Ilmastonmuutos

[Jesus Shaves]

Tästä voidaan lyödä pikku veto. Jos kysyntä nousee kymmenkertaiseksi nykyiseen verrattuna 5 vuoden sisällä, nuo hinnat nousevat vääjäämättä. Nykyisillä suunnitelmilla tuo on vielä reilusti alakanttiin.

Eivätkö kiinalaiset siis haalineetkaan DRC:n kobolttikaivoksia haltuunsa silkasta hyvästä tahdosta ihmiskuntaa kohtaan?

 

[dana77]

Tästä voidaan lyödä pikku veto. Jos kysyntä nousee kymmenkertaiseksi nykyiseen verrattuna 5 vuoden sisällä, nuo hinnat nousevat vääjäämättä. Nykyisillä suunnitelmilla tuo on vielä reilusti alakanttiin.

Tästä voi tosiaan kuka tahansa lyödä vetoa. Pörssi on täynnä erilaisia futuureja, jotka ovat juuri siihen tarkoitukseen kehitetty. Jos sinulla on markkinoita parempaa tietoa, niin anna mennä vaan.

Minä olen tänä aamuna yhden tuhannen euron vedon lyönyt jo, eikä minulla tästä asiasta ole markkinoita parempaa tietoa.

 

[dana77]

Henkilökohtaisen vedon olen valmis asiasta lyömään.

En nyt sinulle lähde sopivia instrumentteja kaivamaan. Mitä henkilökohtaiseen vetoon tulee, niin kuten sanottua minulla ei ole markkinoita parempaa tietoa. Näin ollen minun kannaltani on 50% todennäköisyys että nykyinen arvostus on yläkanttiin ja 50% todennäköisyys, että se on alakanttiin eli sama kuin minkä tahansa osakkeen kanssa (toki talouden suhdanteet olisi huomioitava). 1:1 veto ei siis kiinnosta, mutta toki jonkinlaisella kertoimella tuo kiinnostavaksi muuttuisi.

 

[Artturenos]

Iltasanomissa oli tänään testissä tuo Teslan ”kansanmalli”,hintaa koeajoatolla vaivaiset 70000€. Eikös tämän mallin pitänyt irrota 35000 dollarilla???

No sitä halvinta versiota ei ilmeisesti saa viellä missään. Näyttää hieman siltä, että Tesla vitkuttelee tämän hinnat alkaen mallin kanssa ja haiskahtaa hieman siltä että syy olisi sen kannattamattomuus. Ei kukaan autonvalmistaja viellä pystynyt sähköautoilla rahoiksi lyömään, ja nuo ovat esimerkiksi Eurooppalaisille valmistajille viellä pelkkiä brändin nostatus tuotteita. Teslalla on kova kunnianhimo ja ehkä ollut sen myötä liian optimistiset suunnitelmat. Teslan tilanteesta hankalan tekee se, että kun on rahat löyty kiinni nyt sähköauton massatuotantoon olisi noin paljon historiassaan tappiota tehneelle firmalle katastrofi ottaa nyt lisää viellä takkiin. Löytääkö yhtiö enää rahoittajia markkinoilta jos nyt kolmosen tuotanto ei kannatakkaan, ja tämä on erittäin kriittistä koska ei sitä rahaa loputtomasti löydy toimintaan joka vain kuulostaa hyvältä ja luvut ovat täyttä kuraa.

 

[Jesus Shaves]

Löytääkö yhtiö enää rahoittajia markkinoilta jos nyt kolmosen tuotanto ei kannatakkaan, ja tämä on erittäin kriittistä koska ei sitä rahaa loputtomasti löydy toimintaan joka vain kuulostaa hyvältä ja luvut ovat täyttä kuraa.

Onhan Tesla tehnyt peräti kolmena kvartaalina positiivisen tuloksen 15-vuotisen historiansa aikana.

 

[arvee]

Tuon jutun on vissiin kirjoittanut mainittu hölmöläinen kun hän selittää, että pohjoinen sijainti on erona päiväntasaajalla. Lämmityksen osuus on suhteellisen iso, mutta kuitenkin vain 24% Suomen päästöistä (ja siitä olisi helposti varaa tiputtaa).

Hölmöläinen E-R Korhola tempoo tuossa jutussaan jostain väitteen, lainaus:

"Suomen biokapasiteetti on 13,44, joka on 9. suurin koko maailmassa ja kehittyneistä teollisuusmaista kolmanneksi suurin Kanadan ja Australian jälkeen. Kertoo siitä, että olemme hoitaneet metsämme hyvin.
Kun näistä luvuista laskee hyötysuhteen (ekologinen jalanjälki – biokapasiteetti = vaje/reservi), Suomi nousee Kanadan jälkeen toiseksi parhaaksi maaksi. Toisin sanoen, jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset ja suomalaisissa olosuhteissa, meille riittäisi 0,44 maapalloa, noin ilmastonmuutosmielessä. (Tuo 0,44 maapalloa tuli jakamalla Suomen hiilijalanjälki Suomen biokapasiteetilla: eli 5,87 jaettuna 13,44 = 0,436.)"

Jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, niin meille riittäisi 0,44 maapalloa...

Missä Korhola laskee pieleen? Minä olen suorittanut yhden opintoviikon ympäristönsuojelua tjsp. 80-luvun alussa, maailma on muuttunut, ilmasto on muuttunut, joten en todellakaan osaa laskea mitään sinnepäinkään. Emma Kari ja DI Satu Hassi laskevat varmaan paremmin, mutta missä on Eija-Riitan sokea piste? Mikä muuttuja jää huomioimatta vai onko vain joku parametri täysin persiistä?

 

[El Gordo]

Jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset ja suomalaiset metsät ja järvet ja rantasaunat peittäisivät kaikki megacityt, hedelmälliset jokilaaksot ja Afrikan savannit... Niin sitten ilmeisesti riittäisi sille harvaanasuvalle populalle puolikaskin maapalloa. Tosin mistä kaikki eksoottiset ruuat ja hyödylliset vimpaimet saataisiin, joita suomalaismetsissä ei valmisteta?

En oikein näe mikä pointti tuossa laskelmassa on. Ideanahan kai olisi laskea, mitä sitten jos koko maailman populalla olisi suomalainen elintaso kulutustottumuksineen, mutta paikalliset olosuhteet samat kuin nytkin. Sitten ei riittäisi.

 

[Peltinen]

En oikein näe mikä pointti tuossa laskelmassa on. Ideanahan kai olisi laskea, mitä sitten jos koko maailman populalla olisi suomalainen elintaso kulutustottumuksineen, mutta paikalliset olosuhteet samat kuin nytkin. Sitten ei riittäisi.

Se oli reaktio tuohon taannoiseen ylikulutuspäivään, jolla yritetään syyllistää suomalaisia. Ongelma ei ole siinä, että me kulutamme liikaa, ongelma on liiallinen väestönkasvu. Meitä suomalaisia on ihan sopivasti maan kokoon nähden ja me emme kansakuntana ylikuluta luonnonvaroja kestämättömällä tavalla. Ongelma tulee vasta siitä, kun joka ainoalle intialaiselle ja afrikkalaiselle annetaan laskennallinen oikeus saman tasoiseen luonnonvarojen käyttöön kuin suomalaisilla. Sitä mukaa, kun maailman väkiluku kasvaa niin Suomen ylikulutuspäivä aikaistuu vaikka luonnonvarojen käyttö ei lisääntyisi.

 

[Wiljami]

Eihän Suomi ole likikään hiilineutraalia, mikä on tässä lopunviimein hyvin yksinkertaisessa laskutoimituksessa se ilmastonmuutoksen kannalta oleellinen juttu. Tässä ulkomuistista heittäisin että päästöt ovat 44Mt ja nielut 36Mt (jotain tuota luokkaa kuitenkin), eli tungemme ilmaan enemmän hiiltä kuin mitä saamme siitä metsiin (toki muitakin nieluja on, mutta soita lukuunottamatta marginaalissa määrin ja soidenkin ennallistus kestää reilusti metsän kasvamista kauemmin) sidotuksi. Kolmannes päästöistä pois tai kolmannes kasvavaa (ja kasvamaan jätettävää ihan oikeasti täysikasvuiseksi asti) metsää lisää, niin olisi enemmän varaa valittaa miten ite tehään kaikki ja muut ei tee mitään. Olikos muuten tarkoitus vähentää vai lisätä hakkuita ja mitenkähän se vaikuttaa kasvavan metsän määrään? (Vinkki hiilinielulaskuun: vaikka istutat sen 40v ikäisen parhaassa kasvuiässä olevan puun tilalle useammankin taimen, eivät ne saa hiiltä sidotuksi poistetun puun määriä vuosikymmeniin.)

 

[opelix]

Kommentti: Kääntyykö jatkuva ilmastokeskustelu lopulta Halla-ahon eduksi – riittääkö Rinteen etumatka?

On tällä kolumnilla paikkansa täälläkin. Kyllähän suomalaiset, ehkä myös muut pohjoismaiset yhteiskunnat on vallannut joukkopsykoosi asian tiimoilta. Maailmalla asia nähdään toisin. Kertoo paljon elintasostamme ja jostain kumpuavasta syyllisyyden tunteesta kun uutisia asiasta on JOKA IKINEN PÄIVÄ ja nuoriso jopa ahdistuu asiasta. Keski-ikäiselle setämiehelle ei mene jakeluun.

Pitäisi keskittyä nyt toimiin että taloutemme pysyisi siinä kunnossa että meillä on aikaa ilmiöön kiinnittää edes tyydyttävälä tasolla jatkossa. Siinä vaiheessa kun taantuma iskee ja työt lähtee alta, keskustelu häipyy marginaaliin.

 

[hablaa]

Kertoo paljon elintasostamme ja jostain kumpuavasta syyllisyyden tunteesta kun uutisia asiasta on JOKA IKINEN PÄIVÄ ja nuoriso jopa ahdistuu asiasta. Keski-ikäiselle setämiehelle ei mene jakeluun.

Jos keski-ikäisellä setämiehellä on Netflix-tilaus, suosittelen katsomaan "Our planet"-dokumenttisarjaa. Aika karusti ihmiset viimeisen 50v aikana ovat palloamme muokanneet. Ja Sir David Attenboroughin kertojaääntä on toki aina miellyttävä kuunnella.

(myöskin suositeltava jos mietit "miksi tässä piti UHD-telkkari ostaa" - joskin pari euroa enemmän Netflixistä joutuu maksamaan että näkee tuon paremmalla laadulla)

 

[Artturenos]

(Vinkki hiilinielulaskuun: vaikka istutat sen 40v ikäisen parhaassa kasvuiässä olevan puun tilalle useammankin taimen, eivät ne saa hiiltä sidotuksi poistetun puun määriä vuosikymmeniin.)

Ei ole taloudellisesti kannattavaa toimintaa kaadella huvikseen 40v vanhoja puita, koska kuitupuusta ei makseta kuin hiluja. Tästä syystä metsä kyllä aina yritetetään kasvattaa tukkipuuksi, ja siinä välillä vain harvennellaan. Noin ilmaston kannalta metsät kyllä kannattaisi laittaa sileäksi jo enemmin, koska hiilensidonta eli kasvu kuutioissa on vomakkaimmillaan metsän ollessa 20-40v. Varsinainen ongelma on sitten hoitamattomat ja suojellut metsät, joissa metsien kasvamat kuutiot tulee mätänemään eli hitaasti palamaan kaikki. Kantoihin ja juuriin ei pitäisi koskea, koska ne ovat tehneet biomassansa maan alle ja maan alla ne kasvattavat juuri sitä maaperän hiilipitoisuutta. Itseasiassa se menee kaikessa biomassassa noin, että juuri tunkeutuu syvälle maahan, jolloin se ei hajoa mätäne samalla tavalla mitä pinnan päälle kasvanut osa kasvustosta.

Kun nuo tuolla tenteissä puhuvat peltoviljelyn hiilinieluista ja sen kehittämisestä luulen, että he tarkoittaavat muokkaamatonta ja kevennetysti muokattua viljelyä. Maan muokkaaminen kun tuo kokoajan sitä juurien biomassaa pintaan mätänemään, niin jos maata ei muokata pysyy se maahan kasvanut juuri pois aivan pintakerroksista mätänemästä.

Edit- vähän kävin lukemassa asiasta, ettei tule selitettyä höpöjä. Metsien kasvusta jopa puolet tapahtuu maan sisään juuriston muodossa, joten perjaatteessa tuo kasvu ja sen sitoma hiili on sitä merkittävintä metsän hiilinielun kannalta.

 

[dana77]

Missä Korhola laskee pieleen? Minä olen suorittanut yhden opintoviikon ympäristönsuojelua tjsp. 80-luvun alussa, maailma on muuttunut, ilmasto on muuttunut, joten en todellakaan osaa laskea mitään sinnepäinkään. Emma Kari ja DI Satu Hassi laskevat varmaan paremmin, mutta missä on Eija-Riitan sokea piste? Mikä muuttuja jää huomioimatta vai onko vain joku parametri täysin persiistä?

En väitä että tuossa olisi laskuvirhe. Tuo on vain halla-ahomaista sopivien lukujen valitsemista. Tai oikeastaan paremmin tuota logiikkaa kuvailisi vanha vitsi, että ei minulla ole ylipainoa grammaakaan, olen vain kolmekymmentä senttiä liian lyhyt.

Suomi kun on harvaan asuttu maa jossa on vähän populaa ja paljon biomassaa, niin populisti voi esittää että meidän asiat on kunnossa, mutta Englannin tai Saksan väkiluvun pitäisi olla 10 miljoonaa tai jenkkien 25 miljoonaa, jotta hekin eläisivät kestävästi.

 

[Wiljami]

Ei ole taloudellisesti kannattavaa toimintaa kaadella huvikseen 40v vanhoja puita, koska kuitupuusta ei makseta kuin hiluja. Tästä syystä metsä kyllä aina yritetetään kasvattaa tukkipuuksi, ja siinä välillä vain harvennellaan. Noin ilmaston kannalta metsät kyllä kannattaisi laittaa sileäksi jo enemmin, koska hiilensidonta eli kasvu kuutioissa on vomakkaimmillaan metsän ollessa 20-40v. Varsinainen ongelma on sitten hoitamattomat ja suojellut metsät, joissa metsien kasvamat kuutiot tulee mätänemään eli hitaasti palamaan kaikki. Kantoihin ja juuriin ei pitäisi koskea, koska ne ovat tehneet biomassansa maan alle ja maan alla ne kasvattavat juuri sitä maaperän hiilipitoisuutta. Itseasiassa se menee kaikessa biomassassa noin, että juuri tunkeutuu syvälle maahan, jolloin se ei hajoa mätäne samalla tavalla mitä pinnan päälle kasvanut osa kasvustosta.

Kun nuo tuolla tenteissä puhuvat peltoviljelyn hiilinieluista ja sen kehittämisestä luulen, että he tarkoittaavat muokkaamatonta ja kevennetysti muokattua viljelyä. Maan muokkaaminen kun tuo kokoajan sitä juurien biomassaa pintaan mätänemään, niin jos maata ei muokata pysyy se maahan kasvanut juuri pois aivan pintakerroksista mätänemästä.

Eihän siinä mitään järkeä metsänomistajan kannalta olekaan, mutta jos noita LuKen korkokantalaskelmia tulkitsee niin korkeinta tuottoa meinaavat saatavan lyhyellä aikavälillä (mikä on toki metsän kasvua odotellessa idioottimainen aikaväli) juurikin keskenkasvuisen metsän kaatamisesta kuitupuuksi. Ja toki paperiteollisuus tekee kaikkensa että puuta riittäisi selluksi vaikkei se metsän omistajalle mikään hyvä vaihtoehto olekaan puunmyynnille.

Kasvuvuosikymmenet riippuvat puulajista ja kasvupaikasta, toki osa puista on 40 vuoden kuluttua jos kasvuiän lopussa, mutta hitaammin kasvavilla aletaan olla tuossa vaiheessa vasta siinä tilanteessa että suhteellinen kasvu on vielä nopea(hko)a ja puun koko on sellainen että kasvutilavuutta on reilusti. Haapametsää jos kasvattaisi niin 40 vuoden ikäisten poistaminen (mieluiten valikoivalla harvestoinnilla ettei maastoon jäisi avoimia aukkoja, tuokin on nykytekniikalla jo mahdollista ja suhteellisen edullistakin verrattuna hehtaarien kokonaisparturointeihin) olisi toki hiilen sitomisen kannalta paras vaihtoehto.

Ja juu hiilinieluihen lasketaan mielellään myös peltoalat vaikka hiilituotto on minimaalista ja tosiasiallisesti päästöt yleensä suuremmat verrattuna sidottuun hiileen (eikä tässä edes oteta kantaa ravinnekuormitukseen ja muihin ongelmiin). Toisaalta jos niistä harvestoitavista haavoista hapettaisi puuhiiltä ja sekoittaisi sitä multaan, vähenisi ravinnekuormitus (ja lannoitustarve) roimasti, mikä auttaisi ainakin happamien peltojen metaanipäästöjen suhteen.

 

[Artturenos]

juu hiilinieluihen lasketaan mielellään myös peltoalat vaikka hiilituotto on minimaalista ja tosiasiallisesti päästöt yleensä suuremmat verrattuna sidottuun hiileen (eikä tässä edes oteta kantaa ravinnekuormitukseen ja muihin ongelmiin). Toisaalta jos niistä harvestoitavista haavoista hapettaisi puuhiiltä ja sekoittaisi sitä multaan, vähenisi ravinnekuormitus (ja lannoitustarve) roimasti, mikä auttaisi ainakin happamien peltojen metaanipäästöjen suhteen.

Ruuan tuotannon päästöt noin yleensäkkin ovat kyllä vaikea aihe, koska siihen ei ole olemassa vaihtoehtoja ilman ihmisten kärsimystä. Tulee ehkä joillekkin yllätyksenä, että ruoka ei kauppaan ilmestykkään aivan noin vain. Esimerkiksi Luomu ei ole mahdollista kuin harvoille ja valituille, jos ruokaa tuotettaisiin vain Luomulla tarvittaisiin kaksikertainen ala peltoja. Luomu onkin aikamoinen ruuan versio lentomatkustamisesta, jos kaikki sitä haluaisivat tehdä maapallon luonto ei sitä kestäisi. Ymmärrän ihmisiä jotka haluavat itse syödä puhtaasti ja terveelliseeti käyttäen Luomua, mutta esimerkiksi ilmaston perusteella sitä ei kannata välttämättä tehdä. Itsekäs kun olen niin minä itse kyllä arvostan Luomua tuotteena ohi perinteisen.

 

[Undrafted]

Vielä riittää kotimaassakin parannettavaa. Viikonloppuna huoltoasemalla mies siivosi autostaan kasan roskia ja heitti surutta roskat viereiseen puskaan. Matkaa lähimmälle roskikselle olisi ollut noin 15 metriä ja jos liian raskaaksi olisi käynyt, niin roskiksen viereenkin olisi voinut ajaa.

 

[Peltinen]

Vielä riittää kotimaassakin parannettavaa. Viikonloppuna huoltoasemalla mies siivosi autostaan kasan roskia ja heitti surutta roskat viereiseen puskaan. Matkaa lähimmälle roskikselle olisi ollut noin 15 metriä ja jos liian raskaaksi olisi käynyt, niin roskiksen viereenkin olisi voinut ajaa.

Ja tämä liittyi ilmastonmuutokseen miten? Paitsi tietenkin niin, että aika iso ihmisistä kuvittelee, että ilmastonmuutos johtuu saasteista. Viimeksi kun jossain aamutelkkarissa puhuttiin, että mitä olette tehneet ilmastonmuutosta torjuaksenne niin eiköhän sielläkin joku päästänyt sen "minä olen ainakin kierrättänyt".

 

[Wiljami]

Ruuan tuotannon päästöt noin yleensäkkin ovat kyllä vaikea aihe, koska siihen ei ole olemassa vaihtoehtoja ilman ihmisten kärsimystä. Tulee ehkä joillekkin yllätyksenä, että ruoka ei kauppaan ilmestykkään aivan noin vain. Esimerkiksi Luomu ei ole mahdollista kuin harvoille ja valituille, jos ruokaa tuotettaisiin vain Luomulla tarvittaisiin kaksikertainen ala peltoja. Luomu onkin aikamoinen ruuan versio lentomatkustamisesta, jos kaikki sitä haluaisivat tehdä maapallon luonto ei sitä kestäisi. Ymmärrän ihmisiä jotka haluavat itse syödä puhtaasti ja terveelliseeti käyttäen Luomua, mutta esimerkiksi ilmaston perusteella sitä ei kannata välttämättä tehdä. Itsekäs kun olen niin minä itse kyllä arvostan Luomua tuotteena ohi perinteisen.

Juu näinhän se on että jonkun verran tulee väkisin ihmistoiminnasta kasvihuonepäästöjä ja tärkeintä olisi päästöjen minimoiminen tuotantoprosessien sekä resurssien optimoimisen kautta. Kovasti arvostamani Esko Valtaoja kommentoi joskus että boikotoi elintarvikealan yrityksiä jotka ovat ykskantaan ilmoittaneet kieltäytyvänsä geenimanipuloiduista raaka-aineista ja kyllähän tuota voisi kompata. Teknisesti ei kuitenkaan ole sellaista nykyistä viljelykasvia jota ei olisi jossain muodossa geenimanipuloitu historian saatossa, ei noita alkuviljoja edes tunnistaisi ravintokasvien sukulaisiksi jostain satunnaisista heinistä.

Ja tämä liittyi ilmastonmuutokseen miten? Paitsi tietenkin niin, että aika iso ihmisistä kuvittelee, että ilmastonmuutos johtuu saasteista. Viimeksi kun jossain aamutelkkarissa puhuttiin, että mitä olette tehneet ilmastonmuutosta torjuaksenne niin eiköhän sielläkin joku päästänyt sen "minä olen ainakin kierrättänyt".

Mietin samaa kun viestin luin, mutta voi tuosta toki johtaa yleiseen välinpitämättömyyteen yhtymäkohdat, jos ihminen ei koe ongelmaa paskoa näkyvää lähiympäristöä niin tuskin sitä häiritsee paljon abstraktimman ja vähemmän nähtävillä olevan makroilmaston vituille pistäminen.

 

[dana77]

Viimeksi kun jossain aamutelkkarissa puhuttiin, että mitä olette tehneet ilmastonmuutosta torjuaksenne niin eiköhän sielläkin joku päästänyt sen "minä olen ainakin kierrättänyt".

Periaatteessa joku voi ajatella, että kierrättämällä säästää raaka-aineita ja täten louhimisesta, jalostamisesta ja kuljetuksesta tulee vähemmän päästöjä, mutta voi olla että siitä ei ole ollut kyse.

 

[myhyjukka]

Itsekin tullut hieman enemmän herättyä tähän hommaan nyt, kun vaalien alla on puhuttu paljon 1,5 asteen tavoitteeseen sitoutumisesta. Mutta osaako joku paremmin asiasta ymmärtävä sanoa onko mitenkään käytännön tasolla mahdollista tiputtaa päästömäärää 60% tai päästä edes lähelle tuota lukemaa kymmenessä vuodessa? Saati sitten että maailmanlaajuisesti tapahtuisi tarpeeksi merkittävää positiivista muutosta? Lähinnä omaan korvaan kuulostaa aika rajuilta sitoutumisilta

 

[Tombe76]

On tämä kyllä äärimmäisen mielenkiintoista. Kun vielä vuosituhannen vaihteessa mm.vaalipaneeleissa kysyttiin ydinvoimasta tyyliin "ettekö halua lapsillenne parempaa tulevaisuutta" (kun kannatatte) ja kun Helsingissä järjestettiin mielenosoituksia ( Helsingissä suuri mielenosoitus ydinvoimaa vastaan ) niin nyt vajaa 20v myöhemmin tuo ydinvoima käytännössä on yksi tapa turvata lastemme PAREMPI tulevaisuus, koska ilmastonmuutos.

Onneksi vielä on muutama vuosi omaa taivalta jäljellä. En malta odottaa mistä esim. 10-20v kuluttua puhutaan ja meuhkataan.

Enkä nyt koko muutosta tietenkään kiellä mutta överiksi on vähän mennyt joka suhteessa. Toki se tuppaa olemaan aika yleistä v.2019, asiassa kuin asiassa, oli se hyvä tai paha.

 

[dana77]

En malta odottaa mistä esim. 10-20v kuluttua puhutaan ja meuhkataan.

Luuletko vilpittömästi, että vaikka ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä, niin ihminen ei jotain muuta osaa luonnosta tuhoaisi niin että siihen pitää puuttua? Pölyttäjien häviäminen on yksi jo tiedossa oleva, sanoin mikrokuidut, hormonit vedessä.

Ihminen on torjunut otsonikadon suhteellisen hyvin ja happosateet, eikä niiden uhkakuvien maalailu siitä huolimatta mennyt millään tavoin överiksi vaikka tietty ihmisryhmä ei silloinkaan tehnyt asialle vittuakaan eikö tajunnut tilannetta.

 

[Wiljami]

Ihmetyttää tuo ydinvoiman kategorinen vastustaminen (ja surettaakin kun saivat sillä Saksasta todella ison luokan hiilenpolttajan kun piti ajaa ydinvoimalat alas). Siinä on kyllä yksi sellainen keissi missä on menty vahvasti tunne edellä ja missä ympäristöväki on ampunut itseään ihan helvetin pahasti jalkaan. Eikä sillä etteikö neuvostovalmisteisissa laitoksissa tai edes riskikohteisiin rakennetuissa länsistandardit täyttävissä laitoksissa voisi olla riskejä tai ongelmia, mutta kyllähän tuo esim. siellä Saksassa olisi aika turvallinen ja vähäpäästöinen keino tuottaa energiaa verrattuna vaikkapa siihen ruskeaan hiileen.

 

[hablaa]

Ihmetyttää tuo ydinvoiman kategorinen vastustaminen

Entä saako ydinvoimaa vastustaa muista kun ideologisista/kategorisista syistä?

Olkiluoto 3 tottakai - tuossa on mennyt "pikkuisen" pidempään kuin piti, mutta vedetään projekti loppuun toki, eihän siinä olisi mitään järkeä muuten. Sen sijaan, onko nykyisessä (ja todennäköisesti tulevassa) poliittisessa ilmapiirissä mitään järkeä alkaa tekemään yhteistyötä Rosatomin kanssa? Itse olen ainakin sitä mieltä että ei, ja kyse ei ole niinkään tekniikan turvallisuudesta kuin geopolitiikasta.

Pienreaktorit menee samaan osastoon kuin thorium - kiva idea, mutta kukas tuon tekee käytännössä ja milloin on realistista? Ken tietää, ehkäpä ITER tulee olemaan onnistunut projekti ja sitten kaikki välimallin ratkaisut voi heittää romukoppaan; varmaan aika samasta ajasta puhutaan sekä ITERin että noiden vaihtoehtoreaktoreiden suhteen.

Sillä välin, esim. "offshore" tuulipuistot olisivat kovin järkevä investointi. Keskellä merta on myös vähemmän räjähteleviä lepakoita tai ihmisiä saamassa syöpää.

 

[Wiljami]

Entä saako ydinvoimaa vastustaa muista kun ideologisista/kategorisista syistä?
...

Juu tarkennusta olisi viestini voinut kaivata. Toki ydinvoimalaprojekteja saa vastustaa jos siihen selkeä syy on. Esimerkiksi Rosatomin kanssa toimiminen on mielestäni hyvin epäviisasta projektin poliittisen ulottuvuuden takia. Pienreaktoriajatuksesta innostuin kun niistä alkujaan uutisoitiin, mutten ole kyllä käytännön toteuttamismahdollisuuksia selvittänyt siinä määrin että osaisin niistä mitään tolkullista kirjoittaa. Offshoreratkaisut olisivat kyllä hyviä, merellä tuulee aina, lisäksi vuoroveden ja aaltojen hyödyntämismahdollisuudet (Itämerellä toki vuorovedellä vähemmän potentiaa mutta aaltoja senkin edestä).

Yleisemmin kun ratkaisuja pohditaan, tuntuu helposti käyvän niin että otetaan vaan yksi vaihtoehto (oli sitten kyseessä teknologian käyttö tai jonkin toiminnan rajoittaminen) ja pohditaan asiaa ainoastaan sen kannalta. Eli esimerkiksi että miten muka vähennetään päästöjä x0% tai miten voi tuottaa kaiken energian uusiutuvilla jne. Käytännössä kasvihuoneilmiön rajoittaminen tulee toteutumaan (toivottavasti) tuhansien erilaisten toimien kombinaation seurauksena. Siinä on päästörajoituksia, erilaisia teknologioita sekä energian tuottamiseen että kierrätykseen, niitä hiilinieluja, liikennöintimuutoksia ja lukemattomia muita juttuja mitä ei vielä ole ollut edes esillä.