuussa ja seurausta (edellä näytetyn jutun mukaan ihmisen aiheuttamasta) ilmastonmuutoksesta.

Bushfires in Australia - Wikipedia Tämän perusteella eivät mitenkään poikkeuksellisia, eikä loppuvuoden metsäpalot ole vain viime vuosikymmenten ilmiö, kun ilmasto on lämmennyt, vaikkakin lopun perusteella ihmisen toiminta lisää maastopaloja. Vähän avoimeksi jää, tarkoitetaanko muuta ihmisen toimintaa kuin hiilidioksidia.

Ilmeisesti historiankirjoissa ei ole näin montaa yhtäaikaista vaarallista pensaspaloa ko. alueella ollut aiemmin. Ja viimeiset muutamat vuodet ovat olleet poikkeuksellisen kuumia ja kuivia tuolla. Lämpöennätystä seuraa pensaspaloennätys, se on kai ihan loogista.

 

[Toxic Enema]

Ilmeisesti historiankirjoissa ei ole näin montaa yhtäaikaista vaarallista pensaspaloa ko. alueella ollut aiemmin. Ja viimeiset muutamat vuodet ovat olleet poikkeuksellisen kuumia ja kuivia tuolla. Lämpöennätystä seuraa pensaspaloennätys, se on kai ihan loogista.

Wikipedian lista ainakin vaikutta kovin puutteeelliselta, kun puuttui jopa vuosikymmeniä välistä. Ylen uutisjutuissa syyllinen on vain ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Tässä uutisjuttu Australiasta muutaman vuoden takaa.

Number of bushfires in Australia 'increased by 40pc' over five years

The number of bushfire per week in Australia increased by 40 per cent over five years, according to a new study, but experts say it is too early to link this to climate change.

www.abc.net.au

Too soon to know if climate change is to blame
Climate scientists said the period of time covered by the study was too short determine if the increase was due to climate change or part of natural variability.

Dr Will Steffen from the Climate Council said previous research found an increase in bushfire frequency in forested regions of south-eastern Australia over the past 35 years, and an increase in high fire danger weather.

However, he said obtaining reliable data was a challenge when it came to studying bushfire frequency and he welcomed the new study using the remote sensing data from NASA.

"That gives you a very internally consistent data set," he said.

Dr Steffen said longer studies would be needed to be sure whether climate change was influencing bushfire frequency.

"In terms of climate change, my rule of thumb is you need about three decades as a minimum worth of data to start to see a longer term trend," he said.