Viedäänkö Suomesta muovia ulkomaille?
- Kaikki kuluttajamuovipakkaukset, joka laitetaan keräyslaatikoihin, viedään Riihimäelle Fortumin laitokseen, jossa se lajitellaan. Osa kierrätetään ja osa poltetaan.
- Muovijätettä ei juurikaan viedä Suomesta muualle käsiteltäväksi. Hyvin pieniä määriä (n. 100-200 t/a) puhtaita PVC-putkia on toimitettu käsiteltäväksi muihin Euroopan maihin (Ruotsi ja Latvia), koska niiden käsittelyyn ei ole tällä hetkellä Suomessa soveltuvia menetelmiä tarjolla ja niiden energiahyödyntämiseen liittyy haasteita niiden kemiallisten ominaisuuksien takia.
Älä nyt sinäkin tule pilaamaan hyvää narratiivia faktoilla.
Nyt kun täällä vannotaan tieteen nimiin(mikä ei yleensä ole huono asia) niin haluaisin vastauksen vielä yhteen kysymykseen.
Jo 10 vuotta sitten Al Goren aloittamana näitä maailmanlopunennustuksia alkoi tulla jääkarhujen sukupuutosta pohjoisnavan sulamiseen ja Malediivien hukkumiseen. Meillä ei ollut kymmentäkään vuotta aikaa reagoida. Miksei mikään näistä kauhutarinoista toteutuneet vaan on jouduttu keksimään uusia?
Al Gore tuskin tuskin on merkittävä nimi tai ilmastotutkimuksen alulle panija, mutta et ole tainnut paljon uutisia seurata jos mielestäsi 10 vuoden takaiset varoitukset eivät toteutuneet?
Helleaaltoja oli esim. ennätyksellisiä tällä välin
2009 Australia
2010 Itä-Eurooppa (Venäjän metsäpalot ja Suomenkin lämpöennätys)
2015 Intia
"Pohjoisnavan sulaminen" 2012 (mittaushistorian minimi)
Sandy-hurrikaani 2012 halkaisijaltaan laajin, ja yksi tuhoisimmista & harvinaisen pohjoinen sijainti tuhoille.
Larsen C:n hajoaminen Antarktiksella. Grönlannin kesäsulamisen ennätyksellinen laajuus, merenpinnan nousun kiihtyminen ja mittaushistorian lämpimimmät vuodet koko maan keskilämpötilassa.
Jos Suomi ei tee päästöille mitään, eikä kukaan muukaan, Suomelle käy huonosti. Jos Suomi puolittaa päästönsä, mutta kukaan muu ei, käy yhtä huonosti.
Vaihtoehtoa että Suomi ei tee mitään ja muut puolittavat päästönsä ei ole.
Ainut johonkin johtava vaihtoehto on, että Suomi tekee asialle jotain ja muutkin maat lähtevät mukaan.
Voiko siihen päästä? Ehkä. Kansainvälinen ilmastosopimus on hyvä alku. Siinä vain pitää olla mukana ja jopa mallioppilaana
Kierrättäminen on ehdottomasti järkevämpää, joskaan ei aina mahdollista. Suomessa kierrätysaste on vaikkapa Ruotsiin verrattuna heikko, minkä vuoksi asiaa on syytä pitää esillä.@Walrus21 Muovin polttaminen onkin oikea tapa hävittää se. Tätä vihreät ovat kiivaasti vastustaneet ja vaatineet kierrätystä. Ja juuri Eurooppaan viemällä ne muovit päätyvät mereen, koska ne viedään kehitysmaihin "kierrätettäväksi". Eli kipataan mereen/jokiin. Pois silmstä, pois mielestä.
Al Gore on vain yksi asiaa julkisuuteen nostanut henkilö, jonka ansioksi voi laskea kansainvälisen kiinnostuksen herättämisen.Nyt kun täällä vannotaan tieteen nimiin(mikä ei yleensä ole huono asia) niin haluaisin vastauksen vielä yhteen kysymykseen.
Jo 10 vuotta sitten Al Goren aloittamana näitä maailmanlopunennustuksia alkoi tulla jääkarhujen sukupuutosta pohjoisnavan sulamiseen ja Malediivien hukkumiseen. Meillä ei ollut kymmentäkään vuotta aikaa reagoida. Miksei mikään näistä kauhutarinoista toteutuneet vaan on jouduttu keksimään uusia?
Luuletko, ettei politiikassa otettaisi huomioon luettelemiasi realiteetteja? Toistan vielä kerran: Sitran julkaisun tarkoituksena oli visioida, millä lailla Suomi voi liikenteen osalta mukautua Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksiin. Poliitikkojen tehtävä on sitten luovia mahdollisen ja mahdottoman välillä.Minun mielestä juuri tuossa se ongelma on, että halusi tai ei, niin suurilta osin homma perustuu kuitenkin sille, että toivotaan muiden tekevän riittävästi. Sopimuksia tehdään, mutta jos esim. Kiinassa nyt jatkuvasti lisätään hiilivoiman käyttöä, niin mikä tukee näiden toiveiden toteutumista? Tämä ei ole mitenkään kohdistettu sinulle, enkä edelleenkään väitä etteikö jokainen pienikin teko olisi sinänsä hyvä asia, mutta niillä pienillä teoilla se ilmastonmuutos vaan ei yksinkertaisesti pysähdy, jos pahimmillaan samaan aikaan tehdään isompia ratkaisuja toiseen suuntaan.
Esim. Autoilun suhteen Suomen ei ole mitään järkeä olla ensimmäisten joukossa ajamassa tiukempia rajoituksia, tai ottamassa niitä käyttöön, koska me vaan olemme olosuhteiden puolesta maa, jossa autoilu on suuriltaosin välttämättömyys ja toisekseen olemme kuitenkin autotehtaille niin marginaalinen markkina-alue, että niitä autoja ei meidän halujen/tarpeiden mukaan tehdä.
Luuletko, ettei politiikassa otettaisi huomioon luettelemiasi realiteetteja? Toistan vielä kerran: Sitran julkaisun tarkoituksena oli visioida, millä lailla Suomi voi liikenteen osalta mukautua Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksiin. Poliitikkojen tehtävä on sitten luovia mahdollisen ja mahdottoman välillä.
Suomi ei muuten ole mikään "ensimmäinen maa" liikenteen sähköistymisen kannalta. Päinvastoin, näyttäisi siltä, että olemme perässähiihtelijöitä, mikäli nopeita suunnanmuutoksia ei tehdä.
Liikenne on sen takia luupin alla, että autokanta uusiutuu nopeammin kuin vaikkapa asuntojen energiaratkaisujen tehostaminen, jota ei kaikissa tapauksissa ole mahdollista toteuttaa lainkaan. Tässä tunnin haastattelu, jossa energia-asioihin erikoistunut professori Pami Aalto käy läpi tulevaisuuden energiapolitiikkaa. (Linkki: Yle Areena)
Mitä tulee Kiinaan, niin sen toimet ovat hyvin pitkälti riippuvaisia siitä, millainen globaali sopimuskehikko ilmastonmuutoksen torjuntaan muodostetaan. Toistaiseksi sinnikäs taistelu on palkittu sikäli, että Kiina on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja sen implementointiin Katowicen kokouksen pohjalta.
Huomauttaisin myös, että EU on maailman suurin talousalue ja merkittävä saastuttaja. On tietoista valehtelua väittää, etteikö "meidän" teoilla olisi mitään merkitystä.
Minusta Suomi on tällä erää tehnyt tarpeeksi, voimme keskittyä muihin asioihin.
Onhan nuo tuttuja ilmiöitä ja uutisia luetaan.
Et varmaan silti väitä etteikö ennustukset voimakkuudeltaan ole menneet aika pahasti pieleen. Pitää myös muistaa että uutisoinnin tyyli ja saavutettavuus ovat merkittävästi tässä ajassa muuttuneet. En ole ollenkaan vakuuttunut että poikkeavia ilmiöitä on ollut yhtään enempää kuin aiempina vuosikymmeninä.
Tuossahan sinä juuri kyseenalaistat tieteellisen konsensuksen, joka on ollut hyvinkin yhtenäinen jo vuosikymmenet.En minä mikään denialisti ole kuten yllä väitetään,miksi olisin. Taloudellisestikin on sen verran vankka tilanne ettei tule minun mukavuuksiinikaan vaikuttamaan millään muotoa.
Yleensä "yksi totuus" vallitsee siellä, missä ei ole vakavasti otettavia vaihtoehtoisia selitysmalleja. Yhteen totuuteen luotetaan esim. tupakan terveyshaitoissa ja evoluutioteoriassa. Marginaalissa liikkuvat vaihtoehtotieteilijät ovat sitten oma lukunsa, mutta heidän painoarvonsa näissä keskusteluissa on vähäinen.Tämä ilmastoasia vain tuntuu olevan sen verran yhden totuuden liike ettei kritiikkiä oikein kestetä. Varsinkin Suomen osalta. En oikein tiedä millaisia puupäitä enemmistö tässä asiassa on koska yhteiskunnallinen hintalappu näyttää tällä hetkellä hirmuisalta.
Sitra ei tee Suomessa poliittisia päätöksiä. Sitran tutkimuksen tarkoituksena on esittää sellaisia toimintamalleja, jotka ovat linjassa Suomen päästötavoitteiden kanssa. Ei ole Sitran tehtävä pohtia, kuinka paljon mahdolliset muutokset harmittavat espoolaista autoilijaa.Kun noita erilaisia vaatimuslistoja lueskelee, niin siltä se kovasti vaikuttaa, että realismi on aika kaukana.
Norja ei tietääkseni ole oleellisesti paremmalla sijainnilla, mutta heillä tämä liikenteen sähköistymissuunnitelma on selvästi pidemmällä. Toki tämä on vain yksittäinen osa-alue, jolla tavoitteisiin voidaan päästä.En ole missään väittänyt, että Suomi olisi millään tapaa ensimmäinen maa liikenteen sähköistymisen suhteen, mutta tähänastisella tekniikalla Suomen tuleekin olla sähköautoihin liittyen perässähiihtelijöitä, jos katsoo kartasta missä ja minkä kokoinen maa olemme ja minkä verran täällä on asukkaita.
Katowicen kokouksen tarkoituksena oli päättää käytännöistä, joilla päästövähennyksiä mitataan ja arvioidaan. Tässä myös onnistuttiin, koska yli 190 maata sitoutuivat järjestelmään. Varsinaiset päätökset tehtiin jo Pariisissa vuonna 2015.Katowicen kokouksen suhteen olen ollut vähän uutispimennossa, jos siitä nyt ylipäätänsä on sen enempää uutisoitukaan, mutta lähinnä jäi mieleen, että siellä sovittiin miten seuraillaan tilanteen kehittymistä. Oliko mukana myös jotain ihan käytännön tekojakin ja jos oli, niin miten ne vaikuttavat esim. siihen, että Kiinassa päästöt kasvat edelleen? Tai jos Kiinasta ei saa puhua, niin miten esim. tuolla Katowicen alueella, tai naapurimaa Saksassa tehdään hiilivoimalle?
Kyse ei ole "järjettömistä kiristyksistä", vaan päätöksistä, joihin Suomi on kansainvälisellä ja EU-tasolla sitoutunut. Se, miten tavoitteet saavutetaan, on kansalliseen politiikkaan liittyvä kysymys.Minulle "me" tarkoittaa Suomea, ei EU:ta. Jo mainitsemani sijainti, maan koko ja asukasluku huomioiden meidän ei ole järkeä olla ajamassa mitään järjettömiä kiristyksiä itsellemme. EU:n tasolla toki pitää olla mukana, mutta mikään pakko ei ole väkisin vaatia esim. autoiluun mitään kovimpia rajoituksia, kun me olemme maa, jossa niihin on nykytekniikalla(ja verotuksella) EU:n hankalinta päästä.
Norja ei tietääkseni ole oleellisesti paremmalla sijainnilla, mutta heillä tämä liikenteen sähköistymissuunnitelma on selvästi pidemmällä. Toki tämä on vain yksittäinen osa-alue, jolla tavoitteisiin voidaan päästä.
Sitra ei tee Suomessa poliittisia päätöksiä. Sitran tutkimuksen tarkoituksena on esittää sellaisia toimintamalleja, jotka ovat linjassa Suomen päästötavoitteiden kanssa. Ei ole Sitran tehtävä pohtia, kuinka paljon mahdolliset muutokset harmittavat espoolaista autoilijaa.
Norja ei tietääkseni ole oleellisesti paremmalla sijainnilla, mutta heillä tämä liikenteen sähköistymissuunnitelma on selvästi pidemmällä. Toki tämä on vain yksittäinen osa-alue, jolla tavoitteisiin voidaan päästä.
Suomen tarkoituksena ei ole olla yksittäinen poikkeus, vaan pyrkiä kohti EU:n laajuista rintamaa, jonka tavoitteena on rajoittaa lämpeneminen 1,5%:n rajan alle. Koska olemme kaikessa muussakin kaukana tavoitteesta, on esitettävä (huom: esitettävä) myös tuntuvia muutoksia nykytilanteeseen. Vaihtoehtoisesti voimme ottaa päästövähennykset metsäteollisuudesta, mikä tarkoittaisi merkittävää haittaa taloudelliselle kilpailukyvylle.
Katowicen kokouksen tarkoituksena oli päättää käytännöistä, joilla päästövähennyksiä mitataan ja arvioidaan. Tässä myös onnistuttiin, koska yli 190 maata sitoutuivat järjestelmään. Varsinaiset päätökset tehtiin jo Pariisissa vuonna 2015.
Katowicen kokousta on kuvailtu onnistuneeksi, vaikka lähtökohdat olivat Trumpin ja kumppaneiden takia hankalat.
Kyse ei ole "järjettömistä kiristyksistä", vaan päätöksistä, joihin Suomi on kansainvälisellä ja EU-tasolla sitoutunut. Se, miten tavoitteet saavutetaan, on kansalliseen politiikkaan liittyvä kysymys.
Totesin jo edellisessä viestissä, että liikenteen lisäksi on monia muitakin vaihtoehtoja. Ne vain ovat harmillisen vaikeita nekin, koska valtion taloudellinen kilpailukyky on säilytettävä.
Suunnitelmat, joita on esitetty, ulottuvat yli kymmenen vuoden päähän. Ei kukaan tiedä, mikä on tuolloin sähköautojen kapasiteetti, litiumakkujen hinta tai latausinfran laajuu.Nuo autoiluun liittyvät "kiristykset" ja autokannan sähköistäminen on ammuttu alas kaikilta osin oikeiden asiantuntijoiden osalta. Kannattanee sinunkin tutustua.
Keskustelun konteksti on ymmärtääkseni Sitran raportti ja siitä virinnyt keskustelu mediassa.En ole kirjottanut mitään Sitrasta, enkä espoolaisista autoilijoista, niin en tiedä mistä vedit ne tähän.
Norjalla on enemmän fyffeä ja siten poliittista vääntövoimaa.Jos Norja olisi jollain tapaa tässä vertainnollinen Suomeen, niin miksi ei vaan olla tehty samalla tavalla?
Realismia on, että Suomikin tulee liikkumaan kohti sähköistettyä liikennettä. Aikataulusta ei vielä ole tietoa, koska kuten sanoin, asia on poliittinen ja riippuu hintakehityksestä.Voihan niitä esittää, mutta edelleen: mikä hyöty niissä on, jos ne eivät ole realismia? Ei ne tavoitteen siitä toteudu yhtään sen paremmin, jos heitellään toinen toistaan epärealistisempia lukuja.
Maakohtaiset päästövähennykset, joiden mittauksesta ja raportoinnista Katowicessa sovittiin.Päätöksiä on tehty ja kokous oli onnistunut, mutta mitä ne päätökset käytännössä ovat, että saastuttaminen kääntyy kasvun sijaan laskuun?
Kysyn uudemman kerran: mikä on energia-asioiden suhteen sellainen alue, jossa tavoitteiden saavuttaminen on realistista ilman merkittäviä muutoksia?Juurihan tässä pääministerin johdolla linjattiin, miten Suomi aikoo ajaa puheenjohtajamaana merkittävää kiristystä EU:n päästövähennystavoitteisiin. Se jää toki nähtäväksi miten järjettömiä tai järjellisiä ne mahdolliset kiristykset tulevat olemaan. Vaikka liikenne muuttuisi taikaiskusta huomisesta alkaen nollapäästöiseksi, niin ne vaikeat asiat olisi silti ratkaistava, jos tavoitteisiin halutaan päästä. Siksi minun mielestäni kannattaisi keskittyä vielä enemmän ratkomaan niitä vaikeita asioita, kun liikenteen suhteen tavoitteisiin pääseminen on esitettyjen lukujen perusteella todettu epärealistiseksi.
Keskustelun konteksti on ymmärtääkseni Sitran raportti ja siitä virinnyt keskustelu mediassa.
Norjalla on enemmän fyffeä ja siten poliittista vääntövoimaa.
Realismia on, että Suomikin tulee liikkumaan kohti sähköistettyä liikennettä. Aikataulusta ei vielä ole tietoa, koska kuten sanoin, asia on poliittinen ja riippuu hintakehityksestä.
Sitran julkaisun lähtökohtana on Pariisin ilmastosopimuksen tavoite, johon Suomi on sitoutunut.
Maakohtaiset päästövähennykset, joiden mittauksesta ja raportoinnista Katowicessa sovittiin.
Kysyn uudemman kerran: mikä on energia-asioiden suhteen sellainen alue, jossa tavoitteiden saavuttaminen on realistista ilman merkittäviä muutoksia?
Vaikka Kiina viime vuonna ottikin takapakkia varsinkin teollisuuden päästöjen kiristämisen suhteen, niin siellä ollaan laitettu iso vaihde silmään uusiutuvien energiamuotojen kehityksen suhteen. Maa on ylivoimainen ykkönen aurinkovoiman käyttöönotossa ja investoi muutenkin globaalisti uusiutuvaan energiaan enemmän kuin mikään muu maa. Kiinassa on eniten sähköautoja koko maailmassa ja valtio suosii niitä polttomoottoriautojen kustannuksella. Esim. Shanghaissa autojen rekisterikilvet huutokaupataan ja niistä joutuu pulittamaan isoja summia - paitsi että sähkö- ja hybridiautoihin kilvet saa ilmaisiksi. Kiina tekee tällä hetkellä todella paljon uusiutuvien energiamuotojen kehityksen eteen ja ottanee niiden markkinoilla ykkösaseman melko helpostikin.
Liitteenä Tekniikka & Talous-lehden artikkeli.
Kiina investoi uusiutuvaan energiaan - "Asemoituu dominoimaan näitä sektoreita globaalisti"
Kiinassa iso motiivi sähköautoiluun siirtymisessä on yksinkertaisesti parantaa kaupunkien ilmanlaatua. Ilmaston lämpenemiseen ei tosin auta, että ne sähköautot ladataan pitkälti hiilivoimalla kauempana kaupungeista.
Oletko itse selvittänyt taustoja kun näitä tulet kyselemään? Siirtohinnat ovat käytännössä verkon ylläpitomaksua. Pidän todennäköisenä, että tämä tosiasia tullaan myöntämään ja siirtymään tulevaisuudessa järjestelmään että siirtomaksut ovat kiinteitä niinkuin esim kiinteät nettiliittymätkin usein ovat. Ei ne linjat siitä kulu, että siiryykö siellä linjalla sähköä enemmän tai vähemmän ja sen takia koko nykyinen hinnoittelumalli on virheellinen. Siirron hinnoittelun pitäisi perustua siihen kuinka monta metriä kaapelia tai linjaa kyseiseen liittymään on ja kuinka vähän tai paljon maksajia samalla pätkällä on. Tähän vaan ei ole haluttu lähteä, koska nykyinen tapa on subventoida syrjäseutujen asumista laittamalla kaupunkilaiset maksamaan kustannukset. Voitaisiinkohan ajaa sisään termi haitta-asujat mm. haittamaahanmuuttajien rinnalle.Eniten noissa sähköautofantasioissa nyppii se, että ratkaisu esitetään mutta ei selvitetä taustoja niiden takana. Esim. Suomeen tuo 670 tuhatta sähköautoa reiluun 15 vuoteen. Kovat on vuosittaiset myyntimäärät (toki ne alkuun on pienempiä ja kiihtyy myöhemmin). Tai sähköverkon kapasiteetti ja sähkön saatavuus. Millähän tasolla siirtohinnat on kun nämä laitetaan kuntoon?
Tai sitten järjestelmän ulkopuolella tuotetuille tuotteille laitetaan vastaava vero. Ei tuo ole millään tavoin sellainen kysymys, jota ei voitaisi ratkaista.Muutokset täytyy tehdä yhtäaikaisesti koko maailmassa. Muuten tuotanto loppuu täällä ja siirtyy Kiinaan.
Silloin käy kuin muoviroskan kanssa, joka viedään Kambodžaan ja muihiin köyhiin maihin, missä muovi sitten "kierrätetään" kippaamalla roskat suoraan mereen.
Lisaa myos se etta jos laitat taloon kuusi tonnia, niin todennnakoisesti talon arvo nousee jonkin verran (ei ehka kuutta tonnia). Kolikon toisella puolella maksat sitten enemman kiintoistoveroa vai ovatko tallaiset investoinnit verovapaita kuten Ameriikassa (Florida). Myos jotkut kaupungit Floridassa edellyttavat etta uudessa talossa pitaa olla aurinkopaneelit.Kiitos linkistä. Paljon parempi kuin pari laskuria mihin itse törmäsin. Noin kuusi tonnia alkuinvestointi. Jos nyt unohtaa mahdollisen tuoton ja miettisi nykyisen sähkön ostamisen korvaamista itsetuotetulla aurinkosähköllä, niin aika paljon sähkö tuolla alkuinvestoinnilla saisi ostella. Siihen päälle mahdolliset huollot, korjaukset ja aurinkopaneelien elinkaari, niin menee itsellä sarjaan "kiinnostava idea muttei toteuttamiskelpoinen". Ennemmin koitan vähentää sähkönkulutuksesta minkä voin.