Ilmastonmuutos

  • 685 849
  • 6 524

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Kyllähän ilmastonmuutos on fakta ja ei sitä kovin moni taida kieltääkään. Sitten kun minulle kerrotaan miten minä omalla toiminnallani voin vaikuttaa vaikkapa USA:n, Kiinan, Intian ja Venäjän päästöihin - jotka ovat noin 50% kaikista päästöistä - teen sen varsin mielelläni.

Tällä hetkellä pyrin käyttämään pyörää kun siihen on mahdollisuus, kävelemään kun matka on vaikka alle 800-metriä sekä lajittelemaan talousjätteet etc. pientä. Isossa kuvassa näillä tekemisilläni ei kuitenkaan taida olla juurikaan merkitystä ja Suomen asema isossa kuvassa globaalilta kannalta katsottuna on hieman sama. Ei tämä tietenkään tarkoita etteikö meidän pitäisi mitään tehdä - toivottavasti myöskään "kaikkea" ei ryhdytä verottamaan järjettömästi päästöjen alenemisen toivossa.

2014 Suomen osuus oli 0.14% kasvihuonepäästöistä - en tiedä mikä osuus on ollut 2017 mutta oletettavammin tuolla tasolla edelleen. On muuten hyvä muistaa, että muut maat ovat ulkoistaneet tuotantoaan juuri Aasiaan melkoisesti - eikä se tuotanto tapahdu ilman energiaa.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kyllähän ilmastonmuutos on fakta ja ei sitä kovin moni taida kieltääkään. Sitten kun minulle kerrotaan miten minä omalla toiminnallani voin vaikuttaa vaikkapa USA:n, Kiinan, Intian ja Venäjän päästöihin - jotka ovat noin 50% kaikista päästöistä - teen sen varsin mielelläni.

Tuskin sinulle kerrotaan, miten voit toimillasi vaikuttaa vaikkapa USA:n, Kiinan, Intian ja Venäjän päästöihin. Pointti tässä on se, että kussakin maassa ihan ne paikalliset vaikuttavat omiin päästöihinsä.
 
Tämä peli on jo menetetty. Afrikan ja Lähi-idän väkiluku tuplaantunee seuraavien 30 vuoden aikana, joten päästöjen kokonaismäärä ei tule pienenemään, vaikka länsimaissa saataisiin päästöt niin mataliksi kuin kustannustehokkaasti on mahdollista. Mistä saadaan 2 miljardille afrikkalaiselle heidän tarvitsemansa energia 30 vuoden päästä, jolloin luultavasti sielläkin ihmiset kuluttavat huomattavasti nykyistä enemmän? Voi olla, että kaikki Afrikan metsät ovat silloin mennyttä.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Mikä on sinällään ihan oikein. Suomessahan olisi syytäkin pikkuhiljaa luopua avohakkuista ja moni biopolttoainetuotanto tuottaa kasvihuonetsydää fossiilisia polttoaineita enemmän. Ties mitän demonisointiin on vähän vaikeampi sanoa mitn.

Eikös metsiä voida hakata ja käyttää kansan hyvinvoinnin hyväksi sen verran mitä metsät kasvavat?
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Tuskin sinulle kerrotaan, miten voit toimillasi vaikuttaa vaikkapa USA:n, Kiinan, Intian ja Venäjän päästöihin. Pointti tässä on se, että kussakin maassa ihan ne paikalliset vaikuttavat omiin päästöihinsä.

Suomen päästöt olivat kaikista päästöistä 0.14% vuonna 2014. Vaikka kaikki suomalaiset muuttaisivat luolaan asumaan ilman sähköä niin tuon vaikutus on nolla.

Kiina, Intia, USA ja Venäjä työntävät samaan aikaan noin puolet kaikista päästöistä ulos. Tuleeko näille tapahtumaan jotain? En pidättäisi hengitystäni. Seuraavaksi tuotantoa ryhdytään työntämään Afrikkaan ja päästöpidot vaan paranevat. Aika haastavaa tulee olemaan. Valitettavasti.

CDP Carbon Majors raportista voi lukea hieman lisää: linkki.

Tuossa alla sitten se yksi beef tuosta raportista.

"Over half of global industrial emissions since human induced climate change was officially recognized can be traced to just 25 corporate and state producing entities."
 
Viimeksi muokattu:

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Tämä peli on jo menetetty. Afrikan ja Lähi-idän väkiluku tuplaantunee seuraavien 30 vuoden aikana, joten päästöjen kokonaismäärä ei tule pienenemään, vaikka länsimaissa saataisiin päästöt niin mataliksi kuin kustannustehokkaasti on mahdollista. Mistä saadaan 2 miljardille afrikkalaiselle heidän tarvitsemansa energia 30 vuoden päästä, jolloin luultavasti sielläkin ihmiset kuluttavat huomattavasti nykyistä enemmän? Voi olla, että kaikki Afrikan metsät ovat silloin mennyttä.

Tässä on asian ydin. Onko nyt ajateltu että länsimaat ajavat päästöjään sen verran alas mitä kehittyvissä maissa ne kasvavat? Siten pitäisi alkaa vielä maailmanlaajuisesti niitä vähentämään. Jokainen voi oikeasti mietti onko tuo v.2050 nollapäästötavoite realistinen? Mitenkäs kun ruuantuotannosta tulee joka tapauksessa päästöjä, ihmiset hengittävät ja lehmät pierevät. Onko mulla mennyt jotain ohi?
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Suomen päästöt olivat kaikista päästöistä 0.14% vuonna 2014. Vaikka kaikki suomalaiset muuttaisivat luolaan asumaan ilman sähköä niin tuon vaikutus on nolla.

Kiina, Intia, USA ja Venäjä työntävät samaan aikaan noin puolet kaikista päästöistä ulos. Tuleeko näille tapahtumaan jotain? En pidättäisi hengitystäni. Seuraavaksi tuotantoa ryhdytään työntämään Afrikkaan ja päästöpidot vaan paranevat. Aika haastavaa tulee olemaan. Valitettavasti.

Juuri tämä. Se että meillä on ilmastovaalit ensi keväänä ja me väittelemme onko meidän osuus maailman päästöistä v.2030 0.15% vai 0.08%, on täysin yhdentekevää maapallon tulevaisuuden kannalta. Suomalaiselle tavalliselle ihmiselle väittäisin että jos olemme tuossa jälkimmäisessä, elämä on tehty jo melkoisen hankalaksi ja entistä kalliimmaksi.

Toki meidän suhteellinen osuus tullee pienenemään joka tapauksessa kun päästöt muualla kasvavat.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Suomen päästöt olivat kaikista päästöistä 0.14% vuonna 2014. Vaikka kaikki suomalaiset muuttaisivat luolaan asumaan ilman sähköä niin tuon vaikutus on nolla.

Kyynistä. Ajattele vaikka niin, mitä hyötyä on ihan tässä paikallisella tasolla järville, joille ja merelle, jos päästöt vähenevät. Samoin, mitä hyötyä on kulkea vaikkapa Helsingin keskustassa tai missä tahansa, jos ilma on puhtaampaa.

Kiina, Intia, USA ja Venäjä työntävät samaan aikaan noin puolet kaikista päästöistä ulos. Tuleeko näille tapahtumaan jotain? En pidättäisi hengitystäni. Seuraavaksi tuotantoa ryhdytään työntämään Afrikkaan ja päästöpidot vaan paranevat. Aika haastavaa tulee olemaan. Valitettavasti.

Totta kai. Mutta kuten persujen Juho Eerola sanoi kesällä 2018, kehitysapu pitää kohdistaa naisille, lapsille ja seksuaaliterveyteen. Esimerkiksi suomalaisen neuvolajärjestelmän vieminen ympäri maailmaa saattaisi olla Eerolan mukaan teko, joka kenties pelastaisi tämän meidän maapallomme.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Jeps, tässä on lähtenyt mopo kyllä niin käsistä kun vaan ikinä voi. On kaksi valtavaa ongelmaa: Ihmisen aiheuttamat päästöt (pääroolissa tietysti isoimmat valtiot) ja sitten väestönkasvu. Kumpaakaan ei saada kuriin, joten yhteisvaikutus tulee olemaan aivan järkyttävä. Ja tätähän Trump ei osta, vaan ilmastonmuutos on ihan yhtä keksittyä kuun kuussa käyminenkin. Morjens!!!

Väestönkasvusta puhuttaessa... tuskin kukaan täällä kaipaa Kiinan tyylistä kommunismipaskaa, mutta niin karua kun se onkin, niin siinä max yhden lapsen taktiikassa (tai pakottamisessa siis) olivat kyllä aikaansa edellä vähän tietämättäänkin. Toki siinä oma etu ensin, mutta kuitenkin.
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Kyynistä. Ajattele vaikka niin, mitä hyötyä on ihan tässä paikallisella tasolla järville, joille ja merelle, jos päästöt vähenevät. Samoin, mitä hyötyä on kulkea vaikkapa Helsingin keskustassa tai missä tahansa, jos ilma on puhtaampaa.

Totta kai. Mutta kuten persujen Juho Eerola sanoi kesällä 2018, kehitysapu pitää kohdistaa naisille, lapsille ja seksuaaliterveyteen. Esimerkiksi suomalaisen neuvolajärjestelmän vieminen ympäri maailmaa saattaisi olla teko, joka kenties pelastaisi tämän meidän maapallomme.

En sanoisi tuon olevan kyynistä vaan sanoisin sen olevan realistista. En muuten ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö Suomen ja suomalaisten tulisi tehdä ilmaston puolesta mitään. Meillä on vielä hieno ja maailman mittakaavassa puhdaskin luonto jota toki tulee suojella. Se kuinka pitkälle ja millä kustannuksilla luontoa suojellaan Suomessa globaalia uhkakuvaa heiluttaen onkin sitten eria asia - Suomen tekemisillä tai tekemättä jättämisillä kun ei nyt vaan ihan oikeasti ole mitään merkitystä globaalissa mittakaavassa.

Paikallinen taso on sitten oma asiansa kuten todettua ja omalta osaltani osallistun siihen ihan mielelläni. En kuitenkaan aio muuttaa luolaan sen vuoksi että maailma pelastuisi - koska se ei pelastu ellei muutamaa isoa saastuttajaa saada tekemään mitään.

Miten muuten esimerkiksi Nigeriaan saataisiin implementoitua suomalainen neuvolajärjestelmä? Lapsia per nainen oli tuolla vuonna 2005 5.7 - ja vuonna 2015 5.5 - 2015 päämäärä oli 4.38 lasta per nainen. Nigeriassa köyhyys, sukupuoliroolit sekä kulttuuriliset ja uskonnolliset tavat ovat suurin syy suurelle syntyvyydelle - onko vastaus siis niin yksinkertainen kuin suomalainen neuvolajärjestelmä? Nyt taitaa Nobel olla aika lähellä...
 
Suosikkijoukkue
Tappara
Eikös metsiä voida hakata ja käyttää kansan hyvinvoinnin hyväksi sen verran mitä metsät kasvavat?
Knock yourself out vaan. Mutta avohakkuu ei välttämättä ole paras tapa hoitaa tuota hommelia.

Onhan se ruman näköinenkin eikä sitä muutama säästöpuu tai metsäkoneiden jättämään kuralillinkiin tökätty taimi tai pari paljoa pelasta.
 
Viimeksi muokattu:

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Ilmastonmuokkaus eli geoengineering on meidän tiemme. Ajatus, että miljardit intialaiset, afrikkalaiset ja muut aasialaiset köyhät jotenkin luopuisivat halvan kivihiilen poltosta kun pyrkivät
parempaan elintasoon on jokseenkin lapsellinen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
En sanoisi tuon olevan kyynistä vaan sanoisin sen olevan realistista. En muuten ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö Suomen ja suomalaisten tulisi tehdä ilmaston puolesta mitään. Meillä on vielä hieno ja maailman mittakaavassa puhdaskin luonto jota toki tulee suojella. Se kuinka pitkälle ja millä kustannuksilla luontoa suojellaan Suomessa globaalia uhkakuvaa heiluttaen onkin sitten eria asia - Suomen tekemisillä tai tekemättä jättämisillä kun ei nyt vaan ihan oikeasti ole mitään merkitystä globaalissa mittakaavassa.

Toki, mutta enpä minä todennut sinun väittäneen, etteikö Suomen ja suomalaisten tulisi tehdä mitään. Kun puhutaan vesistöistämme ja ilmastamme, paikallisella tekemisellä on merkitystä. Tästä on minusta myös kysymys - kuten varmasti sinustakin.

Miten muuten esimerkiksi Nigeriaan saataisiin implementoitua suomalainen neuvolajärjestelmä?

Laita kyssäri Juho Eerolalle, jonka esitys se oli. Sattui joskus kesällä silmään Suomen Uutisista. Löytyneen googlettamalla.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ilmastonmuokkaus eli geoengineering on meidän tiemme. Ajatus, että miljardit intialaiset, afrikkalaiset ja muut aasialaiset köyhät jotenkin luopuisivat halvan kivihiilen poltosta kun pyrkivät
parempaan elintasoon on jokseenkin lapsellinen.
Ei muuta kuin lisää apulantaa Itämereen. Ja muihin meriin. Kaikkiin meriin.
Joo, eihän tästä mitään tule. Aiemmin olen höpötellyt että naisten asemaa kehitysmaissa kun parannetaan, niin se on ainoa tie pelastukseen, mutta paskanmarjat se mitään auta, se mikä väestönkasvun hillitsemisessä voitetaan, niin teollistumisessa ja elintason nousussa hävitään. Afrikkaan pitäisi saada ydinasevaltioita ja sitten agitoida kriisi vaikkapa Intian ja Pakistanin kanssa. Länsimaailma voi hoitaa tapahtuman markkinoinnin, eli lopputulosta voidaan kutsua kolmanneksi maailmansodaksi, kunhan riittävästi porukkaa saadaan päiviltä.
No tuo oli vähän turhan synkkä visio, eikös vaan dumpata hiilidioksidit (takaisin) kaasu- ja öljykenttiin. Ai niin pitäisi ottaa hiilidioksidit talteen ja se maksaa. Ainakaan minun kulutusjuhlani ei saa sen takia kallistua.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Ei muuta kuin lisää apulantaa Itämereen. Ja muihin meriin. Kaikkiin meriin.
Joo, eihän tästä mitään tule. Aiemmin olen höpötellyt että naisten asemaa kehitysmaissa kun parannetaan, niin se on ainoa tie pelastukseen, mutta paskanmarjat se mitään auta, se mikä väestönkasvun hillitsemisessä voitetaan, niin teollistumisessa ja elintason nousussa hävitään. Afrikkaan pitäisi saada ydinasevaltioita ja sitten agitoida kriisi vaikkapa Intian ja Pakistanin kanssa. Länsimaailma voi hoitaa tapahtuman markkinoinnin, eli lopputulosta voidaan kutsua kolmanneksi maailmansodaksi, kunhan riittävästi porukkaa saadaan päiviltä.
No tuo oli vähän turhan synkkä visio, eikös vaan dumpata hiilidioksidit (takaisin) kaasu- ja öljykenttiin. Ai niin pitäisi ottaa hiilidioksidit talteen ja se maksaa. Ainakaan minun kulutusjuhlani ei saa sen takia kallistua.

Turha tässä on kiihtyä sen enempää. Meidän kehittyneiden valtioiden toki tulee leikata päästöjämme radikaalisti, mutta intialaisilta, kiinalaisilta ja afrikkalaisilta se ei tässä aikataulussa yksinkertaisesti onnistu. Sen takia tarvitsemme ilmastonmuokkausta.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Turha tässä on kiihtyä sen enempää. Meidän kehittyneiden valtioiden toki tulee leikata päästöjämme radikaalisti, mutta intialaisilta, kiinalaisilta ja afrikkalaisilta se ei tässä aikataulussa yksinkertaisesti onnistu. Sen takia tarvitsemme ilmastonmuokkausta.
Juu, ei tässä mitään kiihdytä, kunhan pohdin vaihtoehtoja. Ilmastonmuokkausta varmaan tarvitsemme, mutta sekin vaatii laajaa yhteistä maailmanlaajuista tahtoa ja paljon rahaa, esim juuri jos hiilidioksidin talteenottoa halutaan kehittää tai siihen velvoittaa. Tai jos istutetaan Euroopan kokoinen metsä, tai lannoitetaan valtameriä, jne.
 
Juu, ei tässä mitään kiihdytä, kunhan pohdin vaihtoehtoja. Ilmastonmuokkausta varmaan tarvitsemme, mutta sekin vaatii laajaa yhteistä maailmanlaajuista tahtoa ja paljon rahaa, esim juuri jos hiilidioksidin talteenottoa halutaan kehittää tai siihen velvoittaa. Tai jos istutetaan Euroopan kokoinen metsä, tai lannoitetaan valtameriä, jne.

Yksi vaihtoehto olisi se, että kehitysapua kohdennettaisiin enemmän juuri metsien ja pensaiden yms istutuksiin ja pyrittäisiin minimoimaan rahojen valumista vääriin käsiin. Esim Sahelin alueella puiden ja pensaiden istutus estäisi aavikoitumista, mistä seuraisi nälänhädän väheneminen, kun sadot paranee. Lisäksi olisi hyvä saada tehokkaampia uuneja myös köyhien käyttöön, jolloin puuta ei tarvitsisi poltaa niin paljon ruoanlaiton takia.

Köyhyydessä elävät eivät tietenkään käytä puuta niin paljon kuin teollisuus länsimaissa, mutta aavikoituvalla alueella jo polttopuiden kaataminen lisää aavikoitumista.

Ja miten tällä sitten vaikutettaisiin ilmastoon? No ainakin paikallisesti todella paljon, jos hiekan sijaan alueella kasvaisi enemmän pensaita ja puita, jotka ovat sopeutuneet kuiviin oloihin. Avikoituneen alueen sademäärätkin alkavat pienetä, kun maaperästä tulee rutikuivaa.
 
Viimeksi muokattu:

Byvajet

Jäsen
Kyllähän ilmastonmuutos on fakta ja ei sitä kovin moni taida kieltääkään. Sitten kun minulle kerrotaan miten minä omalla toiminnallani voin vaikuttaa vaikkapa USA:n, Kiinan, Intian ja Venäjän päästöihin - jotka ovat noin 50% kaikista päästöistä - teen sen varsin mielelläni.

Tuossa on kuva mittasuhteista, siitä, kuka päästää. Yhdysvalloissa ja Euroopassa päästöt ovat kääntyneet laskuun ja Venäjän merkitys on pieni, mutta Kiina päästää senkin edestä. Tulevaisuudessa Kiinan kanssa samalle käyrälle päässee Intia.

Halla-aholla on ihan kelpo ehdotus.
  • Otetaan käyttöön ydinvoimaa.
  • Kuritetaan ulkomaista tuotantoa ja sen tuontia, koska se tehdään maissa, joissa ympäristölainsäädäntö on löyhää tai sitä ei valvota, jolloin päästöt ovat suuret.
  • Suositaan verotuksella Suomea, jossa käytössä on uutta tekniikkaa ja päästöt tuotettua yksikköä kohti pienet. Samalla suomalaisten työllisyys paranee.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Suomessakin pystyttäisiin tekemään jopa ihan merkittäviä asioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pieni kansa emmekä tuota paljoa paskaa, mutta tilaa on helvetisti ja etenkin kuivattua suopohjaa tuhansia hehtaareja, nuo kun saatettaisiin takaisin luonnontilaan niin olisi ihan oikeasti oleellista tekemistä. Lisäksi jos alueen puusto upotettaisiin sinne suohon sen sijaan että jätettäisiin maatumaan pinnalle, olisi sidottu todella merkittäviä määriä ihan ilmasta kerättyä hiilidioksidia. Muita konsteja Suomessa olisi havumetsien korvaaminen mahdollisuuksien mukaan nopeakasvuisilla lehtipuilla (haapa varmaan ykkösvaihtoehto), jolloin hyötyä nopeammasta hiilen sitomisesta yhdistettynä talviseen lehdettömyyteen mikä tarkoittaisi enemmän lumesta heijastuvaa lämpösäteilyä (havupuut keräävät tehokkaasti lämpöä). Etenkin oleellista olisi istuttaa kaikki etelärinteet lehtipuulle.

Päästökauppahässäköihin pitäisi saada mahdollisuus myydä hiilinielupalveluita. Metsäfirmat toki repisivät pelihousunsa, mutta itse laittaisin ainakin välittömästi perintömetsät hiilinielutukseen (ja wanhat pellonpohjat takaisin suomaaksi) jos se olisi taloudellisesti millään tasolla tolkullista. Hehtaaria kohti talousmetsätuotto hyvissä metsissä 200 kuutiota tukkipuuta (josta n. 50% puhdasta hiiltä), mutta tuollaiseen hiilinielumetsään kun huomioidaan kaikki muukin biomassa niin kyllä siinä voisi väittää useamman sata kuutiota sitovansa hiilidioksidia jokaista hehtaaria kohti, kunhan se alue on annettu palata takaisin luonnontilaan.

Subtrooppisella vyöhykkeellä sitten joka helvetin paikkaan mihin edes teoriassa mahdollista, pitäisi laittaa kasvamaan apinanleipäpuu. Tuon kun antaa olla muutaman vuosikymmentä rauhassa niin alla on varjoisa paikka pitää ryytimaata (nykyisinkin yleinen käytäntö kasvualueella, harmillisesti puita vaan harvassa) ja nopea kasvu jatkuu organismin ensimmäiset kuusi vuosisataa. Vanhimmat puut ovat alkaneet kuolla tällä vuosituhannella ilmeisesti kuivuuden ja liian kuumuuden johdosta, niistä on saatu mitattua 200 kuution tilavuuksia yksittäisistä puista. Toki melkoisen optimistista olisi odottaa ihmisen pystyvän istuttamaan jonkun puun tuhanneksi vuodeksi ihan siitä ilosta että seuraaville n. 50 sukupolvelle on siitä puusta suoraa hyötyä vaikka itselle ei olekaan.

Ja tosiaan nyt perkele lopettakaa jo se kiinanpaskan tilaaminen! Aivan turha viherpiipertää kotioloissa jos parasta aikaa on rahtilaiva puskemassa pikkukaupungin liikennepäästöjen verran paskaa taivaalle kuljettaakseen kahden euron perseensuristimia kuluttajille. "Ei sillä että tarvitsisi ja onhan se laatu paskaa mutta kun oli niin halpa."

edit.
Niin ja luonnollisesti myös kohoava lämpötila ja lisääntynyt hiilidioksidi lisäävät kasvien tuottokykyä. Kolmen asteen nousu lisäisi laskennallisesti koko maapallon nykyisen biomassan tuotantoa n. kolmanneksella, samoin hiilidioksidin tuplaantuminen. Enää pitäisi antaa niiden puiden ja muiden kasvien sitten pysyä paikallaan sitomassa sitä hiiltä. Lisäksi pelkkä lämpötilan nousu tai keskimääräisen sademäärän lisääntyminen ei vielä tarkoita välttämättä että kasvua oikeasti tapahtuu, jos (kun) sään ääri-ilmiöt sekä lisääntyvät, että voimistuvat, tulee niiden seurauksena väistämättä paljon ylimääräistä "luontaista" poistoa biosfääristä. Pahimmillaan lisääntyvät metsäpalot ja maatuvat tuulenkaadot lisäävät CO2 päästöjä entisestään.
 
Viimeksi muokattu:

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Se kuinka pitkälle ja millä kustannuksilla luontoa suojellaan Suomessa globaalia uhkakuvaa heiluttaen onkin sitten eria asia - Suomen tekemisillä tai tekemättä jättämisillä kun ei nyt vaan ihan oikeasti ole mitään merkitystä globaalissa mittakaavassa.
Suomi on yksi kovimmista saastuttajista - tämä tosin johtuu pohjoisesta sijainnista ja pitkistä välimatkoista. Olemme sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen, joka määrittelee päästöjen määrän suhteessa hiilinieluihin. Mikäli hiilinieluja vähennetään metsäteollisuuden tarpeiden ja avohakkuiden kautta, joudumme tekemään kovempia päästöleikkauksia muualla. Nykyinen hallitus on viis veisannut nielujen hävittämisestä.

Jos ajatellaan ihmisten perustarpeita, niin niihin osuvat paljon kovemmin päästökuritoimet kuin metsäteollisuuden suitsiminen. Ruokavalio, energiatehokkuus ja matkustus ovat keskeisimmät toimet, joihin voi vaikuttaa yksilötasolla. Mutta kuten on nähty, tosiasiat eivät aina kiinnosta kansojen syvissä riveissä, vaan ideologinen kukkakaalipirtelö-meuhkaaminen vie usein voiton.
Miten muuten esimerkiksi Nigeriaan saataisiin implementoitua suomalainen neuvolajärjestelmä? Lapsia per nainen oli tuolla vuonna 2005 5.7 - ja vuonna 2015 5.5 - 2015 päämäärä oli 4.38 lasta per nainen. Nigeriassa köyhyys, sukupuoliroolit sekä kulttuuriliset ja uskonnolliset tavat ovat suurin syy suurelle syntyvyydelle - onko vastaus siis niin yksinkertainen kuin suomalainen neuvolajärjestelmä? Nyt taitaa Nobel olla aika lähellä...
Tutkimukset osoittavat, että tehokkain tapa laskea keskimääräistä lapsilukua on elintason nostattaminen. Valitettavasti se ei ole globaalilla agendalla. Meillähän nousee hirveä älämölö pelkästään siitä, että prosentin puolikas yltäkylläisestä hyvinvoinnistamme siirretään kehitysmaihin.
 

Byvajet

Jäsen
Suomi on yksi kovimmista saastuttajista

Petteri Taalaksen mukaan Suomi on ilmastopäästöissä yksi maailman mallimaista. Myös tällä jalanjälkeä mittaavalla kartalla Suomi pärjää hyvin (vaihtoehdot alalaidasta). Kun taas tarkastellaan reaaliaikaisia hiilidioksidipäästöjä, niin niissäkin Suomi pärjää lähes aina enemmistöä paremmin. Juuri tällä hetkellä tietoa ei Suomesta jostain syystä tule.

Suomessa kulutetaan aivan liikaa, mutta jos kuvittelee, että Suomessa asiat ovat huonosti muuhun maailmaan verrattuna, niin kuvitelma perustuu tiedon puutteeseen.

Ekomodernistit ja Uusi energia -ryhmissä kirjoittelee aiheen ammattilaisia. Ammattilaisten kirjoituksia kannattaa lukea, koska he osaavat asettaa asiat tiedollisesti mittasuhteisiinsa. Ongelma on kehittyvissä köyhissä maissa. Länsimaat pahentavat ongelmaa siirtämällä tuotannon ja sen haitat köyhiin maihin, mutta se, mitä omassa maassamme pystymme enää tekemään asioille, on hyvin marginaalista, kun tekojen vaikutuksia verrataan maailman kokonaispäästöihin.

Sekä keskustalaiset että kokoomuslaiset poliitikot näyttävät heränneen vaatimaan ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Keinot, jotka pitäisi ottaa käyttöön, ovat kuitenkin sellaisia, että ne tuskin ainakaan kokoomuksen sanomaan sopivat. Läntinen talousjärjestelmä on samanlainen utopia kuin oli Neuvostoliitto. Se toimii aikansa, mutta vuosisatojen tai ainakaan vuosituhansien ikää sille on turha povata. Kun ideana on kuluttaa ja kasvattaa kulutusta, niin se sopii kovin huonosti rajalliselle pallolle.

Aika moni kokoomuslainen nikottelee jo noiden kanssa.

5 pientä arjen muutosta voi kutistaa merkittävästi ilmastopäästöjäsi – katso valaisevat esimerkit
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Suomi on yksi kovimmista saastuttajista - tämä tosin johtuu pohjoisesta sijainnista ja pitkistä välimatkoista. Olemme sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen, joka määrittelee päästöjen määrän suhteessa hiilinieluihin. Mikäli hiilinieluja vähennetään metsäteollisuuden tarpeiden ja avohakkuiden kautta, joudumme tekemään kovempia päästöleikkauksia muualla. Nykyinen hallitus on viis veisannut nielujen hävittämisestä.

Jos ajatellaan ihmisten perustarpeita, niin niihin osuvat paljon kovemmin päästökuritoimet kuin metsäteollisuuden suitsiminen. Ruokavalio, energiatehokkuus ja matkustus ovat keskeisimmät toimet, joihin voi vaikuttaa yksilötasolla. Mutta kuten on nähty, tosiasiat eivät aina kiinnosta kansojen syvissä riveissä, vaan ideologinen kukkakaalipirtelö-meuhkaaminen vie usein voiton.
Tutkimukset osoittavat, että tehokkain tapa laskea keskimääräistä lapsilukua on elintason nostattaminen. Valitettavasti se ei ole globaalilla agendalla. Meillähän nousee hirveä älämölö pelkästään siitä, että prosentin puolikas yltäkylläisestä hyvinvoinnistamme siirretään kehitysmaihin.

Suhteutettuna esim. per capita kyllä - absoluuttisesti ollaan sillä 0.x tasolla. En siis muuta kantaani siitä, että vaikka jokainen suomalainen muuttaisi pimeään luolaan asumaan ilman lämpöä ja sähköä niin tuolla olisi hyvinkin marginaalinen vaikutus globaaleihin päästöihin.

Edelleenkin: en siis toki tarkoita ettei mitään pitäisi tehdä - toivottavasti ei vaan tehdä mitään järjettömiä ylilyöntejä tämän suhteen. Henkilökohtaisista valinnoistani olen jo aiemmin maininnut joten ei niistä sen enempää tällä erää.

No siinäpä se kysymys sitten onkin: miten saadaan sitä elintasoa nostettua kehitysmaissa? Määrärahojen lisääminen kehitysapuun ei ole automaattisesti synonyymi hyvän ja laadukkaan kehitysavun kanssa. Tosin tuon väestöräjähdyksen suhteen ollaan enemmän tai vähemmän jo kastikkeet housuissa - tosin tuo kuulunee eri keskustelun alle.
 
Suomi on yksi kovimmista saastuttajista - tämä tosin johtuu pohjoisesta sijainnista ja pitkistä välimatkoista.

Laitatko linkkiä tähän, niin pääsen tutustumaan aiheeseen. Arvaanko oikein, jos tässä on jokin per capita ajattelu ja verrataan kehitysmaihin? Vai verrataanko eurooppaan eikä huomata eroja siitä, että per capita laskussa saastutamme vaikkapa puolitoista kertaa enemmän kuin jokin toinen maa, mutta heitä on noin 20 kertaa enemmän saastuttamassa?

Itse tosin olen sitä mieltä, että jos suomesta löytyy oikeasti jotain isoa saastuttamisen vähennyskohdetta, niin siihen pitäisi koittaa saada parannusta. En tosin usko, että jokainen nippeli on säätämisen arvoinen ainakaan omia etuja vastaan.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | is
Kirjoitin HS:n juttuun liittyen näin: (ja linkki hesariin lopuksi)

”Rikkaana maata Suomella on myös vastuu hoitaa osansa”

Kyllä, tämä on kiistatonta. Suomen on välttämätöntä osallistua globaaliin työskentelyyn ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, vai pitäisikö sanoa pysäyttämiseksi.

Maailman jokaisella valtiolla (ja jokaisella aikuisella ihmisellä) on vastuu omista ilmastotoimistaan ja ne määräytyvät nähdäkseni kunkin oman kapasiteetin mukaan. Tällä tarkoitan kapasiteettia toimia ilmastonmuutoksen vastaisesti. Suomella ja suomalaisilla tuo kapasiteetti liittyy keskeisesti osaamiseen.

Suomen hiilideoksidipäästöt vastaavat vain n. prosentin kymmenystä kaikesta hiilideoksidista, jolla ilmakehäämme saastutetaan. Se on häviävän pieni osuus, eikä näin ollen riitä, että Suomessa vähennetään maan omia kasvihuonepäästöjä, kuten on tehty jo lähes vuosikymmenen ajan. Sen sijaan Suomen pitäisi jatkossa lisätä huomattavasti resurssejaan oman osaamisensa vientiin ulkomaisille ilmaston kannalta kriittisimmille alueille, joilla planeettamme tulevaisuus ratkaistaan nyt.

Mm. suomalainen seksuaalivalistus sekä neuvola- ja lastenhoitojärjestelmä voisivat hyvin olla sellaisia elementtejä, joiden avulla maapallon köyhimpien alueiden liikakansoitukseen voitaisiin hakea ratkaisua. Esimerkiksi Afrikan ja Lähi-idän populaation parin seuraavan vuosikymmenen aikana vääjäämättömältä näyttävä tuplaantuminen tulee sellaisenaan tapahtuessaan tekemään ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä lähes mahdotonta. Samaan aikaan kaikkein eniten liikakansoittuvilla alueilla ilmastonmuutos vaikeuttaa ratkaisevasti elinolosuhteita, mikä edelleen aiheuttaa lisää köyhyyttä ja siten kouluttamattomuutta. Mikäli maapallon hallitsematonta väestönkasvua ei saada lähitulevaisuudessa leikattua, tai pikemminkin käännettyä laskuun, monet ilmastotoimet tulevat osoittautumaan turhiksi.

Siinä, missä Norja käy kehityksen edellä EV-liikenteessä tuomalla mm. sähkölentokoneet reittiliikenteeseen jo seuraavan vuosikymmenen aikana, Suomella (ja muillakin Pohjoismailla) on hyvää osaamista energiatehokkaassa rakentamisessa ja asumisessa. Tämä johtuu paikallisista sää- ja ilmasto-olosuhteista, mutta myös kuumilla alueilla rakennukset ovat potentiaalisimpia energian säästämisen kohteita. Jos esimerkiksi rakennusten viilennykseen kuluva energia pystyttäisiin jatkossa kattamaan kiinteistökohtaisten aurinkopaneeliratkaisuiden turvin, olisimme kerralla ison askeleen lähempänä ratkaisua.

Ja nyt se omaan työnkuvaani liityvä pointti: edellisen kappaleen ajatus ei ole jossittelua tai tulevaisuuden toiveajattelua. Aurinkopaneeleilla ja älykkäillä energiajärjestelmillä (lämmitys, viilennyt, valaistus) pystytään jo nyt leikkaamaan valtaosa energiankulutuksesta verrattuna perinteiseen tapaan.

Sen lisäksi, että ydinvoimaloiden määrää tulee heti lisätä radikaalisti koko maailmassa, paikallisella energiantuotannolla on valtava merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Sähkön tarve kasvaa globaalisti joka tapauksessa, joten jatkossa meillä ei ole enää varaa olla asentamatta aurinkopaneeleita, aaltovoimaloita yms. kaikkialle, missä niistä ei ole luonnolle haittaa.

Suomessa pitää tukea voimakkaasti niitä yrityksiä, jotka kehittävät ja vievät energia- ja vähähiilisyysjärjestelmiä maailmalle. Se on Suomen kaikkein keskeisin ilmastovastuu.

Ilmastoteoissa pitää kiristää tuntuvasti tahtia – Maailman pelastaminen vaatii tutkijoiden mukaan muutoksia myös tavallisilta ihmisiltä
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Kyynistä. Ajattele vaikka niin, mitä hyötyä on ihan tässä paikallisella tasolla järville, joille ja merelle, jos päästöt vähenevät. Samoin, mitä hyötyä on kulkea vaikkapa Helsingin keskustassa tai missä tahansa, jos ilma on puhtaampaa.
Totanoin, minun käsittääkseni hiilidioksidin määrä ilmassa ei vaikuta ihmisten terveyteen millään tavalla. Lisäksi kasvit tarvitsevat sitä yhteyttämiseen ja voivat sitä paremmin mitä enemmän sitä on ilmassa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös