Mainos

Ilmastonmuutos

  • 734 840
  • 6 699

Daal

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kai siihen muutamassa vuosikymmenessä jonkinlainen sademetsä kasvaa, jos annettaisiin kasvaa. Mutta kosteat sademetsät eivät ole sillä lailla sopeutuneet toistuviin metsäpaloihin kuin pohjoiset havumetsät. Kun ei siellä normaalisti niitä paloja ole. Joten tilalle tulee valoon pyrkivät pioneerilajit, ja varjoa rakastavien sademetsän lajien paluu kestää pitkään jos ollenkaan onnistuu.
Lisä ongelmana on veden kierto.
Eli jos sade pääsee maahan asti, niin se ei kierrä niin helposti takaisin ilmaan. Ja tulevaisuudessa alueella sataa vähemmän.

Trooppisessa sademetsässä sataa lähes joka päivä. Sade kastelee puut läpimäriksi ja valuu metsää halkoviin jokiin ja virtoihin, jotka tulvivat kaikkein kosteimpina aikoina. Suuri osa sadevedestä jää puiden latvuksiin eikä valu maahan asti. Kuumuus muuttaa lehtikerrosten kannatteleman veden höyryksi, joka kohoaa metsän ylle sumuna, nousee ylös ja tiivistyy pilviksi, jotka satavat takaisin metsään.

Linkki vie wikipediaan Trooppinen sademetsä
 

Jannacci

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tuossa Sitran listassa ei ollut ollenkaan väestönkasvun rajoittamista eikä hillitsemistä. Ilmeisesti väestönkasvu ei joko haittaa tai siihen ei voi puuttua.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tuossa Sitran listassa ei ollut ollenkaan väestönkasvun rajoittamista eikä hillitsemistä. Ilmeisesti väestönkasvu ei joko haittaa tai siihen ei voi puuttua.

Lista koskee Suomen toimia. Ihan lopussa on pari viivaa Suomen osalle ilmastopainotteisesti kansainvälisessä yhteistyössä. Itse olisin laittanut mukaan ainakin sen, mitä Suomi jo tekee eli erilaisia lukutaitokampanjoita ym. Naisten lukutaidolla on iso merkitys väestönkasvussa.

Suomen väestönkasvu on päättyy ennusteiden mukaan pian. Esimerkiksi Tilastokeskus:


Jos olet nuorempi kirjoittaja ja katsot yllä olevan linkin grafiikkaa, kenties toivot ettei alle 15-v ja yli 65-v suhde ole tulevaisuudessa kuvatun kaltainen. Jos on, kalliiksi ja aika haastavaksi tulee työn tekeminen, kun pitää maksaa muiden ja oma eläke. Kenties ansiotulojen Euroopan ennätysverotuksen lisäksi.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Oli ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista mitä mieltä tahansa, kuinka moni kuvittelee, että tilanne on millään tavalla ihmiskunnan käsissä tai ratkaistavissa?

Tällä menolla laajat metsäpalot voivat alkaa Suomessa syys-lokakuussa. Lehdet ovat paikoin kuivuneet puihin jatkuvan paahteen vuoksi.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Itse ihmettelen, että Sitran raportissa ei liikenteen osalta ole mitään mainintaa itse liikennesuoritteen vähentämisestä, jonka nyt luulisi olevan erinomaisen tehokas liikenteen päästöjen vähennyskeino.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Itse ihmettelen, että Sitran raportissa ei liikenteen osalta ole mitään mainintaa itse liikennesuoritteen vähentämisestä, jonka nyt luulisi olevan erinomaisen tehokas liikenteen päästöjen vähennyskeino.

Mistä tiedämme, että liikennesuoritteen vähentäminen on erinomaisen tehokas liikenteen päästöjen vähennyskeino? Itse olen kuvitellut, että esimerkiksi aiempi autoni X isolohko V8, joka moottoritieajossa (120-140 km/h) kuluttaa vajaat 30 litraa, on huonompi valinta 100 kilometrille kuin pikkuruokainen uusi bensa-auto 200 kilometrille, joka kuluttaa 12 litraa 200 kilometrillä.

Sitran listalla oli ihan hyviä heittoja, mutta itsekin totesivat, että se ei ole mikään toimenpideohjelma tai täydellisyys. Mutta väite, jonka mukaan liikennesuoritteen vähentäminen olisi erinomaisen tehokas päästöjen vähennyskeino, ei minusta kestä. Paljon tehokkaampaa on mm. koko maan joukkoliikennelippu mm. niille, jotka arpovat oma auto vs juna/bussi/ratikka yms. Ja lisäalennus niille auton omistajille, jotka eivät ota autoaan ko. päivänä käyttöön. Samoin verotuksen erilaiset vähentämiset vähemmän saastuttavilta liikennemuodoilta ja vastaavasti verojen lisäykset mm. polttomoottoriautoille.

Näin äkkituntumalta ajatellen.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Isoin kysymys on mielestäni se, mikä tai mitkä seuraavista ovat aiheuttaneet viime vuosina niin nopean ja dramaattisen muutoksen, että tilanne on tosiasiassa jo nyt globaali, kenties peruuttamaton katastrofi: todennäköisesti karkaava kasvihuoneilmiö, jonka ääriskenaariossa koko planeetan biosfääri palaa.
  1. Muutokset auringon aktiivisuudessa? Paahtava, kova, korventava ja tukahduttava kuumuus on tullut totutun paisteen ja lämmön tilalle. *
  2. Hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöt teollistuneissa (länsi)maissa. Ilmiö on kiihtynyt eksponentiaalisesti Aasian talousmahtien nousun myötä.
  3. Metaaniklatraattien purkaukset Siperian ikiroudassa ja valtamerten pohjassa. Ilmiö on alkanut jo vuosituhannen alussa, voimistuu ja laajenee jatkuvasti ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä koko ajan lisää. Samoin laajat * metsäpalot, joita on eri puolilla maailmaa alati enemmän - viimeisimpänä mediaesimerkkinä Amazonin alue.
Esim. Nasa on tuskin alkanut "huvin vuoksi" suunnitella kuu- ja Mars-lentoja sekä selvittänyt jopa Venuksen yläilmakehän pilvikerrosten soveltuvuutta ihmisasutukseen avaruusasemilla. Varsinkin viimeksi mainittu kuulostaa niin omituiselta ratkaisulta, että pelkästään sellaisen harkitsemiseen täytyisi olla jokin selvä, hyvin perusteltu syy.

Isoin kysymys on mielestäni se mitä merkitystä sillä on miksi ilmasto lämpenee. Matka kohti päästöttömiä energiamuotoja on kaikin tavoin kannatettavaa ja järkevää, varsinkin täällä Suomessa. Uudet innovaatiot luovat työpaikkoja ja mahdollisesti vaurautta koko maahan kuten aiemmin mainitsemani Q Power. Suomen on järkevää olla kehityksen eturintamassa vaikka se persuja ja heidän äänestäjiään hiertääkin. St1:n Anttonen, vaikka öljy-yhtiön pomo onkin, istuttaa metsää ja on ymmärtänyt että toimia pitää.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Mistä tiedämme, että liikennesuoritteen vähentäminen on erinomaisen tehokas liikenteen päästöjen vähennyskeino?
Koska sellaisen liikennesuoritteen joka jätetään kokonaan tekemättä, päästövaikutus on pienempi kuin sellaisen joka tehdään? Nyt en varmaan tajunnut kysymystä siis, mutta siitä olen varma että suomalaiset ajavat (tai vaikka kulkevat joukkoliikenteellä) miljoonia turhia kilometrejä vuodessa. Todennäköisesti miljardeja. Ja siis turhia sikäli, että ne eivät tuota lisäarvoa sen paremmin yksilölle, yritykselle kuin kansantaloudellekaan.
Olihan tuolla mm kilometrikorvauksen pienentäminen joka aihetta sivuaa, mutta esim digitalisaation ja etätyön edistämistä olisin itse odottanut.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Koska sellaisen liikennesuoritteen joka jätetään kokonaan tekemättä, päästövaikutus on pienempi kuin sellaisen joka tehdään?

Joo, en ole tästä samaa mieltä. Mun mielestä se johtaa uskomattomaan tilanteeseen, jonka ääripäässä olisi parasta jättää syömättä ja juomatta, koska silloin päästövaikutukset pienenevät reippaasti. Lähestyn asiaa kuten kirjoitin: on järkevämpää esimerkiksi liikkua 200 km autolla, joka kuluttaa sen aikana 12 litraa kuin 100 km autolla, joka kuluttaa sen aikana lähes 30 litraa. Tässä liikennesuorite kasvaa, mutta sen ilmastovaikutukset ajosuoritteen osalta pienenevät. Tätä logiikkaa tulisi mun mielestä soveltaa oikeastaan kaikkeen. Asumisen ilmastovaikutuksia voidaan pienentää, vaikka asumme laadukkaammin eikä siirrytä majaan metsään.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Joo, en ole tästä samaa mieltä. Mun mielestä se johtaa uskomattomaan tilanteeseen, jonka ääripäässä olisi parasta jättää syömättä ja juomatta, koska silloin päästövaikutukset pienenevät reippaasti. Lähestyn asiaa kuten kirjoitin: on järkevämpää esimerkiksi liikkua 200 km autolla, joka kuluttaa sen aikana 12 litraa kuin 100 km autolla, joka kuluttaa sen aikana lähes 30 litraa. Tässä liikennesuorite kasvaa, mutta sen ilmastovaikutukset ajosuoritteen osalta pienenevät. Tätä logiikkaa tulisi mun mielestä soveltaa oikeastaan kaikkeen. Asumisen ilmastovaikutuksia voidaan pienentää, vaikka asumme laadukkaammin eikä siirrytä majaan metsään.
Olen eri mieltä. Ihmiset pitäisi saada suoraan miettimään ajosuoritteen tarpeellisuutta, ei siis pelkästään sen kautta että sen veroja nostetaan tai suositaan vähäpäästöisyyttä.
Asuminen ei minusta ole verrannollinen ollenkaan. Jos joku lämmittää useampaa kämppää joita pitää kuitenkin tyhjillään, niin ehkä sitten.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Olen eri mieltä. Ihmiset pitäisi saada suoraan miettimään ajosuoritteen tarpeellisuutta, ei siis pelkästään sen kautta että sen veroja nostetaan tai suositaan vähäpäästöisyyttä.
Asuminen ei minusta ole verrannollinen ollenkaan. Jos joku lämmittää useampaa kämppää joita pitää kuitenkin tyhjillään, niin ehkä sitten.

Ymmärrän kantasi hyvin. Ja harva on samaa mieltä kuin olen: minusta ihmisten tulisi liikkua enemmän. Ilman muuta luonnossa ja metsässä ja lenkkeillä, mutta myös elokuvissa, taidenäyttelyissä, museoissa ja kaikessa muussa sellaisessa, joka antaa hyviä tuntemuksia. Se on tärkeää elämän kannalta. Ja sen osalta, että Suomen talous pyörii. Parasta olisi, jos tämä liikkuminen liikenteessä tehdään joukkoliikenteellä. Mutta vähemmän saastuttava auto on hyvä sekin. Minusta ihmiset tarvitsevat toisiaan ja ihan fyysisestikin on hyvä tavata ja käydä vaikka yhdessä erilaisissa paikoissa. Liikutaan siis enemmän, mutta saastutetaan vähemmän!
 
Tietysti on. Fossiilisten käyttö on vaan lopetettava, niin loppu hoituu itsestään. Lämpeneminen jää silloin tähän.

Ja onkohan tästä vakavasti otettavien tieteenharjoittajien näkemyksiä vai onko tämä sarkasmia. Todisteet viittaavat siihen, että keskiajan lämpökausi oli nykyistä lämpökautta lämpimämpi. Fossiilisista polttoaineista ja hiilidioksidista se ei voinut johtua. Myöskään pikkujääkausi 1600- ja 1700-luvuilla ei johtunut siitä, että Vihreät ilmoittivat vuonna 1619 tekevänsä Ruotsin itämaasta hiilineutraalin vuoteen 1635 mennessä ja onnistuivat.
 

mutina

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Chicago Blackhawks, Fife Flyers
Todisteet viittaavat siihen, että keskiajan lämpökausi oli nykyistä lämpökautta lämpimämpi.
Jaa, mitkä todisteet? Minulla käsillä olevat luvut ja tutkimukset osoittavat kyllä ihan toista: nykyinen ilmaston lämpeneminen on ennen näkemätön verrattuna keskiajan lämpökauteen.

Keskiajan lämpökausi ei ensinnäkään ilmeisesti lämmittänyt koko maapalloa, vaan oli paikallisempi ilmiö. Toisin kuin nykyään. Myös lämpökeskiarvoissa jäätiin jonnekin 1900-luvun puolenvälin tienoille - ei siis nykyisille asteille lainkaan.

Maapallon lämpötilat ovat vaihdelleet vuosisatojen ja -tuhansien aikana, ja vaihteluiden syyt tunnetaan melko hyvin. Keskiajan lämpökauden syynä olivat vulkaaniset tapahtumat yhdistettynä auringon aktiivisuuteen. Nykyisen lämpenemisen taustalta löytyy ihmisen toiminta.

edit. kirottu oikoluku
 
Viimeksi muokattu:
Jaa, mitkä todisteet? Minulla käsillä olevat luvut ja tutkimukset osoittavat kyllä ihan toista: nykyinen ilmaston lämpeneminen on ennen näkemätön verrattuna keskiajan lämpökauteen.

Keskiajan lämpökausi ei ensinnäkään ilmeisesti lämmittänyt koko maapalloa, vaan oli paikallisempi ilmiö. Toisin kuin nykyään. Myös lämpökeskiarvoissa jäätiin jonnekin 1900-luvun puolenvälin tienoille - ei siis nykyisille asteille lainkaan.

Maapallon lämpötilat ovat vaihdelleet vuosisatojen ja -tuhansien aikana, ja vaihteluiden syyt tunnetaan melko hyvin. Keskiajan lämpökauden syynä olivat vulkaaniset tapahtumat yhdistettynä auringon aktiivisuut

Huippuvuorten jäätiköitä tutkineen professori Humlunin mukaan paikalta, missä on nyt jäätikön kärkeen kaksi kilometriä, on löytynyt kasvillisuutta, joka on radiohiiliajoituksella arvioitu olevan 1100-vuotta vanhaa. Tämä viittaisi siis keskiajan lämpökauden alkuun. Lämpömittaridataahan ei ole saatavilla, mutta monet merkit luonnossa viittaavat siihen, että keskiajan lämpökausi oli nykyistä (1980-luvulla alkanutta) lämpenemiskautta lämpimämpi.

Tulivuorenpurkauksethan lähtökohtaisesti viilentävät ilmastoa. Miten vulkaaninen toiminta lämmitti keskiajalla?

Paikallinen lämpeneminen johti mielenkiintoisesti historian kirjojen mukaan koko Euroopan maatalouden kukoistukseen Rooman valtakunnan jälkeisen kylmän kauden jälkeen. Ja mielenkiintoisesti lämpökaudesta on merkkejä myös Amerikoista.

Ilmastonmuutos ilmiönä - Ilmasto-opas.fi Ja mielenkiintoinen sattuma, että Maunderin minimi, jolloin auringon pilkut hävisivät kokonaan, ajoittuu pikkujääkauteen. Ainakin hämmentävä yhteensattuma, jos auringon vaikutus on vain vähäinen. Vallitsevan ilmastopsykoosin mukaan aiemmat vaihtelut ovat luonnon aikaansaamia, mutta viimeiset kaksisataa vuotta lämpenemisen takana on vain ihminen, vaikka vaihtelua olisikin tapahtunut. 1920-1940 lämpeni, 1940-1970 viileni ja ja 1970- on lämmennyt.
 
Viimeksi muokattu:

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Lämpömittaridataahan ei ole saatavilla, mutta monet merkit luonnossa viittaavat siihen, että keskiajan lämpökausi oli nykyistä (1980-luvulla alkanutta) lämpenemiskautta lämpimämpi.
Mieti jos siihen keskiaikaan olisi vielä lisätty se nykymenon mukainen 40 gigatonnia hiilidioksidia vuodessa. Vai olisiko sillä ollut vaikutusta, mielestäsi?
 
Mieti jos siihen keskiaikaan olisi vielä lisätty se nykymenon mukainen 40 gigatonnia hiilidioksidia vuodessa. Vai olisiko sillä ollut vaikutusta, mielestäsi?

Tämä on luonnontiedettä eikä mielipide kysymys. Todennäköisesti jonkin verran lämpimämpää. Olisiko tullut maailmanloppu, mitä tänäänkin on tässä keskustelussa maalailtu? Tuskin. Arvioiden mukaan jääkauden jälkeinen sulamiskausi oli vielä keskiaikaakin lämpimämpi. Miksiköhän Grönlanti on muuten historiallisena nimenä Greenland eikä Iceland?
 

mutina

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Chicago Blackhawks, Fife Flyers
Miten vulkaaninen toiminta lämmitti keskiajalla?
Olet ihan oikeassa, tarkoitukseni oli kirjoittaa vulkaaninen toimimattomuus. Siis toiminnan puute. Mutta jotenkin sössin.

Nyt on aika tiukilla, mutta palaan mielelläni keskusteluun asap.
 

Byvajet

Jäsen
Uudet innovaatiot luovat työpaikkoja ja mahdollisesti vaurautta koko maahan kuten aiemmin mainitsemani Q Power.

Kyllä on älyllinen epärehellisyys syvässä. Et edellytä itseltäsi edes alakoululaisen ymmärrystä syistä ja seurauksista.

Kansan vaurastuminen johtaa täysin väistämättä ympäristötuhoon. Ratkaisu on köyhyys, eikä se ole mikään mielipidekysymys vaan tosiasia, joka näkyy kiistatta tilastoista. Kun ihminen on köyhä, hän ei kuluta. Kun ihminen vaurastuu, hän kuluttaa.

Tosiasioita vastaan voi vängätä, mutta se on yhtä junttimaista kuin painovoimaa vastaan vänkääminen.

Tässä on käynyt niin, että kun aikaisemmin valtavasti sekä materiaalista että inhimillistä hyvinvointia luonut markkinatalous on osoittautunut pitemmällä aikavälillä kestämättömäksi talousjärjestelmäksi, niin sen jälkeen markkinataloususkovaiset ovat hylänneet rationaalisen ajattelun ja tosiasiat ja korvanneet ne visioilla.

20 vuoden päästä nähdään, että uusi teknologia, maailman vaurastuminen ja koulutuksen ja tasa-arvon leviäminen ovat osaltaan onnistuneet hillitsemään ympäristötuhoja, mutta samaan aikaan niiden kokonaismäärä on noussut. Silloin maailma on taas jonkin verran tuhoutuneempi paikka kuin nyt.

Silloin myös suurempi osa ihmisistä tunnustaa, että tekninen kehitys ei pysty ratkaisemaan ongelmia niin kuin ei ole pystynyt aikaisemminkaan. Sen sijaan jäärät jäävät yhä toistamaan vanhaa mantraansa. Osa väistelee vastuutaan, osa vannoo aivan nurkan takana olevan teknisen ratkaisun nimeen.

Joidenkin vuosisatojen tai enintään vuosituhansien aikana ratkaisu löydetään ja resurssien jakamiseen opitaan uusi tapa. Se vain vaatii ihmiskunnan yhteisen kokemuksen, jossa solidaarisuus ja tavoite yhteisestä hyvästä ruvetaan kokemaan tärkeämmäksi kuin kilpailu oman edun tavoittelusta.

Tuntuu uskomattomalta, että perusjärkevät ihmiset olettavat, että juuri nyt meillä on käsissämme järjestelmä, jolla kuljetaan ihmiskunnan historia loppuun saakka. Ei varmasti ole. Muutos tulee joka tapauksessa. Kysymys on vain sen aikataulusta.

Ennustan, että ensimmäiset askeleet järjestelmän muutoksessa näkyvät kasvavana rajoittamisena, joka näkyy jo nyt. Kilpailulle luodaan yhä enemmän sääntöjä, joilla pyritään turvaamaan sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointi. Syntyy idea, että vähemmästä on tehtävä enemmän. Jos siihen ei pysty, häviää. Yksilön kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi työttömyyttä, jota ruvetaan paikkaamaan yhä laajemmilla sosiaalipalveluilla.

Kulttuurisessa liikehdinnässä ennustan seuraavaksi askeleeksi kestävien tuotteiden vaatimusta. Jos tuotteet tehdään armeijalaadulla, jolle on ominaista niin pitkäikäisyys kuin korjattavuus, turhan työn määrä ja turhan materiaalikulutuksen määrä romahtaa. Se tietenkin tarkoittaa jättityöttömyyttä, mutta se on sitten paikattava ilmaisella rahalla.

Suurinta järjettömyyttä on pitää yllä työn kulttuuria, koska työn kulttuuri johtaa vain turhaan kuluttamiseen. Tavoitteena ei saa olla työllistäminen vaan tarpeiden täyttäminen.
 
YK:n erikoisraportti varoittaa: nykymenolla supermyrskyt yleistyvät, nouseva merenpinta ajaa satoja miljoonia pakolaisiksi IPCC, joka Matti Virtasen kirjan mukaan koostuu aktivisteista eikä meritoituneista luonnontieteen huippuasiantuntijoista, pelottelee supermyrskyillä, vaikka luonnon historiassa tuhoisat myrskyt liittyvät painokkaasti viilenemiskausiin. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi Pääsiäissaaren (mitä on usein käytetty varoituksena ihmiskunnalle) luonnon tuhosi myrskyt ja metsien näivettyminen viilenemisen seurauksena pikkujääkauden aikana 1700-luvulla. Myös edellinen kohuraportti lämpenemisen aiheuttamasta ruokakatastrofista on rajussa ristiriidassa sen kanssa, että keskiajan lämpökausi johti maatalouden kukoistukseen ja väkiluvun rajuun nousuun. Yleisestihän lämpeneminen on hyödyllistä kasvulle. Ei se sattumalta ole kasvihuoneilmiö.
 
Viimeksi muokattu:

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
...
Myös edellinen kohuraportti lämpenemisen aiheuttamasta ruokakatastrofista on rajussa ristiriidassa sen kanssa, että keskiajan lämpökausi, johti maatalouden kukoistukseen ja väkiluvun rajuun nousuun. Tyhmempikin tajuaa, että lämpeneminen on hyödyllistä kasvulle. Ei se sattumalta ole kasvihuoneilmiö.
Kuinka hyväksi on ollut esimerkiksi Suomessa tämä keskimääräinen lämpeneminen esimerkiksi -17 ja -18 kesinä? Nyt lopuillaan olevakin kesä ollut tolkuttoman kuiva suuressa osassa maata, mutta ilmeisesti ainakin paikoin saatu jonkunlaista satoa.

Lämpeneminen johtaa entistä suurempiin sään ääri-ilmiöihin ja lisäksi pitkittyviin pysyviin säätyyppeihin. Se on mukava farmarin katsella kun pelto jonain kesänä muuttuu suoksi ja parina seuraavana palaa karrelle, riippuen vähän päälle jumahtavasta säätyypistä. Ja tuo keskiajan lämpökausikin oli tosiaan paikallinen ilmiö. Pikkujääkauteen vaikutti puolestaan merkittävässä määrin eurooppalaisten aikaansaama Amerikkojen alkuperäiskansojen joukkotuho, jonka ansiosta laajat maa-alat ehtivät metsittymään ennen niiden uudelleenasutusta eurooppalaisperäisen väestön toimesta.
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
IPCC, joka Matti Virtasen kirjan mukaan koostuu aktivisteista eikä meritoituneista luonnontieteen huippuasiantuntijoista
Nimi on sen verran geneerinen että paha tarkalleen googlata kenestä kyse - mutta ilmeisesti tarkoitat tuon nimistä toimittajaa? Mitkä ovat hänen krediittinsä ilmastotieteessä? Tai tieteessä yleensä?
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Miksiköhän Grönlanti on muuten historiallisena nimenä Greenland eikä Iceland?

Grönlannin mannerjäätikkö on pari kilometriä paksu, ja paksummalta kohdaltaan yli kolme kilometriä. Sellainen se on ollut hyvin pitkään, ainakin miljoona vuotta. Eli ihmiset eivät ole koskaan nähneet Grönlannin sisäosia jäättöminä. Niissä vuonoissa rannoilla toki on mannerjäästä vapaita alueita, ja jotain vihreääkin kasvaa. Niin nykyään kuin skandinaavisen asutuksen sinne tullessa, tai silloinkin kun se myöhemmin hävisi ja inuiitit jäi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös