Ihmetyttää tuo ydinvoiman kategorinen vastustaminen (ja surettaakin kun saivat sillä Saksasta todella ison luokan hiilenpolttajan kun piti ajaa ydinvoimalat alas). Siinä on kyllä yksi sellainen keissi missä on menty vahvasti tunne edellä ja missä ympäristöväki on ampunut itseään ihan helvetin pahasti jalkaan. Eikä sillä etteikö neuvostovalmisteisissa laitoksissa tai edes riskikohteisiin rakennetuissa länsistandardit täyttävissä laitoksissa voisi olla riskejä tai ongelmia, mutta kyllähän tuo esim. siellä Saksassa olisi aika turvallinen ja vähäpäästöinen keino tuottaa energiaa verrattuna vaikkapa siihen ruskeaan hiileen.
Saksa on myös moninkertaistanut uusiutuvien osuuden energiantuotannosta. Hiilestä on vaikea päästä eroon, koska voimalat sijaitsevat poliittisesti herkässä Itä-Saksassa. Senpä takia tavoite on asetettu vasta 2030-luvulle.
En ole sinällään ydinvoimaa vastaan. Mikäli voimaloille löytyy taloudellisesti kestävä rahoitus, niin miksipä ei. Neljännen sukupolven reaktoreissa on ymmärtääkseni monia etuja verrattuna mm. Arevan toimittamaan OL3-voimalaan, joka ei vielä tänä päivänäkään tuota sähköä.
Huomauttaisin kuitenkin, että ydinvoima on äärimmäisen investointivetoinen energianmuoto, joka sisältää suuria taloudellisia riskejä. Koska voimalat suunnitellaan yli 50 vuodeksi, on ilmeistä, että tekniikka ehtii vanhentua ja energiajärjestelmän painopiste muuttua. Fennovoiman tuottaman sähkön myyntihinta vaikutti vuonna 2007 edulliselta, mutta tänä päivänä tilanne on hieman toinen.
Ydinvoima ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa bisnestä. Senpä takia voimaloita nousee lähinnä autoritääriisin maihin, kuten Kiinaan ja Venäjälle, jotka voivat keskusjohtoisesti rahoittaa vähän huonompiakin projekteja. Länsimaissa ydinvoimaan investointi on muutamia poikkeuksia (Ranska, Suomi, Kanada) lukuun ottamatta vähäistä.
Ilmastonmuutoksen kannalta ydinvoima on toki potentiaalinen osa energiapalettia. Ongelma piilee kuitenkin siinä, että suurinvestoinnit syövät panostuksia uusiutuvilta, jotka kuitenkin kehittyvät kovaa vauhtia ja ovat jo markkinaehtoisesti toimivia energiamuotoja. Voimmeko ennustaa luotettavasti, että vuonna 2048 on kannattavaa tuottaa sähköä ydinvoimalla? Kyse on kuitenkin kansallisesti ja globaalisti erittäin tärkeästä kysymyksestä, jossa luodaan infra ja rahoituskanavat vuosikymmeniksi. Ydinvoimaan verrattuna esim. merituulivoima on huikeasti pienempi riskisijoitus, joka siirtä painopistettä uusiutuvan energian suuntaan.