Ilmastonmuutos

  • 683 726
  • 6 524

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Miksi tätä ei uutisoida, vaikka lähde on paras mahdollinen? Kas kun tällaisillä "väärillä" uutisilla ei haluta vaivata meidän kansalaisten pieniä päitä.
Näyttäis pikaisella googletuksella, että asiasta on kyllä uutisoitu ihan riittävästi. Tuohan on jo 2015 julkaistu, että ei siitä varmaankaan enää ihan hirveästi tarvitsekaan uutisoida.

Ja kun googlettaa tuota, niin äkkiä myös huomaa, että asiaa ovat tutkineet muutkin ja useimmat ovat päätyneet toisenlaiseen tulokseen. Sen tarkemmin perehtymättä aihepiiriin, niin tuon jäämassan mittaaminen ei näyttäisi olevan ihan hirveän helppoa, joten ei ole yllätys, että tulokset vaihtelevat. Tämä on ihan perussettiä tieteessä. Yksittäisestä tutkimuksesta ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Riippuu toki aiheesta tämäkin.

Tässä vielä linkki juttuun tuoreemmasta tutkimuksesta, joka julkaistiin Naturessa tänä vuonna. Naturehan on yksi vanhimmista ja arvostetuimmista tiedejulkaisuista, johon ei todellakaan ole helppoa saada tutkimustaan julkaistuksi. Eli mistään höpötutkimuksesta ei ainakaan ole kyse. Siinä päädyttiin toisenlaiseen tulokseen: Mass balance of the Antarctic ice sheet from 1992 to 2017 - AntarcticGlaciers.org (linkki antarctic glaciers sivustolle). Lainaus jutusta:
The paper, like many others, disputes the findings of Zwally et al (2015), who argued that mass gains in East Antarctica were large enough to outweigh losses in the West Antarctic Ice Sheet (see also Medley et al., 2018).

The authors note that the least agreement between measurements occurs in East Antarctica, with the poor temporal resolution of some measurements impeding accuracy. The closest agreement between datasets occurs over the Antarctic Peninsula, where trends tend to agree within 30 Gt yr-1, but trends depart by up to 100 Gt yr-1 in East Antarctica (IMBIE Team, 2018).
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
...
Samalla kun co2 määrät kasvaa, maapallo myös vihertyy ja kavavan vihreän massan vaikutukset eivät ole tiedossa (co2 sitominen, vaikutukset sateisiin, sateiden vaikutukset meriin jne.).
...
Teorian tasolla täysin oikein. Keskimäärin maapallon sademäärät lisääntyvät lämpötilan noustessa ja enemmän tarjolla olevaa hiilidioksidia lisää NPP:tä mikä sitoo sitä hiiltä kasveihin. Toisaalta ääri-ilmiöiden lisääntyminen tarkoittaa että jossain on kuivuutta samalla kun muualla tulvia, mitkä molemmat ovat erittäin tuhoisia kasveille (miten on esim. Suomen viljelytuotannon ollut viimeiset 2 kesää vaikka keskimäärin on ollut lämmintä ja kosteaa, kun -17 oli helvetin märkää ja viime kesänä helvetin kuumaa). Lisäksi kasvit eivät pysty hyödyntämään määrättömästi lisääntyvää CO2:sta, jossain kohti on saturaatiopiste mitä enempää ei pysty yhteyttävä kasvi hiiltä ottamaan sisään vaikka tarjolla olisi vettä sekä muita ravinteita optimaalisesti. Toki lisääntyvä NPP tarkoittaa että JOS alue ei kärsi pahemmin sään ääri-ilmiöistä, bufferoi lisääntynyt kasvu jonkun verran ihmiskunnan taivaalle tunkemaa ylimääräistä hiilidioksidia.

edit. Pistetään nyt samaan viestiin vielä siirtyminen aiheesta kukkapurkille, tai tarkemmin sanottuna kukkapurkilta ruokalautaselle. Sitä halvinta proteiinimassaa mistä tehdä tulevaisuuden lauantaimakkarat ja uunilenkit, pitäisi ruveta pikimmiten (mieluiten jo eilen) tekemään hyönteisproteiinista. Pienentäisi sekä tuotannon hiilijalanjälkeä, että kuluttajille kohdistuvaa terveysriskiä huomattavasti. Hyönteisissä kuitenkin pirusti proteiinia elopainokiloa kohti, ei juuri lainkaan tyydyttyneitä rasvoja ja kaiken muun hyvän lisäksi ainoa proteiininlähde mistä saa myös liukoista kuitua. Mahdollista kasvattaa jopa Suomessa ilman tolkutonta typen ja fosforin syytämistä pitkin peltoja ja navetaksi piisaa mikä tahansa hygieniseksi katsottu entinen autotalli.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Itä-Antarktis on niin kylmä paikka ja kaukana sulamispisteestä, että siellä lämpenemisen seuraus voikin olla vain lumen ja jään lisääntyminen ( kun sademäärä kasvaa merien lämpenemisen seurauksena).

Länsi-Antarktis on sitten toinen tarina, ja se menettää havaintojenkin mukaan jäätä kiihtyvällä tahdilla.

Jos lämpenemisen alkuvaiheissa Itä-Antarktiksen massanlisäys onkin isompi kuin Länsi-Antarktiksen menetys (ja vissiin tästä on eriäviä näkemyksiä, onko näin tapahtunut) niin tällä lienee lähinnä akateemista merkitystä. Lämpenemisen jatkuessa Antarktis tulee menettämään jäätä kokonaisuutenakin.

Eihän tuo yleiskuva lämpenemisestä ole kyseenalaisena ollut enää pitkään. Lämpöenergiaa kertyy systeemiin sitä tahtia kasvihuonekaasujen lisääntyessä että pakkohan sen on lämmetä. Pikku detaljeissa tietty ennusteet on epätarkempia ja yllätyksiä voi tulla. Myös toiseen suuntaan yllätyksiä on tullut, esim. pohjoinen merijää on huvennut nopeammin kuin aikoinaan aateltiin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Suomessa on myös paljon ihmisiä, jotka syövät lihaa 5 kertaa viikossa. Koska yleinen tutkittu konsensus kaiketi on se, että maatalous (erityisesti karjatalous) on se kaikkein ongelmallisin asia ilmastonmuutoksen kannalta, niin voisiko kuluttajille lätkäistä myös lihaveron?
Voisi.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Donnerwetter S.p.A.
Toivottavasti ekologisia valintoja tehdessä huomioitaisiin myös kasvisruuan tuotantotapojen erot. Kuten onko kasteluun käytetty vesi "kestävää" - eli tuotannossa ei ylikuluteta makean veden lähteitä. CO2-jalanjäljen rinnalla olisi siis hyvä puntaroida tuotteen vesijalanjäljen suuruutta, ainakin tuotantomaan/alueen osalta. (Vesijalanjäljellä mitattuna (lähteestä riippuen) kilo suklaata vastaa n. 3-4 kiloa sianlihaa.)

Voisin lätkäistä haittaverot leikkokukille, joita rahdataan Suomeen mm. Keniasta asti. Eikä edes syötäväksi, vaan todella lyhyen käyttöajan jälkeen roskiin viskattavaksi. Koska rupsahtanur ulkonäkö. Todellista kerskakulutusta!
 

Kersakovi

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, AFC(NFL)
Toivottavasti ekologisia valintoja tehdessä huomioitaisiin myös kasvisruuan tuotantotapojen erot. Kuten onko kasteluun käytetty vesi "kestävää" - eli tuotannossa ei ylikuluteta makean veden lähteitä. CO2-jalanjäljen rinnalla olisi siis hyvä puntaroida tuotteen vesijalanjäljen suuruutta, ainakin tuotantomaan/alueen osalta. (Vesijalanjäljellä mitattuna (lähteestä riippuen) kilo suklaata vastaa n. 3-4 kiloa sianlihaa.)

Kohtalaisen suurella varmuudella voitaneen kaikille aloitteleville kasvissyöjille kertoa, että sianlihan korvaaminen suklaalla ei välttämättä ole se kaikista järkevin ratkaisu muutenkaan. Tähän minulla ei valitettavasti ole lähdettä, vaan mutulla mennään.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Jos nyt hieman sivuutetaan itse ilmiö ja siitä keskusteleminen.

Häiritseekö teitä ketään median toiminta ilmiön tiimoilta? Itse tulee uutisia aika tiiviisti seurattua ja en tiedä onko tuo alarmistinen ote nykyajan juttu, vähän kuin sääuutisten tapaan klikkejä täytyy saada. Hyvienkin uutisten ohessa aika kritiikittömästi kaikki toimittajat haluavat tähän kelkkaan hinnalla millä hyvänsä. Aika kevein perustein moni uutinen saa ansaitsematonta tilaansa. Toki toimittajien tiedetty suhde puoluepolitiikkaan(yli 80% vihreät/vas) vaikuttaa ymmärrettävästi.

Sen sijaan Ruotsin lentoveron perumista vuoden kokeilun jälkeen ei ole uutisoitu juuri lainkaan vaikka on aika oleellinen kun miettii mihin toimiin Suomessa kannattaa lähteä. Katowicen saavutttamattomista saavutuksista ei myöskään haluta tehdä uutista.
 
Viimeksi muokattu:

molari

Jäsen
Jos nyt hieman sivuutetaan itse ilmiö ja siitä keskusteleminen.

Häiritseekö teitä ketään median toiminta ilmiön tiimoilta? Itse tulee uutisia aika tiiviisti seurattua ja en tiedä onko tuo alarmistinen ote nykyajan juttu, vähän kuin sääuutisten tapaan klikkejä täytyy saada. Hyvienkin uutisten ohessa aika kritiikittömästi kaikki toimittajat haluavat tähän kelkkaan hinnalla millä hyvänsä. Aika kevein perustein moni uutinen saa ansaitsematonta tilaansa. Toki toimittajien tiedetty suhde puoluepolitiikkaan(yli 80% vihreät/vas) vaikuttaa ymmärrettävästi.

Sen sijaan Ruotsin lentoveron perumista vuoden kokeilun jälkeen ei ole uutisoitu juuri lainkaan vaikka on aika oleellinen kun miettii mihin toimiin Suomessa kannattaa lähteä. Katowicen saavutttamattomista saavutuksista ei myöskään haluta tehdä uutista.

Häiritsee, mutta ehkä tässä on taktiikkana, että rummutetaan tätä agendaa täysillä ja käytetään "lamauttavan voiman" taktiikkaa. Sen jälkeen on helpompi nuijia läpi "joku" miedompi suunnitelma/tavoite.

Mielenkiintoista myös nähdä, tuleeko aiheeseen liittyen jonkun tason anekauppa, jonka/jotka suorittamalla voi jatkaa porsastelua tai sitähän itseasiassa jo tapahtuu. Keskustelua ja toimenpide-ehdotuksia leimaa myös se, että monet käytännössä helpot/helpohkot keinot hillitä ilmastonmuutosta loistavat poissaolollaan.
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Katowicen saavutttamattomista saavutuksista ei myöskään haluta tehdä uutista.

Eija-Riitta Korholan kolumni Iltalehdessä kertoo paljon näistä ilmastokokouksista (kannattaa lukea se tuoreempikin). Päivän selvää on, että teknologian kehittäminen on ainoa ratkaisu, jolla on mitään toivoa. Ja silläkin hyvin niukalti. Ilmastokokoukset, sopimukset ja julkilausumat ovat pelkkää lämmintä ilmaa jonka merkitys on pyöreät nolla. Tai ehkä negatiivinen, kun tuonne on kumminkin pitänyt lennättää ne 400 Guinean edustajaa (kevyttä korruptiota ilmassa).

Aamulehdessä sama ilmaistaan toisin: "samaan aikaan, kun rouva Nieminen ostaa lähikaupasta porsaankyljyksen sijasta porkkanalaatikon, Puolan parlamentti päättää avata uuden hiilikaivoksen, Australia kirjaa historiansa korkeimmat hiilidioksidipäästöt ja Amazonin hiilidioksidia sitovaa sademetsää kaatuu soijaviljelmien tieltä". Tuntematonta lainatakseni "Nyt on asja silviisii jot myö hävitään tää sota".
 
...Ilmastokokoukset, sopimukset ja julkilausumat ovat pelkkää lämmintä ilmaa jonka merkitys on pyöreät nolla. Tai ehkä negatiivinen, kun tuonne on kumminkin pitänyt lennättää ne 400 Guinean edustajaa (kevyttä korruptiota ilmassa)....
Tämä on aivan totta, enkä ymmärrä, miksi noita turhia kokouksia ei voida järjestää Skypen tms. välityksellä, ettei ainakaan saastuteta hullun lailla samalla, kun pitäisi tehdä päätöksiä päästöjen vähentämisestä.
 

Undrafted

Jäsen
Tämä on aivan totta, enkä ymmärrä, miksi noita turhia kokouksia ei voida järjestää Skypen tms. välityksellä, ettei ainakaan saastuteta hullun lailla samalla, kun pitäisi tehdä päätöksiä päästöjen vähentämisestä.
Jäisi hyvät wine&dine illanistumiset ns. firman piikkiin pitämättä. Lentopisteitä ja majoitusta, mistä voi saada omaa etua vapaa-ajalla käytettäväksi. Samaa näkee työpaikalla, että ihan pilipali-kokouksia tykätään järjestää vaikka esityksen olisi voinut jakaa etukäteen ja sitten pitää kyselyskypesession myöhemmin. Laskin joskus duunissa mitä maksoi kun 20 hengelle pidettiin päivän kokous. Tuli äkkiä fiilis, ettei pienemmällä firmalla olisi varaa. Samoin kävi mielessä, miten toimisin erilailla jos omat rahat olisi kiinni. Nyt kun ei ole, niin voin huoletta kerätä omaa etua osallistumalla erilaisiin pilipali-kokouksiin. Aina ne kotiolot voittaa :)

Edit: Typo korjattu rajat -> rahat
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Paljon on puhetta sähköautoista sekä sähkön tuotannosta, mutta mites sähkön jakelu? Nyt ei kait melkein missään taloyhtiössä saa ladata sähköautoa eikä tolpissakaan taida riittää virta? Entä jos tekee pidempää reissua ja pitää "tankata" välissä? Kysymyksiä vaan herää.
 

lätkämies

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Columbus Blue Jackets
Paljon on puhetta sähköautoista sekä sähkön tuotannosta, mutta mites sähkön jakelu? Nyt ei kait melkein missään taloyhtiössä saa ladata sähköautoa eikä tolpissakaan taida riittää virta? Entä jos tekee pidempää reissua ja pitää "tankata" välissä? Kysymyksiä vaan herää.
Tätä tässä itsekkin olen funtsinut. Huvittavaa että ainoana ratkaisuna esitetään sähköautoja.

Jos oletetaan että Suomeen putkahtaisi 670 000 sähköautoa kuten ympäristöministerin raportissa oletaan olevan vuoteen 2035 mennessä, niin voidaan olettaa että latauspisteiden teho on keskimäärin 7 kW per auto.(Toki on pienempi tehoisempiakin latureita ja toisaalta suurempiakin, 7kW oli hyvä välimaaston luku) Kun kerrotaan tämä autojen määrällä saadaankin sitten latauskapasiteetiksi 4690 MW. Kun tätä verrataan esimerkiksi valmisteilla olevaan Olkiluoto 3:een voidaan huomata että edes Olkiluoto 3 valmistumisensa jälkeen ei tuota niin paljoa tehoa, että sillä kyettäisiin lataamaan kaikkia autoja, sillä Olkiluoto 3:en tuotantokapasiteetti on 1600MW. (Toki kaikkia autoja ei ladattaisi yhtäaikaa!) Kun huomioidaan myös se fakta että hiilivoimaloita pitäisi alkaa ajamaan alas, niin tehoa ei kyettäisi tuottamaan millään tarpeeksi, ellei hallitus huomenna päättäisi muutaman lisäydinvoimalan rakentamisesta välittömästi. Pitää myös muistaa sekin fakta, että Suomella on tälläkin hetkellä vähemmän sähköntuotantoa kuin se tarvitsisi ja sähköä ostetaan naapurimaista. (Toki on hätävarakapasiteettia, jota ei voida käyttää kuin kriittisissä tilanteissa)

Kun taas mietitään sähköverkon kannalta että asuinkiinteistöihin, kauppoihin ja vaikkapa huoltoasemille putkahtaisi kymmenessä vuodessa noin miljoona laturia ei kestäisi nykyinen verkkokaan. Todennäköisesti jouduttaisiin kiinteistöjen pääsulakkeiden kokoja nostamaan pykälän isompiin, syöttävän verkon kaapeloinnin poikkipinnat suurentamaan, jotta syöttökaapelit kestäisivät suurempia virtoja ilman kuluttajalle aiheutuvia ongelmia. Toisaalta verkon suojalaitteet ja kytkentälaitteet sähköasemillakin vaatisivat päivityksiä. Lisäksi kun huomioidaan se asia, että jokaisessa sähköauton laturissa on tasasuuntaajia joiden verkkovaikutukset eivät myöskään ole myönteisiä, niin kyllä verkko olisi kovilla.

Jos ympäristöministeriön raportin tavoitteisiin saada 670 000 sähköautoa kymmenessä vuodessa pitäisi päästä, ei olla kyllä realistisilla jäljillä. Sähköauto ratkaisuna on sinänsä hyvä, mutta yksinkertaisesti nykyinen systeemi ei tuollaista mahdollista. Jouduttaisiin uusimaan verkko, ja tuotanto. Siinä puhutaan kuitenkin monista sadoista miljardeista jonka tuo tavoite tulisi maksamaan. Voisin vain kuvitella sähkönsiirtomaksujen hinnan korotuksia.. Tuon tavoitteen juna on mennyt jo vuosia sitten, ottaen huomioon kuinka valtavista muutoksista sähkön kannalta puhutaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Oman laskelmani mukaan vuoteen 2035 olisi 17 vuotta eikä kymmenen.

Mitä taas median suhtautumiseen ilmastonmuutokseen tulee niin näkisin että he edustavat isossa kuvassa tutkijoiden konsensusta. Vaikka se denialisteille olla vaikeaa ymmärtää ja myöntää niin tässä asiassa he ovat ihan samassa asemassa kuin flat eartherit jotka myös mediassa tulevat lytätyiksi samasta syystä.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Siis kyllähän jotain pitäisi asialle tehdä. Tässähän sen näkee ettei länsimaalainen ole valmis mitään oikeita uhrauksia itse tekemään ilmaston vuoksi. Syytetään vaan muita on sitten kyseessä naapuri tai kiinalainen. Toki ovatko kaikki keinot tuossa raportissa järkeviä, niin ei varmaan. Ehkä kannattaisi alkuun tukea enemmän sähköautojen hankintaa, eikä pelkästään antaa keppiä bensiiniauton käytöstä.

Kysymyksiä tässä tosin herää ja ratkaistavia asioita on paljon.
 

Outsider

Jäsen
Aina voi syyttää muita denialismista, tai siitä ettei olla valmiita tekemään itse mitään, mutta kyllä varsinkin noi viimeisimmät haaveilut on niin kaukana todellisuudesta, että kannattaisi ehkä muiden syyttelyn sijaan avata miten niihin päästään, jos niihin kerran uskoo. Kertoo kyllä aika paljon uskottavuudesta, että raporttien tekijät eivät edes itse pysty esittämään käytännössä mitään perusteluita miten niissä esitetyt tavotteet voisi realistisesti täyttää.

Itse poistaisin sähkö- ja kaasuautoilta ajoneuvoveron, vähintään käyttovoimaveron, mutta muuten sähköautojen hankinnan tukeminen on vähän ristiriitainen asia. Plus tietysti autovero pois, kuten kaikista muistakin autoista.
 
Viimeksi muokattu:

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Autoilun sähköistämisestä tulisi tehdä kattava ja rehellinen vaikutusarvio. Paljonko on mahdollisuus vähentää saasteita ja mikä on sen vaikutus? Pitäisikö mielummin laittaa resurssit energiantuotannon hiilinetraaliuden saavuttamiseen? Mitkä ovat kasvavat litiumin louhimisen vaikutukset? Ladataanko sähköautot hiilivoimalla, kuten Saksassa?
Itse epäilen suuresti, että autoilun sähköistymisestä ilman ydinvoiman globaalia moninkertaistamista on juuri mitään hyötyä. Tietysti joka alalla tulee miettiä järkeviä toimintamalleja, mutta kohtuus kaikessa. Jos lataa sähköautoaan Helsingissä, on se sähkö hiilestä. Ihan sama mitä omassa sähkösopimuksessa lukee. Ja lapset Afrikassa louhii sen litiumin. Toistaiseksi sähköautoilu on eliitin hyvesignalointia ilman ympäristövaikutuksia.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Autoilun sähköistämisestä tulisi tehdä kattava ja rehellinen vaikutusarvio. Paljonko on mahdollisuus vähentää saasteita ja mikä on sen vaikutus? Pitäisikö mielummin laittaa resurssit energiantuotannon hiilinetraaliuden saavuttamiseen? Mitkä ovat kasvavat litiumin louhimisen vaikutukset? Ladataanko sähköautot hiilivoimalla, kuten Saksassa?
Itse epäilen suuresti, että autoilun sähköistymisestä ilman ydinvoiman globaalia moninkertaistamista on juuri mitään hyötyä. Tietysti joka alalla tulee miettiä järkeviä toimintamalleja, mutta kohtuus kaikessa. Jos lataa sähköautoaan Helsingissä, on se sähkö hiilestä. Ihan sama mitä omassa sähkösopimuksessa lukee. Ja lapset Afrikassa louhii sen litiumin. Toistaiseksi sähköautoilu on eliitin hyvesignalointia ilman ympäristövaikutuksia.
Eihän autoilun suitsiminen ole lopunviimein kuin hienosäätöä, suurin ongelma on niin syvällä rakenteissa ettei sitä voitane korjata mitenkään. Jatkuvan kasvun ideologia pakottaa tuottamaan aina enemmän, vaikka kaikkien pitäisi tietää ettei loputtomiin voi mitään asiaa lisätä. Kummallisinta kuviossa on, että jatkuva kasvu on suurelta osin pelkkää kollektiivista harhaa, talousjärjestelmä pysyy pystyssä tai kaatuu täysin sen mukaan mikä on suuren massan mielikuva talousjärjestelmän kunnosta. Toki joskus aiemmin on ollut ihan faktuaalisia rajoitteita tuotannon suhteen (eli että jos et alueella ei saada viljaa kasvatettua ja korjattua niin seuraavana talvena kuolee porukkaa nälkään), mutta nykymaailmassa olisi sitä maallista hyvää olemassa jo niin perkeleesti jokaiselle jaettavaksi ettei sinänsä mitään tarvittaisi, jos vaan se kaikenkattava ideologia olisi että aina pitää saada enemmän. Suurin osa länsimaalaisista voisi esimerkiksi lopettaa työnteon välittömästi, eikä sillä olisi minkäänlaista merkitystä hyvinvointiin. Toki joku perseensuristin jäisi ehkä valmistamatta ja ostamatta, mutta kysymys kuuluukin, onko sellaiselle oikeasti tarvetta? Alamme pikkuhiljaa olla tilanteessa jossa työpaikkojen tärkein funktio on toimia päivähoitopaikkoina aikuisväestölle, että tuntevat saavuttavansa jotain merkittävää, tuossakin olisi siis ideologiselle muutokselle tilausta (eli ihmisten pitäisi suuressa mittakaavassa oppia arvottamaan itseään muutenkin kuin tuotetun rahallisen lisäarvon kautta).

Mutta utopiaahan tuollaisten globaalien asennemuutosten toivominen on kun muutokset pelottavat ylipäätään ja vallassa olevalla desiilillä ei etenkään ole minkäänlaista halua muuttaa vallitsevaa voimatasapainoa. Harmillisesti lyhytnäköinen (mikä on muuten suomitermi tähän anglismiin?) hedonismi ja vallanhalu vaan aiheuttaa peruuttamattomia ongelmia joiden vaikutukset saattavat tuhota koko järjestelmän todella äkillisesti ja kivuliaasti. Ilmastopakolaisuus kun lähtee käyntiin toden teolla niin siinä on -15 kriisit aika pientä verrattuna. Toki täysin mahdollista että ilmasto menee niin mukavasti vituille ettei pakolaisille ole edes järkevää kohdemaata, vaan suunnilleen joka puolella kärsitään jonkunlaisesta ääri-ilmiöstä minkä takia ei oikein elo helpoimmasta päästä ole.
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Voihan sitä akkumateriaalia kai kierrättää, ei kai kaikkea tarvitse kalliosta louhia.
Kierrätys vaatii runsaasti energiaa. Mistäs sitä saadaan, ellei sitten kiinalaisesta hiilestä?
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kierrätys vaatii runsaasti energiaa. Mistäs sitä saadaan, ellei sitten kiinalaisesta hiilestä?

Kai se on se tavanomainen litania. Ydin vesi tuuli aurinko turve puu jäte, ja töpselistä.

Ei kai Suomessa nytkään kivihiiltä käytetä kuin Helsingin kaukolämpötehtaassa. Ja kohta ei enää sielläkään.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös